Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko muiden miehet tälläisiä?
15.11.2018 |
Olemme seurustelleet noin puoli vuotta.
Tänä aikana mies ei ole kysynyt juuri mitään menneisyydestäni eikä tiedä edes toista etunimeäni.
Itse olen ollut hyvinkin kiinnostunut miehen elämästä, perheestä ja menneisyydestä.
Tuntuu todella idioottimaiselta, että toista ei tunnu kiinnostavan ollenkaan, vaikka väittää rakastavansa minua.
Olenko loukkaantunut turhan pienestä vai aiheesta ja onko muilla kokenusta vastaavasta?
Miten tilanne ratkesi vai ratkesiko?
Kommentit (69)
Vierailija kirjoitti:
Onko mies kiinnostunut, miten sun työpäivä meni tänään? Mistä oot nyt kiinnostunu? Mitä ajattelet jostain asiasta? Se on mun mielestä paljon tärkeempää, kun menneisyydestä kiinnostuminen. En muista et me oltas miehen kaa erikseen ikinä vartavasten kyselty toisten menneisyydestä. Toki asioita tulee esiin muissa yhteyksissä ja oon kullu paljon juttuja hänen lapsuudestaan jne, mutta ei siihen ny tarttee erillistä kyselytuokiota.
Aiempi puolisoni teki itsemurhan. Minut tuollainen tyyppi olisi seurustelun alkuvaiheessa tiputtanut heti pois kuvioista oudon käytöksen takia. Onneksi kohtasin aivan toisenlaisen miehen. Nyt olemme olleet vuosia yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko mies kiinnostunut, miten sun työpäivä meni tänään? Mistä oot nyt kiinnostunu? Mitä ajattelet jostain asiasta? Se on mun mielestä paljon tärkeempää, kun menneisyydestä kiinnostuminen. En muista et me oltas miehen kaa erikseen ikinä vartavasten kyselty toisten menneisyydestä. Toki asioita tulee esiin muissa yhteyksissä ja oon kullu paljon juttuja hänen lapsuudestaan jne, mutta ei siihen ny tarttee erillistä kyselytuokiota.
Aiempi puolisoni teki itsemurhan. Minut tuollainen tyyppi olisi seurustelun alkuvaiheessa tiputtanut heti pois kuvioista oudon käytöksen takia. Onneksi kohtasin aivan toisenlaisen miehen. Nyt olemme olleet vuosia yhdessä.
No mutta luulis et noin ison jutun kertoo ihan ite omatoimisesti ilman et sen toisen tarttee kysellä "no kuinkas edelliset suhteet on menny ja päättyny"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minäkään tiedä ystävien toisia etunimiä tai syntymäpäiviä, vaikka ollaan oltu frendejä parikymmentä vuotta. Nämä on taas niin naisten juttuja
Ette taida olla kovin hyviä "frendejä".
Minun mielestä ollaan ja samaa varmaan hekin sanoisivat. Miehiä ei vain yleisesti kiinnosta tuollaset kotkotukset
En tarkoita, että nuo olisivat tärkeitä asioita tietää, tai että niitä pitäisi varta vasten tentata, mutta miten on mahdollista olla hyviä kavereita 20 VUOTTA ilman että tuollaiset asiat tulevat ikinä puheeksi edes sivulauseessa? Ja jos eivät, niin herää kysymys puhutteko oikein mistään? Jos ette, niin tunnetteko toisianne lainkaan? Kyllähän hyvät kaverit väistämättä tietävät toisistaan todella paljon varsinkin jos ovat olleet ystäviä vuosikymmeniä.
Seurustelukumppanin kohdalla tuo olisi vielä paljon, paljon oudompaa. Jos et ole kiinnostunut kumppanisi menneisyydestä, et ole todella kiinnostunut kumppanistasi.
Mulla mies vähän tuon tapainen...siis häntä ei kiinnosta juuri yhtään tietää mitään pikkujuttuja musta, kuten mikä on mun lempiväri, -ruoka tai -vuodenaika, tuntuu oudolta kun itse kyselen häneltä tuollaisia ja oman vastauksen jälkeen ei kysy vastakysymystä koskaan.
