Suomen alhainen syntyvyys - miesnäkökulmaa kaivataan!
Tuntuu, että nyt kun mediassa puhutaan paljon alhaisesta syntyvyydestä ja pelotellaan sillä, niin naisia syyllistetään joka paikassa ihan kohtuuttomasti. Artikkeleista jää helposti kuva, etteivät koulutetut naiset kaipaa elämäänsä lapsia ja lykkäävät niiden hankintaa kunnes on monen kohdalla jo myöhäistä.
Musta kuitenkin tuntuu, että monissa parisuhteissa mies on se, joka sitä lapsenhankintaa haluaa lykätä. Ainakin omalla kohdalla ja monien kavereidenkin kanssa on näin: katsotaan vähän myöhemmin, ei vielä, työ täytyy olla ensin pisteessä X, pitää olla X määrä rahaa, tai auto, tai talo...tuntuu, että noita syitä olla hankkimatta lapsia löytyy loputtomiin! Haluisinkin siis kuulla, mistä se lapsettomuus parisuhteessa olevien miesten kohdalla johtuu? Halutaanko että kaikki olisi ns. valmista ennen vauvaa, ollaanko suhteessa väärään ihmiseen, onko omat harrastukset ja kaverit vielä tärkeämpiä, pelottaako oman elämän menetys, oma isyys tai onko huonoja lapsuusmuistoja? Painaako taloudelliset vai tunnesyyt enemmän? Eikö vaan haluta lapsia muttei kehdata sitä vauvakuumeilevalle kumppanille sanoa? Keskustelua, kiitos!
Kommentit (6454)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy ihmetellä miten jotkut miehet saavat tästä niin vaikeaa. Minä kun en halunnut enempää lapsia, pistin piuhat poikki. Isojen asioiden hallinta pidetään satavarmasti omissa käsissä, ei vänistä siitä mitä toinen tekee tai ei tee.
Näin naisnäkökulmasta.Samat sanat. Kun lapsiluku oli täynnä, samalla reissulla, kun synnytin meidän kuopuksen, annoin katkaista piuhat.
En sitten tiedä, jos en näin olisi tehnyt, itkisikö meidänkin lasten isä täällä kavalista naisista joihin ei voi luottaa vaikka hänelläkin olisi ollut oikeus ne piuhat katkaista jo aikapäiviä sitten:D
Ottakaa miehet asiat hoitoon ihan itse, älkääkö ulisko kuin pahaiset kakarat.
Hyvähän se on aina toisia syyttää joka asiasta, kun itse ei tuollaista pikkuasiaa pysty hoitamaan.
Juu monelle naiselle tuo pikkuriikkinen asia nimeltä rehellisyys on mahdoton asia. Parin kuukauden seurustelun jälkeen tulee tahtomaton lapsi koska nainen oli mainitsematta jättänyt ehkäisyn pois, koska hän yksin haluai lapsen. Jos miehet ovat kakaroita, koska luottavat naisen sanaan, niin naiset ovat kakaroita jotka valehtelee 50% sanoistaan, eikä yhteenkään voi luottaa, jopa pillerit ovat siis huomattavasti luotettavampia kuin yksikään nainen, kiitos tästä tarkennuksesta.
Johan vahvistitte tässä ketjussa haluavanne ensiksi koeajaa naisen. Jos olisin tiennyt olisin jättänyt ottamatta vale-vela miehiä. Miehet esittivät olevansa veloja päästäkseen kanssani suhteeseen. Lapsia haluavia naisia kehoittaisin menemään klinikalle ja mukeilijoiden pakeille. Jopa velana saat pettyä, saati sitten perhettä haikailevana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
simple as that kirjoitti:
Naisilla on taas peiliin katsomisen paikka. Feminismi meni liian pitkälle ja miehet kaikkosivat. Nyt sitten ihmetellään kuka hoitaa lapset.
Vau, ihanko feminismi vei miehet? No onneksi lapset voi hoitaa ja saada yksinkin.
Äsken siihen tarvittiin mies jota tulee isä automaattisesti.
Päättäkää jo.
Kun miehiltä tivaa mielipidettä, alat rääkyä että täällä on useita miehiä kirjoittelemassa ja jokaisella oma mielipide. Miksi luulet, että tilanne ei ole sama naisilla?
luulisi ettei biologia ole mielipide 😂
Luulisi että jos kyseessä on biologinen fakta niin ei ole mitään syytä patistaa ”päättämään jo”.
