Eikö varatut saa enää tutustua uusiin ihmisiin?
Tänään kävi sellainen tapaus töissä, josta haluaisin kuulla mielipiteitä.
Työpaikallani käy toisinaan miespuolinen kollega, jonka kanssa olen tullut hyvin juttuun. Keskustelu luistaa ja tuntuu, että omaamme samanlaisen huumorintajun. Nyt olen miettinyt, että voisi olla kiva nähdä vapaa-ajalla vaikkapa kahvilla. Juttelin työkaverini kanssa ja kerroin ajatelleeni pyytäväni tätä miestä kahville joku päivä. No, sain kuulla hirveän saarnan siitä kuinka hirveä ihminen olen kun varattuna haluan lähteä muiden miesten kanssa treffeille ja etten missään tapauksessa saisi tutustua uusiin miehiin koska olen varattu. Itse yritin siinä selittää kyseiselle työkaverilleni, että meidän parisuhteessamme on kyllä ihan luvallista käydä kahvilla uusien ihmisten kanssa vaikka he olisivatkin vastakkaista sukupuolta. Työkaverini mielestä kyseinen käyttäytyminen on outoa eikä millään tavalla muidenkaan mielestä hyväksyttävää.
Ärsyttävää, että heti leimataan pettäjäksi vain ja ainoastaan sen takia, että haluaa parisuhteessa ollessaankin tutustua uusiin ihmisiin. Miksi parisuhteessa olevat saisivat hankkia uusia ystäviä vain samansukupuolisista ihmisistä?
Mielipiteitä kehiin.
Kommentit (29)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten eroaa kysymys kahvillemenosta a) kun kysyt treffeille siksi, että olet kiinnostunut miehestä oikeasti ja b) kun kysyt treffeille, että haluat olla kaveri?
Mielestäni ei yhtään mitenkään. Ja luulen, että hyvin moni ottaa tuon kysymyksen treffikutsuksi, vaikket itse ajattelekaan niin.Kerroppa parempi tapa yrittää hieman tutustua uuteen ihmiseen, mieheen tai naiseen? - Itse olen (miehenä) pyytänyt vastaavassa tilanteessa molempia niin kahville kuin jonkun kerran myös lounas seuraksi; osaamatta tai ymärtämättä, että joku ottaisi tämän kysymykseni ja pyyntöni automaattisesti treffikutsuna. - Varmaan nyt sitten olen aika monen mielikuvissa bi.seksuaali, joka on viettänyt hyvin vastuutonta elämää....
Jos tämä tapahtuu työpaikalla, niin ei tässä mitään ongelmaa olekaan. Ongelma voi muodostua siinä, kun ehdottaa tapaamista työajan ulkopuolella. Se on treffikutsu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten eroaa kysymys kahvillemenosta a) kun kysyt treffeille siksi, että olet kiinnostunut miehestä oikeasti ja b) kun kysyt treffeille, että haluat olla kaveri?
Mielestäni ei yhtään mitenkään. Ja luulen, että hyvin moni ottaa tuon kysymyksen treffikutsuksi, vaikket itse ajattelekaan niin.Kerroppa parempi tapa yrittää hieman tutustua uuteen ihmiseen, mieheen tai naiseen? - Itse olen (miehenä) pyytänyt vastaavassa tilanteessa molempia niin kahville kuin jonkun kerran myös lounas seuraksi; osaamatta tai ymärtämättä, että joku ottaisi tämän kysymykseni ja pyyntöni automaattisesti treffikutsuna. - Varmaan nyt sitten olen aika monen mielikuvissa bi.seksuaali, joka on viettänyt hyvin vastuutonta elämää....
Jos tämä tapahtuu työpaikalla, niin ei tässä mitään ongelmaa olekaan. Ongelma voi muodostua siinä, kun ehdottaa tapaamista työajan ulkopuolella. Se on treffikutsu.
Juuri näin.
Aasialaiset naisalaiset vonkaavat duunissa aivan avoimesti varattuja esimiehiään ”kahville ja lounaalle”.
Ja setämies juoksee. Eikä tämä todellakaan tarkoita ”kahvia ja lounasta” - siitä voi olla varma.
