Hyväksytkö sen, että puolisollasi on kavereina exiä ja vanhoja säätöjä?

Vierailija kirjoitti:

No jos se rajoistaan kiinni pitävä on *sairaasti mustasukkainen*?

Niin mikähän mahtaa olla se toinen osapuoli?

Mikähän nimike hänelle sopisi?

Ei ainakaan *luotettava ja uskollinen*?

Ihan tasapuolisuuden vuoksi.

Kun nyt tämä mustasukkaisuusvirsi jatkuvasti halutaan nostaa esille. Kun ette raukat muuta hädissänne keksi.

Voi voi, tapu tapu, kun teitä nyt millään ei vaan ymmärretä, että hyviä ystäviähän me vaan ollaan. Mutku aina meidät kiltit ja mukavat ihmiset ymmärretään väärin, ne muuthan toimii väärin eikä me. Meillähän on oikeus...

Kerrotko mitä väärää siinä on, että käy kahvilla ja baarissa ystävien kanssa? Miten se on pettämistä?

Alkaa olemaan jo sen verran selvät sävelet mun siskolla näissä asioissa että sanoi sanovansa ekan treffin jälkeen jo heippa jos ilmenee ettei välitä ja arvosta niin paljon mistään muusta kuin eksistään. Ja jos käy ilmi että ei osaa sanoa ei naisille jotka vaativat hänen huomiota.

Sanoi treffimaailmaa kolunneena ja omaan elämäntilanteeseensa sopivaa miestä etsineenä että uudelle vahvalle ja vakaalle suhteelle pitää löytyä miehellä fokus ja vahva tilaus. Eikä sekään riitä. Pitää ymmärtää yksilönvapaus. Mutta vanhat suhteet pitää olla menneisyyttä ja uusia naissuhteita ei omanarvontunnon ja itsekorostuksen tarpeisiin ole näköpiirissä hankkia koska on hyvä miehekäs itsetunto.

Sellainen luikuri joka selittää ummet ja lammet eksien tehneen hänestä sen mikä hän on, saa mennä. Ei siellä sellaisessa päässä helise kuin riippuvuudet. Usein monitahoiset ihmissuhdesotkut ja valitettavan usein hyväksikäyttöketju on katkeaminen kun haetaan vierelle aktiivisesti kaiken jännän elämän mahdollistajaa.

Vierailija kirjoitti:

Alkaa olemaan jo sen verran selvät sävelet mun siskolla näissä asioissa että sanoi sanovansa ekan treffin jälkeen jo heippa jos ilmenee ettei välitä ja arvosta niin paljon mistään muusta kuin eksistään. Ja jos käy ilmi että ei osaa sanoa ei naisille jotka vaativat hänen huomiota.

Sanoi treffimaailmaa kolunneena ja omaan elämäntilanteeseensa sopivaa miestä etsineenä että uudelle vahvalle ja vakaalle suhteelle pitää löytyä miehellä fokus ja vahva tilaus. Eikä sekään riitä. Pitää ymmärtää yksilönvapaus. Mutta vanhat suhteet pitää olla menneisyyttä ja uusia naissuhteita ei omanarvontunnon ja itsekorostuksen tarpeisiin ole näköpiirissä hankkia koska on hyvä miehekäs itsetunto.

Sellainen luikuri joka selittää ummet ja lammet eksien tehneen hänestä sen mikä hän on, saa mennä. Ei siellä sellaisessa päässä helise kuin riippuvuudet. Usein monitahoiset ihmissuhdesotkut ja valitettavan usein hyväksikäyttöketju on katkeamaton kun haetaan vierelle aktiivisesti kaiken jännän elämän mahdollistajaa.

Korjattu sana katkeaminen sanaksi katkeamaton

T.sama

Vierailija kirjoitti:

Ei tarvitse olla mitenkään mustasukkainen ihminen vaan juuri normaali, normaali ihminen ei hyväksy, että parisuhteessa on ahdasta ja parisuhteen sisäisiä kerrotaan muille.

