Paras ikä viedä lapset lomille?

Äh, siis minkä ikäisenä / ikäisinä?

Noin nuorille joku aurinkorantaloma.10+ jaksanee hyvin kaupunkilomat.

Minä olen käynyt tyttären kanssa kaksi kertaa ulkomailla. Ensimmäisen kerran 38 ja toisen kerran 41-vuotiaana. Näin nelikymppisenä on mielestäni oikein hyvä ikä lähteä lasten kanssa lomailemaan.

Lapsi on nyt 9 v ja odottaa kovasti matkaa. Ollaan reissattu aina.

Kyllä kai ne kaiken ikäisenä nauttii lämmöstä, uima-altaista, jäätelöstä ja vanhempien rennosta mielestä. Ei ole mitään tiettyä ikää mihin kannattaisi odottaa. Se sitten että milloin kaupunkilomat alkaa viehättää. Vaikea sanoa kun ne ei miellytä hirveästi itseäkään ja olen 38 v. 70-vuotiaana ehkä?

Ylipäätään en ymmärrä oikein tuota pointtia että pitää muistaa. Mikä siinä muistamisessa on niin arvokasta? Arvokkaampaa kuin siinä että nauttii siitä hetkestä? Muistot on yleensä arvokkaampia vanhemmille. En itse ainakaan mitenkään helli mitään lapsuusmuistoja ja lelut ja vaatteet joita äitini on säästänyt muistoksi, merkitsevät enemmän hänelle kuin minulle.

5

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kai ne kaiken ikäisenä nauttii lämmöstä, uima-altaista, jäätelöstä ja vanhempien rennosta mielestä. Ei ole mitään tiettyä ikää mihin kannattaisi odottaa. Se sitten että milloin kaupunkilomat alkaa viehättää. Vaikea sanoa kun ne ei miellytä hirveästi itseäkään ja olen 38 v. 70-vuotiaana ehkä?

Kyllä kouluikäinen hyvinkin voi jo tykätä enemmän kaupunki- kuin rantalomasta. Eivät kaikki lapset halua hillua jatkuvasti rannalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kai ne kaiken ikäisenä nauttii lämmöstä, uima-altaista, jäätelöstä ja vanhempien rennosta mielestä. Ei ole mitään tiettyä ikää mihin kannattaisi odottaa. Se sitten että milloin kaupunkilomat alkaa viehättää. Vaikea sanoa kun ne ei miellytä hirveästi itseäkään ja olen 38 v. 70-vuotiaana ehkä?

Kyllä kouluikäinen hyvinkin voi jo tykätä enemmän kaupunki- kuin rantalomasta. Eivät kaikki lapset halua hillua jatkuvasti rannalla.

En ole tavannut yhtään lasta joka ei tykkäisi uimarannoista ja altaista. Kai sellaisiakin on, mutta harvassa.

Minä tykkäsin rantalomista enemmän 30-vuotiaaksi ennen kuin kaupunkikohteet ja kulttuuri alkoi kiinnostaa. Toivottavasti sinun lapsesi kehittyvät nopeammin.

En ihan ymmärrä minäkään tuota muistamisen merkitystä. Eikö tärkeämpää ole se, että sillä hetkellä on mukavaa ja ollaan yhdessä?

Me ei ole rantalomia harrastettu koskaan, mutta reissattu on lasten kanssa muuten. Suunnilleen viisivuotiaasta eteenpäin he ovat oikein mainiota ja osallistuvaa luonto- ja kaupunkimatkailuseuraa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kai ne kaiken ikäisenä nauttii lämmöstä, uima-altaista, jäätelöstä ja vanhempien rennosta mielestä. Ei ole mitään tiettyä ikää mihin kannattaisi odottaa. Se sitten että milloin kaupunkilomat alkaa viehättää. Vaikea sanoa kun ne ei miellytä hirveästi itseäkään ja olen 38 v. 70-vuotiaana ehkä?

Kyllä kouluikäinen hyvinkin voi jo tykätä enemmän kaupunki- kuin rantalomasta. Eivät kaikki lapset halua hillua jatkuvasti rannalla.

En ole tavannut yhtään lasta joka ei tykkäisi uimarannoista ja altaista. Kai sellaisiakin on, mutta harvassa.

Useimmissa kaupungeissakin on uima-altaita ja monissa myös rantoja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kai ne kaiken ikäisenä nauttii lämmöstä, uima-altaista, jäätelöstä ja vanhempien rennosta mielestä. Ei ole mitään tiettyä ikää mihin kannattaisi odottaa. Se sitten että milloin kaupunkilomat alkaa viehättää. Vaikea sanoa kun ne ei miellytä hirveästi itseäkään ja olen 38 v. 70-vuotiaana ehkä?

