Lue keskustelun säännöt.
Parisuhde ongelmia
Anteeksisekavatekstini
24.11.2018 |
Pitkän harkinnan jälkeen ajattelin kysyä teiltä apua parisuhteeseeni. Eli siis asiahan on niin että tunnen välillä olevani onneton tässä suhteessa, lähinnä viikonloppuisin miehelleni maistuu alkoholi vähän liiankin hyvin että ihan sama oikeastaan missä seurassa kunhan sitä vain on. Rehellisesti sanottuna en muista milloin viimeksi olisimme olleet viikonloppua ilman alkoholia. Käymme siis viikot töissä ja viikonloput olen yksin kotona kun ei sitä juomista kiinnosta katsella, tänäkin viikonloppuna lupasi lähteä kanssani syömään ravintolaan mutta ei ollutkaan rahaa vaikkakin juomaan pääsi silti lähtemään. Minä maksan meillä vuokrat, kaikki laskut (auton maksaa itse) ja suurimman osan ruuastamme, vaikkakin tienaan vähemmän mutta silti miehelleni ei jää yhtään mitään ja kuun lopussa ylensää lainaa minulta. Mieshän on siis kaikinpuolin ihana ja viikolla arki rullaa hyvin. Minusta on vain pikkuhiljaa alkanut tuntua sille ettei tämä yhteis elämä sovi meille laisinkaan. Olenko liian kiltti kun katselen tätä touhua vai onko tämä ihan normaalia? Vaadinko liikaa jos haluan edes kerran vuodessa yhden selvän viikonlopun?
Kommentit (31)
Vierailija kirjoitti:
Herrajestas. Mietti nyt mitä järkeä tossa on... ykkönen miehelle on viina et sinä.
Olen itse ollut joskus samassa tilanteessa ja lopulta jätin alkoholistin. Onneksi uskalsin, jälkikäteen ajateltuna ihan hirveää se elämä oli, ainaista pahaa mieltä siitä että viina oli ykkönen, aina. Nykyinen mies juo ehkä pari krt vuodessa ja todella hyvä nii. Yököttää nykyään ajatuskin eksästä tärisemässä rapuloissaan ja verestävine silmineen 😏
Pieni tunne sisälläni kuitenkin uskoo että kyllä hän vielä muuttuu. Mutta entä jos ei muutukkaan olenko vielä vanhana lapseton ja siinä vaiheessa varmaan miehetönkin. Onhan mieheni kumminkin hieman rauhoittunut yhdessä olon aikanamme ettei viikolla enää alkoholia ota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehellä on alkoholiongelma. Jätä jos ei suostu menemään hoitoon.
No eikä ole, ainakaan pelkän aloituksen perusteella. Juon itsekin joka viikonloppu. Aloittaja ei sanonut mitään määristä eikä siitä, juoko mies itsensä humalaan. Monissa maissa juodaan viiniä jopa päivittäin. Usein suomalaiset luulevat että alkoholin juominen=tolkuton kännääminen.
Minusta ongelma on siinä, että aloittaja elättää miestä, joka ei vaivaudu edes pitämään kiinni sovituista menoista. Outoa kyllä, tämä tuntuu haittaavan aloittajaa vähiten.
Sammuilee kavereilleen viikonloppuisin, että ihan kunnon humalassa on. Noh kaikkeen tottuu. Muutaman kerran olen huomauttanut kun on ohareita tehnyt mutta eipä se siitä mihinkään muuttunut joten päätin antaa olla.
Anteeksisekavatekstini kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehellä on alkoholiongelma. Jätä jos ei suostu menemään hoitoon.
No eikä ole, ainakaan pelkän aloituksen perusteella. Juon itsekin joka viikonloppu. Aloittaja ei sanonut mitään määristä eikä siitä, juoko mies itsensä humalaan. Monissa maissa juodaan viiniä jopa päivittäin. Usein suomalaiset luulevat että alkoholin juominen=tolkuton kännääminen.