Kieltämättä joskus tuntuu pahalta ettei häntä kiinnosta tietää ns. nippelitietoa muhuun liittyen, kun itse haluan tietää hänestä mahdollisimman paljon ja ihan pikkujuttujakin. Mutta eikö miehiä vaan yleensä sitten tuollaiset kiinnosta?
Vierailija kirjoitti:
Mulla mies vähän tuon tapainen...siis häntä ei kiinnosta juuri yhtään tietää mitään pikkujuttuja musta, kuten mikä on mun lempiväri, -ruoka tai -vuodenaika, tuntuu oudolta kun itse kyselen häneltä tuollaisia ja oman vastauksen jälkeen ei kysy vastakysymystä koskaan.
Kieltämättä joskus tuntuu pahalta ettei häntä kiinnosta tietää ns. nippelitietoa muhuun liittyen, kun itse haluan tietää hänestä mahdollisimman paljon ja ihan pikkujuttujakin. Mutta eikö miehiä vaan yleensä sitten tuollaiset kiinnosta?
No ei kiinnosta minuakaan naisena. Siis erikseen ala-astetyyliin kysellä lempivärejä tai -ruokia. Kyllä mä nyt ilman erillisiä lempi-se ja tuo-kysymyksiäkin tiiän minkälaisista ruuista tykkää ja näen esim minkävärisiä vaatteita ostaa ja teidän mistä asioista hän missäkin vuodenajassa tykkää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko mies kiinnostunut, miten sun työpäivä meni tänään? Mistä oot nyt kiinnostunu? Mitä ajattelet jostain asiasta? Se on mun mielestä paljon tärkeempää, kun menneisyydestä kiinnostuminen. En muista et me oltas miehen kaa erikseen ikinä vartavasten kyselty toisten menneisyydestä. Toki asioita tulee esiin muissa yhteyksissä ja oon kullu paljon juttuja hänen lapsuudestaan jne, mutta ei siihen ny tarttee erillistä kyselytuokiota.
Aiempi puolisoni teki itsemurhan. Minut tuollainen tyyppi olisi seurustelun alkuvaiheessa tiputtanut heti pois kuvioista oudon käytöksen takia. Onneksi kohtasin aivan toisenlaisen miehen. Nyt olemme olleet vuosia yhdessä.
No mutta luulis et noin ison jutun kertoo ihan ite omatoimisesti ilman et sen toisen tarttee kysellä "no kuinkas edelliset suhteet on menny ja päättyny"
Itse asiassa moni on vaikeista traumaattisista kokemuksistaan hiljaa, koska harva osaa suhtautua sellaisista kuulemiseen kovin järkevällä tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Mulla mies vähän tuon tapainen...siis häntä ei kiinnosta juuri yhtään tietää mitään pikkujuttuja musta, kuten mikä on mun lempiväri, -ruoka tai -vuodenaika, tuntuu oudolta kun itse kyselen häneltä tuollaisia ja oman vastauksen jälkeen ei kysy vastakysymystä koskaan.
Kieltämättä joskus tuntuu pahalta ettei häntä kiinnosta tietää ns. nippelitietoa muhuun liittyen, kun itse haluan tietää hänestä mahdollisimman paljon ja ihan pikkujuttujakin. Mutta eikö miehiä vaan yleensä sitten tuollaiset kiinnosta?
Ei ole kyse sukupuolesta. Osa ihmisistä ei vain ole kovin ihmisläheisiä. Joillain on järkyttävän huonot sosiaaliset taidot. Ei osata luoda mukavaa tunnelmaa jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla mies vähän tuon tapainen...siis häntä ei kiinnosta juuri yhtään tietää mitään pikkujuttuja musta, kuten mikä on mun lempiväri, -ruoka tai -vuodenaika, tuntuu oudolta kun itse kyselen häneltä tuollaisia ja oman vastauksen jälkeen ei kysy vastakysymystä koskaan.