Oikeastaan asia on niin normaalit ihmiset eivät hyväksy, osaavat ymmärtää parisuhteen rajat, eivätkä normaalit toimi noin, että eivät osaa irtautua vanhoista suhteistaan.

Normaalille riittää yksi parisuhde kerrallaan ja ovat siinä tyytyväisiä.

Tunne-elämältään epävakaat tai narsistiset ihmiset eivät pysty yksiavioisuuteen vaan tarvitsevat muita pönkittämään itsetuntoaan ja erinomaisuuttaan. Haluavat ihailua ja tunnetta olla tärkeä myös muille kuin omalle kumppanilleen.

Täytyy olla varaovi aina avoinna, verhotaan sen vain ystävyyteen tai muuhun verukkeeseen.

Ovat tavallaan kuin pohjaton kaivo. Aina kaipaavat muuta kuin mitä itsellä jo on. Heille ei riitä mikään, koska tuntevat tyhjyyttä ja kätkevät ja unohtavat sen tyhjyyden hetkeksi pelatessaan monilla ihmissuhteilla. Itseasiassa eivät edes ymmärrä sanaa *ystävyys*, se sana on heille vain tarkoitusperä, että *ystävistä* on jotain hyötyä.

Ihmissuhteet ja ihmiset ovat ikäänkuin varaosia tai lisäosia, jotta koneisto (se ihminen) toimii.

Aina täytyy olla varaosa saatavilla.

Ja aina HEIDÄN tarpeensa mukaan.

Juuri näin.

Jos vaan heti sais eksille treffeillä jotenkin tietää sen jos ihminen on 'kaikkiin päin kallellaan' oleva hyväksikäyttäjä.

Mutta kun ne ei kerro. Osa niiden eksässuhdehupia on juurikin korostaa kuinka nyksä on hullu ja sairas.

(samalla vihjaillaan keskenään että kuinka hyvä suhde olisikaan niillä eksillä ollut keskenään jos kaikki olis mennyt nappiin)

Vierailija kirjoitti:

Just näin.

Vierailija kirjoitti:

Niin ollaan vapaaehtoisesti. Ihan vapaaehtoisesti antaisin miehelle vapauden ystävystellä eksiensä kanssa ristiin rastiin, minua ei siinä kuviossa kaivata eikä myöskään pyöritetä.

Jos mieheni haluaa satsata menneisyyteen enemmän kuin nykyisyyteen ja tulevaan, niin tervemenoa!

Minä en hukkaa elämääni häneen eikä hänen tarvitse hukata minuun. Tosin en ala joukonjatkoksi hänen eksärinkiinsä, sorry.

Siitä juuri on kyse. Ylläpitää eksärinkiä. Jo alussa korostetaan kuinka hyviä ystäviä kaikki exät on. Ei kypsän ja vastuullisen touhua ei.

Vierailija kirjoitti:

Ei tarvitse olla mitenkään mustasukkainen ihminen vaan juuri normaali, normaali ihminen ei hyväksy, että parisuhteessa on ahdasta ja parisuhteen sisäisiä kerrotaan muille.

Oikeastaan asia on niin normaalit ihmiset eivät hyväksy, osaavat ymmärtää parisuhteen rajat, eivätkä normaalit toimi noin, että eivät osaa irtautua vanhoista suhteistaan.

Normaalille riittää yksi parisuhde kerrallaan ja ovat siinä tyytyväisiä.

Tunne-elämältään epävakaat tai narsistiset ihmiset eivät pysty yksiavioisuuteen vaan tarvitsevat muita pönkittämään itsetuntoaan ja erinomaisuuttaan. Haluavat ihailua ja tunnetta olla tärkeä myös muille kuin omalle kumppanilleen.

Täytyy olla varaovi aina avoinna, verhotaan sen vain ystävyyteen tai muuhun verukkeeseen.

Ovat tavallaan kuin pohjaton kaivo. Aina kaipaavat muuta kuin mitä itsellä jo on. Heille ei riitä mikään, koska tuntevat tyhjyyttä ja kätkevät ja unohtavat sen tyhjyyden hetkeksi pelatessaan monilla ihmissuhteilla. Itseasiassa eivät edes ymmärrä sanaa *ystävyys*, se sana on heille vain tarkoitusperä, että *ystävistä* on jotain hyötyä.

