Mies päättänyt lopettaa avioelämän vuoteenpuolella. Miten tästä eteenpäin?
Huomenta!
Viimeyönä todella vihaisena ja turhautuneena tein päätöksen, että nyt riittää. En ole 30- vuotiaana valmis lopettamaan seksin harrastamista.
Takana mieheni kanssa on 8 yhteistä vuotta, lapsi ja tavallinen perhe-elämä. Hellyyttä mies antaa, sanoo rakastavansa ja on hyvä isä lapselle.
Seksiä hän ei kuitenkaan halua. Näin on ollut jo useamman vuoden! Kerran tai pari kuussa saan seksiä itselleni vongattua, mies ei tunnu nauttivan silloinkaan.
Itselläni seksihalut on valtavat, useamman kerran viikossa tekisi mieli. Tämä tilanne tappaa minut henkisesti :( minusta on tullut hyvin vihainen ja katkera ihminen, enkä tunnista enää itseäni.
Seksittömyys vaikuttaa niin moneen alueeseen elämässä, itsetuntoni on rapistunut. En koe itseäni hyväksytyksi.
Miehelle olen raivonnut ja puhut. Uhkaillut erolla. Erota hän ei halua ja kertoo muuttavansa asiat. Mikään ei ole kuitenkaan vuosiin muuttunut.
Tänään minulla on vapaapäivä ja aion miehen töissä ollessa muuttaa makuuhuoneeni vierashuoneeseen. Mitä muuta kivaa yllätystä keksisin?
Kommentit (408)
Vierailija kirjoitti:
Mulla on uusi mies, ollut nyt 2 viikkoa. Laskin äsken, että seksikertoja on ollut 19 tänä aikana. Tietenkään en oleta, että tahti ihan tällaisena säilyy, mutta enemmän uskon saavani tässä suhteessa kuin kahdessa aikaisemmassa:)
Kuka hitto laskee _seksikertoja_?? Ja miten voit laskea 2 viikon seksikerrat, tai siis sun on pakko pitää jotain kertaa jokaisesta nusuttelusta, eikö? Voi elämä nyt.
Vierailija kirjoitti:
Olen todella yllättynyt joistain näistä kommenteista. Naisen seksuaalisuus näyttää todellakin olevan edelleen kiellettyä.
Seksiä haluava nainen on jotenkin viallinen yksilö.
Haluton nainen ja haluava mies on edelleen normi.Ap
No minä olen mies, vaimo haluton, ja koen sympatiaa tilanteestasi. Tilanne on yhtä raskas riippumatta sukupuolesta. Vaikeinta on, ettei toinen koe asiassa mitään ongelmaa. Eroakaan hän ei halua, vaan että minä vain lakkaan ajattelemasta seksiä ja haluamasta sitä. Kaikkihan on ihan hyvin - hänen tarpeensa täyttyvät parisuhteen osalta. Paitsi ettei meillä edes mitään avioliittoa tai parisuhdetta ole, vain kämppäkaveruus, yhteiset lapset ja omaisuutta. Puoliso ei tunnu tarvitsevan kuin seuraa, läheisyys ja seksi on hänelle täysin tarpeetonta.
Vierailija kirjoitti:
Pakko sanoa, että omasta mielestäni seksi on se asia, mikä erottaa kaverisuhteen ja parisuhteen. Omalla kohdallani seksi luo sen tietyn yhteyden ja se läheisyys mikä seksiin liittyy. Tuntuu pikkuhiljaa, että omassa seksittömässä suhteessani olisi melkein ihan sama kuka siellä sohvan toisessa päässä oikein istuu kun läheisyys puuttuu täysin. Ja omalla kohdallani uupuu läheisyys muutenkin, ei pelkkä seksi vaan ihan myös halailu ja suutelu.
-N29, viesti nro 40
Kyllä. Minä olen vieläpä huomannut että niillä, joille seksuaalisuus ja seksi eivät juurikaan merkitse mitään, korostavat muun läheisyyden, suukottelun, kosketuksen ja halailun merkitystä - mutta ovat niissäkin toimissa passiivisempia. Kaikissa tietämissäni tapauksissa seksuaalisempi osapuoli on ollut myös koskettelevampi ja aktiivisempi muussakin fyysisyydessä. He haluavat koskettaa ja olla kosketettavana kaikin tavoin.