Vierailija kirjoitti:
Viime kädessä se riippuu kuitenkin siitä onko pettäjä vai ei. Kaikki eivät petä vaikka tulisi mikä tilanne.
Jaksoin uskoa tähän lähes 40 vuotta, kunnes todellisuus mätki poskille.
Lähtökohtaisesti harva on pettäjä. Silti kolmasosa ihmisistä ajautuu suhteeseen vaikka on vakisuhteessa toisen kanssa.
Nimittäin tilanteen tullen niitä tekosyitä ja selityksiä löytyy. "Kun se oma puoliso on ollut niin viileä, miksi minä itseäni kiduttaisin...", "luulin ettei se kumppani tästä välittäisi kun on monta kertaa itse kieltäytynyt..." "ihmisellä on ihmisen vietit..." "tarpeet ne on minullakin..." "eihän se nyt niin vakavaa ollut, jokainen sitä joskus..." "naapurin hannu-maurikin..." "luulin että liitto veteli viimeisiään..." "olin aivan varma että jokin ääni sisällä estäisi viime hetkellä jos niin ei ole tarkoitettu..." tai oma suosikkini "Jumala lähetti sen naisen luokseni kun oli elämäni synkkää aikaa liitossa...".
Niin. Ei ole ihmisiä jotka myöntäisivät olevansa pettäjiä, mutta sellaisia joilla nyt vain tulee tarpeet ja tilaisuus ja tekosyyt sopivasti kohdakkain. Vielä mahdollisesti ollut riitaa aamulla kotona sen verran että voi oikeuttaa sen pieneksi kostoksikin. Se voi olla kerta, se voi olla kuukausia tai vuosiakin, mutta pettäjä ei koskaan ole mielestään syyllinen-pettäjä.
Eivät kaikki petä, mutta ne pettämistä tekevät eivät myöskään tunnistaudu pettäjiksi vaan "parisuhteessaan pettyneiksi" ja ovat monella tavalla säälittäviä. Riski siinäkin kasvaa iän myötä, kun tajuaa että mahdollisuudet vähenevät koko ajan. Ikäkriisit ovat pahimpia pettämisen taustasyitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten eroaa kysymys kahvillemenosta a) kun kysyt treffeille siksi, että olet kiinnostunut miehestä oikeasti ja b) kun kysyt treffeille, että haluat olla kaveri?
Mielestäni ei yhtään mitenkään. Ja luulen, että hyvin moni ottaa tuon kysymyksen treffikutsuksi, vaikket itse ajattelekaan niin.Kerroppa parempi tapa yrittää hieman tutustua uuteen ihmiseen, mieheen tai naiseen? - Itse olen (miehenä) pyytänyt vastaavassa tilanteessa molempia niin kahville kuin jonkun kerran myös lounas seuraksi; osaamatta tai ymärtämättä, että joku ottaisi tämän kysymykseni ja pyyntöni automaattisesti treffikutsuna. - Varmaan nyt sitten olen aika monen mielikuvissa bi.seksuaali, joka on viettänyt hyvin vastuutonta elämää....
Jos tämä tapahtuu työpaikalla, niin ei tässä mitään ongelmaa olekaan. Ongelma voi muodostua siinä, kun ehdottaa tapaamista työajan ulkopuolella. Se on treffikutsu.
A.aa. Niinpä tietysti. - itse vain en pysty ymmärtämään, että miksei naien ja mies voisi olla vain kavereita tai ystäviäkin. mutta joo on siinä vähäsitä enemmän eroa aloittaao yhteisen tutustumisen työkaveriinsa työajalla vai pyytääkö "heti" ulos, osoittaen, että haluaisi viettää vapaa-aikaansa toisen kanssa, vaikkei ei ole vielä ennättänyt ttustua vaikka mad. aikaa työnteon lomassa olisi saattanut olla. Vaikka toisaalta mikäs siinää. Joskus tuntuu sille, että osa antaa ymmärtää, että uusiin vastakkaista sukupuolta oleviin saa tutustua vain sattumalta ja vahingossa, tai sitten "pakolla" kun ei onnsitu pääsemään heitä pkoon, kun piru vie pitää tehdä töitä heidän kanssaan.