Herranjumala mikä mammuttiketju. Lukematta tätä sen enempää, tulin vain ihmettelemään miten vähän miehet tuntuvat haluavan lapsia siihen nähden, miten kiivaasti he perustelevat nuoren naisen himoaan nimenomaan hedelmällisyydellä. Säälittävää ja huvittavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy ihmetellä miten jotkut miehet saavat tästä niin vaikeaa. Minä kun en halunnut enempää lapsia, pistin piuhat poikki. Isojen asioiden hallinta pidetään satavarmasti omissa käsissä, ei vänistä siitä mitä toinen tekee tai ei tee.
Näin naisnäkökulmasta.Samat sanat. Kun lapsiluku oli täynnä, samalla reissulla, kun synnytin meidän kuopuksen, annoin katkaista piuhat.
En sitten tiedä, jos en näin olisi tehnyt, itkisikö meidänkin lasten isä täällä kavalista naisista joihin ei voi luottaa vaikka hänelläkin olisi ollut oikeus ne piuhat katkaista jo aikapäiviä sitten:D
Ottakaa miehet asiat hoitoon ihan itse, älkääkö ulisko kuin pahaiset kakarat.
Hyvähän se on aina toisia syyttää joka asiasta, kun itse ei tuollaista pikkuasiaa pysty hoitamaan.
Juu monelle naiselle tuo pikkuriikkinen asia nimeltä rehellisyys on mahdoton asia. Parin kuukauden seurustelun jälkeen tulee tahtomaton lapsi koska nainen oli mainitsematta jättänyt ehkäisyn pois, koska hän yksin haluai lapsen. Jos miehet ovat kakaroita, koska luottavat naisen sanaan, niin naiset ovat kakaroita jotka valehtelee 50% sanoistaan, eikä yhteenkään voi luottaa, jopa pillerit ovat siis huomattavasti luotettavampia kuin yksikään nainen, kiitos tästä tarkennuksesta.
Pari kuukautta vanha suhde ja mies on jo jättänyt kondomin pois? Aika hurjaa. Eikö teillä ole yhtään järkeä päässä, jos noin toimitte?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy ihmetellä miten jotkut miehet saavat tästä niin vaikeaa. Minä kun en halunnut enempää lapsia, pistin piuhat poikki. Isojen asioiden hallinta pidetään satavarmasti omissa käsissä, ei vänistä siitä mitä toinen tekee tai ei tee.
Näin naisnäkökulmasta.Samat sanat. Kun lapsiluku oli täynnä, samalla reissulla, kun synnytin meidän kuopuksen, annoin katkaista piuhat.
En sitten tiedä, jos en näin olisi tehnyt, itkisikö meidänkin lasten isä täällä kavalista naisista joihin ei voi luottaa vaikka hänelläkin olisi ollut oikeus ne piuhat katkaista jo aikapäiviä sitten:D
Ottakaa miehet asiat hoitoon ihan itse, älkääkö ulisko kuin pahaiset kakarat.
Hyvähän se on aina toisia syyttää joka asiasta, kun itse ei tuollaista pikkuasiaa pysty hoitamaan.
Juu monelle naiselle tuo pikkuriikkinen asia nimeltä rehellisyys on mahdoton asia. Parin kuukauden seurustelun jälkeen tulee tahtomaton lapsi koska nainen oli mainitsematta jättänyt ehkäisyn pois, koska hän yksin haluai lapsen. Jos miehet ovat kakaroita, koska luottavat naisen sanaan, niin naiset ovat kakaroita jotka valehtelee 50% sanoistaan, eikä yhteenkään voi luottaa, jopa pillerit ovat siis huomattavasti luotettavampia kuin yksikään nainen, kiitos tästä tarkennuksesta.
Pari kuukautta vanha suhde ja mies on jo jättänyt kondomin pois? Aika hurjaa. Eikö teillä ole yhtään järkeä päässä, jos noin toimitte?
Unelmien böönalle sanotaan aina kyllä :D
Jälkikäteen valitetaan.
Suomen yhteiskunta toimii niin, että naisen pitäisi työskennellä yhtä paljon kuin miehen.
Minun mielestä nainen jää kotiin vahtimaan lapsia ja pitää taloudesta huolta.
Tämä valitettavasti ei ole mahdollista ja se vaikeuttaa valintaani tehdä lapsia.
Nykyään harva mies pystyy tienaamaan niin paljon, että pystyy yksin maksamaan asunto, auto yms lainat sekä laskut ja ruoat päälle. En hyväksy sitä, että nainen lähtee töihin 7-16 ja lapset menevät hoitolaan kun kumpikin vanhemmista on töissä koko ajan.