Ihmissuhteet ja ihmiset ovat ikäänkuin varaosia tai lisäosia, jotta koneisto (se ihminen) toimii.

Aina täytyy olla varaosa saatavilla.

Ja aina HEIDÄN tarpeensa mukaan.

Mutta entäs sitten, jos kyse on oikeasti vain ystävyydestä. Se, että on aikaisemmin ollut joku romanssi, ei ehkä merkitse kummallekaan yhtään mitään ja kumpikin on jo melkein unohtanut koko asian. Sitten on hassua jos se merkitsee kumppanille paljon. Tarvitseeko asiaa välttämättä edes kertoa, varsinkin jos on vain vähän aikaa seurusteltu joskus nuoruudessa. Tilapäinen mielenhäiriö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo oli hyvä oivallus, että osaavat manipuloida niin, että luotettavuus on muka siinä, että uusi kumppani sallii vanhojen heilojen ja panojen vaikuttaa ja kuulua omaan ja kumppaninsa elämään.

Eikä niin, että luotettava kumppani ei pidä yhteyksiä, tapaile tai vietä aikaa vanhojen heilojen kanssa kun on jo uusi kumppani.

Aa että pistää vihaksi kun osaavatkin vempuloida ja käännellä mustan valkoiseksi. Ja saavat vielä oman kumppanin tuntemaan syyllisyttä ja huonoutta vaikka syyttäjä itse toimii vain omaa etuaan ja mukavuuttaan ajatellen.

Normaalia ja arvostavaa parisuhdetta edellyttävä ihminen halutaankin saada näyttämään epänormaalilta ja epänormaalit riippuvuussuhteet entisiin näyttämään normaalilta.

Itsekkyys ja manipulointi on huipussaan näemmä.

En oikein ymmärrä ajatusta kun joku kertoi, että entiset irtosuhteet ovat muuttuneet ystävyyssuhteiksi. Kyllä täytyy olla silloin ystävistä pula tai sitten ystävyyden alkuperäinen idea on täysin hämärtynyt.

Irtosuhteet tai puolituntematon pano ovat aivan eri kuin ystävyys.

Kaipa luotettavuus tässä tapauksessa tarkoittaa sitä, että ihminen puhuu totta. Toki kumppani voi olla epäluotettava ja pettää, vaikka hänellä ei olisi kaverina yhtään eksää.

Juu, tottakai. Mutta tässä nyt puhuttiin tästä otsikon kuviosta. Jos aletaan miettiä ihmisen luotettavuutta yleensä, niin se sitten oma pohdintansa.

Miksi olisi oma pohdintansa? Kai uskollisuuteen luottamisessa on ihan sama logiikka kuin muussakin luottamisessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tarvitse olla mitenkään mustasukkainen ihminen vaan juuri normaali, normaali ihminen ei hyväksy, että parisuhteessa on ahdasta ja parisuhteen sisäisiä kerrotaan muille.

Oikeastaan asia on niin normaalit ihmiset eivät hyväksy, osaavat ymmärtää parisuhteen rajat, eivätkä normaalit toimi noin, että eivät osaa irtautua vanhoista suhteistaan.

Normaalille riittää yksi parisuhde kerrallaan ja ovat siinä tyytyväisiä.

Tunne-elämältään epävakaat tai narsistiset ihmiset eivät pysty yksiavioisuuteen vaan tarvitsevat muita pönkittämään itsetuntoaan ja erinomaisuuttaan. Haluavat ihailua ja tunnetta olla tärkeä myös muille kuin omalle kumppanilleen.

Täytyy olla varaovi aina avoinna, verhotaan sen vain ystävyyteen tai muuhun verukkeeseen.

Ovat tavallaan kuin pohjaton kaivo. Aina kaipaavat muuta kuin mitä itsellä jo on. Heille ei riitä mikään, koska tuntevat tyhjyyttä ja kätkevät ja unohtavat sen tyhjyyden hetkeksi pelatessaan monilla ihmissuhteilla. Itseasiassa eivät edes ymmärrä sanaa *ystävyys*, se sana on heille vain tarkoitusperä, että *ystävistä* on jotain hyötyä.

