Lue keskustelun säännöt.
Vaimo suuttui lihan paistamisesta
12.11.2018 |
Minä hoidan perheen ruokahankinnat ja olin ostanut mm. lihasuikaleita jo viikonloppuna. Mun oli tarkoitus tehdä ne jo viikonloppuna, mut oli muuta ruokaa, ulkona syömistä ym. No tänään sit päätin ne paistaa, rupesin paistamaan niitä ja ajatuksenani oli, että syödään lihakastiketta sen jälkeen, kun olen vienyt ja hakenut lapset harrastuksesta. Vaimo teki töitä työhuoneessa ja kun tuli sieltä pois, lapset valittivat hänelle nälkäänsä ja vaimo lämmitti heille eilisiä lihapullia ja tarjosi ohessa salaattia ja alkoi jankata mulle, että jos kerran olin alkanut tehdä ruokaa, niin miksen tehnyt ruokaa siten, että lapset ehtivät syömään ennen harrastuksiaan. Sanoin, etten ehtinyt, josta hän raivostui! Sanoi, että miksi sitten paistan niitä lihoja, jos ei ole aikaa. MUTTA kun tarkoitus oli, että paistan ripeästi ne suikaleet, jotta ne on VALMIINA sitten kun tullaan harrastuksista, ja olisin kyllä ehtinyt lämmittää itsekin ne muutamat lihapullat lapsille ennen harrastuksia. Vaimo sanoi itselleen tyypillisellä kuivalla äänellä, että hän olisi kyllä voinut hyvinkin paistaa ne lihat, kun me ollaan treeneissä. MUTTA kun olen kerran pääasiallisesti vastuussa ruoan hankinnasta ja ruoan laitosta ja olin LUVANNUT paistaa ne lihat.. mutta vaimon mielestä olen taas tehnyt jotain tosi väärin. Nyt odottelen lapsien harrastusten päättymistä ja ihmettelen, että mitähän taas tein väärin.
Kommentit (31)
Hyvä, että paistoit. Nyt koko perheellä on ruokaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noh, arjen pyörittämisen kannalta tuo sun kuviosi kuulostaa hieman... jännältä? Mitä toi edes tarkoittaa, että sinä yksin vastaat ruokahankinnoista ja ruoan tekemisestä, onko vaimollasi siis joku erittäin vaativa työ tai jokin vamma tai sairaus? Ilmeisesti ei, kun kuitenkin tajusi tuossa saumassa antaa niille nälkäisille lapsille ruokaa.
Mitäs tuosta. Tuollaista sattuu. Jos on huono päivä, niin sanomista voi tulla ilman syytä saati sitten jostain mitättömästä syystä. Unohda koko juttu.
Mitäpä jos olisit sanonut vaimollesi, että hän paistaa ne lihat sinä aikana, kun sinä viet lapsia harrastuksiin? Näin kai useimmissa tapauksissa toimittaisiin. Ei sun tartte vastata kaikesta.
En tajunnut tästä postauksesta juuri mitään. Ilmeisesti perhe ei ole kuitenkaan kuolemassa nälkään, kun on lihapullaa ja lihaa ja salaattiakin tarjolla. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kunnon kotiorja. Ei kai tollaselle ovimatolle voi kuin puhua kuivalla äänellä.
Se on vaan marraskuu ja ruuhkavuodet.
Anna rouvalle kunnon suudelma kun pääset kotiin ja unohtakaa ne lihanpalat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Veemäinen akka sulla. Jätä se sika!
Kuulostaa joltain väärinkäsitykseltä. Turha tuollaisia arjen tyhmiä käänteitä on jäädä vatvomaan. Jos työnjaossa on jotain epäselvää, niin siitä voi toki käydä rauhallisen keskustelun silloin, kun tilanne ei ole päällä. Meidän perheessä se osapuoli tekee ruokaa, joka ehtii. Mies hoitaa enempi juurikin harrastuksiin viemiset ja haut, minä teen useimmiten ruoan. Kaupassa käy se, joka ehtii ja joka sattuu ajamaan ison marketin ohi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä hoidan perheen ruokahankinnat ja olin ostanut mm. lihasuikaleita jo viikonloppuna. Mun oli tarkoitus tehdä ne jo viikonloppuna, mut oli muuta ruokaa, ulkona syömistä ym. No tänään sit päätin ne paistaa, rupesin paistamaan niitä ja ajatuksenani oli, että syödään lihakastiketta sen jälkeen, kun olen vienyt ja hakenut lapset harrastuksesta. Vaimo teki töitä työhuoneessa ja kun tuli sieltä pois, lapset valittivat hänelle nälkäänsä ja vaimo lämmitti heille eilisiä lihapullia ja tarjosi ohessa salaattia ja alkoi jankata mulle, että jos kerran olin alkanut tehdä ruokaa, niin miksen tehnyt ruokaa siten, että lapset ehtivät syömään ennen harrastuksiaan. Sanoin, etten ehtinyt, josta hän raivostui! Sanoi, että miksi sitten paistan niitä lihoja, jos ei ole aikaa. MUTTA kun tarkoitus oli, että paistan ripeästi ne suikaleet, jotta ne on VALMIINA sitten kun tullaan harrastuksista, ja olisin kyllä ehtinyt lämmittää itsekin ne muutamat lihapullat lapsille ennen harrastuksia. Vaimo sanoi itselleen tyypillisellä kuivalla äänellä, että hän olisi kyllä voinut hyvinkin paistaa ne lihat, kun me ollaan treeneissä. MUTTA kun olen kerran pääasiallisesti vastuussa ruoan hankinnasta ja ruoan laitosta ja olin LUVANNUT paistaa ne lihat.. mutta vaimon mielestä olen taas tehnyt jotain tosi väärin. Nyt odottelen lapsien harrastusten päättymistä ja ihmettelen, että mitähän taas tein väärin.
