Kävikö sinun kouluaikana kertaakaan niin että opettaja sai raivokohtauksen opetuksen aikana?

Amiksessa joskus. Miksi kysyt?

Kyllä se oli aika yleistä silloin omana kouluaikanani

Parikin kertaa.

Potkaisi tokaluokalla luokkakaveria. Pari muuta opea näki.

90-luvun alussa varoitus, tänä päivänä saletisti monoa.

Toinen ope heitti raivopäissään nelosluokkalaista koripallolla selkään ihan aikusen voimalla, kun nassikka häiriköi.

Seuraus: ei mitään. Maskeerasi "vahingoksi", eikä siinä 20:n koululaisen sana toisella puolella painanu paskan vertaa.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se oli aika yleistä silloin omana kouluaikanani

Joo, mäkin oon vasta vuosikymmeniä myöhemmin ymmärtänyt että mun lapsuudessa opettajat eivät olleet hyviä opettajia. Siis eivät käyttäytyneet asiallisesti, rauhallisesti ja kypsästi. Olivat tuittupäitä, menettivät hermonsa, kiivastuivat helposti. En lapsena ymmärtänyt että tuo ei ole normaalia eikä hyvä juttu.

Kyllä. Jälkeenpäin ajateltuna niin monta kertaa, että ihmettelen mten hän (luokanopettajamme) saattoi toimia opettajana sekä meille että vielä joitain vuosia minun luokkani jälkeen...  Hänellä kun oli myös usein tapana arvostella sopimattomasti meitä  oppilata, esimerkiski vääränlaisesta pukeutumisesta. 

Yksi sai hermoromahduksen kesken tunnin kun häirikköoppilaat jatkuvasti piinasi sitä. Alkoi itkemään ja ryntäsi luokasta ulos.  Se opettaja oli luonteeltaan sellanen hiljanen hiiri, ei oikein soveltunut yläasteelle jossa kaikenlainen kiusaaminen oli yleistä.

Kävi useamma kerran. Näin jälkeenpäin ajatellen osa yläasteeni opettajista oli tosi pulassa. Mitään fyysisiä kanssakäymisiä en muista ulos luokasta retuuttamista lukuunottamatta mutta tavaroita kyllä hajosi kun opettajat niitä paiskoivat. Pääsin yläasteelta v. 99, pienehkö maalaiskunta.

Yksi opettaja huusi "jumalautasaatana"

tuontuosta. Varmaan alunperin aiheesta, sittemmin olemattomista virheistä.

Rehtori oli mainio.

Huokui luonnollista auktoriteettia ja rauhallisuutta.

Aina tämä ei riittänyt.

Karjaisi joskus varoittamatta tuntia häiritsevälle: "ENKÖ KÄSKENYT OLLA HILJAA!"

Kerran iski karjaisun tehosteeksi karttakepin säpäleiksi.

Joo.

Kuvismaikka sai yllättäen raivarin, vaikka oli ihan hiljaista. Se kiljaisi, että koko luokka seisomaan. Siinä sitä seistiin sitten yläastelaiset hiirenhiljaa. Maikka kiersi ympäri luokkaa kuin myrskynmerkki sättimässä oppilaita yksitellen. Hyvä että uskallettiin hengittää. Lopulta se antoi luvan istua ja jatkaa töitä.

Se tuli meidän pöydän ääreen vielä kysymään, että mikä teitä tänään vaivaa, kun olette kaikki niin levottomia?

Mitä siihen olisi voinut vastata?

Vielä vuosien jälkeen ihmeteltiin porukassa, että minkä kumman kilarin se silloin sai.

Se oli oikeasti sekä huvittavaa että pelottavaa.

Meidän luokka oli aina hiljaa kuviksessa. Ehkä se oli kuullut jotain harhoja.

Kävi kyllä.