Tämä on syy miksi haluan lapsia mutta Suomen valtio tekee sen todella vaikeaksi.
Olen 25-vuotias mies. Olen unelmoinut perheestä jo siitä lähtien kun vastakkainen sukupuoli alkoi kiinnostamaan "siinä mielessä" ehkä joskus 14-vuotiaana. Silloin ajattelin että löydän kivan tytön samasta koulusta ja menen parikymppisenä naimisiin ja saan lapsia ja niin päin pois.
En kuitenkaan kelvannut silloin vielä kenellekään mihinkään käyttöön. Naissuhteita alkoi muodostua siinä 18 vuoden kieppeillä. Noin 23-vuotiaana alkoi ymmärtämäänkin maailmasta jotain.
Silloin minulla oli kahdenlaisia naisia. Kolmekymppisiä, joiden kanssa jutut ja elämänasenne kohtasivat, samoin perhehaaveet. Osa oli enemmän vakavasti otettavia kuin toiset. Paria menin painamaankin tietoisena siitä että siitä saattaisi tulla lapsia. Kukaan ei kuitenkaan ole soittanut perään joten lapsia tuskin tuli. Lopulta nämä kolmekymppiset eivät kuitenkaan halunneetkaan minua koska esimerkiksi "eivät halunneet viedä minulta parhaita vuosia" tms.
Toinen ryhmä joka minusta kiinnostui oli 16-18-vuotiaat, jotka näkivät minussa jotain. Nämä olivat enemmän sellaisia rikkinäisen nuoren korjausyrityksiä.
Oman ikäiseni naiset eivät ole koskaan olleet minusta kiinnostuneita. Ilmeisesti tasoni ei heidän mielestään riitä, olen mm. Pienituloinen ja aiemmin kärsin masennuksesta. pari suhdetta omanikäisiin on ollut mutta niistä minulle on jäänyt lähinnä hyväksikäytetty olo. Ne myös päättyivät naisten aloitteista ilman sen kummempia selityksiä.
Nyt olen ns. Jumissa suhteessa jossa kumpikaan ei ole tyytyväinen. Olen yrittänyt korjata asiaa mutta olen ollut myös valmis eroon. Kumppani on takertuva, eikä omaa elämää saisi olla ollenkaan. Hän myös tietää minusta asioita, joita en halua muiden tietävän. Hän kiristää minua aika ajoin näillä asioilla, että mikäli ero tms. Tulee niin huonosti kävisi ainakin hänen mukaansa. Tulevaisuus pelottaa. Haluaisin lapsia mutta pelkään että myrkyllinen suhde vaarantaa myös lapset. Myös kumppanini haluaisi lapsia. En uskalla yksipuolisesti erota, myöskään mm. Siksi että meillä on yhteisiä taloudellisia vastuita. Ei omakotitalolainaa mutta kyse kuitenkin tuhansista euroista.
Lähes kaikki kumppanini ovat olleet enemmän tai vähemmän henkisesti epäterveitä. Ei sillä ettenkö itsekin olisi. Mutta niin. Aika kuluu ja haasteita on. Jo 7 vuotta olisin ollut valmis isäksi mutta lähelläkään en ole käynyt. Tapahtuuko se koskaan? Jos, niin kenen kanssa?
Kaiken kaikkiaan tuntuu siltä että parinmuodostus on vaikeaa siten että nainen on tyytyväinen. Olen myös aiemmin miettinyt ulkomaalaista puolisoa (olen kokeillutkin) mutta ei se sen helpompaa ole. Ehkä sitten nelikymppisenä kun on rahaa ja omaisuutta, saa tavallisen naisen onnelliseen suhteeseen? Tällöin tietysti naiset pitäisi olla ainakin 10 vuotta nuorempi jotta ehtisi saamaan useamman lapsen... Oma haasteensa sekin sitten aikanaan.
Urameshi kirjoitti:
Suomen yhteiskunta toimii niin, että naisen pitäisi työskennellä yhtä paljon kuin miehen.
Minun mielestä nainen jää kotiin vahtimaan lapsia ja pitää taloudesta huolta.
Tämä valitettavasti ei ole mahdollista ja se vaikeuttaa valintaani tehdä lapsia.
Nykyään harva mies pystyy tienaamaan niin paljon, että pystyy yksin maksamaan asunto, auto yms lainat sekä laskut ja ruoat päälle. En hyväksy sitä, että nainen lähtee töihin 7-16 ja lapset menevät hoitolaan kun kumpikin vanhemmista on töissä koko ajan.
