Avoin suhde toiminut täydellisesti jo 10v
Olen ollut nyt 10 vuotta puolison kanssa avoimessa suhteessa ja kaverin kanssa jutellessani tajusin, miten erilaiset rajat ”perinteisessä” parisuhteessa on.
Meidän suhteessa saa suudella, halailla ja olla lähekkäin muiden kanssa, jos ilmoittaa jälkikäteen eikä kumpikaan ole ihastunut. Seksin harrastamiseen muiden kanssa pitää kysyä kumppanin mielipidettä. Jos on ihastunut suhteen ulkopuoliseen, hänestä pysytään erossa.
Meillä suhde perustuu rakkauteen, ei toisen ruumiinosien omistussuhteeseen.
Missä teidän rajat menee? Miksi olette/ette ole avoimessa suhteessa?
Kommentit (34)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fyysisyydessä ette siis riitä toisillenne, miksi ette?
En puhuisi riittämisestä. Meillä on hyvä seksielämä. Onhan mun elämässä myös muita ihmisiä, esim. ystäviä, joilta toivon seuraa,?vaikka kumppanin seurassa vietetty aika on myös hyvää.
Ellei kyse ole riittämisestä, mistä sitten`? Etenkin, kun teillä on hyvä seksielämä toistenne kanssa, pitää sitä saada myös muiden kanssa silti, en ymmärrä :)
Miten voi olla niin vaikeaa ymmärtää? Riittäisihän sinullekin syödä samaa ruokaa joka ikinen päivä, jos sen ravintosisältö on kohdillaan, mutta miksi koska voi kokeilla uusiakin juttuja? Moni asia riittää, mutta uudet kokemukset ovat kuitenkin uusia kokemuksia ja maustetta elämään. Ilmankin voi olla, mutta hauskempaa ja vapaampaa, kun ei tarvitse olla ilman.
Jos ei ole kysymys riittämisestä, niin vertaisin tuota ylensyömiseen, ruoka-addiktioon. Syö, vaikka ei ole nälkä. Eri asia, jos nälkäänsä syö uusia ruokalajeja tai puutteeseen harrastaa seksiä.
Entä jos rakastamani kumppani vaikka tykkää dominointileikeistä sängyssä, mutta minä en? Pitääkö hänen luopua niistä ikuisesti, jotta voi olla kanssani? Miksei hän voi käydä harrastamassa seksiä jonkun toisen kanssa, täyttää tarpeen joka ei johdu seksinpuutteesta vaan erilaisista mieltymyksistä, ja sitten palata kotiin?
No eikö tuo nyt nimenomaan ole sitä, että sinä et riitä, kun et tarjoa dominaleikkejä? Tehkää mitä haluatte, mutta kyllä minusta kertoo omaa tarinaansa, jos seksileikit ovat niin tärkeitä, että niitä pitää hakea muualta, jos oma kumppani ei niihin suostu. Sellaista kumppania en haluaisi.
No nää on näitä. Ihmiset nyt vaan on erilaisia. Toiset tykkää jakaa itseään kaikille jotka vain suostuu ottamaan/antamaan ja toiset haluavat olla omistautuneita yhdelle kumppanille/haluavat kumppaninen joka kokee samoin. Makuasioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fyysisyydessä ette siis riitä toisillenne, miksi ette?
En puhuisi riittämisestä. Meillä on hyvä seksielämä. Onhan mun elämässä myös muita ihmisiä, esim. ystäviä, joilta toivon seuraa,?vaikka kumppanin seurassa vietetty aika on myös hyvää.
Ellei kyse ole riittämisestä, mistä sitten`? Etenkin, kun teillä on hyvä seksielämä toistenne kanssa, pitää sitä saada myös muiden kanssa silti, en ymmärrä :)
Miten voi olla niin vaikeaa ymmärtää? Riittäisihän sinullekin syödä samaa ruokaa joka ikinen päivä, jos sen ravintosisältö on kohdillaan, mutta miksi koska voi kokeilla uusiakin juttuja? Moni asia riittää, mutta uudet kokemukset ovat kuitenkin uusia kokemuksia ja maustetta elämään. Ilmankin voi olla, mutta hauskempaa ja vapaampaa, kun ei tarvitse olla ilman.
Jos ei ole kysymys riittämisestä, niin vertaisin tuota ylensyömiseen, ruoka-addiktioon. Syö, vaikka ei ole nälkä. Eri asia, jos nälkäänsä syö uusia ruokalajeja tai puutteeseen harrastaa seksiä.
Entä jos rakastamani kumppani vaikka tykkää dominointileikeistä sängyssä, mutta minä en? Pitääkö hänen luopua niistä ikuisesti, jotta voi olla kanssani? Miksei hän voi käydä harrastamassa seksiä jonkun toisen kanssa, täyttää tarpeen joka ei johdu seksinpuutteesta vaan erilaisista mieltymyksistä, ja sitten palata kotiin?