Nämä seksuaalisuutta vieroksuvat, pelkän läheisyyden nimiin vannovat pitävät kyllä siitä, että heitä itseään kohtaan osoitetaan jotain heille kelpaavaa, mutta toiseen suuntaan ollaan kylmiä kuin jäävuori.
Se on kaappihomo ja pelkää tulla ulos. Siksi ei uskalla lääkäriinkään mennä jos vaikka alkaa seisomaan eturauhastutkimuksen aikana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on uusi mies, ollut nyt 2 viikkoa. Laskin äsken, että seksikertoja on ollut 19 tänä aikana. Tietenkään en oleta, että tahti ihan tällaisena säilyy, mutta enemmän uskon saavani tässä suhteessa kuin kahdessa aikaisemmassa:)
Kuka hitto laskee _seksikertoja_?? Ja miten voit laskea 2 viikon seksikerrat, tai siis sun on pakko pitää jotain kertaa jokaisesta nusuttelusta, eikö? Voi elämä nyt.
Jos seksiä on tarpeeksi, se ei tunnu tärkeältä. Jos sitä ei ole tarpeeksi, se on maailman tärkein asia. "Tarpeeksi" ei välttämättä tarkoita seksin harrastamista koko ajan, vaan suhteutettuna kenenkin tarpeisiin.
Helpostihan tuollaiset määrät laskee. Pari kertaa päivässä ja joinakin päivinä vähän useammin. Olen laskenut itsekin. Tein oikein tietokoneelle muistioon tiedoston, kun alkoi kertojen väli olemaan niin iso, että alkoi itseäkin epäilyttämään muistanko väärin. Siinä vaiheessa kun merkinnän perusteella vaimon edellisestä seksialoitteesta oli kulunut 15 kuukautta, alkoi masentamaan ja poistin tiedoston.
Erektiolääkettä apuun. Pyydä jotain tuttua tuomaan etelänreissulta. Se tuo miehelle kestävyyttä ja itsevarmuutta. Kerran koittaa niin ymmärtää käydä lääkärissä.
Vaihdetaan! Mun mies ei anna hellyyttä, ei kauniita sanoja, on välinpitämätön isä, mutta seksiä olis tarjolla niin paljon kuin vain jaksaisi vastaanottaa - ja itseäni se ei taas kiinnosta.
Jos yksipuolisesti parisuhteessa päättää, että meillä ei ole nää seksiä, tämä on sopimusrikkomus ja erittäin hyvä syy eroon, oli pihtari kumpaa sukupuolta tahansa. Parisuhde on parisuhde ja kämppissuhde on kämppissuhde, harva naimisiin mennessä kuvitteli saavansa vain kämppiksen, jolla oikeus kukkaroosi. Jos itse on tyytyväinen seksittömään elämään, ei se tarkoita että toisen pitäisi tyytyä tähän. Sama asia kuin jos toisella nälkä ja toisella ei, niin sen nälkäisen pitäisi kärvistellä nälkäisenä koska toisella ei ole juuri nyt pakottavaa tarvetta syödä.
Jos siis mies ei suostu selvittämään ongelmaa ja hakemaan apua siihen, aloittaja ryhtyy elämään kuin kämppis ja hommaa rakastajan (kämppikselle ei olla tilivelvollisia panoista), tai sitten heivaa sopimusrikkurin pihalle ja hommaa muutoin soveliaampaa petiseuraa.
Olen ollut samassa tilanteessa ja kun lähdin kävelemään, ei ole tarvinnut puutteessa kärvistellä. Se tunne kun hengittää vapaasti ilman aukeuttajaa!
Vierailija kirjoitti:
Lääkäriin mies ei suostu menemään, se ei ole hänelle kuulemma vaihtoehto.
Mielestäni olen ollut hyvinkin ymmärtäväinen ja kärsivällinen odottaessani miehen heräämistä jo ainakin 4vuotta.
Ilmiselvästi:
"Miehelle olen raivonnut ja puhut. Uhkaillut erolla." Ym sun älynväläykset
Joo-o. Olisko se sun raivo ja uhkailut ym ayy haluttomuuteen? Two way street.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on uusi mies, ollut nyt 2 viikkoa. Laskin äsken, että seksikertoja on ollut 19 tänä aikana. Tietenkään en oleta, että tahti ihan tällaisena säilyy, mutta enemmän uskon saavani tässä suhteessa kuin kahdessa aikaisemmassa:)
Kuka hitto laskee _seksikertoja_?? Ja miten voit laskea 2 viikon seksikerrat, tai siis sun on pakko pitää jotain kertaa jokaisesta nusuttelusta, eikö? Voi elämä nyt.
