Lue keskustelun säännöt.
Asuntokupla puhkeaa 2019 ja samalla menee vessanpöntöstä alas koko Suomen talous. Nykyinen nousukausi on täysin rakennusteollisuuden ajama.
20.11.2018 |
- upouusi kauppakeskus ei vedä asiakkaita
- espoossa lippulaivan rakentaminen on seis
- pasilaan tulossa hyperkompleksi
- myytävänä olevien uusien asuntojen määrä kaikkien aikojen huipussa
- taloyhtiölainat --> tuulipuvut vivuttaneet kiinteistösijoitukset äärimmilleen, kukaan ei hallitse korkoriskiä (kuulostaako tutulta?)
>markkinakorko nousee keväällä 2019
Kommentit (114)
Vierailija kirjoitti:
Piensijoittaja kirjoitti:
Samaa puhuttiin niin vuonna 2000 kuin 2008, mutta "kupla" ei puhjennut, vaikka osakemarkkinat romahtivat. Asuntojen hinnat eivät kasvukeskuksissa romahda ilman massatyöttömyyttä, kuten 90-luvun alun lamassa.
Nokialla meni vuonna 2000 hyvin ja taas v. 2008 aloitettiin elvytykset velkarahalla, kaikki liittyy kaikkeen. Nyt Suomelle ei velkaa samoilla koroilla annettaisi.
Korkotasot ovat poikkeuksellisen pitkään olleet alhaalla ja se lisää korotuspainetta.
No mutta. Minä asuntosijoittajana olisin hyvin varovainen. Sensijaan että maksaisin 300-400keur Espoosta tai keskustasta, voisi Hyvinkään alle 100keur houkuttaa ja omia säästöjä 30keur.
En minäkään enää lisää sijoitusasuntoja ostaisi. Kun aloitin 2001, tuotto ennen veroja oli 7%. Nyt samaisen asunnon tuotto on 3%. Asuntojen hinnat ovat Helsingin keskustassa nousseet moninkertaisesti vuokratasoon verrattuna. Ei se tietystikään minua harmita, kun ehdin ajoissa ostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laman käsikirjoitus on joka kerta aivan sama, persaukiset boostaavat sijoituksiaan velkarahalla.
Heille jää velat ja varat siirtyvät jo ennestään rikkaille.
Vierailija kirjoitti:
- upouusi kauppakeskus ei vedä asiakkaita
- espoossa lippulaivan rakentaminen on seis
- pasilaan tulossa hyperkompleksi
- myytävänä olevien uusien asuntojen määrä kaikkien aikojen huipussa
- taloyhtiölainat --> tuulipuvut vivuttaneet kiinteistösijoitukset äärimmilleen, kukaan ei hallitse korkoriskiä (kuulostaako tutulta?)
>markkinakorko nousee keväällä 2019
"Nykyinen nousukausi on täysin rakennusteollisuuden ajama"
No tässäpä meillä oikein "elämäm koulusta" valmistunut talousrohvessori :D
Tätä on odotettu. Asumisen ei pidä olla busines koska se on perustarpeiden. Pitää olla kuntien rakentamia kohtuuhintaisia vuokra- ja omistusasuntoja niin paljon että asuntojen hintojen nousu on olematonta.
Vierailija kirjoitti:
Viimekertainen kupla-vaara saatiin ohitettua antamalla lainaa ihmisille helpommin ja vähemmillä spekseillä. Nyt ihmiset ovat käyttäneet kaiken ja enemmän. Tällä kertaa kuplaa ei pysty välttämään. Sori tyypit.
Muistan myös taantumatalkoot, pankkien myöntämät lyhennysvapaat, kreikan massit, jutan ja jyrkin. Vuonna 2008 kaikki puhuivat islantilaisista korkeakorkoisista tileistä. Nyt kaikki puhuvat asuntosijoittamisesta samanlaisena rahasampona. Kymmenen vuottahan taikina on kohonnut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tätä on odotettu. Asumisen ei pidä olla busines koska se on perustarpeiden. Pitää olla kuntien rakentamia kohtuuhintaisia vuokra- ja omistusasuntoja niin paljon että asuntojen hintojen nousu on olematonta.