Sen ymmärrän, että työkavereiden kanssa voi käydä kahvilla tai iltaa viettämässä, mutta miksi sä sitä sille toiselle julistat? Mun mielestä tuo on niin vähäpätöinen juttu, ettei se tulisi mieleenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tänään kävi sellainen tapaus töissä, josta haluaisin kuulla mielipiteitä.
Työpaikallani käy toisinaan miespuolinen kollega, jonka kanssa olen tullut hyvin juttuun. Keskustelu luistaa ja tuntuu, että omaamme samanlaisen huumorintajun. Nyt olen miettinyt, että voisi olla kiva nähdä vapaa-ajalla vaikkapa kahvilla. Juttelin työkaverini kanssa ja kerroin ajatelleeni pyytäväni tätä miestä kahville joku päivä. No, sain kuulla hirveän saarnan siitä kuinka hirveä ihminen olen kun varattuna haluan lähteä muiden miesten kanssa treffeille ja etten missään tapauksessa saisi tutustua uusiin miehiin koska olen varattu. Itse yritin siinä selittää kyseiselle työkaverilleni, että meidän parisuhteessamme on kyllä ihan luvallista käydä kahvilla uusien ihmisten kanssa vaikka he olisivatkin vastakkaista sukupuolta. Työkaverini mielestä kyseinen käyttäytyminen on outoa eikä millään tavalla muidenkaan mielestä hyväksyttävää.
Ärsyttävää, että heti leimataan pettäjäksi vain ja ainoastaan sen takia, että haluaa parisuhteessa ollessaankin tutustua uusiin ihmisiin. Miksi parisuhteessa olevat saisivat hankkia uusia ystäviä vain samansukupuolisista ihmisistä?
Mielipiteitä kehiin.
Minäkin ihmettelen. Joillekin tuo on kauhea ongelma.
Mulle ei ollut ongelma omassa suhteessa, mutta siitä tuli ongelma, kun kahvimies on nykyään exäni aviomies. Nykyään otan noi tollaset kaverikahvittelut eri näkökulmasta kiitos siitä exän. Jos nykyinen sanoisi, että menis Repen kanssa kahville, niin ekana se tulee, että ahaa taas vissiin vaihtuu osote. Ei kaikki ihmiset ole sellaisia, mutta se vaan tulis mieleen ekana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten eroaa kysymys kahvillemenosta a) kun kysyt treffeille siksi, että olet kiinnostunut miehestä oikeasti ja b) kun kysyt treffeille, että haluat olla kaveri?
Mielestäni ei yhtään mitenkään. Ja luulen, että hyvin moni ottaa tuon kysymyksen treffikutsuksi, vaikket itse ajattelekaan niin.Kerroppa parempi tapa yrittää hieman tutustua uuteen ihmiseen, mieheen tai naiseen? - Itse olen (miehenä) pyytänyt vastaavassa tilanteessa molempia niin kahville kuin jonkun kerran myös lounas seuraksi; osaamatta tai ymärtämättä, että joku ottaisi tämän kysymykseni ja pyyntöni automaattisesti treffikutsuna. - Varmaan nyt sitten olen aika monen mielikuvissa bi.seksuaali, joka on viettänyt hyvin vastuutonta elämää....
Jos tämä tapahtuu työpaikalla, niin ei tässä mitään ongelmaa olekaan. Ongelma voi muodostua siinä, kun ehdottaa tapaamista työajan ulkopuolella. Se on treffikutsu.
Mä olen samaa mieltä. Työhön liittyen kahvittelu tai lounastaminen on työkaveruutta. Mikäli tapaillaan vapaa-ajalla niin se on outoa, mikäli on tarkoitus tapailla kahdenkesken. Isommalla porukalla taas enemmän ok. Kyllä minun mielestäni se kotona oleva kumppani on se ensisijainen ystävä.
Kerroppa parempi tapa yrittää hieman tutustua uuteen ihmiseen, mieheen tai naiseen? - Itse olen (miehenä) pyytänyt vastaavassa tilanteessa molempia niin kahville kuin jonkun kerran myös lounas seuraksi; osaamatta tai ymärtämättä, että joku ottaisi tämän kysymykseni ja pyyntöni automaattisesti treffikutsuna. - Varmaan nyt sitten olen aika monen mielikuvissa bi.seksuaali, joka on viettänyt hyvin vastuutonta elämää....