Ihmissuhteet ja ihmiset ovat ikäänkuin varaosia tai lisäosia, jotta koneisto (se ihminen) toimii.

Aina täytyy olla varaosa saatavilla.

Ja aina HEIDÄN tarpeensa mukaan.

Juuri näin.

Jos vaan heti sais eksille treffeillä jotenkin tietää sen jos ihminen on 'kaikkiin päin kallellaan' oleva hyväksikäyttäjä.

Mutta kun ne ei kerro. Osa niiden eksässuhdehupia on juurikin korostaa kuinka nyksä on hullu ja sairas.

(samalla vihjaillaan keskenään että kuinka hyvä suhde olisikaan niillä eksillä ollut keskenään jos kaikki olis mennyt nappiin)

Huh huh, tuli ihan kylmät väreet kuinka totta osasit kirjoittaa.

Tässä on totta tosiaan paljon, melko usein on näin.

Kuinka noudattavatkin samaa kaavaa!

Eksille kerrotaan nykyisen huonoja puolia ja saadaan sääliä ja myötätuntoa. Samalla ne eksätkin tuntevat itsensä erinomaiseksi. Molemminpuolinen hyöty.

Sitten nuo vihjailut eksille, että olisivat olleet paljon parempi pari jos vain. Mutta kun. Ei kuitenkaan mitään lupauksia vaan ihan ympäripyöreää. Ja aina sitten osaavat luikerrella tilanteesta jossa joku eksä innostuu luulemaan jotain. Että on tosissaan tai haluaa vielä jotain yhteistä. Ei halua, voin sanoa, mutta omaa hupia haluaa kuitenkin.

Paatunut pelaaja pyörittää niin niitä eksiään kuin nykyistä. Ikävä kyllä.

Eksät luulevat olevansa jotain erityistä ja se nykyinen toivoo olevansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten ihmeessä tämä asia kääntyy joillakin niin, että se joka yrittää pitää kumppanilleen jotain rajaa niihin entisiin on se huono ihminen?

Ja että on jotenkin oikeutettua pitää yllä suhteita entisiin vaikka saman aikaan on uusi kumppani? Eikä siihen ole mitään sanomista?

Kumppanin pitää se vain hyväksyä? Miksi?

Tämä ei mene minun ymmärrykseen. Kuvaako tämä nyt tätä (jo muutenkin sairasta) aikaa?

Erittäin hyvin sanottu!

Eniten ihmetyttää tuo suhtautumine, että ollaankin vain vainoharhaisia ja vimpsahtaneita hulluja, jos asia ei ole ok, eikä edes YRITETÄ ymmärtää sitä toisten kantaa.

Itse en hyväksy että omalla kumppanilla on kavereina exiä ja vanhoja säätöjä, mutta minusta on ihan fine, jos joidenkin suhteessa se on molemmille ihan ok, koska kaikki ihmiset, taustat ja suhteet ovat erilaisia. En erityisemmin ymmärrä, mutta se ei haittaa minua mitenkään, koska en ole itse osallisena siinä suhteessa. Minusta olisi ihan kiva, että muut eivät tulisi puuttumaan minunkaan parisuhteeseen tai siihen ketä minun täytyy lähipiiriini hyväksyä.

Onhan se nyt ihan naurettava asetelma, että kun yleensä uusi parisuhde esitellään ystäville ja perheelle, niin yhtäkkiä uudelle kumppanille tuputetaan exät ja muut. 😂 Mutta makunsa kullakin.

Niin oliko se ok vai ei, että muut elävät elämäänsä miten haluavat? Ei oikein siltä vaikuta, kun pitää erikseen naureskella. 

Minulle eksät kavereina ovat ok, itsellänikin on. Eksä-kaverit ovat olleet ystävällisiä minua kohtaan eikä ole tullut mitään epäilyksiä siitä, että muusta olisi kyse. Sama pätee toisinpäin.