Tämä on syy miksi haluan lapsia mutta Suomen valtio tekee sen todella vaikeaksi.
Puola ja Liettua. Pikaisella selauksella Puolassa saa vuokrattua suurehkon omakotitalon omalla pihalla 350e/kk, kerrostalo kämppiä vieläkin halvemmalla. Mikäli uskot arvoihin ja haluat löytää läheltä puolison. Siinä olisi kaksi edullista maata.
Kuten siinä Iltiksen jutussakin sanottiin deittailu tällä suunnin on super helppoa.
Haluja olisi ollut kirjoitti:
Olen 25-vuotias mies. Olen unelmoinut perheestä jo siitä lähtien kun vastakkainen sukupuoli alkoi kiinnostamaan "siinä mielessä" ehkä joskus 14-vuotiaana. Silloin ajattelin että löydän kivan tytön samasta koulusta ja menen parikymppisenä naimisiin ja saan lapsia ja niin päin pois.
En kuitenkaan kelvannut silloin vielä kenellekään mihinkään käyttöön. Naissuhteita alkoi muodostua siinä 18 vuoden kieppeillä. Noin 23-vuotiaana alkoi ymmärtämäänkin maailmasta jotain.
Silloin minulla oli kahdenlaisia naisia. Kolmekymppisiä, joiden kanssa jutut ja elämänasenne kohtasivat, samoin perhehaaveet. Osa oli enemmän vakavasti otettavia kuin toiset. Paria menin painamaankin tietoisena siitä että siitä saattaisi tulla lapsia. Kukaan ei kuitenkaan ole soittanut perään joten lapsia tuskin tuli. Lopulta nämä kolmekymppiset eivät kuitenkaan halunneetkaan minua koska esimerkiksi "eivät halunneet viedä minulta parhaita vuosia" tms.
Toinen ryhmä joka minusta kiinnostui oli 16-18-vuotiaat, jotka näkivät minussa jotain. Nämä olivat enemmän sellaisia rikkinäisen nuoren korjausyrityksiä.
Oman ikäiseni naiset eivät ole koskaan olleet minusta kiinnostuneita. Ilmeisesti tasoni ei heidän mielestään riitä, olen mm. Pienituloinen ja aiemmin kärsin masennuksesta. pari suhdetta omanikäisiin on ollut mutta niistä minulle on jäänyt lähinnä hyväksikäytetty olo. Ne myös päättyivät naisten aloitteista ilman sen kummempia selityksiä.
Nyt olen ns. Jumissa suhteessa jossa kumpikaan ei ole tyytyväinen. Olen yrittänyt korjata asiaa mutta olen ollut myös valmis eroon. Kumppani on takertuva, eikä omaa elämää saisi olla ollenkaan. Hän myös tietää minusta asioita, joita en halua muiden tietävän. Hän kiristää minua aika ajoin näillä asioilla, että mikäli ero tms. Tulee niin huonosti kävisi ainakin hänen mukaansa. Tulevaisuus pelottaa. Haluaisin lapsia mutta pelkään että myrkyllinen suhde vaarantaa myös lapset. Myös kumppanini haluaisi lapsia. En uskalla yksipuolisesti erota, myöskään mm. Siksi että meillä on yhteisiä taloudellisia vastuita. Ei omakotitalolainaa mutta kyse kuitenkin tuhansista euroista.
Lähes kaikki kumppanini ovat olleet enemmän tai vähemmän henkisesti epäterveitä. Ei sillä ettenkö itsekin olisi. Mutta niin. Aika kuluu ja haasteita on. Jo 7 vuotta olisin ollut valmis isäksi mutta lähelläkään en ole käynyt. Tapahtuuko se koskaan? Jos, niin kenen kanssa?
Kaiken kaikkiaan tuntuu siltä että parinmuodostus on vaikeaa siten että nainen on tyytyväinen. Olen myös aiemmin miettinyt ulkomaalaista puolisoa (olen kokeillutkin) mutta ei se sen helpompaa ole. Ehkä sitten nelikymppisenä kun on rahaa ja omaisuutta, saa tavallisen naisen onnelliseen suhteeseen? Tällöin tietysti naiset pitäisi olla ainakin 10 vuotta nuorempi jotta ehtisi saamaan useamman lapsen... Oma haasteensa sekin sitten aikanaan.