Kyllä kouluikäinen hyvinkin voi jo tykätä enemmän kaupunki- kuin rantalomasta. Eivät kaikki lapset halua hillua jatkuvasti rannalla.

En ole tavannut yhtään lasta joka ei tykkäisi uimarannoista ja altaista. Kai sellaisiakin on, mutta harvassa.

Meidän lapsille ne eivät kyllä ole olleet mikään ykkösjuttu kuin ihan pieninä, eivätkä he varmaan ole ainoita lajissaan.

Matkailija kirjoitti:

Minä tykkäsin rantalomista enemmän 30-vuotiaaksi ennen kuin kaupunkikohteet ja kulttuuri alkoi kiinnostaa. Toivottavasti sinun lapsesi kehittyvät nopeammin.

Sitäpaitsi monissa paikoissa ne molemmat yhdistyvät. Lähimpänä Riika ja Jurmala. Ainakin Ateenan, Barcelonan ja Lissabonin lähellä on hyviä rantoja. Puhumattaan vaikka Rio de Janeirosta, jos haluaa samalla kaupunkilomailla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kai ne kaiken ikäisenä nauttii lämmöstä, uima-altaista, jäätelöstä ja vanhempien rennosta mielestä. Ei ole mitään tiettyä ikää mihin kannattaisi odottaa. Se sitten että milloin kaupunkilomat alkaa viehättää. Vaikea sanoa kun ne ei miellytä hirveästi itseäkään ja olen 38 v. 70-vuotiaana ehkä?

Kyllä kouluikäinen hyvinkin voi jo tykätä enemmän kaupunki- kuin rantalomasta. Eivät kaikki lapset halua hillua jatkuvasti rannalla.

En ole tavannut yhtään lasta joka ei tykkäisi uimarannoista ja altaista. Kai sellaisiakin on, mutta harvassa.

Meidän lapsille ne eivät kyllä ole olleet mikään ykkösjuttu kuin ihan pieninä, eivätkä he varmaan ole ainoita lajissaan.

Monille tabletti on ykkösjuttu jo pienenä.

En tiedä - mutta näin 5kymppisenä ei aina jaksaisi ’koko lössi lomailee’ yhtään missään enää - olisiko siis 30-40v?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kai ne kaiken ikäisenä nauttii lämmöstä, uima-altaista, jäätelöstä ja vanhempien rennosta mielestä. Ei ole mitään tiettyä ikää mihin kannattaisi odottaa. Se sitten että milloin kaupunkilomat alkaa viehättää. Vaikea sanoa kun ne ei miellytä hirveästi itseäkään ja olen 38 v. 70-vuotiaana ehkä?

Kyllä kouluikäinen hyvinkin voi jo tykätä enemmän kaupunki- kuin rantalomasta. Eivät kaikki lapset halua hillua jatkuvasti rannalla.

En ole tavannut yhtään lasta joka ei tykkäisi uimarannoista ja altaista. Kai sellaisiakin on, mutta harvassa.

Meidän lapsille ne eivät kyllä ole olleet mikään ykkösjuttu kuin ihan pieninä, eivätkä he varmaan ole ainoita lajissaan.

Monille tabletti on ykkösjuttu jo pienenä.

Siis rannan vaihtoehtona?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kai ne kaiken ikäisenä nauttii lämmöstä, uima-altaista, jäätelöstä ja vanhempien rennosta mielestä. Ei ole mitään tiettyä ikää mihin kannattaisi odottaa. Se sitten että milloin kaupunkilomat alkaa viehättää. Vaikea sanoa kun ne ei miellytä hirveästi itseäkään ja olen 38 v. 70-vuotiaana ehkä?

Kyllä kouluikäinen hyvinkin voi jo tykätä enemmän kaupunki- kuin rantalomasta. Eivät kaikki lapset halua hillua jatkuvasti rannalla.

En ole tavannut yhtään lasta joka ei tykkäisi uimarannoista ja altaista. Kai sellaisiakin on, mutta harvassa.

Meidän lapsille ne eivät kyllä ole olleet mikään ykkösjuttu kuin ihan pieninä, eivätkä he varmaan ole ainoita lajissaan.

Monille tabletti on ykkösjuttu jo pienenä.

Siis rannan vaihtoehtona?

Onhan niitä huoneessaan tabletin kanssa mieluiten viityviä olmeja jo 5-vuotiaissa.

Olen ollut kaksi kertaa lasten kanssa rantalomalla, ekan kerran kun olivat 6 ja 9 v, toisen kerran olivat 8 ja 11 v. Nyt olemme menossa ekaa kertaa kaupunkilomalle kun ovat 12 ja 15 v. Ovat tykänneet rantalomista paljon, saa nähdä miten eka kaupunkiloma menee. Toki ollaan Tukholmassa oltu, mutta vain päivän reissuilla.