No eikö tuo nyt nimenomaan ole sitä, että sinä et riitä, kun et tarjoa dominaleikkejä? Tehkää mitä haluatte, mutta kyllä minusta kertoo omaa tarinaansa, jos seksileikit ovat niin tärkeitä, että niitä pitää hakea muualta, jos oma kumppani ei niihin suostu. Sellaista kumppania en haluaisi.
Tämä on jotain, mitä en ole ikinä ymmärtänyt. Miksi esimerkiksi ystävyys on niin tärkeää, että sitä pitää hakea muualta kuin kumppanilta? Eikö kaikkia asioita voi vain puhua sen yhden ja saman ihmisen kanssa? Miksi ihmeessä seksi on jotain niin maagista ja ihmeellistä, että tuota asiaa ei voi käsittää mitenkään, eihän se ole oikeasti edes ystävyyttä, joka on myös hyvin intiimiä ja hankilökohtaista, ihmeellisempää?
Olisko kumminkin kyse siitä, että haluat muiden ihastuvat sinuun?
Antaa ymmärtää, muttei ymmärrä antaa (tarkoituksella).
Vierailija kirjoitti:
No nää on näitä. Ihmiset nyt vaan on erilaisia. Toiset tykkää jakaa itseään kaikille jotka vain suostuu ottamaan/antamaan ja toiset haluavat olla omistautuneita yhdelle kumppanille/haluavat kumppaninen joka kokee samoin. Makuasioita.
Joku taso pitää kumminkin säilyttää😅
Kyllä sellaiseen, jonka kanssa flirttailee ja pussailee, ollaan ihastuneita. Miksi kukaan jonkun täysin luotaantyöntävän kanssa pussailisi. Veikkaan myös että ainakin toinen teistä harrastaa myös seksiä muiden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fyysisyydessä ette siis riitä toisillenne, miksi ette?
En puhuisi riittämisestä. Meillä on hyvä seksielämä. Onhan mun elämässä myös muita ihmisiä, esim. ystäviä, joilta toivon seuraa,?vaikka kumppanin seurassa vietetty aika on myös hyvää.
Ellei kyse ole riittämisestä, mistä sitten`? Etenkin, kun teillä on hyvä seksielämä toistenne kanssa, pitää sitä saada myös muiden kanssa silti, en ymmärrä :)
Miten voi olla niin vaikeaa ymmärtää? Riittäisihän sinullekin syödä samaa ruokaa joka ikinen päivä, jos sen ravintosisältö on kohdillaan, mutta miksi koska voi kokeilla uusiakin juttuja? Moni asia riittää, mutta uudet kokemukset ovat kuitenkin uusia kokemuksia ja maustetta elämään. Ilmankin voi olla, mutta hauskempaa ja vapaampaa, kun ei tarvitse olla ilman.
Jos ei ole kysymys riittämisestä, niin vertaisin tuota ylensyömiseen, ruoka-addiktioon. Syö, vaikka ei ole nälkä. Eri asia, jos nälkäänsä syö uusia ruokalajeja tai puutteeseen harrastaa seksiä.
Entä jos rakastamani kumppani vaikka tykkää dominointileikeistä sängyssä, mutta minä en? Pitääkö hänen luopua niistä ikuisesti, jotta voi olla kanssani? Miksei hän voi käydä harrastamassa seksiä jonkun toisen kanssa, täyttää tarpeen joka ei johdu seksinpuutteesta vaan erilaisista mieltymyksistä, ja sitten palata kotiin?
No eikö tuo nyt nimenomaan ole sitä, että sinä et riitä, kun et tarjoa dominaleikkejä? Tehkää mitä haluatte, mutta kyllä minusta kertoo omaa tarinaansa, jos seksileikit ovat niin tärkeitä, että niitä pitää hakea muualta, jos oma kumppani ei niihin suostu. Sellaista kumppania en haluaisi.
Tämä on jotain, mitä en ole ikinä ymmärtänyt. Miksi esimerkiksi ystävyys on niin tärkeää, että sitä pitää hakea muualta kuin kumppanilta? Eikö kaikkia asioita voi vain puhua sen yhden ja saman ihmisen kanssa? Miksi ihmeessä seksi on jotain niin maagista ja ihmeellistä, että tuota asiaa ei voi käsittää mitenkään, eihän se ole oikeasti edes ystävyyttä, joka on myös hyvin intiimiä ja hankilökohtaista, ihmeellisempää?
Minulla on ollut ystäväni ennen kuin löysin kumppanini ja ystävyydet ovat minulle elinikäisiä, joten en ole katsonut tarpeelliseksi niitä pistää katkolle. Kyllä minä loukkaantuisin siitäkin, jos kumppanini etsisi varta vasten ystävää, jonka kanssa voisi jutella arjen huolista tai jonka kanssa tehdä ruokaa ja katsoa televisiota, kun niitä ei minun kanssani voi tehdä, vaikka siihen olen halukas ja valmis. Ystävyyteni ovat syntyneet sivutuotteina joidenkin muiden asioiden yhteydessä, enkä ole niitä varta vasten etsinyt. Olen käsittänyt, että tämä seksiseura nimenomaan etsitää sitä seksiä varten.
