Lue keskustelun säännöt.
On se kummallista, miten ylioppilaaksi voi päästä välttämällä matikka ja luonnontieteet kokonaan
15.11.2018 |
Osaamalla muutamaa kieltä ja siihen oheen uskontoa ja terveystietoa ei pitkälle pötkitä. Aivan lekkeripeliä tuollainen. Ylioppilastutkintoon pitäisi palauttaa pakollinen matematiikka ja myös reaaliaineissa pitäisi olla tasapuolisuutta niin, että vaikka joku valikoimasta fysiikka, kemia, biologia pitäisi suorittaa.
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastaavasti matikkataitureiden pitäisi kirjoittaa joko historia, psykologia tai uskonto tms. lukemalla opiskeltava reaaliaine, ettei menisi ihan laskemiseksi ne kokeet.
Yleensä ne kyllä kirjoittaakin.
Ai jaa? Yleensä pitkän matikan ihmisten reaaliainevalinnat ovat fysiikka-kemia-bilsa-akselilla. Bilsasta ei tosin pelkällä laskemisella selvitä.
Niin kuin itsekin totesit: bilsasta ei laskemisella selviä, eikä myöskään esim. psykologiasta tai maantiedosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jälkeen päin kun parannella peruskoulun matikan arvosanat, kävin koko peruskoulun muutamassa viikossa.
Armeija joutui uusimaan kokeen se oli 5 pojosta-1 eli se oli 4/9 eli 1
Fiksu opiskelija suorittaa useita aineita eikä sulje näin tahtomattaan itseltään ovia. Niin monihan valittaa, ettei millään tiedä mitä haluaisi isona tehdä. Paitsi tietysti palstalla kaikille on selvää jo äidinmaidossa, että haluaa historioitsijaksi tai "uskontotieteilijäksi"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastaavasti matikkataitureiden pitäisi kirjoittaa joko historia, psykologia tai uskonto tms. lukemalla opiskeltava reaaliaine, ettei menisi ihan laskemiseksi ne kokeet.
Lukuaineet on ulkoa oppimista. Matikka, kemia ja fysiikka on ymmärtämistä. Ulkoa opettelun ja ymmärtämisen välillä on vissi ero. Väittäisin, että kuka tahansa voi opetella muistamaan historiaa mutta kaikki eivät pysty esim integraalilaskentaan.
761
Miksi kaikkien sitten pitäisi yrittää opiskella integraalilaskentaa, jos eivät siihen pysty?
Kyllä myös historia, psykologia, uskonto pitäisi ymmärtää. Vastaavasti matematiikasta, fysiikasta ja kemiasta voi selvitä johonkin asti ulkomuistilla, ymmärtämättä mitä oikein tekee ja miksi ja mihin reaalimaailman ilmiöihin se liittyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jälkeen päin kun parannella peruskoulun matikan arvosanat, kävin koko peruskoulun muutamassa viikossa.
Armeija joutui uusimaan kokeen se oli 5 pojosta-1 eli se oli 4/9 eli 1
Matikan sanalliset vaikeita ja jännittää testit. Ja varhauskasvatuksessa laiminlyöntejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulle ei ole tullut vielä kertaakaan elämäni aikana ylioppilaskirjoitusten jälkeen käyttää lukion matematiikan, fysiikan, kemian eikä myöskään biologian tietoja. Ei vaikka itse asiassa pidin erityisesti kemiasta. Kukaan ei ole kysynyt ikinä minulta mitään noihin aineisiin liittyvistä asioista.
Sen sijaan kielistä on ollut hyötyä joka päivä paitsi kerran eräretkellä muiden ihmisten tavoittamattomissa.
Sinulle ei ole tullut... mitä? Tarvetta? Halua?
Voihan sitä herraisä itsekin haluta ottaa selvää asioista eikä aina vaan niin, että vasta kun joku kysyy niin sitten pitää perehtyä johonkin asiaan. Kemian ja fysiikan tiedoista on hyötyä ihan arjessa, siivouksessa, pyykinpesussa, ruoanlaitossa, vaikka missä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastaavasti matikkataitureiden pitäisi kirjoittaa joko historia, psykologia tai uskonto tms. lukemalla opiskeltava reaaliaine, ettei menisi ihan laskemiseksi ne kokeet.