Mikä lattiamatto sinä olet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole lattiamatto tai kotiorja, musta on vaan mukava olla vastuussa ja hoitaa asiat. Tykkään laittaa ruokaa ja niin vaimokin mutta minä laitan useammin, koska MINÄ autoilevana osapuolena nyt vaan satun käymään kaupassa useammin ja mun on helpompi kantaa isoja kantamuksia kotiin. Ihmettelen vain, miksi vaimo on välillä niin kiittämätön kaikesta vaivannäöstäni. t. se mies.
Vierailija kirjoitti:
En ole lattiamatto tai kotiorja, musta on vaan mukava olla vastuussa ja hoitaa asiat. Tykkään laittaa ruokaa ja niin vaimokin mutta minä laitan useammin, koska MINÄ autoilevana osapuolena nyt vaan satun käymään kaupassa useammin ja mun on helpompi kantaa isoja kantamuksia kotiin. Ihmettelen vain, miksi vaimo on välillä niin kiittämätön kaikesta vaivannäöstäni. t. se mies.
Eli vaimosi siis on särkyvä astia, jota pitää passata ja joka ei jaksa kantaa isoja kantamuksia? Mullakin menisi hermot tommoisen pomottavan miehen kanssa, joka vie kaiken tilan arjessa ja odottaa sitten kiitoksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jäi epäselväksi, tuliko ne lihasuikaleet paistettua, ja kumpi ne paistoi loppuun, vai jäivätkö ne puoliraakoina pannulle, kun ukko lähti kärräämään lapsia harrastuksiin ja niin poispäin.
Vierailija kirjoitti:
En ole lattiamatto tai kotiorja, musta on vaan mukava olla vastuussa ja hoitaa asiat. Tykkään laittaa ruokaa ja niin vaimokin mutta minä laitan useammin, koska MINÄ autoilevana osapuolena nyt vaan satun käymään kaupassa useammin ja mun on helpompi kantaa isoja kantamuksia kotiin. Ihmettelen vain, miksi vaimo on välillä niin kiittämätön kaikesta vaivannäöstäni. t. se mies.
Ehkä voisit kysyä tätä häneltä? oletteko siis päättäneet yhdessä jakaa kotityöt näin, vai onko päätös enemmänkin sinun? Mun vanhin siskoni oli vuoden verran vakavasti sairas ja senkin jälkeen topilas ja heikkokuntoinen, jonka aikana kaikki vastuu lankesi miehelle. Sitten, kun siskoni olisi jo ollut valmis hoitamaan asioita, niin miehellä oli kummallista kyllä jotenkin vaikeaa päästä irti totutusta asetelmasta. Hän sai jotain tyydytystä siitä, että hoiti kaikki asiat yksin ja sai kaikilta paljon kiitosta uhrautumisestaan. Lisäksi hän kai pelkäsi, että siskoni ei jaksaisikaan ja hän joutuisi huonoon valoon, jos laittaisi liikaa vastuuta hänen harteilleen. Jotain kummallista dynamiikkaa siinä oli, ja kesti vuosikausia, ennenkuin tilanne normalisoitui. Muistan siskoni sanoneen, ettei hän "saanut" edes roskapussia kantaa ulos, ja jos hän esim. siivosi miehen poissa ollessa, niin mies kiitteli häntä kuin lasta, että "ai kun sä olet jaksanut olla ahkera, voi kun ihanaa, KIITOS".
En tiedä, onko ap:n kohdalla ollenkaan näin ,mutta hänen kertomuksessaan oli vähän erikoinen sävy, joka sai pohtimaan, mitä vääntöä siellä taustalla on.
Taidat olla vähän kuin aviomieheni toisinaan. Hän tekee hyvää tarkoittaen sinällään tarpeellisia asioita perheen hyväksi, mutta ilman mitään käsitystä niiden järkevästä suorittamisjärjestyksestä. Ja loukkaantuu sitten kun hänen pyrkimyksiään ei arvosteta.
Jos lapset ovat nälkäisiä ennen treenejä, ruokavastaavan ykköstehtävä on hoitaa niille ruokaa. Ei pestä pyykkiä, ei maalata autotallin ovea eikä valmistella myöhemmin tarvittavia ruokia.
Minkä ihmeen takia kukaan paistaisi lihasuikaleita ennakkoon, kun ei niiden paistamisessa kestä kuin hetki ja ne on paljon parempia vastapaistettuna?
En ota kantaa väärin tekemiseen mutta kuulostat aika rasittavalta persoonalta.