Minusta ongelma on siinä, että aloittaja elättää miestä, joka ei vaivaudu edes pitämään kiinni sovituista menoista. Outoa kyllä, tämä tuntuu haittaavan aloittajaa vähiten.
Sammuilee kavereilleen viikonloppuisin, että ihan kunnon humalassa on. Noh kaikkeen tottuu. Muutaman kerran olen huomauttanut kun on ohareita tehnyt mutta eipä se siitä mihinkään muuttunut joten päätin antaa olla.
Olen kyllä eri mieltä kanssasi siitä, että teillä arki rullaisi hyvin. Sinähän maksat miehen arkielämisen.
En oikein osaa kyllä neuvoa, kun en itse ikinä jäisi tuollaiseen suhteeseen. Tunsin kerran ihan fyysistä pahoinvointia, kun kolmansilla treffeillä tajusin tapailemani miehen polttelevan pilveä päivittäin ja olevan työttömänä vähän väliä :D Siis en siksi että olisin tuominnut miehen elämäntavan, vaan siksi että olin niin itselleni väärässä seurassa. Tuli niin voimakas tunne, että minä en voi olla tuolla tavalla elävän miehen nainen.
Mitä hyvää miehessä on? Sellaista erityistä, mitä ei ole kenessäkään toisessa ja minkä takia haluat jäädä?
Anteeksisekavatekstini kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Herrajestas. Mietti nyt mitä järkeä tossa on... ykkönen miehelle on viina et sinä.
Olen itse ollut joskus samassa tilanteessa ja lopulta jätin alkoholistin. Onneksi uskalsin, jälkikäteen ajateltuna ihan hirveää se elämä oli, ainaista pahaa mieltä siitä että viina oli ykkönen, aina. Nykyinen mies juo ehkä pari krt vuodessa ja todella hyvä nii. Yököttää nykyään ajatuskin eksästä tärisemässä rapuloissaan ja verestävine silmineen 😏Pieni tunne sisälläni kuitenkin uskoo että kyllä hän vielä muuttuu. Mutta entä jos ei muutukkaan olenko vielä vanhana lapseton ja siinä vaiheessa varmaan miehetönkin. Onhan mieheni kumminkin hieman rauhoittunut yhdessä olon aikanamme ettei viikolla enää alkoholia ota.
Vai salaako vain sen että ottaa viikollakin? Tiedän miehiä jotka ovat luvanneet lopettaa. Ja sitten löytyy kymmeniä tyhjiä viinapulloja jostain autotallista.
Mies maksaa auton, mutta ei omista ajokorttia? Ok.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mies maksaa auton, mutta ei omista ajokorttia? Ok.
Hänellä on oma auto ja autokoulua käymässä tosin hieman huonolla menestyksellä mutta tämä ei ole kuitenkaan asian ydin tässä keskustelussa.
Anteeksisekavatekstini kirjoitti:
Pitkän harkinnan jälkeen ajattelin kysyä teiltä apua parisuhteeseeni. Eli siis asiahan on niin että tunnen välillä olevani onneton tässä suhteessa, lähinnä viikonloppuisin miehelleni maistuu alkoholi vähän liiankin hyvin että ihan sama oikeastaan missä seurassa kunhan sitä vain on. Rehellisesti sanottuna en muista milloin viimeksi olisimme olleet viikonloppua ilman alkoholia. Käymme siis viikot töissä ja viikonloput olen yksin kotona kun ei sitä juomista kiinnosta katsella, tänäkin viikonloppuna lupasi lähteä kanssani syömään ravintolaan mutta ei ollutkaan rahaa vaikkakin juomaan pääsi silti lähtemään. Minä maksan meillä vuokrat, kaikki laskut (auton maksaa itse) ja suurimman osan ruuastamme, vaikkakin tienaan vähemmän mutta silti miehelleni ei jää yhtään mitään ja kuun lopussa ylensää lainaa minulta. Mieshän on siis kaikinpuolin ihana ja viikolla arki rullaa hyvin. Minusta on vain pikkuhiljaa alkanut tuntua sille ettei tämä yhteis elämä sovi meille laisinkaan. Olenko liian kiltti kun katselen tätä touhua vai onko tämä ihan normaalia? Vaadinko liikaa jos haluan edes kerran vuodessa yhden selvän viikonlopun?