En ole puuttumassa kenenkään muun suhteisiin, ainoa mikä kiinnostaa on kumppani, jolla on MINUN kanssani samanlainen arvomaailma. En koe tarvetta pitää ketään pellenä siksi, että emme ajattele samalla tavalla. 

Tässäkin keskustelussa näkyy se, miten konservatiivisin porukka yrittää väkisin saada liberaalit näyttämään epävakailta ympäriinsäpa***kelijoilta, joille ystävyys on vain sitä itseään. Kannattaa antaa keskustelunaiheen olla, jos siitä koituu itselle noin voimakasta ahdistusta, että muut eivät elä kuten sinä eivätkä näe kaikessa s**siä. 

Mukavaa joulunodotusta itse kullekin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No jos se rajoistaan kiinni pitävä on *sairaasti mustasukkainen*?

Niin mikähän mahtaa olla se toinen osapuoli?

Mikähän nimike hänelle sopisi?

Ei ainakaan *luotettava ja uskollinen*?

Ihan tasapuolisuuden vuoksi.

Kun nyt tämä mustasukkaisuusvirsi jatkuvasti halutaan nostaa esille. Kun ette raukat muuta hädissänne keksi.

Voi voi, tapu tapu, kun teitä nyt millään ei vaan ymmärretä, että hyviä ystäviähän me vaan ollaan. Mutku aina meidät kiltit ja mukavat ihmiset ymmärretään väärin, ne muuthan toimii väärin eikä me. Meillähän on oikeus...

Kerrotko mitä väärää siinä on, että käy kahvilla ja baarissa ystävien kanssa? Miten se on pettämistä?

Ei se olekaan. Kunhan kyseessä on neutraali ystävyys. Eikä mikään loru, että eksä on minun paras ystäväni ja hänestä en luovu.

Normaaliystävyyttä ei kait kukaan ole sanonut pettämiseksi.

Täällä puhutaan niistä tapauksista, joissa se raja on hämärtynyt.

Ap:lle. Ei ole fiksua. Jos on mennyttä historiaa olkoon ystävätasolla tai seksiä vaikka se kertapano, on tosi outo ja sairas kuvio jos riippuvuutta eli yhteydenpitoa ylläpidetään kiinnostavaan ihmiseen niin että uudelle parisuhteelle ei jää mahkuja olla se merkityksellisin.

Taustalla pyörii silloin yya-kerho joka ratkoo kaikenlaisia henk.kohtaisiakin asioita eikä jää mitään mahdollisuutta uuden parisuhteen osapuolten muodostaa itse omaa perhettään ja sen määreitä sekä arvoja.

Tosin hyväkskäyttäjät ei jaksakaan arvokeskusteluja tai muita syvällisiä. Eivätkä ole aloitteellisia tekemään parisuhteesta vahvaa koska exä ja sen tarpeet. Ja koska omat tarpeet exän suhteen.

Ja koska täytyyhän exät olla turvana (jos) KUN parisuhde kaatuu.

Ja siksihän se kaatuu koskei sille annettu mahdollisuutta koska ihmissuhdepeli. Ja exän viittaukset menneisiin ja koska yhteinen menneisyys ystävinä eksän kanssa. Ja romanttiset auringonlaskut tornissa ihan vaan ystävinä ym.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en vain voi ymmärtää mitä väärää on olla exän kanssa ystäviä. Exän kanssa on edelleen läheiset välit ja jos toisella on huolia, niin tottakai olemme toistemme tukena. Mitään ystävyyttä kummempaa tässä ei ole. Tunnemme toisemme läpikotaisin ja näemme heti toisistamme jos joku painaa. Exä on avautunut mulle huoltajuuskiistoistaan ja olin hänen tukenaan, kun hän erosi lapsensa äidistä. Mitään säätöä meillä ei ole eromme jälkeen ollut.

Nyxäni kanssa olemme olleet 6 vuotta yhdessä.

Kyllä mulle tulis viimeistään siinä vaiheessa - kun on eroa/kriisiä/tms vireillä - mieleen, että päätös on ollut ihan oikea jos mies lähtisi ensimmäisenä exänsä kanssa selvittelemään asiaa.