Kuntienko pitäisi alkaa rakennusalan yrittäjiksi?
Oulussa on 519 yksiötä myynnissä ja 213 vuokrattavana.
Run Forrest, run.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Niin kauan kuin rakennus- ja asuntobisnes on poliitikkojen erityissuojelussa, mitään romahdusta ei ole tulossa."
Tämän kirjoittaja on oikeassa. Asuntojen hintoja ei voi päästää ainakaan ns. kasvukeskuksissa laskemaan merkittävästi, sillä silloin koko Suomi on pahoissa ongelmissa.
Asuntojen hintojen lasku estetään tarvittaessa pidentämällä lainojen maksuaikoja entisestään ja pitämällä korkotaso 0-tasolla vaikka maailman tappiin. Tosin korkotaso ei ole pelkästään Suomen käsissä, mutta kaikki mitä Suomessa sen pitämiseksi matalalla voidaan tehdä, myös tehdään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- upouusi kauppakeskus ei vedä asiakkaita
- espoossa lippulaivan rakentaminen on seis
- pasilaan tulossa hyperkompleksi
- myytävänä olevien uusien asuntojen määrä kaikkien aikojen huipussa
- taloyhtiölainat --> tuulipuvut vivuttaneet kiinteistösijoitukset äärimmilleen, kukaan ei hallitse korkoriskiä (kuulostaako tutulta?)
>markkinakorko nousee keväällä 2019"Nykyinen nousukausi on täysin rakennusteollisuuden ajama"
No tässäpä meillä oikein "elämäm koulusta" valmistunut talousrohvessori :D
No, vuosituhannen taitteessa Suomella meni lujaa Nokian ansiosta ja se oli maailman suurin matkapuhelinvalmistaja. Suomessa oli myös risteilylaivojen rakennustoimintaa. Rakentamisessa oli luonnollisempi kasvu. Vientiteollisuudella meni hyvin.
Vuodesta 2008 tähän päivään rakennusteollisuus on hyödyntänyt valtion tahtotilaa ja on velkaannuttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koko ajan nousee uusia kerrostaloja, vanhoja on myynnissä pilvinpimein. Pienemmissä kunnissa ei tule edes katsojia esittelyihin. Kuvaavaa on kuinka isohkossa kaupungissa sai melkein sanella vuokraehdot, hyvistä vuokralaisista on pula kun tarjontaa on yllin kyllin.
Vierailija kirjoitti:
Nämä ainakin jäivät listasta:
- vanhojen asuntojen hinnat laskeneet tai pysyneet samana jo 10 vuotta (alueesta riippuen)
- vuokrat nousevat tästä huolimatta, koska asumisen kulut ja verot nousevat
- selvää hidastumista uudistuotannossa
Hidastuminen uudistuotannossa tarkoittaa sitä, että hinnat eivät laske, kun asuntoja kuitenkin tarvitaan pääkaupunkiseudulle lisää. Lama tarkoittaa sitä, että korot pysyvät alhaalla, mikä auttaa velanmaksussa.
Vuokrat nousevat, mutta mitäpä siitä, ellei asu vuokralla. Korkea vuokra nostaa myös omistusasumisen houkuttelevuutta, eli asuntojen hintoja. Siis paikoissa, joissa on töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsissa on sanota jo vuosia että kupla puhkeaa..
Tukholmassa se on puhjennut jo.
Eipä ole vielä ainakaan talouskasvussa tai työttömyydessä näkynyt.
Piensijoittaja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Piensijoittaja kirjoitti:
Samaa puhuttiin niin vuonna 2000 kuin 2008, mutta "kupla" ei puhjennut, vaikka osakemarkkinat romahtivat. Asuntojen hinnat eivät kasvukeskuksissa romahda ilman massatyöttömyyttä, kuten 90-luvun alun lamassa.
Nokialla meni vuonna 2000 hyvin ja taas v. 2008 aloitettiin elvytykset velkarahalla, kaikki liittyy kaikkeen. Nyt Suomelle ei velkaa samoilla koroilla annettaisi.