Samat ohjeet kuin naisillekin: vaihda puhelinta ja numero, muuta puolison ollessa muualla uuteen osoitteeseen tai jätä tarpeeton tavara taaksesi, Torista saat ilmaiseksi uusia kalusteita. Sometilit salaisiksi sekä mahd. salatunnus esim. Faceen.
Salaa uusi osoitteesi. Luovuta läheisiöle prepaid nro. Äläkä kerro heillekään uutta osoitetta, vaan anna posterestranten tiedot.
Sossusta voi tiedustella kämppää, samoin Lumosta ja Satolta.
En tiedä onko sukupuolten erittelystä niin hirveästi hyötyä. Toki tiedostan noiden naisia usein syyllistävän lehtiartikkelien sävyn ja niiden tyhmyyden, vääryyden ja tarpeettomuuden. Eri parisuhteissa on eri syyt. On totta, että moni nuori mies myös siirtää lasten hankkimista nykyään silpputyömarkkinoiden epävaikaissa ja heikosti perheen perustamista olevan työkulttuurin takia, mutta uskon sen olevan aika yleistä nuorten keskuudessa noin muutenkin.
Henkilökohtaisesti en päästä ketään lähelleni, koska 16-vuotiaana minulla todettiin Crohnin tauti ja lukiovuoteni vietin sairaalassa enimmäkseen kuolemaa huijaten nyt jo 7. kertaa ennen 30-ikävuotta. En enää voi luvata, että olen vielä täällä huomenna, enkä halua, että yksikään viaton ihminen joutuisi takiani kärsimään, tai jäisi suruissaan kaipaamaan kun aika minusta jättää. Tässä on jo ihan tarpeeksi yhdelle ihmiselle. Varsinkaan en haluaisi sitä sellaiselle, jota väitän rakastavani, koska niinhän se sanontakin menee, että kun rakastaa toista aidosti, haluaa tämän parasta. Minun parhaani on pitää muuta etäisinä synkästä menneisyydestäni vaikka yksinäisyys tuntuu välillä musertavalta.
Oli toki aika, jolloin en olisi mitään muuta halunnutkaan kun olla hyvä poikaystävä, mennä naimisiin, olla hyvä rakastava aviomies ja lopulta olla hyvä rakastava perheenisä. Tiedän, että olisin ollut hyvä niissä asioissa, rakastan lapsia ja tulen heidän kanssa hyvin toimeen. Mutta toisena aikana, toisessa elämässä.
Terveisin, nuori tiedemies.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko sukupuolten erittelystä niin hirveästi hyötyä. Toki tiedostan noiden naisia usein syyllistävän lehtiartikkelien sävyn ja niiden tyhmyyden, vääryyden ja tarpeettomuuden. Eri parisuhteissa on eri syyt. On totta, että moni nuori mies myös siirtää lasten hankkimista nykyään silpputyömarkkinoiden epävaikaissa ja heikosti perheen perustamista olevan työkulttuurin takia, mutta uskon sen olevan aika yleistä nuorten keskuudessa noin muutenkin.
Henkilökohtaisesti en päästä ketään lähelleni, koska 16-vuotiaana minulla todettiin Crohnin tauti ja lukiovuoteni vietin sairaalassa enimmäkseen kuolemaa huijaten nyt jo 7. kertaa ennen 30-ikävuotta. En enää voi luvata, että olen vielä täällä huomenna, enkä halua, että yksikään viaton ihminen joutuisi takiani kärsimään, tai jäisi suruissaan kaipaamaan kun aika minusta jättää. Tässä on jo ihan tarpeeksi yhdelle ihmiselle. Varsinkaan en haluaisi sitä sellaiselle, jota väitän rakastavani, koska niinhän se sanontakin menee, että kun rakastaa toista aidosti, haluaa tämän parasta. Minun parhaani on pitää muuta etäisinä synkästä menneisyydestäni vaikka yksinäisyys tuntuu välillä musertavalta.
Oli toki aika, jolloin en olisi mitään muuta halunnutkaan kun olla hyvä poikaystävä, mennä naimisiin, olla hyvä rakastava aviomies ja lopulta olla hyvä rakastava perheenisä. Tiedän, että olisin ollut hyvä niissä asioissa, rakastan lapsia ja tulen heidän kanssa hyvin toimeen. Mutta toisena aikana, toisessa elämässä.
Terveisin, nuori tiedemies.