Exät ei todellakaan saa olla mitään parisuhdeterapeutteja tai selvittää toisen kanssa mitään uuteen suhteeseen liittyviä asioita! Sen uuden kumppanin mikään asia ei kuulu exille, oli kyse kengän koosta tai dilemmasta yhteisien arvomaailmojen välillä.

Mutta jos en olisi ikinä seurustellut hänen kanssaan, niin asia olisi fine? Tuossaei ole mitään logiikkaa.

Ymmärrät logiikan ihan hyvin, haluat vain sekoittaa.

Tai et muuten ole hyvä ymmärtämään ihmismielen logiikkaa tai lainalaisuuksia.

Ystävä on ystävä vaikka voissa paistaisi. Sillä ei ole väliä mistä ystävyys on alkanut.

Exä on exä vaikka voissa paistaisi. Sillä on väliä mistä ystävyys on alkanut.

Jos sillä on väliä, niin silloinhan suhde tavallaan jatkuu yhä eikä voi koskaan loppua.

Ymmärränköhän oikein: te kuvittelette, että voitte pitää kumppaninne suhteessa kuin häkissä tai että teillä on oikeus kontrolloida näitä ja näiden ystävyyssuhteita?

Tuo on itsetuntovammaisten ja epäluuloisten sairasta horinaa. Joko naisetkin ovat muuttumassa idiooteiksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No jos se rajoistaan kiinni pitävä on *sairaasti mustasukkainen*?

Niin mikähän mahtaa olla se toinen osapuoli?

Mikähän nimike hänelle sopisi?

Ei ainakaan *luotettava ja uskollinen*?

Ihan tasapuolisuuden vuoksi.

Kun nyt tämä mustasukkaisuusvirsi jatkuvasti halutaan nostaa esille. Kun ette raukat muuta hädissänne keksi.

Voi voi, tapu tapu, kun teitä nyt millään ei vaan ymmärretä, että hyviä ystäviähän me vaan ollaan. Mutku aina meidät kiltit ja mukavat ihmiset ymmärretään väärin, ne muuthan toimii väärin eikä me. Meillähän on oikeus...

Kerrotko mitä väärää siinä on, että käy kahvilla ja baarissa ystävien kanssa? Miten se on pettämistä?

Ei se olekaan. Kunhan kyseessä on neutraali ystävyys. Eikä mikään loru, että eksä on minun paras ystäväni ja hänestä en luovu.

Normaaliystävyyttä ei kait kukaan ole sanonut pettämiseksi.

Täällä puhutaan niistä tapauksista, joissa se raja on hämärtynyt.

Ei puhuta. Täällä puhutaan siitä, hyväksyykö että puolison kavereina on exiä ja vanhoja säätöjä. Siis entisiä seksisuhteita, mutta nykyään enää kavereita. Onko sulle ok, että he viestittelevät, ehkä myös tapaavat? Miksi on ok? Miksi ei ole ok?

Noin sanoo avaus. Mutta ketjua dominoi yksi sairaalloisen mustasukkainen naisihminen, jonka mielestä edes somehistoriassa ei saisi olla eksän kuvia.

Minä en enää jaksa hänelle vastata, eiköhän hänelle ole ihan tarpeeksi kärsimystä siinä, että hän itse joutuu elämään oman ajatusmaailmansa kanssa.

Voi voi, nyt otettiin oikein liberaali näkemys kehiin.

Emme me konservatiivit näe kaikessa sitä itseään. Ymmärrämme asioita hiukan laajemminkin.

Mutta tiedätkö, että on olemassa myös niinsanottu henkinen pettäminen? Jossain on sanottu, että henkinen pitkäaikainen pettäminen saman ihmisen kanssa saattaa olla jopa pahempi asia kuin yksittäinen seksitapahtuma. Tosin ei sekään suositeltava, mutta ymmärrettävä joskus.

Tässä on paremminkin myös kyse parisuhteen rajoista ja oman kumppanin kunnioittamisesta.

Se on asia, jonka me konservatiivit ymmärrämme ja kunnioitamme, edelleen, mutta ette ehkä te innokkaat ja ah niin uudenaikaiset ja suvaitsevaiset liberaalit.

