Maailma alkanut todenteolla ahdistaa
Olen 30v ja aikuisten oikeasti alkanut tuntuu siltä ettei hirveästi ilonaiheita enään ole. Uutisetkin on niin rajuja ja syvällisiä nykyään, ahdistavinta on se että ne on kaikki totta.
Yleinen tyytymättömyys, viha ja turvattomuuden tunne, sekopää johtajii joka paikassa. Tunteeko muutkin samaa?
Sanotaan että joka sukupolvessa on pelätty ja ahdistanut mutta tuntuu että nykyään oikeasti ollan tuntemattomalla kamaralla, ei voi tietää milloin hajoaa.
Näen yölläkin ahdistavia unia yhteiskunnasta. Olen monien kanssa jutellut ja oikeasti tuntuu että yleisilmapiiri on aika ahdistunut. Näin siis ympäri maailmaa.
Kommentit (60)
Tule pois vihervasurin kuplsta todelliseen maailmaan
Olen koko ikäni tuntenut maailmantuskaa (siis jo ihan 10-vuotiaasta lähtien), ja nykyään välttelen uutisia. Mielenterveyden takia on pakko rajoittaa sitä tulvaa. Kiitos yleistyneen ahdistuneisuushäiriön ja paniikkihäiriön.
Yritän miettiä, miten itse voin elää elämäni oikeaksi katsomallani tavalla. Olen varsin hyvin tietoinen siitä, mitä voin itse tehdä esimerkiksi ympäristön puolesta, joten keskityn siihen. Jatkuva musertava tieto maailman pahuuksista ei auta tässä yhtään.
Kirjoja kannattaa lukea enemmän kuin reaaliaikaista uutistulvaa. Kirjoissa tieto on paremmin jäsennelty, ja siitä oikeasti oppiikin jotain.
Mikä velvollisuus kenelläkään on tietää reaaliajassa kaikki mitä tässä maailmassa tapahtuu? Mitä se auttaa? Kertokaa tämä minulle. Somekampanjat ovat mielestäni roskaa, hashtag pelasta maailma ja poseeraa ämpäri päässä pelastaaksesi sademetsät -tyyliset someilmiöt eivät mielestäni saavuta mitään enkä halua niihin osallistua. Some on pelkkää tyhjää kuminaa. Ihmiset luulevat tekevänsä merkittävääkin mielipidevaikuttamista, kun uudelleentwiittaavat jotain. Laiskaa, laiskaa.
Vierailija kirjoitti:
On kaksi eri asiaa olla pessimisti ja realisti. Yksitoista on optimistinen realisti, kommentoija 15 on pessimisti. Pessimisti ei saa mitään aikaiseksi asioiden korjaamiseksi, koska hän luovuttaa pelin jo kättelyssä. Ei hyvä.
pessimisti ei pety
Nykyinen länsimainen elämäntapa, jatkuvan kasvun periaate ei voi jatkua ikuisesti. Ootan kauhulla ja innolla, milloin järjestelmä romahtaa. Jos suuri osa ihmisistä kuolisi, luonnolla ja maailmalla voisi olla mahollisuuet selviytyä. Koska olen vielä nuori, pelkään henk.koht näkökulmastani tulevaisuutta koska uskon tulevani näkemään tämän romahuksen: tapahtuuko hiljalleen vai kertarysäyksellä, sen näkee vasta sitten. Mutta se lähenee ja sen huomaa uutisotsikoistakin. En silti ole pohjattoman ahistunut: nykymaailma on niin paska, että ei voi paljoa huonommaksi mennä.
N19
No kyllähän nykyinen monikulttuurirummutus pistää ahdistamaan, sen johdosta maailma muuttuu radikaalisti seuraavien sadan-parin sadan vuoden aikana. Eikä välttämättä lainkaan hyvään suuntaan, pahimmassa tapauksessa euroopassa on omat alueet kehitysmaalaisille ja islamilaisille kulttuureille.
Maailmassa menee oikeasti todella hyvin.
Jätät ne kohuotsikot omaan arvoonsa niin huomaat että syytä huoleen ei ole.
