Lue keskustelun säännöt.
On se kummallista, miten ylioppilaaksi voi päästä välttämällä matikka ja luonnontieteet kokonaan
15.11.2018 |
Osaamalla muutamaa kieltä ja siihen oheen uskontoa ja terveystietoa ei pitkälle pötkitä. Aivan lekkeripeliä tuollainen. Ylioppilastutkintoon pitäisi palauttaa pakollinen matematiikka ja myös reaaliaineissa pitäisi olla tasapuolisuutta niin, että vaikka joku valikoimasta fysiikka, kemia, biologia pitäisi suorittaa.
Kommentit (45)
Päinvastoin. Ylioppilaslakki kuuluu kaikille. Muu on syrjintää ja kahtiajakoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi poimit juuri uskonnon? Siinähän on kuusi kurssia, ei kevyin mahdollinen reaali.
Lukiossa pitää kuitenkin suorittaa viisi kurssia pakollista matikkaa, joten ei ylioppilas sen suhteen mikään ummikko ole.
Koulujärjestelmä on niin vanhanaikainen etten ihmettele, että osalle matikka ja luonnontieteet tuottaa hirveitä vaikeuksia. Uskon, että sopivilla opetusmetodeilla lähes kuka tahansa oppisi lukiotason matikkaa ja innostuisi kirjoittamaankin sen sitten.
"Ei pitkälle pötkitä"? No miten kauas sinun mielestäsi pitäisi pötkiä lukion käyneenä? Onko vaikkapa kätilöksi kouluttautunut epäonnistunut raukka kun pääsi amkkiin lyhyellä matikalla ja vain pakolliset fysiikat ja kemiat käyneenä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi poimit juuri uskonnon? Siinähän on kuusi kurssia, ei kevyin mahdollinen reaali.
Varmasti juuri siksi, ett'ä se on kevyintä huttua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vastaavasti matikkataitureiden pitäisi kirjoittaa joko historia, psykologia tai uskonto tms. lukemalla opiskeltava reaaliaine, ettei menisi ihan laskemiseksi ne kokeet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi poimit juuri uskonnon? Siinähän on kuusi kurssia, ei kevyin mahdollinen reaali.
Varmasti juuri siksi, ett'ä se on kevyintä huttua.
Millä asiantuntemuksella esität tämän väitteen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kerro toki mihin oppilas joka hakee yliopistolle opiskelemaan esim historiaa tai kirjallisuustiedettä, tarvitsee fysiikkaa?
Monipuolinen sivistys on tosi tärkeää, ja matemaattisten aineiden kehittämä looginen ajattelu samoin. Historia on myös laaja-alaista ja poikkitieteellistä, ajatellaan vaikka tieteiden kehitystä vuosisatojen aikana, ja historiaan liittyvässä tieteenteossa saattaa aivan hyvin tarvita matemaattisia taitoja. Kyllähän noita syitä löytyy, kun vain viitsii vähän ajatella.
Vierailija kirjoitti:
Vastaavasti matikkataitureiden pitäisi kirjoittaa joko historia, psykologia tai uskonto tms. lukemalla opiskeltava reaaliaine, ettei menisi ihan laskemiseksi ne kokeet.
Yleensä ne kyllä kirjoittaakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro toki mihin oppilas joka hakee yliopistolle opiskelemaan esim historiaa tai kirjallisuustiedettä, tarvitsee fysiikkaa?
Monipuolinen sivistys on tosi tärkeää, ja matemaattisten aineiden kehittämä looginen ajattelu samoin. Historia on myös laaja-alaista ja poikkitieteellistä, ajatellaan vaikka tieteiden kehitystä vuosisatojen aikana, ja historiaan liittyvässä tieteenteossa saattaa aivan hyvin tarvita matemaattisia taitoja. Kyllähän noita syitä löytyy, kun vain viitsii vähän ajatella.
Onko tämä silti riittävän vahva perustelu aloituksen ehdotukselle? Eivätkö pakolliset kurssit riitä näiden taitojen harjoittamiseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi poimit juuri uskonnon? Siinähän on kuusi kurssia, ei kevyin mahdollinen reaali.
Varmasti juuri siksi, ett'ä se on kevyintä huttua.
Millä asiantuntemuksella esität tämän väitteen?