Monille se seksi on parisuhteen tärkein asia, se ainoa asia joka erottaa parisuhteen ystävyydestä. Minulle se on kumppanuus ja rakkaus, jolloin seksi on vain kiva lisä enkä näe mitään syytä rajoittaa sen harrastamista yhteen ihmiseen, mutta en silti moralisoi muita tai pidä yksiavioisuutta vääränä tai huonona vaihtoehtona.
Taitaa tämä aihe saada jotkut kovasti varpailleen, epävarmuus omasta suhteestako se saa kuvittelemaan että oma tapa on ainoa oikea tai jotenkin parempi kuin jonkun muun tapa?
Ja jos tässä nyt lähdetään vertaamaan ystävyyteen, niin en katsoisi hyvällä sitäkään, jos kumppanini olisi muuttamassa yhteen kaverinsa kanssa, suunnittelisi perheen perustamista tai vaikka talon rakentamista jonkun kaverin kanssa ja suunnittelisi kaikki lomamatkat kavereiden kanssa ja ottaisi sukujuhliin mukaansa mieluummin kaverinsa kuin minut. Jotkut asiat nyt vain kuuluvat "yksinoikeudella" parisuhteeseen, vaikka sinkkuna onkin ok säntäillä miten huvittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fyysisyydessä ette siis riitä toisillenne, miksi ette?
En puhuisi riittämisestä. Meillä on hyvä seksielämä. Onhan mun elämässä myös muita ihmisiä, esim. ystäviä, joilta toivon seuraa,?vaikka kumppanin seurassa vietetty aika on myös hyvää.
Ellei kyse ole riittämisestä, mistä sitten`? Etenkin, kun teillä on hyvä seksielämä toistenne kanssa, pitää sitä saada myös muiden kanssa silti, en ymmärrä :)
Miten voi olla niin vaikeaa ymmärtää? Riittäisihän sinullekin syödä samaa ruokaa joka ikinen päivä, jos sen ravintosisältö on kohdillaan, mutta miksi koska voi kokeilla uusiakin juttuja? Moni asia riittää, mutta uudet kokemukset ovat kuitenkin uusia kokemuksia ja maustetta elämään. Ilmankin voi olla, mutta hauskempaa ja vapaampaa, kun ei tarvitse olla ilman.
Tuntuu vaan toisten osapuolien esineellistämiseltä tuollainen, että seksiä voi heidän kanssa harrastaa vain jos ei ole ihastunut. Onko sellainen oikeasti tyydyttävää, itsestä tuntuu hiukan runkkautumiselta tai prostituutiolta ilman maksua. Tunteeton paneminen.
Eli jos et ole parisuhteessa etkä ihastunut niin et voisi harrastaa seksiä tai halailla tms? Monet sinkut tekee näin eikä se ole outoa. Tietysti ymmärrän jos sellainen ei nappaa. Ihmiset on niin erilaisia ja siksi ovat myös tarpeet ja mielenkiinnon kohteet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fyysisyydessä ette siis riitä toisillenne, miksi ette?
En puhuisi riittämisestä. Meillä on hyvä seksielämä. Onhan mun elämässä myös muita ihmisiä, esim. ystäviä, joilta toivon seuraa,?vaikka kumppanin seurassa vietetty aika on myös hyvää.
Ellei kyse ole riittämisestä, mistä sitten`? Etenkin, kun teillä on hyvä seksielämä toistenne kanssa, pitää sitä saada myös muiden kanssa silti, en ymmärrä :)
Miten voi olla niin vaikeaa ymmärtää? Riittäisihän sinullekin syödä samaa ruokaa joka ikinen päivä, jos sen ravintosisältö on kohdillaan, mutta miksi koska voi kokeilla uusiakin juttuja? Moni asia riittää, mutta uudet kokemukset ovat kuitenkin uusia kokemuksia ja maustetta elämään. Ilmankin voi olla, mutta hauskempaa ja vapaampaa, kun ei tarvitse olla ilman.
Tuntuu vaan toisten osapuolien esineellistämiseltä tuollainen, että seksiä voi heidän kanssa harrastaa vain jos ei ole ihastunut. Onko sellainen oikeasti tyydyttävää, itsestä tuntuu hiukan runkkautumiselta tai prostituutiolta ilman maksua. Tunteeton paneminen.
Eli jos et ole parisuhteessa etkä ihastunut niin et voisi harrastaa seksiä tai halailla tms? Monet sinkut tekee näin eikä se ole outoa. Tietysti ymmärrän jos sellainen ei nappaa. Ihmiset on niin erilaisia ja siksi ovat myös tarpeet ja mielenkiinnon kohteet.
Monet sinkut tekevät noin flirttailumielessä, tavoitteena jonkin asteinen ihastus ja sutina.
Minun on kyllä vaikeaa keksiä, millaista on seksi ilman minkäänlaista ihastusta. Ehkä joku prostituutio ja raiskaus ovat tällaisia.
Eikö ihastuminen ja rakastuminenkin sitten olisi niitä kivoja uusia kokemuksia, jotka toisivat kipinää teidän suhteeseen?
Kuulostaa aika rajoittuneelta. Ei teillä mitään avointa suhdetta ole.