Korkotasot ovat poikkeuksellisen pitkään olleet alhaalla ja se lisää korotuspainetta.
No mutta. Minä asuntosijoittajana olisin hyvin varovainen. Sensijaan että maksaisin 300-400keur Espoosta tai keskustasta, voisi Hyvinkään alle 100keur houkuttaa ja omia säästöjä 30keur.
En minäkään enää lisää sijoitusasuntoja ostaisi. Kun aloitin 2001, tuotto ennen veroja oli 7%. Nyt samaisen asunnon tuotto on 3%. Asuntojen hinnat ovat Helsingin keskustassa nousseet moninkertaisesti vuokratasoon verrattuna. Ei se tietystikään minua harmita, kun ehdin ajoissa ostaa.
Alhainen korkotaso on painanut sijoitusasuntojen vuokratuototkin alas, eli voisi ajatella, että tuo 3% on nykytilanteessa ihan hyvä, eikä välttämättä merkki asuntohintojen liian korkeasta tasosta. Toisaalta, jos korkotason nousu tuo paineita vuokratuoton nousulle, jommankumman pitää joustaa, joko hintojen tai vuokratason.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tätä on odotettu. Asumisen ei pidä olla busines koska se on perustarpeiden. Pitää olla kuntien rakentamia kohtuuhintaisia vuokra- ja omistusasuntoja niin paljon että asuntojen hintojen nousu on olematonta.
Periaatteessa niinkin. Asuminen on sekä perustarve, että status. Asuntomarkkinoilla pitää olla myös hengitysvaraa.
Valtion sosiaalisen asunnontuotannon kohdalla on tietty ongelma. Kenelle asuntoja annetaan? Mihin raja vedetään? Kunta ja valtio saisivat rakentaa erisuuruisia ja varustetasoltaan erilaisia asuntoja. Esim. alkoholistille lämmin kolo on parempi kuin ei-mitään,työssäkäyvälle köyhälle sitten parempia ja isompia, kuitenkin kunnan asunto, koska ei ole varaa yksityiseen vuokraan.
Sosiaalisesta asunnontuotannosta rakentuu kilpailu yksityisten kanssa eli kahdenlaiset markkinat, siis. Sitä pitää vain selkeyttää.
Asumistukea ei pitäisi myöntää yksityiselle, asumistukikuluthan ovat vuodessa jo 2mrd euroa ja tt-tuki jatkeena 1mrd euroa. Niillä rahoilla voisi tehdö sosiaalista rakentamista ja pääsy niihin olisi portaittain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsissa on sanota jo vuosia että kupla puhkeaa..
Tukholmassa se on puhjennut jo.
Eipä ole vielä ainakaan talouskasvussa tai työttömyydessä näkynyt.
Tukholman asuntojen hinnat ovat kuitenkin jo laskeneet ja pörssilistattujen rakennusliikkeiden osakekurssit ovat laskeneet, kun asuntokauppa ei käy juuri ollenkaan.
Sitä olen pohtinut, että mikä on ennuste vanhojen ja toisaalta uusien asuntojen arvokehitykselle. Vanhat arvot ovat pysyneet aikalailla samoissa jo pitkän tovin, siis kasvukeskuksissa, ja muuttotappiopaikkakunnilla tilanne on ollut heikompi. Uusien asuntojen hinnat ovat korkealla ja niissä on taloyhtiölainaa merkittävä osuus. Millaiset ovat taloyhtiölainojen ehdot? Matala marginaali ja 3-12 kk euribor vai onko marginaali merkittävästi korkeampi kuin asuntolainoissa nykyisin usein näkyvä plus miinus n. 0,8%:n marginaali? Siitä syntyy merkittävä korkoriski.