Vähiten lukemista ja turhin aine.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi poimit juuri uskonnon? Siinähän on kuusi kurssia, ei kevyin mahdollinen reaali.
Varmasti juuri siksi, ett'ä se on kevyintä huttua.
Millä asiantuntemuksella esität tämän väitteen?
Vähiten lukemista ja turhin aine.
Eli siis mielikuviin. Ok.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastaavasti matikkataitureiden pitäisi kirjoittaa joko historia, psykologia tai uskonto tms. lukemalla opiskeltava reaaliaine, ettei menisi ihan laskemiseksi ne kokeet.
Yleensä ne kyllä kirjoittaakin.
Ai jaa? Yleensä pitkän matikan ihmisten reaaliainevalinnat ovat fysiikka-kemia-bilsa-akselilla. Bilsasta ei tosin pelkällä laskemisella selvitä.
Vierailija kirjoitti:
Osaamalla muutamaa kieltä ja siihen oheen uskontoa ja terveystietoa ei pitkälle pötkitä. Aivan lekkeripeliä tuollainen. Ylioppilastutkintoon pitäisi palauttaa pakollinen matematiikka ja myös reaaliaineissa pitäisi olla tasapuolisuutta niin, että vaikka joku valikoimasta fysiikka, kemia, biologia pitäisi suorittaa.
Eikös terveystieto ole enemmänkin luonnontiede?
Mutta joo. Olin itse koulussa etevä matematiikassa ja luonnontieteissä (matematiikka ei ole luonnontiede, joten mainitsen nämä erikseen). Matematiikkaa osaan edelleenkin, mutta en ole oikeastaan missään tarvinnut (ja olen sentään koodari). Luonnontieteistä en muista mitään. Yritin ensin opiskella yliopistossa fysiikkaa, mutta opin lähinnä että ihan väärinhän se minulle oli koulussa opetettu, ja että sillä lukiofyssan kympillä ei tee yhtään mitään.
Tämän perusteella en kannata noiden aineiden pakollista opettamista.
Historia sen sijaan on oikeasti sivistävää, sitä pitäisi olla kaikilla pakollisena. Uskontokin, jos se tarkoittaa eri uskontoihin ja niiden historiaan tutustumista ilman että katsotaan liiaksi yhden uskonnnon linssin läpi.
Historiaa olisi tärkeä tuntea, jotta ei ihmiskunta haksahtaisi toistamaan samoja virheitä kerta toisensa jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vastaavasti matikkataitureiden pitäisi kirjoittaa joko historia, psykologia tai uskonto tms. lukemalla opiskeltava reaaliaine, ettei menisi ihan laskemiseksi ne kokeet.
Lukuaineet on ulkoa oppimista. Matikka, kemia ja fysiikka on ymmärtämistä. Ulkoa opettelun ja ymmärtämisen välillä on vissi ero. Väittäisin, että kuka tahansa voi opetella muistamaan historiaa mutta kaikki eivät pysty esim integraalilaskentaan.
761
Minulle ei ole tullut vielä kertaakaan elämäni aikana ylioppilaskirjoitusten jälkeen käyttää lukion matematiikan, fysiikan, kemian eikä myöskään biologian tietoja. Ei vaikka itse asiassa pidin erityisesti kemiasta. Kukaan ei ole kysynyt ikinä minulta mitään noihin aineisiin liittyvistä asioista.
Sen sijaan kielistä on ollut hyötyä joka päivä paitsi kerran eräretkellä muiden ihmisten tavoittamattomissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastaavasti matikkataitureiden pitäisi kirjoittaa joko historia, psykologia tai uskonto tms. lukemalla opiskeltava reaaliaine, ettei menisi ihan laskemiseksi ne kokeet.
Lukuaineet on ulkoa oppimista. Matikka, kemia ja fysiikka on ymmärtämistä. Ulkoa opettelun ja ymmärtämisen välillä on vissi ero. Väittäisin, että kuka tahansa voi opetella muistamaan historiaa mutta kaikki eivät pysty esim integraalilaskentaan.
761
Historia ei ole todellakaan pelkkää ulkoa opettelua lukiotasolla.
Kerro toki mihin oppilas joka hakee yliopistolle opiskelemaan esim historiaa tai kirjallisuustiedettä, tarvitsee fysiikkaa?