Kukaan ei kuvannut kännykällä :D

Vierailija kirjoitti:

Yksi sai hermoromahduksen kesken tunnin kun häirikköoppilaat jatkuvasti piinasi sitä. Alkoi itkemään ja ryntäsi luokasta ulos.  Se opettaja oli luonteeltaan sellanen hiljanen hiiri, ei oikein soveltunut yläasteelle jossa kaikenlainen kiusaaminen oli yleistä.

Meillä myös yläasteen opettaja sai hermoromahduksen, kesken tunnin kerta kaikkiaan sekosi. Koulussa pyöri pitkään huhuja että tällä opettajalla oli mielenterveydellisiä ongelmia. Ei palannut koskaan opettajaksi ainakaan siihen kouluun.

Ei nää kyllä mitään "raivokohtauksia" ole mutta...

Muistaakseni monet miesopettajat pitivät "kurin" luokassa sillä lailla että karjuivat ja uhkailivat huonosti käyttäytyviä oppilaita. Naisopettajat olivat taitavempia eli ei niiden tarvinnut karjua ja uhkailla - ne pilkkasivat ja nöyryyttivät huonosti käyttäytyviä oppilaita.

Eli ei: ei raivokohtauksia. Ihan vain järjestelmällistä uhkailua ja nöyryyttämistä.

Juu, ja terveydenhoitaja.

Kemian maikka ei sietänyt edes hiljaista juttelua tunneillaan.

Kerran se alkoi lyödä karttakeppiä tasaiseen tahtiin pöydän laitaan koko ajan kovempaa.

Siihen paukkeeseen sitten havahduttiin. Ei sanonut sanaakaan.

Lopulta keppi räsähti poikki. Ei uskallettu nauraa.

Teknisen käsityön opettaja ryntäsi yllättäen omasta tilastaan huutamaan täyttä kurkkua muutamalle rauhattomalle pojalle, että eikö sitä perkele uskota että tätä ja tätä laitetta ei saa koskea. Oikeasti pelotti sen jälkeen aina hieman mennä tunneille, vaikka olinkin hyväkäytöksinen ja rauhallinen oppilas.

Eräs äidinkielenopettaja taas suuttui koko luokalle siitä, että toimme hänelle ilmi hänen kysyneen kokeessa useamman kysymyksen aiheesta, jota hän ei ollut opettanut meille. Oli vain tehnyt kaikille luokille saman kokeen, vaikka oli edennyt eri tahtiin eri luokkien kanssa. Ei ollut kuitenkaan arvioinut koetta mitenkään eri tavoin. Kun närkästyneenä sanoimme asiasta, tämä alkaa ensin kinaamaan ja sitten ryntää ovet paukkuen ulos luokasta, minkä seurauksena vähän ajan jälkeen vararehtori tulee sanomaan että nyt saitte opettajalle pahan mielen. Että näin.

Kyllä, opettajan työ on rankkaa, mutta ei lääkärikään voi alkaa räyhäämään potilaan kanssa jos potilas on ärsyttävä. Onneksi lukiossa oli jo paljon ammattitaitoisempia opettajia...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se oli aika yleistä silloin omana kouluaikanani

Joo, mäkin oon vasta vuosikymmeniä myöhemmin ymmärtänyt että mun lapsuudessa opettajat eivät olleet hyviä opettajia. Siis eivät käyttäytyneet asiallisesti, rauhallisesti ja kypsästi. Olivat tuittupäitä, menettivät hermonsa, kiivastuivat helposti. En lapsena ymmärtänyt että tuo ei ole normaalia eikä hyvä juttu.

1-2 luoka opettajani retuutti vaikka tukasta nurkkaan.

Harvoin näin kävi, mutta kerran jouduin kovakouraisen nurkkaanhaalaulsen kohteeksi oletuksen perusteella ja se karvasteli.

Pahempi juttu oli henkinen alistaminen, jota hän käytti kaveriani kohtaan, joka ei oikein oppinut matematiikkaa.

"Olisi pitänyt jättää sinut luokalle" hoki aina kun yritti pyytää apua.

Päätellen kaverin päättelytaidoista, ei hänen älyssään ole vikaa, mutta ikuisen kammon laskutoimituksia kohtaan tuo muumio ehdollisti kaverin mieleen.