Jos seksiä on tarpeeksi, se ei tunnu tärkeältä. Jos sitä ei ole tarpeeksi, se on maailman tärkein asia. "Tarpeeksi" ei välttämättä tarkoita seksin harrastamista koko ajan, vaan suhteutettuna kenenkin tarpeisiin.
Helpostihan tuollaiset määrät laskee. Pari kertaa päivässä ja joinakin päivinä vähän useammin. Olen laskenut itsekin. Tein oikein tietokoneelle muistioon tiedoston, kun alkoi kertojen väli olemaan niin iso, että alkoi itseäkin epäilyttämään muistanko väärin. Siinä vaiheessa kun merkinnän perusteella vaimon edellisestä seksialoitteesta oli kulunut 15 kuukautta, alkoi masentamaan ja poistin tiedoston.
Luitko viestiä, johon vastasin? Totta kai seksikerrat on helppo laskea, jos niitä on vähän. Tyyliin jouluna ja juhannuksena. Tässä puhuttiin kuitenkin 19 kerrasta kahden viikon aikana, eli kertoja oli paljon, niin paljon että ei niitä nyt voi ulkomuistista muistaa.
Vierailija kirjoitti:
Olen todella yllättynyt joistain näistä kommenteista. Naisen seksuaalisuus näyttää todellakin olevan edelleen kiellettyä.
Seksiä haluava nainen on jotenkin viallinen yksilö.
Haluton nainen ja haluava mies on edelleen normi.Ap
Jaa, minusta taas joistain kommenteista tulee esille se, että edelleen on normi että nainen päättää kuinka paljon on seksiä ja miehen tulee siihen sopeutua.
Oletko muuten varma, että toimintatapasi on ollut rakentava? "Miehelle olen raivonnut ja puhut. Uhkaillut erolla."
Täällä myös yksi lähtökuopissa oleva. Meilläkin on hellyyttä ja kosketuksia, mutta seksiä ei sitten niin ollenkaan. Ja sitten kun sitä on jotain kerran kahdessa kuukaudessa, se on ihan täyttä pa*kaa. Mies vain suorittaa ja on tyytyväinen heti, kun on itse valmis, mutta minä en saa sitä vähääkään irti näistä pikku sessioistamme. Sitä kiinnostaa enemmän vain katsoa telkkua. Eikä juurikaan tee muuta kuin vahtaa telkkaria. Ohjelma vain vaihtuu.
Erosta on puhuttu asiallisesti ja mies sanoo ettei halua erota, että asioihin tulee muutos. No eipä ole tullut viimeiseen kolmeen vuoteen. Ja jos joku kysyy, miksi olen jäänyt tähän noin moneksi vuodeksi, syy on se, että mies on tuota yhtä asiaa lukuun ottamatta täydellinen kumppani ja olen ajatellut, että se kompensoisi, mutta ei.. kun tässä eletään vain tosi hyvän kämppisen kanssa.
Vientiä olisi ja tähän mennessä olen vain tyytynyt sanomaan yrittäjille kiitosei, mutta luettuani tuon aloituksen, päätin että miksipä ei. Minä en ole ruma, läski enkä vastenmielinen, siitä kertoo muiden miesten kiinnostus. Sellainen olo tässä vain on ollut..
Ja yhdelle irvistelijälle tiedoksi että vyötärönympärykseni on sentin suurempi kuin tavatessamme kuusi vuotta sitten. Käytän edelleen samaa vaatekokoa. Miehelle sen sijaan on ilmestynyt vatsakumpu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen todella yllättynyt joistain näistä kommenteista. Naisen seksuaalisuus näyttää todellakin olevan edelleen kiellettyä.
Seksiä haluava nainen on jotenkin viallinen yksilö.
Haluton nainen ja haluava mies on edelleen normi.Ap
Jaa, minusta taas joistain kommenteista tulee esille se, että edelleen on normi että nainen päättää kuinka paljon on seksiä ja miehen tulee siihen sopeutua.
Oletko muuten varma, että toimintatapasi on ollut rakentava? "Miehelle olen raivonnut ja puhut. Uhkaillut erolla."
Ei. Oletus on, että se haluttomampi määrää tahdin ja toinen on sitten vaikka ilman. Etenkin puutetta valittava nainen on friikkinymfo, pirttihirmu.