Siinä se taitaa ollakin tämän jutun juju.

Ja kiitos huolestumisesta ahdistuksestamme, mutta emmeköhän me pärjää ihan hyvin, meillä on pahempiakin asioita joita olemme pystyneet ja joutuneet sietämään. Että ala turhaan huolestu.

Vierailija kirjoitti:

En ole hyvissä väleissä, en ole huonoissa väleissä, en siis ole minkäänlaisissa väleissä. Miksi hitossa roikkua jossain menneisyydessä josta ei tullut sitä mitä siitä piti tulla?

Samaa mieltä

Tässä keskustelussa osan mielestä mikä vain kanssakäyminen eksän kanssa on yhtä kuin sitä

- eksää rakastaa edelleen romanttisesti

- Seksiä on ihan varmasti entisen kanssa

- Nykyinen suhde ei ole ykkönen.

Jos tuollaisia tuntemuksia tulee, suhde on lähtökohtaisesti todella syvältä. Jos eksä on ystävä, hän kunnioittaa uutta kumppania. Jos kumppani on hyvä ja arvostava, ei tulisi mieleenkään tehdä mitään noista sen eksän kanssa, joka on ystävä. Sekoitatte nyt kaksi toisiinsa liittymätöntä asiaa keskenään, huonon parisuhteen ja eksät ystävinä.

T. Eksät ystävinä hyväksyvä, joka ei katselisi hetkeäkään mitään tuollaista. 

Vierailija kirjoitti:

Voi voi, nyt otettiin oikein liberaali näkemys kehiin.

Emme me konservatiivit näe kaikessa sitä itseään. Ymmärrämme asioita hiukan laajemminkin.

Mutta tiedätkö, että on olemassa myös niinsanottu henkinen pettäminen? Jossain on sanottu, että henkinen pitkäaikainen pettäminen saman ihmisen kanssa saattaa olla jopa pahempi asia kuin yksittäinen seksitapahtuma. Tosin ei sekään suositeltava, mutta ymmärrettävä joskus.

Tässä on paremminkin myös kyse parisuhteen rajoista ja oman kumppanin kunnioittamisesta.

Se on asia, jonka me konservatiivit ymmärrämme ja kunnioitamme, edelleen, mutta ette ehkä te innokkaat ja ah niin uudenaikaiset ja suvaitsevaiset liberaalit.

Siinä se taitaa ollakin tämän jutun juju.

Ja kiitos huolestumisesta ahdistuksestamme, mutta emmeköhän me pärjää ihan hyvin, meillä on pahempiakin asioita joita olemme pystyneet ja joutuneet sietämään. Että ala turhaan huolestu.

Tuo boldaus kertoo olennaisen. Konservatiiveille ei riitä se, että he saavat elää omassa suhteessaan aivan haluamallaan tavalla. Kuten tämä kirjoittaja, konseravatiivit keskimäärin pyrkivät myös kontrolloimaan toisten suhteita, mistä tuo boldaus kertoo.

Miten tarkalleen ottaen olet "joutunut ja pystynyt sietämään" esimerkiksi minun ystävyyttäni eksiini? Miten se näkyy sinun parisuhteessasi? Sinun arjessasi ja ihmissuhteissasi?

Oletko vasta sitten onnellinen, kun kaikki elävät sinun laillasi, vaikka se tekisi heistä onnettomia?

Jos et mitenkään, niin kuinka olisi se, että eletään ja annetaan toisten elää

Ei ole olemassa neutraalia ystävyyttä vaikkapa satunnaisen kertapanon kanssa. Kyse on niin intiimeistä asioista.

Jos viittaat minuun sairaalloisena naisihmisenä, niin en ole edes somessa. En ole Facebookissa, instagramissa enkä whatsupissa tms. Joten sekoitat johonkin toiseen.

En seuraa ketään somessa eikä se kiinnosta.

Täällä kirjoitan silloin kun on mielenkiintoinen aihe.

Miksi niin hermostuttaa jos sanoo erilaisen mielipiteen kuin omasi?