Yläasteella yksi opettaja painiskeli pojan kanssa, joka nimitti häntä mulkuksi.

Se julli jo kyllä sai ansionsa mukaan, ei opettajaa sanota mulkuksi(vaikka oli se kyllä mulkku...)

Kyllä ala asteella opettaja heitti ruokailussa häiriköivää poikaa perunalla päähän.

Kävi, yläasteella.. kaks kertaa muistan :D toinen oli kemian opettaja, sellanen kimee-ääninen nainen jolle kaikki aina nauro ku se oli nini sellanen "herttanen", mut sit loppujalopuks sai vaan jonku kauheen raivarin jos meni hermot. Se takavarikoi kerran mun huulikiillon ja on ainoo opettaja jolta oon saanu jälki-istunnon.

Ja toinen kerta sama koulu, mut olin matematiikan erityisryhmässä (osittain siks että mun poikaystäväki oli siellä ja kaveri ja kaverin kaveri jne. :D) ja siel oli sellanen pienikokonen mies josta ihmiset aina vitsaili... se suuttu yhelle pojalle siitä ryhmästä, ja heitti _mun_ päälle siinä samassa taululiidun. :SS En ollu itse tehnyt mitään, mut se oli tolleen väkivaltanen mua kohtaan, sillon meillä oli hauskaa.

Ala-asteella mulla oli kaks vuotta opettajana sellanen aggressiivisen olonen tyyppi, ja vaihdoin kai sen takia luokkaa mukavamman opettajan luokalle. :D Ei se kai saanu raivareita, mut se oli sellanen etten kai viihtyny siin ilmapiirissä, jotenki vihanen ja aggressiivinen ja huus aina kovaan ääneen.

nyt ku miettii niin ei ois välttämättä erityisen ihanaa olla joku yläasteelaisten teinien opettaja. -.-

Vierailija kirjoitti:

Kävi, yläasteella.. kaks kertaa muistan :D toinen oli kemian opettaja, sellanen kimee-ääninen nainen jolle kaikki aina nauro ku se oli nini sellanen "herttanen", mut sit loppujalopuks sai vaan jonku kauheen raivarin jos meni hermot. Se takavarikoi kerran mun huulikiillon ja on ainoo opettaja jolta oon saanu jälki-istunnon.

Ja toinen kerta sama koulu, mut olin matematiikan erityisryhmässä (osittain siks että mun poikaystäväki oli siellä ja kaveri ja kaverin kaveri jne. :D) ja siel oli sellanen pienikokonen mies josta ihmiset aina vitsaili... se suuttu yhelle pojalle siitä ryhmästä, ja heitti _mun_ päälle siinä samassa taululiidun. :SS En ollu itse tehnyt mitään, mut se oli tolleen väkivaltanen mua kohtaan, sillon meillä oli hauskaa.

Ala-asteella mulla oli kaks vuotta opettajana sellanen aggressiivisen olonen tyyppi, ja vaihdoin kai sen takia luokkaa mukavamman opettajan luokalle. :D Ei se kai saanu raivareita, mut se oli sellanen etten kai viihtyny siin ilmapiirissä, jotenki vihanen ja aggressiivinen ja huus aina kovaan ääneen.

nyt ku miettii niin ei ois välttämättä erityisen ihanaa olla joku yläasteelaisten teinien opettaja. -.-

Sinusta tulee sellainen kuva, että sinun opettajasi ei ainakaan olisi kiva olla. Naureskelet toisten kustannuksella.

Mua nauratti ku multa takavarikoitiin huulikiilto.. jostain syystä. Ja ihmiset piti niistä molemmista opettajista, mut se nainen oli niin hassu ku sil oli vaaleet hiukset, kimee ja korkee ääni, ja sit se suuttu just usein ja muuten se oli tosi ihana.. Ja se mies oli kai hyvä tyyppi ihmisten mielestä, mut sillon teini-iässä kaikki nauratti jostain syystä..