Lukuaineet on ulkoa oppimista. Matikka, kemia ja fysiikka on ymmärtämistä. Ulkoa opettelun ja ymmärtämisen välillä on vissi ero. Väittäisin, että kuka tahansa voi opetella muistamaan historiaa mutta kaikki eivät pysty esim integraalilaskentaan.
761
Aivan. Eikä monikaan historiaa "osaava" pysty yhdistelemään asioita edes niin, että ymmärtäisi mitä samaan aikaan tapahtui eri mantereilla, tai mitkä ja miten asiat vaikuttivat toisiinsa ja sitä kautta historian kulkuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kemian ja fysiikan tiedoista on hyötyä ihan arjessa, siivouksessa, pyykinpesussa, ruoanlaitossa, vaikka missä.
Pöh. Ei todellakaan ole.
Ja oli mulla lukiossa kymppi kummastakin aiheesta ja reaalissa ne kirjoitin ja ällän sain, eli ei siitä ole kiinni että olisivat olleet jotenkin hankalia.
Siis voin toki joskus miettiä talousaskareita niidenkin kannalta, ihan huvikseni, mutta en mitään hyötyä ole huomannut. Ihan yhtä lailla niistä askareista selviytyy avokkini, joka inhosi ko. aineita koulussa ja menestys oli sen mukainen.
Vierailija kirjoitti:
Fiksu opiskelija suorittaa useita aineita eikä sulje näin tahtomattaan itseltään ovia. Niin monihan valittaa, ettei millään tiedä mitä haluaisi isona tehdä. Paitsi tietysti palstalla kaikille on selvää jo äidinmaidossa, että haluaa historioitsijaksi tai "uskontotieteilijäksi"
...ja löytää itsensä vuodesta toiseen kamppailemassa niiden miljoonan muun uniikin lumihiutaleen kanssa, jotka ovat mielestään hyviä terveystiedossa, ussassa ja hissassa ja haluaisivat niitä opiskelemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ylioppilaita on monentasoisia. Joku porrastus voisi olla paikallaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kemian ja fysiikan tiedoista on hyötyä ihan arjessa, siivouksessa, pyykinpesussa, ruoanlaitossa, vaikka missä.
Pöh. Ei todellakaan ole.
Ja oli mulla lukiossa kymppi kummastakin aiheesta ja reaalissa ne kirjoitin ja ällän sain, eli ei siitä ole kiinni että olisivat olleet jotenkin hankalia.
Siis voin toki joskus miettiä talousaskareita niidenkin kannalta, ihan huvikseni, mutta en mitään hyötyä ole huomannut. Ihan yhtä lailla niistä askareista selviytyy avokkini, joka inhosi ko. aineita koulussa ja menestys oli sen mukainen.
Aika paljon kiteytyy siihen, että "et ole huomannut".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastaavasti matikkataitureiden pitäisi kirjoittaa joko historia, psykologia tai uskonto tms. lukemalla opiskeltava reaaliaine, ettei menisi ihan laskemiseksi ne kokeet.
Lukuaineet on ulkoa oppimista. Matikka, kemia ja fysiikka on ymmärtämistä. Ulkoa opettelun ja ymmärtämisen välillä on vissi ero. Väittäisin, että kuka tahansa voi opetella muistamaan historiaa mutta kaikki eivät pysty esim integraalilaskentaan.
761Aivan. Eikä monikaan historiaa "osaava" pysty yhdistelemään asioita edes niin, että ymmärtäisi mitä samaan aikaan tapahtui eri mantereilla, tai mitkä ja miten asiat vaikuttivat toisiinsa ja sitä kautta historian kulkuun.
Nyt puhut itsesi pussiin.
Historiaa voi ja pitääkin nimenomaan ymmärtää. Ei voi väittää että se on ulkoa oppimista, kuten tekee tuo jota kommentoit, ja jolle vastaat "Aivan".
