On se kummallista, miten ylioppilaaksi voi päästä välttämällä matikka ja luonnontieteet kokonaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vastaavasti matikkataitureiden pitäisi kirjoittaa joko historia, psykologia tai uskonto tms. lukemalla opiskeltava reaaliaine, ettei menisi ihan laskemiseksi ne kokeet.

Lukuaineet on ulkoa oppimista. Matikka, kemia ja fysiikka on ymmärtämistä. Ulkoa opettelun ja ymmärtämisen välillä on vissi ero. Väittäisin, että kuka tahansa voi opetella muistamaan historiaa mutta kaikki eivät pysty esim integraalilaskentaan.

761

Aivan. Eikä monikaan historiaa "osaava" pysty yhdistelemään asioita  edes niin, että ymmärtäisi mitä samaan aikaan tapahtui eri mantereilla, tai mitkä ja miten asiat vaikuttivat toisiinsa ja sitä kautta historian kulkuun.

Nyt puhut itsesi pussiin. 

Historiaa voi ja pitääkin nimenomaan ymmärtää. Ei voi väittää että se on ulkoa oppimista, kuten tekee tuo jota kommentoit, ja jolle vastaat "Aivan". 

Eli ensin sanot että historia on ulkoa oppimista, ei ymmärtämistä. Sitten kuitenkin väität, että sitä voi myös ymmärtää. Päätä jo!

??

Totta kai voi ymmärtää. Mutta ei välttämättä.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Ei pitkälle pötkitä"? No miten kauas sinun mielestäsi pitäisi pötkiä lukion käyneenä? Onko vaikkapa kätilöksi kouluttautunut epäonnistunut raukka kun pääsi amkkiin lyhyellä matikalla ja vain pakolliset fysiikat ja kemiat käyneenä?

Ja toisessa keskustelussa joku hoitajanalku tuskailee lantrauslaskujen kanssa, eikä ole suinkaan ensimmäinen saati viimeinen kerta kun tällä palstalla  niitä kysellään.  Siinä esimerkki matematiikan taitojen tärkeydestä. 

Paitsi että ne lantrauslaskut on melkein helpompia, jos ei osaa matematiikkaa.

Nimittäin opiskelin aikoinaan opettajaksi, ja osana yhtä kurssia kävin seuraamassa lääkelaskennan opetusta lähihoitajille. Ne laskut piti ainakin siinä koulussa tehdä tylsästi kaavan mukaan, ajatella ei saanut ollenkaan. Tällä kai haluttiin varmistaa, että ajattelemaan kykenemättömätkin saavat oikean tuloksen - jos siis sattuvat muistamaan sen kaavan oikein. Jos osasi ajatella ja sillä tavoin päätyä oikeaan vastaukseen, se olis virheellinen vastaus, jollei käyttänyt prikulleen sitä opettajan ulkomuistikaavaa.

Parhaiten siinä hommassa ei siis pärjää mikään matemaatikko, vaan joku ilmiömäisellä ulkomuistilla varustettu tyyppi.

(Olin kyllä vähän järkyttynyt tuon oppitunnin jälkeen. En tiedä olisinko kympin matemaatikko päässyt lääkelaskutentistä läpi.)

Vierailija kirjoitti:

Vastaavasti matikkataitureiden pitäisi kirjoittaa joko historia, psykologia tai uskonto tms. lukemalla opiskeltava reaaliaine, ettei menisi ihan laskemiseksi ne kokeet.

Todella moni pitkässä matikassa pärjäävä kirjoittaa myös bilsan/psykan hyvin arvosanoin

Vierailija kirjoitti:

Miksi ap haluaa sortaa ja vähätellä meitä, jotka olemme lahjakkaampia kielellisesti kuin matemaattisesti?

Minua oikeasti raivostuttaa tuommoinen matemaattis-luonnontieteellisten aineiden jumalointi.

Perinteisesti kieli -ihmisiä on suosittu kohtuuttomasti ylppäreissä. Vielä ysärillä KAIKKI joutui kirjoittamaan äikän, enkun ja pakkåruotsin. Kaikille vähintään  lyhyt matikka pakolliseksi kirjoituksiin kyllä se pn pakko pystyä jokaisen lukiossa tekemään

80-luvulla pystyi hyvällä reaalituloksella kompensoimaan matikan, joten ei tämä uusi juttu edes ole.