Äkkiseltään voisi kuvitella, että isku, jos ja kun se tulee, kohdistuu pahiten uudehkoihin asuntoihin; vanhoissa tinkivara saattanee myös kasvaa, mutta ei samalla mittakaavalla. Pääkaupunkiseudun kohdalla olen odotellut ns. kuplan puhkeamista jo pitkän tovin, mutta toisaalta sinnepäin edelleen muuttaa runsaasti väkeä ja kysyntä pitää hinnat korkealla. Jos työpaikat katoavat, niin johtaa se ihmistenkin katoamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Sitä olen pohtinut, että mikä on ennuste vanhojen ja toisaalta uusien asuntojen arvokehitykselle. Vanhat arvot ovat pysyneet aikalailla samoissa jo pitkän tovin, siis kasvukeskuksissa, ja muuttotappiopaikkakunnilla tilanne on ollut heikompi. Uusien asuntojen hinnat ovat korkealla ja niissä on taloyhtiölainaa merkittävä osuus. Millaiset ovat taloyhtiölainojen ehdot? Matala marginaali ja 3-12 kk euribor vai onko marginaali merkittävästi korkeampi kuin asuntolainoissa nykyisin usein näkyvä plus miinus n. 0,8%:n marginaali? Siitä syntyy merkittävä korkoriski.
Äkkiseltään voisi kuvitella, että isku, jos ja kun se tulee, kohdistuu pahiten uudehkoihin asuntoihin; vanhoissa tinkivara saattanee myös kasvaa, mutta ei samalla mittakaavalla. Pääkaupunkiseudun kohdalla olen odotellut ns. kuplan puhkeamista jo pitkän tovin, mutta toisaalta sinnepäin edelleen muuttaa runsaasti väkeä ja kysyntä pitää hinnat korkealla. Jos työpaikat katoavat, niin johtaa se ihmistenkin katoamiseen.
Poliittinen tahtotila on, että muuttoliike suuntautuu kasvukeskuksiin ja velkarahalla rakennetaan. Se voi muuttua.
Esim. USAssa Alaskaan muuttavat saavat 500 $ kuussa pelkästään siellä oleskelusta. Poliitikot ovat halunneet, että Alaska on pidettävä asuttuna. Suomessa ilamsto ei ole tekijä sinänsä. USAssa pitää huomioida, että moni muuttaa silti Floridaan, kannustimista huolimatta.
Kekkonenhan ajoi sitä, että koko Suomi pitää pitää eläväisenä.
Vierailija kirjoitti:
"Niin kauan kuin rakennus- ja asuntobisnes on poliitikkojen erityissuojelussa, mitään romahdusta ei ole tulossa."
Tämän kirjoittaja on oikeassa. Asuntojen hintoja ei voi päästää ainakaan ns. kasvukeskuksissa laskemaan merkittävästi, sillä silloin koko Suomi on pahoissa ongelmissa.
Asuntojen hintojen lasku estetään tarvittaessa pidentämällä lainojen maksuaikoja entisestään ja pitämällä korkotaso 0-tasolla vaikka maailman tappiin. Tosin korkotaso ei ole pelkästään Suomen käsissä, mutta kaikki mitä Suomessa sen pitämiseksi matalalla voidaan tehdä, myös tehdään.
Euroalueella Italia ja Saksa määrittelevät pitkälti korkojen määräytymistä. Löysää rahaa on ollut liikkeellä nyt vuosikymmenen, ja se näkyy liikaa. Samalla tiedetään, että talouskasvu hiljenee helposti. Olettaisin korkotason nousevan korkeintaan pariin prosenttiin.
Edelleen saa muuten lainaa ainakin 25 vuoden laina-ajalla. Onko joku tietoinen, irtoaako tätä pidemmillä laina-ajoilla? Pitäisi ostaa selvästi isompi asunto, ja isompi laina-aika antaa pelivaraa kiitettävästi.
Nokialla meni vuonna 2000 hyvin ja taas v. 2008 aloitettiin elvytykset velkarahalla, kaikki liittyy kaikkeen. Nyt Suomelle ei velkaa samoilla koroilla annettaisi.
Korkotasot ovat poikkeuksellisen pitkään olleet alhaalla ja se lisää korotuspainetta.
No mutta. Minä asuntosijoittajana olisin hyvin varovainen. Sensijaan että maksaisin 300-400keur Espoosta tai keskustasta, voisi Hyvinkään alle 100keur houkuttaa ja omia säästöjä 30keur.