Kaiken tämän keskellä pysäyttävä teksti. En oikein tiedä mitä muuta sanoa, kuin toivottaa sinulle paljon hyviä elinvuosia ja iloa ja rakkautta elämääsi. Meillä on monilla erilaisia puutteita, vikoja, riskejä, uhkia, mutta rakkaus saattaa yllättää kenet tahansa, missä tahansa. Usein se rakkaus on riskin ja menettämisen uhankin arvoinen. Näissäkin tilanteissa - henkeä uhkaavien sairauksien keskellä - ihminen voi rakastaa ja häntä voidaan rakastaa, syvästi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko sukupuolten erittelystä niin hirveästi hyötyä. Toki tiedostan noiden naisia usein syyllistävän lehtiartikkelien sävyn ja niiden tyhmyyden, vääryyden ja tarpeettomuuden. Eri parisuhteissa on eri syyt. On totta, että moni nuori mies myös siirtää lasten hankkimista nykyään silpputyömarkkinoiden epävaikaissa ja heikosti perheen perustamista olevan työkulttuurin takia, mutta uskon sen olevan aika yleistä nuorten keskuudessa noin muutenkin.
Henkilökohtaisesti en päästä ketään lähelleni, koska 16-vuotiaana minulla todettiin Crohnin tauti ja lukiovuoteni vietin sairaalassa enimmäkseen kuolemaa huijaten nyt jo 7. kertaa ennen 30-ikävuotta. En enää voi luvata, että olen vielä täällä huomenna, enkä halua, että yksikään viaton ihminen joutuisi takiani kärsimään, tai jäisi suruissaan kaipaamaan kun aika minusta jättää. Tässä on jo ihan tarpeeksi yhdelle ihmiselle. Varsinkaan en haluaisi sitä sellaiselle, jota väitän rakastavani, koska niinhän se sanontakin menee, että kun rakastaa toista aidosti, haluaa tämän parasta. Minun parhaani on pitää muuta etäisinä synkästä menneisyydestäni vaikka yksinäisyys tuntuu välillä musertavalta.
Oli toki aika, jolloin en olisi mitään muuta halunnutkaan kun olla hyvä poikaystävä, mennä naimisiin, olla hyvä rakastava aviomies ja lopulta olla hyvä rakastava perheenisä. Tiedän, että olisin ollut hyvä niissä asioissa, rakastan lapsia ja tulen heidän kanssa hyvin toimeen. Mutta toisena aikana, toisessa elämässä.
Terveisin, nuori tiedemies.
Kaiken tämän keskellä pysäyttävä teksti. En oikein tiedä mitä muuta sanoa, kuin toivottaa sinulle paljon hyviä elinvuosia ja iloa ja rakkautta elämääsi. Meillä on monilla erilaisia puutteita, vikoja, riskejä, uhkia, mutta rakkaus saattaa yllättää kenet tahansa, missä tahansa. Usein se rakkaus on riskin ja menettämisen uhankin arvoinen. Näissäkin tilanteissa - henkeä uhkaavien sairauksien keskellä - ihminen voi rakastaa ja häntä voidaan rakastaa, syvästi.
Jos viittaat koronaan niin pakko kommentoida että on aivan eri asia katsoa kun oma rakas kärsii vuosia. Tai nähdä se oman lapsen pelko ja suru vanhemman sairauden takia. Se kun lapsi tajuaa jo liian varhain että se oma vanhempi voi kuolla jo lähiaikoina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
simple as that kirjoitti:
Naisilla on taas peiliin katsomisen paikka. Feminismi meni liian pitkälle ja miehet kaikkosivat. Nyt sitten ihmetellään kuka hoitaa lapset.
Vau, ihanko feminismi vei miehet? No onneksi lapset voi hoitaa ja saada yksinkin.
Äsken siihen tarvittiin mies jota tulee isä automaattisesti.
Päättäkää jo.
Kun miehiltä tivaa mielipidettä, alat rääkyä että täällä on useita miehiä kirjoittelemassa ja jokaisella oma mielipide. Miksi luulet, että tilanne ei ole sama naisilla?
luulisi ettei biologia ole mielipide 😂
Luulisi että jos kyseessä on biologinen fakta niin ei ole mitään syytä patistaa ”päättämään jo”.