Kieltämättä joskus tuntuu pahalta ettei häntä kiinnosta tietää ns. nippelitietoa muhuun liittyen, kun itse haluan tietää hänestä mahdollisimman paljon ja ihan pikkujuttujakin. Mutta eikö miehiä vaan yleensä sitten tuollaiset kiinnosta?
Miehesi on vain itsekeskeinen. Puhuu mieluiten vain itsestään eikä ole kiinnostunut sinun asioistasi. Tällaisia ihmisiä on paljon. He usein kokevat olevansa jollain tapaa muiden yläpuolella.
Itseäni ei naisen menneisyys kiinnostanut pätkääkään. Mutta naisen tahdosta sitä pitä käsitellä ja sanotaan nyt näin että katson häntä ihan eri asenteella. Hänestä selvisisi sellaisia mm päihde ja seksijuttuja joita en olis välittänyt tietää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itseäni ei naisen menneisyys kiinnostanut pätkääkään. Mutta naisen tahdosta sitä pitä käsitellä ja sanotaan nyt näin että katson häntä ihan eri asenteella. Hänestä selvisisi sellaisia mm päihde ja seksijuttuja joita en olis välittänyt tietää.
No voi kamala. On se hirveää, että ihmisellä on jonkinlainen historia.
No mä en halua udella, vaan odotan, että ihminen kertoo itsestään kuulustelemattakin. Useimmat kertovatkin tai sitten asioita voi päätellä. Kunnioitan tällä toisen yksityisyyttä ja tiedän, että yksinkertaiselta kuulostava asia voi olla monimutkainen ja tuskaisa selitettävä. Mun elämääni ja menneisyyteeni liittyy myös paljon asioita, joista puhuminen on sitten jo vakavaa keskustelua, johon ei voi ryhtyä jonkun kepeän pikkukysymyksen takia, ja silloin siitä pikkujutusta pitää vaan valehdella. Inhoan valehtelemista.
Tietty on ihmisiä, joita etenkin se oma kumppani ei vaan kiinnosta muuten kuin fyysisesti, eikä sen naamaakaan jaksa katsella, jos ei tee mieli. Olen seurustellut sellaisten kanssa. Ei sellainen kannata, ellei itse halua samaa. Pelkkä kyselemättömyys ei sitä tarkoita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No mä en halua udella, vaan odotan, että ihminen kertoo itsestään kuulustelemattakin. Useimmat kertovatkin tai sitten asioita voi päätellä. Kunnioitan tällä toisen yksityisyyttä ja tiedän, että yksinkertaiselta kuulostava asia voi olla monimutkainen ja tuskaisa selitettävä. Mun elämääni ja menneisyyteeni liittyy myös paljon asioita, joista puhuminen on sitten jo vakavaa keskustelua, johon ei voi ryhtyä jonkun kepeän pikkukysymyksen takia, ja silloin siitä pikkujutusta pitää vaan valehdella. Inhoan valehtelemista.
Tietty on ihmisiä, joita etenkin se oma kumppani ei vaan kiinnosta muuten kuin fyysisesti, eikä sen naamaakaan jaksa katsella, jos ei tee mieli. Olen seurustellut sellaisten kanssa. Ei sellainen kannata, ellei itse halua samaa. Pelkkä kyselemättömyys ei sitä tarkoita.
"Asioita voi päätellä..." Eikö olisi helpompaa kysyä suoraan kuin tehdä omia, mahdollisesti virheellisiä tulkintoja toisesta? Aina voi sanoa ääneen, jollei halua puhua jostain asiasta.
Itse olen lopettanut yleensä jostain aiheesta puhumisen, jollei toinen osoita aihetta kohtaan mielenkiintoa kyselemällä lisää. En halua joutua vaimean reaktion perusteella arvailemaan tylsistytänkö toista jutuillani vai en.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minäkään tiedä ystävien toisia etunimiä tai syntymäpäiviä, vaikka ollaan oltu frendejä parikymmentä vuotta. Nämä on taas niin naisten juttuja
Ette taida olla kovin hyviä "frendejä".
Olen nainen ,enkä tiedä ystävieni toisia nimiä, vanhempien nimiä tai mitään muutakaan epäolennaista. Miksi ihmeessä joku haluaisi niistä kertoa?
