Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Onko muiden miehet tälläisiä?
15.11.2018 |
Olemme seurustelleet noin puoli vuotta.
Tänä aikana mies ei ole kysynyt juuri mitään menneisyydestäni eikä tiedä edes toista etunimeäni.
Itse olen ollut hyvinkin kiinnostunut miehen elämästä, perheestä ja menneisyydestä.
Tuntuu todella idioottimaiselta, että toista ei tunnu kiinnostavan ollenkaan, vaikka väittää rakastavansa minua.
Olenko loukkaantunut turhan pienestä vai aiheesta ja onko muilla kokenusta vastaavasta?
Miten tilanne ratkesi vai ratkesiko?
Kommentit (69)
Ehkä mies on masentunut. Silloin eivät toisten jutut välttämättä jaksa kiinnostaa. Se voi olla yksi syy passiiviseen käytökseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei munkaan miestä kiinnosta. Ei tiedä edes sukulaisiaan kun joskus vauvakirjaan kyselin äidinäitiä ym läheisempiä sukulaisia. Tai etunimet tiesi muttei tyttönimiä eikä toisia nimiä.
Eikä hän kyllä entisiä suhteitaankaan ole vatvonut. Joskus yrittänyt udella, utelias kun olen, muttei juuri mitään ole kertonut. Ihan ok väleissä on eksiensä kanssa. Ei pidä yhteyttä mutta jos vastaan kävelisi niin muutaman sanan voi vaihtaa elu ei mitään draamaa.
Eikä kyllä ole itsekään udellut minun eksistä. Ei muista taatusti nimipäiviäni, ei lasten nimppareita eikä kyllä omiaankaan sen puoleen. Syntymäpäivät ehkä muistaa mutten menisi siitäkään takuuseen 😀
Hääpäivää ei muista. En kyllä nyt äkkiseltään itsekään muista 😅
Meillä on neljä lasta, vanhin 14-vuotias ja nuorin 1-vuotias. Mies elää tätä hetkeä. On mukavuudenhaluinen ja viihtyy kotona perheen kanssa.
Hänelle perhe on tärkein, huolimatta siitä ettei välttämättä muistakaan ihan kaikkea tai ole kiinnostunut siitä kuka oli poikaystäväni kun olin 20 vuotias.
Toki jos mies osoittaa käytöksellään ettet häntä kiinnosta niin asia eri.
Minun mieheni oli aika samanlainen, vaikka kyseli toki alussa jotain ja tietää toisen nimeni jne. Ei ole todellakaan pelimiestyyppiä, mutta on juuri melko faktapohjainen ja hänellä on myös aleksitymia. Ei osaa siis ilmaista tunteitaan eikä muutenkaan paljoa "turhista" puhu. Hyvä ja rakastava mies silti. Että voi olla näinkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mä en halua udella, vaan odotan, että ihminen kertoo itsestään kuulustelemattakin. Useimmat kertovatkin tai sitten asioita voi päätellä. Kunnioitan tällä toisen yksityisyyttä ja tiedän, että yksinkertaiselta kuulostava asia voi olla monimutkainen ja tuskaisa selitettävä. Mun elämääni ja menneisyyteeni liittyy myös paljon asioita, joista puhuminen on sitten jo vakavaa keskustelua, johon ei voi ryhtyä jonkun kepeän pikkukysymyksen takia, ja silloin siitä pikkujutusta pitää vaan valehdella. Inhoan valehtelemista.
Tietty on ihmisiä, joita etenkin se oma kumppani ei vaan kiinnosta muuten kuin fyysisesti, eikä sen naamaakaan jaksa katsella, jos ei tee mieli. Olen seurustellut sellaisten kanssa. Ei sellainen kannata, ellei itse halua samaa. Pelkkä kyselemättömyys ei sitä tarkoita.
Onneksi en ole sinun kanssasi yhdessä. Mun mies on heti kysellyt ja ollut kiinnostunut mun elämästä. Samoin minä hänen. En ylipäätään ymmärrä, ettei toista kiinnosta kumppanin elämä aiemmin. Kaikesta pitää pysytä puhumaan, niin pienistä kuin isoistakin asioista. Ei sellainen ole mikään suhde, jos toiselta pitää pimittää asioita tai valehdella.
Nyt tässä menee iloisesti sekaisin tietoinen vilpillinen käytös VS ei koe tarvetta puhua menneisyyden asioista tai kysellä niistä, koska mennyt on mennyttä.
Olen valitettavasti törmännyt joidenkin naisten kohdalla ihan työelämässä tällaista, että "Emmä oikein voi tai osaa tehdä töitä sun kaa, kun mä en tiedä sun existä tai lapsuuden lemmikeist mitään".
Miksi toinen pitää tuntea läpikotaisin pientä murua myöten, jos muuten suhde on hyvä, asiat tulevat esiin luontaisesti keskustelujen lomassa ja ajan saatossa, ja molemmilla on hyvä olla? Miksi työelämässä olisi tärkeää tietää kollegan yksityiselämästä yhtään mitään, eikö tärkeämpää ole, että hommat hoituvat hyvin?