Aivan, kumpikin se ei voi olla joten mikä on kantanne :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei koskaan enää kirjoitti:
Voin vahvistaa kokemuksen. Kaikille nuorille miehille neuvon, älkää ottako suomalaista feministiä vaimoksi! Itse tein perinteisen miehen uhrauksen: kaikki rahat kiinni omakotitaloon Espoossa, ja lainaa selkään niin paljon kuin pankki antoi. Nainen ei maksanut asumisesta euroakaan. Kun lapset tulivat päiväkoti-ikään, feministi halusi lisää aikaa uralleen. Sen jälkeen valitsin uran, jossa pystyin tukemaan hänen työuransa, ja tein silti akateemisen palkalla taloa kasaan. Joka päivä tein ruoan hänelle, sai tulla valmiiseen pöytään, siivosin talon ja robotit huseerasivat. Miljoonan talossa asuttiin, kunnes nainen yhtenä iltana kertoi kaiken olevan ohi. Ei yhtään yötä poissa kotoa, ei yhtään lyöntiä, eikä alkoholismia tai muitakaan riippuvuuksia.
Sittemmin thaimaalaistaustainen nainen tuli taloon ja oli ikionnellinen, koskaan ei ollut kukaan mies hänelle ruokaa tehnyt kuulemma.
Suomalainen nainen ei tyydy mihinkään, hän on elänyt niin yltäkylläisyydessä, ja naistenlehtien marinoimassa feminismin utopiassa, jossa kytätään koko ajan tasa-arvoa, ja seksi laitetaan excel-taulukkoon!
Valitkaa veljet viisaasti sisäisesti onnellinen, vähään tyytyvä nainen. Uskollisuus riittää heille. Ei tarvita uutta mieskuva, joka vuoroin ei puhu tarpeeksi ja vuoroin ei ole riittävän maskuliininen. Ruokaa pöytään, katto pään päälle riittää!
Siis sinulla on kokemusta yhdestä suomalaisesta naisesta, ja tällä perusteella tiedät tehdä päätelmiä kaikista suomalaisista naisista? Kuulostat tosiaankin aikuiselta akateemiselta mieheltä. 👍
Valitettavasti tilastojen valossa tämän miehen kokemus on kaikkea muuta kuin harvinainen. Itsekin miehenä saman kokeneena suosittelen nuorille miehille samaa. Feministit on tekopyhiä hirviöitä.
Minkähän tilastojen valossa asia on näin ja mikä asia?
Senkö asia, että thainainen on ikionnellinen, jos joku mies tekee hänelle ruokaa???
Vai, että suomalinen nainen lähtee, vaikka mieskin onkokkaillut ja siivoillut kotona??
Mitähän ne tilastot sanoo siihen, että suomalainen mieskin lähtee, vaikka nainen on sille kokannut ja kodin siivonnneet.
Ja vaikka tältä yhdeltä mieheltä on vaimo lähtenytkin huolimatta siitä, että mies on tehnyt kotona jotakin, niin satojen tuhansien miesten vaimot eivät ole lähteneet.
Tilastot nääs kertovat, että aika moni on edelleen naimisissa toisen suomalaisen kanssa. Itse asiassa suurin osa kansalaisista
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Urameshi kirjoitti:
Suomen yhteiskunta toimii niin, että naisen pitäisi työskennellä yhtä paljon kuin miehen.
Minun mielestä nainen jää kotiin vahtimaan lapsia ja pitää taloudesta huolta.
Tämä valitettavasti ei ole mahdollista ja se vaikeuttaa valintaani tehdä lapsia.
Nykyään harva mies pystyy tienaamaan niin paljon, että pystyy yksin maksamaan asunto, auto yms lainat sekä laskut ja ruoat päälle. En hyväksy sitä, että nainen lähtee töihin 7-16 ja lapset menevät hoitolaan kun kumpikin vanhemmista on töissä koko ajan.
Tämä on syy miksi haluan lapsia mutta Suomen valtio tekee sen todella vaikeaksi.
Puola ja Liettua. Pikaisella selauksella Puolassa saa vuokrattua suurehkon omakotitalon omalla pihalla 350e/kk, kerrostalo kämppiä vieläkin halvemmalla. Mikäli uskot arvoihin ja haluat löytää läheltä puolison. Siinä olisi kaksi edullista maata.
Kuten siinä Iltiksen jutussakin sanottiin deittailu tällä suunnin on super helppoa.Painu jo palstanarttu sinne gambiaan.
Tässä mammat syy miksi teille suositellaan lesbosiuhteita kommuunnissa.
Palstapetteri itkee kun sitä sanotaan palstapetteriksi(ja hän voi oikesti ollakin petteri) mutta silti hän surutta haukku palstan naisia. Ensin ne naiset porsii ja nyt he ovat vielä muuttuneet koiriksikin:D
Mikähän eläin seuraavaksi? Lehmä?? Vai onko tällä palstakeisarilla joku muu eläin tiedossa? No mutta kanttura, siinähän se!