Meidän lapsi täytti juuri 18 ja me on matkusteltu kerran vuodessa. Hänellä on koko ajan siirtynyt eteenpäin se ikä, jonka jälkeisiä matkoja hän vielä muistaa. Mutta ei minua silti harmita ne reissut, ne on olleet mukavia kokemuksia silloin kun ne on tehty ja lapsi on siinä hetkessä saanut hienoja elämyksiä. Emme me toisaalta lapsen takia ole matkustaneet, vaan olemme itse tykänneet matkustaa ja lapsi on kulkenut mukana. Vaikka olemme ottaneet lapsenkin tarpeet huomioon, niin emme ihan pelkästään lapsen ehdoilla ole matkustaneet. Siinä vaiheessa kun lapsen kanssa pystyi jo vähän suunnittelemaan matkaa, on yhdessä mietitty vähintään yksi päiväretki sellaiseen paikkaan, mistä lapsi tykkää. 

Meidän ehkä mieleenpainuvin reissu oli se, mihin otettiin lapsen paras ystävä mukaan. Oma lapsi oli silloin 9. luokalla ja bestis lukion ekalla. Mentiin hiihtolomalla Tokioon ja tuo oli meidän perheen kolmas Japanin-reissu ja ajattelin silloin, että ehkä meidän perheen viimeinenkin ainakin vähään aikaan. Lapsen bestis ei ollut paljon päässyt matkustamaan ja nämä kaksi ovat kuitenkin jonkin sortin Japani-intoilijoita, joten päätettiin ottaa bestis mukaan. Se oli meille hieno kokemus, että saimme tarjota hänelle tämän matkan ja myös suuri luottamuksenosoitus hänen vanhemmiltaan, että antoivat lapsensa vieraiden vanhempien huomaan. Oli niin mukava reissussa nähdä miten ensikertalainen kokee Japanin ja eri nähtävyydet. Tuo oli meillekin hieno reissu kun pääsimme ensimmäistä kertaa Ghibli-museoon, johon pitää hankkia liput ennen matkaa. Että uutta ja ihmeellistä pääsimme mekin kokemaan. Mutta tuo sydänystävien touhotus eri paikoissa oli hienoa katseltavaa ja tuosta reissusta jäi todella mukavat muistot.

Meillä taitaa olla perheen yhteiset reissut tehtynä ja jatkossa lapsi matkustaa varmaan lähinnä seurustelukumppaninsa kanssa. Yhdelläkään rantalomalla emme tainneet olla, mutta kyllä moniin reissuihin mahtui rantapäivä tai kaksi. Enempi olemme pyörineet kaupungeissa ja toisaalta maaseudulla/vuoristossa. Yksi ihan parhaista lomista oli pakettimatka Itävaltaan. Se oli vähän sellainen äkkilähtö, kun ei ollut suunnitelmia mennä minnekään, mutta kun lomaa oli viikko takana ja se oli mennyt jokaisen käkkiessä omalla tietokoneellaan, otimme pakettimatkan että saataisiin tehtyä jotain muutakin. Sillä reissulla tuli patikoinnin lisäksi kokeiltua koskenlaskua lautalla, lapsi kokeili riippuliitoa laskuvarjolla, sitten sellaisen vaijerin varassa menemistä, mitä se on? Ja myös kelkalla laskettiin mäkeä alas. Oli hyvää vaihtelua koko perheelle tuollainen loma, missä oli vähän enempi toimintaa.

Ei näihin lomiin varmaan ole mitään yhtä reseptiä? Tietty pitää ottaa se lapsen ikä huomioon niin, ettei nyt ihan taaperon kanssa lähde Alpeille patikoimaan, ellei sitten ole valmis kantamaan rinkassa koko matkaa. Mutta eiköhän kaiken ikäiset nauti siitä ympäristön vaihdoksesta ja erilaisesta säästä? Ne leikkipuistotkin on ulkomailla erilaisia, nekin käy melkein nähtävyyksistä kun kaupungeissa pyörii.

Itse muistan varhaisimmat lomamatkat perheen kanssa n. 8v. lähtien. Sitä aiempia en muista. Ehkä siinä olisi hyvä aika. 2v. ei vielä pitkään ymmärrä niitä lomamatkoiksi, vaikka hauskaa siellä olisikin. Kouluikäisen kanssa voi jo lomalla tehdä muutakin kuin keskittyä perushoitoon. Lomamatkoilla olen aina ihmetellyt mikä viehätys on viedä taapero lomalle ja sitten hermoilla kun se huutaa joka paikassa vierasta ympäristöä. Korvat lukossa koneessa, hiekkaa joka paikassa, ruoka pahaa, lomaa haittaavat päiväunet, myöhäiset illat, kuumuus ärsyttää jne. Kouluikäinen älyää jo tehdä näille asioille jotain itsekin.