Unohdin mainita, että mies petin miestäni vuosi sitten. Asia ollaan sovittu, mutta mies mököttää vieläkin siitä.
Kerran, kun olemme olleet ravintolassa, niin mies joutui maksamaan 130€ ruuat. Sekin oli minun vika. Ja muka hänen ei olisi tarvinnut maksaa minun osuuttani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Anteeksisekavatekstini kirjoitti:
Pitkän harkinnan jälkeen ajattelin kysyä teiltä apua parisuhteeseeni. Eli siis asiahan on niin että tunnen välillä olevani onneton tässä suhteessa, lähinnä viikonloppuisin miehelleni maistuu alkoholi vähän liiankin hyvin että ihan sama oikeastaan missä seurassa kunhan sitä vain on. Rehellisesti sanottuna en muista milloin viimeksi olisimme olleet viikonloppua ilman alkoholia. Käymme siis viikot töissä ja viikonloput olen yksin kotona kun ei sitä juomista kiinnosta katsella, tänäkin viikonloppuna lupasi lähteä kanssani syömään ravintolaan mutta ei ollutkaan rahaa vaikkakin juomaan pääsi silti lähtemään. Minä maksan meillä vuokrat, kaikki laskut (auton maksaa itse) ja suurimman osan ruuastamme, vaikkakin tienaan vähemmän mutta silti miehelleni ei jää yhtään mitään ja kuun lopussa ylensää lainaa minulta. Mieshän on siis kaikinpuolin ihana ja viikolla arki rullaa hyvin. Minusta on vain pikkuhiljaa alkanut tuntua sille ettei tämä yhteis elämä sovi meille laisinkaan. Olenko liian kiltti kun katselen tätä touhua vai onko tämä ihan normaalia? Vaadinko liikaa jos haluan edes kerran vuodessa yhden selvän viikonlopun?
Unohdin mainita, että mies petin miestäni vuosi sitten. Asia ollaan sovittu, mutta mies mököttää vieläkin siitä.
Kerran, kun olemme olleet ravintolassa, niin mies joutui maksamaan 130€ ruuat. Sekin oli minun vika. Ja muka hänen ei olisi tarvinnut maksaa minun osuuttani.
Ap täällä 👋 en oikein saanut tästä viimeisemmästä kommentista selvää että mitä tässä oikein sanottiin vai esiintyikö hän minuna?
Että tämänlainen tänään, en malta odottaa huomista. Tämä on kuin avn miesvihajoulukalenterin ennakkoluukku.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anteeksisekavatekstini kirjoitti:
Töissä käyminen ei hänellä onnistu kotoaan kun ei ajokorttia omista ja minun luotani työpaikalleen on vain pyöräilymatka. Enkä haluaisi häntä ns. Kuseenkaan jättää
Ei hänen työmatkansa sinun ongelmasi ole, jollei hän sinua sen vertaa kunnioita, että olisi selvinpäin viikonloppuisin ja maksa omaa osuuttaan kuluista.
No eikä ole, ainakaan pelkän aloituksen perusteella. Juon itsekin joka viikonloppu. Aloittaja ei sanonut mitään määristä eikä siitä, juoko mies itsensä humalaan. Monissa maissa juodaan viiniä jopa päivittäin. Usein suomalaiset luulevat että alkoholin juominen=tolkuton kännääminen.
Minusta ongelma on siinä, että aloittaja elättää miestä, joka ei vaivaudu edes pitämään kiinni sovituista menoista. Outoa kyllä, tämä tuntuu haittaavan aloittajaa vähiten.