Minulla on hyvä ystävä, jonka olen tuntenut kohta 25 vuotta. En minä tiedä mikä on hänen lempiruokansa. Tiedän ruokia, mistä hän pitää, mutta en todellakaan tiedä mikä on se kaikkein suurin herkku hänen lautasellaan. Eikä hän tiedä sitä minusta, tietää vaan, millaisista ruoka-aineksista pidän. Parisuhteessa olisin tosin huolissani, jos 25 vuoden jälkeenkään ei tietäisi mikä on kumppanin lemppariruoka.
Olen ollut saman miehen kanssa 35 vuotta, enkä tiedä hänen lempiruokaansa. Kaikki käy yhtä hyvin. Esim. ravintolassa on kiinnostunut kokeilemaan eri ruokalajeja, joten siitäkään ei voi päätellä. Jos häneltä kysyy, ruoka on hänestä aina hyvää. Sama koskee seksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla mies vähän tuon tapainen...siis häntä ei kiinnosta juuri yhtään tietää mitään pikkujuttuja musta, kuten mikä on mun lempiväri, -ruoka tai -vuodenaika, tuntuu oudolta kun itse kyselen häneltä tuollaisia ja oman vastauksen jälkeen ei kysy vastakysymystä koskaan.
Kieltämättä joskus tuntuu pahalta ettei häntä kiinnosta tietää ns. nippelitietoa muhuun liittyen, kun itse haluan tietää hänestä mahdollisimman paljon ja ihan pikkujuttujakin. Mutta eikö miehiä vaan yleensä sitten tuollaiset kiinnosta?
Miehesi on vain itsekeskeinen. Puhuu mieluiten vain itsestään eikä ole kiinnostunut sinun asioistasi. Tällaisia ihmisiä on paljon. He usein kokevat olevansa jollain tapaa muiden yläpuolella.
Mistäs sinä tiedät että puhuuko mies omistakaan asioistaan sen enempää? Jotkut vain ovat hiljaisempaa tyyppiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap:n mies taitaa olla luonteeltaan sellainen, että häneltä on turha odottaa tukea, jos vastaan tulee jotain vaikeuksia. Lämminhenkiset ihmiset ovat yleensä kiinnostuneita läheistensä asioista.
No johan pomppii nyt nämä analyysit. Eihän tuossa mitä on kerrottu ole mitään selliats, josta voisi päätellä että mies ei tukisi naista vaikeuksissa. Nyt vähän jarruja niihin omiin fantasiatulkintoihin.
No jo on taas jumalauta ongelma saatu aikaiseksi. Jos mies on muuten hyvä kumppani ja haluaa sinulle hyvää, kertoo jopa rakastavansa sinua niin mitä hiton väliä jollain sinun perhehistoriallasi on? Oletko noin itsekeskeinen ja huomionkipeä? Minusta ainakin olisi tosi outoa, jos kumppani yhtäkkiä töksäyttäisi, että kerro minulle sukulaisestasi x. Mitä hittoa? Jos haluat itse heistä kertoa niin uskon että mies kyllä kuuntelee, mutta että pitäisi jotenkin sinulta ruveta aktiivisesti kartoittamaan tuollaista?
Ja toinen nimi, onpa hirveän tärkeä asia kun sitä ei ikinä missään käytetä ja useimmilla meistä se on jotain noloa jolle vanhemmatkin nauravat. Pitäisikö siitäkin järjestää kolmen tunnin kahvikeskustelu?
Mutta ei kai siinä, jos siltä tuntuu niin dumppaa rakastava miehesi ja vaihda se johonkin utelijaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tosi introverttia ei voisi vähempää kiinnostaa muut ihmiset ja heidän asiansa. Jos introvertti sattuu ihastumaan, kyllä häntäkin se toinen kiinnostaa sentään niin paljon, että sitä haluaa tietää enemmän.
Vaikuttaa siltä ettei hän ole sinuun edes ihastunut.
Varaudu pettymykseen. Lähde sinä ensin.
Alue: Aihe vapaa
Nyt tässä menee iloisesti sekaisin tietoinen vilpillinen käytös VS ei koe tarvetta puhua menneisyyden asioista tai kysellä niistä, koska mennyt on mennyttä.
Olen valitettavasti törmännyt joidenkin naisten kohdalla ihan työelämässä tällaista, että "Emmä oikein voi tai osaa tehdä töitä sun kaa, kun mä en tiedä sun existä tai lapsuuden lemmikeist mitään".
Miksi toinen pitää tuntea läpikotaisin pientä murua myöten, jos muuten suhde on hyvä, asiat tulevat esiin luontaisesti keskustelujen lomassa ja ajan saatossa, ja molemmilla on hyvä olla? Miksi työelämässä olisi tärkeää tietää kollegan yksityiselämästä yhtään mitään, eikö tärkeämpää ole, että hommat hoituvat hyvin?
Minulla on hyvä ystävä, jonka olen tuntenut kohta 25 vuotta. En minä tiedä mikä on hänen lempiruokansa. Tiedän ruokia, mistä hän pitää, mutta en todellakaan tiedä mikä on se kaikkein suurin herkku hänen lautasellaan. Eikä hän tiedä sitä minusta, tietää vaan, millaisista ruoka-aineksista pidän. Parisuhteessa olisin tosin huolissani, jos 25 vuoden jälkeenkään ei tietäisi mikä on kumppanin lemppariruoka.