Eli ensin sanot että historia on ulkoa oppimista, ei ymmärtämistä. Sitten kuitenkin väität, että sitä voi myös ymmärtää. Päätä jo!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kemian ja fysiikan tiedoista on hyötyä ihan arjessa, siivouksessa, pyykinpesussa, ruoanlaitossa, vaikka missä.
Pöh. Ei todellakaan ole.
Ja oli mulla lukiossa kymppi kummastakin aiheesta ja reaalissa ne kirjoitin ja ällän sain, eli ei siitä ole kiinni että olisivat olleet jotenkin hankalia.
Siis voin toki joskus miettiä talousaskareita niidenkin kannalta, ihan huvikseni, mutta en mitään hyötyä ole huomannut. Ihan yhtä lailla niistä askareista selviytyy avokkini, joka inhosi ko. aineita koulussa ja menestys oli sen mukainen.
Aika paljon kiteytyy siihen, että "et ole huomannut".
Niin? En ole huomannut. Oliko siis hyötyä siitä, että opiskelin lukiossa fysiikkaa ja kemiaa? Jos ei minulle ollut, niin tuskin on likikään kaikille muillekaan. Siitähän tässä alun perin oli kysymys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ap haluaa sortaa ja vähätellä meitä, jotka olemme lahjakkaampia kielellisesti kuin matemaattisesti?
Minua oikeasti raivostuttaa tuommoinen matemaattis-luonnontieteellisten aineiden jumalointi.
Höpö höpö, täytyyhän ne kurssit suorittaa, vaikka ei kirjoittaisikaan matematiikkaa.
Mitä tule reaaliaineisiin, kuuluu esim. uskontoon, filosofiaan ja psykologiaan paljon päättelykykyä, jota ei saa ulkoa oppimalla.
Vierailija kirjoitti:
"Ei pitkälle pötkitä"? No miten kauas sinun mielestäsi pitäisi pötkiä lukion käyneenä? Onko vaikkapa kätilöksi kouluttautunut epäonnistunut raukka kun pääsi amkkiin lyhyellä matikalla ja vain pakolliset fysiikat ja kemiat käyneenä?
Ja toisessa keskustelussa joku hoitajanalku tuskailee lantrauslaskujen kanssa, eikä ole suinkaan ensimmäinen saati viimeinen kerta kun tällä palstalla niitä kysellään. Siinä esimerkki matematiikan taitojen tärkeydestä.
Luonnontieteet eivät ole koskaan olleet reaalissa pakollisia. Ja reaalista on aina voinut suoriutua pelkillä luonnontieteillä.
Mutta poliitikkojen lapsilla ei olisi mahdollisuuksia L:n papereihin, jos matematiikka olisi pakollinen.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap haluaa sortaa ja vähätellä meitä, jotka olemme lahjakkaampia kielellisesti kuin matemaattisesti?
Minua oikeasti raivostuttaa tuommoinen matemaattis-luonnontieteellisten aineiden jumalointi.
Etkö itse yhtään huomaa, miten puolustat yksialaista lahjakkuutta?
Ihmiselle tekee hyväksi vähän ponnistellakin ja kehittyä useammalla alalla.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap haluaa sortaa ja vähätellä meitä, jotka olemme lahjakkaampia kielellisesti kuin matemaattisesti?
Minua oikeasti raivostuttaa tuommoinen matemaattis-luonnontieteellisten aineiden jumalointi.
Minua taas raivostuttaa matematiikan naittaminen yhteen luonnontieteiden kanssa.
Matematiikka on ihan oma juttunsa.
Luonnontieteissä tarvitaan ulkolukua, kaikkea ei voi päätellä. Kyllä tuli aikoinaan ylioppilaskirjoituksia varten muutamat tärkeimmät alkuaineet yhdisteineen ihan ulkoa opeteltua.
Historian ymmärtämistä pidän silti tärkeämpänä, vaikka sitä en kirjoittanut.
Jälkeen päin kun parannella peruskoulun matikan arvosanat, kävin koko peruskoulun muutamassa viikossa.