Jos jollakulla on ollut elämässään jotain mullistavia ja elämänsuuntaa muuttaneita traumoja ja kokemuksia niin eikö niitä voi sille toiselle kertoa itse ihan suoraan jos kerta itse ajattelee, että niiden pitäisi toisen suhtautumiseen ja ymmärrykseen vaikuttaa? En minäkään ole miestäni hänen menneisyydestään tentannut. Itse olen kyllä niin puhelias, että varmaan olen yksityisimmät ajatuksenikin miehelle kertonut. Ajattelisin kyllä , että tässä on taustalla erilaiset tavat kommunikoida. Jos asia vaivaa sinua, nosta kissa pöydälle miehesi kanssa. Ei mies ole ajatuksenlukija eikä välttämättä tajua, mitä sinä toivot ja haet jos et kerran saa sitä suoraan sanottua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minäkään tiedä ystävien toisia etunimiä tai syntymäpäiviä, vaikka ollaan oltu frendejä parikymmentä vuotta. Nämä on taas niin naisten juttuja
Ette taida olla kovin hyviä "frendejä".
Olen nainen ,enkä tiedä ystävieni toisia nimiä, vanhempien nimiä tai mitään muutakaan epäolennaista. Miksi ihmeessä joku haluaisi niistä kertoa?
Jos jollakulla on ollut elämässään jotain mullistavia ja elämänsuuntaa muuttaneita traumoja ja kokemuksia niin eikö niitä voi sille toiselle kertoa itse ihan suoraan jos kerta itse ajattelee, että niiden pitäisi toisen suhtautumiseen ja ymmärrykseen vaikuttaa? En minäkään ole miestäni hänen menneisyydestään tentannut. Itse olen kyllä niin puhelias, että varmaan olen yksityisimmät ajatuksenikin miehelle kertonut. Ajattelisin kyllä , että tässä on taustalla erilaiset tavat kommunikoida. Jos asia vaivaa sinua, nosta kissa pöydälle miehesi kanssa. Ei mies ole ajatuksenlukija eikä välttämättä tajua, mitä sinä toivot ja haet jos et kerran saa sitä suoraan sanottua.
Vaikeita asioita voi tuoda turvallisesti esiin vasta silloin, jos tunnelma tilanteessa on hyväksyvä. Pelkästään itsestään puhuvan möllöttäjän seurassa varminta on jutella niitä näitä. Ellei toinen osoita selvää mielenkiintoa asioitasi kohtaan, niin turha haaskata aikaa niistä kertomiseen. Silloin voi vain antaa sosiaalisesti rajoittuneen jatkaa omaa loputonta monologia itsestään ja aina välillä nyökytellä väliin.
Vierailija kirjoitti:
Itseäni ei naisen menneisyys kiinnostanut pätkääkään. Mutta naisen tahdosta sitä pitä käsitellä ja sanotaan nyt näin että katson häntä ihan eri asenteella. Hänestä selvisisi sellaisia mm päihde ja seksijuttuja joita en olis välittänyt tietää.
Kaikki menneisyyden asiat ovat muokanneet hänestä sellaisen, jollainen hän on nyt. Eli jos niitä ei olisi tapahtunut aiemmin, et olisi välttämättä rakastunut häneen. Ihmisillä on tapana kasvaa ja oppia virheistään.
Vierailija kirjoitti:
No mä en halua udella, vaan odotan, että ihminen kertoo itsestään kuulustelemattakin. Useimmat kertovatkin tai sitten asioita voi päätellä. Kunnioitan tällä toisen yksityisyyttä ja tiedän, että yksinkertaiselta kuulostava asia voi olla monimutkainen ja tuskaisa selitettävä. Mun elämääni ja menneisyyteeni liittyy myös paljon asioita, joista puhuminen on sitten jo vakavaa keskustelua, johon ei voi ryhtyä jonkun kepeän pikkukysymyksen takia, ja silloin siitä pikkujutusta pitää vaan valehdella. Inhoan valehtelemista.