Pitäisköhän sinun jo oikesti laitta kone kiinni ja mennä vaikka ulos.
Täällä päivästä toiseen jaksat keksiä naisille eläinvertauksia. Eikä aikuisella(?) miehellä (vai haluatko tulla kutsutuksi jollakin eläin nimikeellä?) ole muuta tekemistä, kuin raivita VAUVApalstalla?
Nää sinun ulostulot kun eivät ole keskustelua vaan räyhäämistä ja riehumista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy ihmetellä miten jotkut miehet saavat tästä niin vaikeaa. Minä kun en halunnut enempää lapsia, pistin piuhat poikki. Isojen asioiden hallinta pidetään satavarmasti omissa käsissä, ei vänistä siitä mitä toinen tekee tai ei tee.
Näin naisnäkökulmasta.Samat sanat. Kun lapsiluku oli täynnä, samalla reissulla, kun synnytin meidän kuopuksen, annoin katkaista piuhat.
En sitten tiedä, jos en näin olisi tehnyt, itkisikö meidänkin lasten isä täällä kavalista naisista joihin ei voi luottaa vaikka hänelläkin olisi ollut oikeus ne piuhat katkaista jo aikapäiviä sitten:D
Ottakaa miehet asiat hoitoon ihan itse, älkääkö ulisko kuin pahaiset kakarat.
Hyvähän se on aina toisia syyttää joka asiasta, kun itse ei tuollaista pikkuasiaa pysty hoitamaan.
Juu monelle naiselle tuo pikkuriikkinen asia nimeltä rehellisyys on mahdoton asia. Parin kuukauden seurustelun jälkeen tulee tahtomaton lapsi koska nainen oli mainitsematta jättänyt ehkäisyn pois, koska hän yksin haluai lapsen. Jos miehet ovat kakaroita, koska luottavat naisen sanaan, niin naiset ovat kakaroita jotka valehtelee 50% sanoistaan, eikä yhteenkään voi luottaa, jopa pillerit ovat siis huomattavasti luotettavampia kuin yksikään nainen, kiitos tästä tarkennuksesta.
No jos kaikki miehet tietää, että YHTEENKÄÄN naiseen ei voi luottaa, niin mikä on ongelma??????
Ehkäskää itse, koska tiedätte, että naisiin ei voi luottaa.
Mieshän siinä typerä on jos luottaa johonkin, vaikka tietää, että toinen on 100% epäluotettava.
Jos mies tietää, että vene vuotaa, mutta silti lähtee sillä vesille ja sitten itkee kun on hukkumassa, että minä kuitenkin luotin siihen, että se pysyy pinnalla, niin kuka on typerys?Vene vai mies?
Tietää asian, mutta silti täytyy lähteä?
Siis mikä tää juttu on, että naisen paras ikä olisi 18-25-v? Asiasta puhutaan täällä yleisenä totuutena. Hyvä nainen vaan paranee vanhetessaan. Mielipideasia toki, mutta omaa silmää miellyttää eniten 30-45-vuotiaat, niin naisissa kuin miehissä. Itse kuulun alempaan ikäluokkaan.
Vierailija kirjoitti:
Herranjumala mikä mammuttiketju. Lukematta tätä sen enempää, tulin vain ihmettelemään miten vähän miehet tuntuvat haluavan lapsia siihen nähden, miten kiivaasti he perustelevat nuoren naisen himoaan nimenomaan hedelmällisyydellä. Säälittävää ja huvittavaa.
Onko tämä palsta nyt muuttumassa vanhojen ja katkerien mammojen itkuksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Herranjumala mikä mammuttiketju. Lukematta tätä sen enempää, tulin vain ihmettelemään miten vähän miehet tuntuvat haluavan lapsia siihen nähden, miten kiivaasti he perustelevat nuoren naisen himoaan nimenomaan hedelmällisyydellä. Säälittävää ja huvittavaa.
Onko tämä palsta nyt muuttumassa vanhojen ja katkerien mammojen itkuksi?
Ei vaan tämä on jo aikapäivää sitten muuttunut vanhojen ja katkerien pappojen itkuksi.
Älkää enää jatkako tota yhtä "matokeskustelua" eli siis tota pitkän pitkää joka on ennen mun kommenttia, jossa on lainattu jo ihan liian monta viestiä.
Ei tätä koko keskustelua ainakaan enää kännykällä pysty lukemaan, kun tää sivu menee ihan sekasin tosta edellisestä viestistä . Jos jatkatte tota vänkäämistä niin älkää enää ainakaan lainatko tota edellistä viestiä pliis.