Miksiköhän siis pihtariin päin pitää aina olla rakentava? Miten rakentavaa se on aina torjua ja kääntää selkä?
Jännä mutta selvä ero keskusteluun, jossa nainen on haluton: syytä haetaan haluavasta osapuolesta (miehestä). Missä sellainen puhe nyt on? "Osaatko mitään sängyssä?" "Panostatko esileikkiin?" "Huolehditko miehesti hyvinvoinnista muutenkin?"
Kukaan ei syyllistä ap:ta miehen haluttomuudesta. Sukupuolten ollessa tosinpäin, vikaa etsitään 90% miehestä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen todella yllättynyt joistain näistä kommenteista. Naisen seksuaalisuus näyttää todellakin olevan edelleen kiellettyä.
Seksiä haluava nainen on jotenkin viallinen yksilö.
Haluton nainen ja haluava mies on edelleen normi.Ap
Jaa, minusta taas joistain kommenteista tulee esille se, että edelleen on normi että nainen päättää kuinka paljon on seksiä ja miehen tulee siihen sopeutua.
Oletko muuten varma, että toimintatapasi on ollut rakentava? "Miehelle olen raivonnut ja puhut. Uhkaillut erolla."
Ei. Oletus on, että se haluttomampi määrää tahdin ja toinen on sitten vaikka ilman. Etenkin puutetta valittava nainen on friikkinymfo, pirttihirmu.
Miksiköhän siis pihtariin päin pitää aina olla rakentava? Miten rakentavaa se on aina torjua ja kääntää selkä?
Turha joka tapauksesss pitää sitten itseään ymmärtävänä ja kärsivällisenä, jos ei sitä ole. Olis sitten rehellinen siinä, että käyttäytyy oikeasti kuin kostonhimoinen, katkera eukko.
Ohis
Seksi on kahden kauppaa ja siinä tulee keskittyä yhtä lailla sinun, kuin miehesi nautintoon. Jos mies ei nauti, ensimmäinen korjausaskel on löytää sellaisia tapoja toteuttaa seksuaalisuutta, mistä hän voisi nauttia. Otatko suihin? Hellitkö häntä muuten, hyväiletkö? Kerrotko hänelle kuinka haluttava hän on ja huolehdit hänen nautinnostaan vai vaaditko lähinnä huomiota ja nautintoa itsellesi?
Vierailija kirjoitti:
Vaihdetaan! Mun mies ei anna hellyyttä, ei kauniita sanoja, on välinpitämätön isä, mutta seksiä olis tarjolla niin paljon kuin vain jaksaisi vastaanottaa - ja itseäni se ei taas kiinnosta.
Niin no, onhan sekin nyt typerää, että tilanne on joko tai, seksiä tai muuta hellyyttä. Sehän on selvää, että ilman tunnetta ei juuri ketään kiinnosta sitä seksiä harrastaa. Ja jotkut eivät sitten saa ilmeisesti edes sitä muuta läheisyyttä seksistä puhumattakaan. Minä saan kyllä muuta läheisyyttä mielin määrin, mutta kun se ei korvaa millään lailla seksin tuomaa yhteyttä kahta toisiaan rakastavan ihmisen välillä. Jos en itse saisi edes tätä muuta läheisyyttä, niin olisin häipynyt jo ajat sitten.
Vierailija kirjoitti:
Jännä mutta selvä ero keskusteluun, jossa nainen on haluton: syytä haetaan haluavasta osapuolesta (miehestä). Missä sellainen puhe nyt on? "Osaatko mitään sängyssä?" "Panostatko esileikkiin?" "Huolehditko miehesti hyvinvoinnista muutenkin?"
Kukaan ei syyllistä ap:ta miehen haluttomuudesta. Sukupuolten ollessa tosinpäin, vikaa etsitään 90% miehestä!
Ei. Kyllä se haluton, joka ei saa suutaan auki missä mättää (oli mies tai nainen), on ihan ansainnut mitä tulee. Kukaan ei ole ajatustenlukija, paha siinä on alkaa arpomaan mistähän päin nyt tuulee. Eri asia sitten on, jos kertoo mikä mättää eikä toinen ota toiveita huomioon. Käsittääkseni ap:n mies on ollut tähän asti mykkä.
Eikös tuo ole kaikkien naisten unelma?
En minä ainakaan voisi elää suhteessa, jossa voin henkisesti huonosti. Sehän on itsensä hiljaa kiduttamista.