Tietty on ihmisiä, joita etenkin se oma kumppani ei vaan kiinnosta muuten kuin fyysisesti, eikä sen naamaakaan jaksa katsella, jos ei tee mieli. Olen seurustellut sellaisten kanssa. Ei sellainen kannata, ellei itse halua samaa. Pelkkä kyselemättömyys ei sitä tarkoita.
Onneksi en ole sinun kanssasi yhdessä. Mun mies on heti kysellyt ja ollut kiinnostunut mun elämästä. Samoin minä hänen. En ylipäätään ymmärrä, ettei toista kiinnosta kumppanin elämä aiemmin. Kaikesta pitää pysytä puhumaan, niin pienistä kuin isoistakin asioista. Ei sellainen ole mikään suhde, jos toiselta pitää pimittää asioita tai valehdella.
Vierailija kirjoitti:
No, minä olen kiinnostunut ihmisestä itsestään. En hänen perheestään, existään tai menneisyydestään. Haluan tietää mitä ihminen on, miten hän tuntee, toimii ja ajattelee. Toki kuuntelen jos hän haluaa puhua "minulle epäoleellisista asioista" mutta ei tulisi mieleenikään kysyä jos en havaitse toisessa tarvetta puhua.
Olen tällainen koska olen autistinen. Ja törmään usein siihen että minut tulkitaan niin että en ole aidosti kiinnostunut toisesta ihmisestä. Tämä ei pidä paikkaansa. Olen vain kiinnostunut eri asioista kuin mitä valtaväestö.
Tämä ihan ohiksena koska meitä neurokirjolaisia pyörii teidän "tavisten" seassa :)
Minäkään en kysele toisen ihmisen menneisyyttä, eksiä, nyksiä, töitä, koulua ymv. asioikseni, koska IKINÄ ei voi tietää, mikä on toiselle kova paikka. En halua lähteä tuttavallisesti kyselemään menneitä tai muita asioita ja mahdollisesti kaivelemaan sieltä tietämättäni traumoja tai asioita, jotka eivät minulle kuulu. Luotan siihen, että asiat tulevat esiin kyllä omalla painollaan. Läheisten ystävien kanssa on tehty aina diili, että kaikkea saa kysyä, kaikesta saa puhua, mutta mihinkään ei tarvitse vastata eikä jotain aihetta käydä läpi, jos se ei tunnu sopivalle. Minulla on yksi hyvin läheinen ystävä, jonka kanssa emme puhu sen ihmeemmin omista parisuhdeasioistamme, koska se on molempien yksityisasia.
Minulle tärkeää ihmissuhteissa on se, että molemmilla on hyvä ja luottavainen olo, jolloin mistä vain voi puhua, mutta mistään ei kuitenkaan tarvitse puhua, jos ei halua. Ei se, tunteeko toisen asiat juurta jaksain ja tietääkö kaikki yksityiskohdat toisesta.
Parisuhteessa kommunikaation tulee sitten pelata ja vaikeistakin asioista pitää pystyä keskustelemaan tiiminä, koska parisuhteessa asiat koskettavat molempien yksityiselämää. Mutta, ei tarvitse kysymällä kysellä sitä ja tätä. Asiat tulevat esiin omalla painollaan, varsinkin, kun AP:n suhde on vasta 6kk. Eihän siinä ajassa ehdi edes tutustua toiseen kunnolla!
Ap:n mies taitaa olla luonteeltaan sellainen, että häneltä on turha odottaa tukea, jos vastaan tulee jotain vaikeuksia. Lämminhenkiset ihmiset ovat yleensä kiinnostuneita läheistensä asioista.
Alue: Aihe vapaa
Onko mies kiinnostunut, miten sun työpäivä meni tänään? Mistä oot nyt kiinnostunu? Mitä ajattelet jostain asiasta? Se on mun mielestä paljon tärkeempää, kun menneisyydestä kiinnostuminen. En muista et me oltas miehen kaa erikseen ikinä vartavasten kyselty toisten menneisyydestä. Toki asioita tulee esiin muissa yhteyksissä ja oon kullu paljon juttuja hänen lapsuudestaan jne, mutta ei siihen ny tarttee erillistä kyselytuokiota.