Vinkki: Katso väin säätiedot ja lue vain paikallisuutisia. Mitä enemmän jumittaa paikallaan ja miettii entäs-jos-skenaarioita tai ilmastohuijauksia, niin sitä enemmän ahdistaa. Ulos luontoon niin mieli lepää <3
Vierailija kirjoitti:
Vinkki: Katso väin säätiedot ja lue vain paikallisuutisia. Mitä enemmän jumittaa paikallaan ja miettii entäs-jos-skenaarioita tai ilmastohuijauksia, niin sitä enemmän ahdistaa. Ulos luontoon niin mieli lepää <3
Lepäisi kyllä, jos lähimetsiä ei olisi kaadettu :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vinkki: Katso väin säätiedot ja lue vain paikallisuutisia. Mitä enemmän jumittaa paikallaan ja miettii entäs-jos-skenaarioita tai ilmastohuijauksia, niin sitä enemmän ahdistaa. Ulos luontoon niin mieli lepää <3
Lepäisi kyllä, jos lähimetsiä ei olisi kaadettu :(
Ja sekin vähä mitä luontoa on jäljellä, on ihmisten toimesta täynnä roskia. Tupakantumppeja, muovipusseja, rakennusjätettä, karkkipapereita, kertakäyttömukeja, kuitteja, pientä ja isompaa muoviroskaa.
Maailmassa tapahtuu paljon pahaa ja on inhimillistä reagoida siihen tuntemalla ahdistusta, sen tähden ei tarvitse sulkea asoalta silmiään, mutta voi tehdä sen että ymmärtää että yhden ihmisen vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset, mutta tämän mahdollisuuden voi käyttää valitsemalla yhden asian missä alkaa toimimaan asian parantamiseksi, esim kohdella itse kanssaihmisiä ystävällisesti ja esim antaa varoistaan ja/tai ajastaan johonkin hyväntekeväisyyskohteeseen, sekä kehottaa muita ihmisiä toimimaan samoin.
Luen joka päivä uutisia mutta minua ei ahdista. Olenkohan psykopaatti? Pyrin vaikuttamaan omalta osaltani siihen että asiat muuttuisivat parempaan suuntaan. Siis opettelen asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kaksi eri asiaa olla pessimisti ja realisti. Yksitoista on optimistinen realisti, kommentoija 15 on pessimisti. Pessimisti ei saa mitään aikaiseksi asioiden korjaamiseksi, koska hän luovuttaa pelin jo kättelyssä. Ei hyvä.
En ole luovuttaja. Liiallinen positiivisuus ei tätä maailmaa myöskään pelasta. Mutta ei sen enempää minusta. Reagoin vain ja ainoastaan tuohon joidenkin kommentoijien ' Minua ei mikään huolestuta, mitään pahaa ei voi tapahtua'- ajatusmaailmaan. Tokihan maailmassa on tapahtunut paljon hyviäkin asioita mutta haluan provosoida ihmisiä heräämään siihen, että maailma on oikeasti muuttumassa ja meitä kaikkia tarvitaan pelastamaan se mitä pelastettavissa on.
Sinähän ymmärrät ihan väärin. Olen kommentoinut aiemmin, ja minun kantani ei ole se etteikö mitään pahaa voisi tapahtua. En vaan usko että sen vuoksi ahdistuminen ja synkistely auttaisi tilannetta. Olen tietoinen asioista ja teen voitavani. Samalla elän onnellista elämää tällä upealla planeetalla.
> Maailman syntyvyys on pienentynyt jo 2,4 lapseen per nainen, mikä on likellä sitä, että maailman väkiluku alkaa pienentyä (se alkaa pienentyä, kun lapsia syntyy alle 2,1 per nainen), tämä on tuore uutinen eiliseltä ja oikein hyvä asia luonnon kannalta:
https://www.bbc.com/news/health-46118103
Tämä asia on tiedetty pitkään.
> Kun minä olin lapsi 1970-luvulla, pelättiin ihan tosissan ydinsodan voivan syttyä koska tahansa. Ei tarvittaisi kuin yksi vahingossa liikkelle lähtenyt ohjus.
Höpöhöpö!
> Uskottiin Rooman klubin varoituksia, että tärkeät luonnonvarat ehtyvät vuosisadan loppuun mennessä (juu, siis 1900-luvun loppuun mennessä). Vähän myöhemmin pelättiin hysteerisesti otsoniaukon repeämistä, ihosyöpää ja epideemista HIViä.
Höpöhöpö!
Mua taas ahdistaa se, että elämä on niin politisoitunutta. Kaikki keskustelunaiheet työkavereiden ja ystävien kanssa liittyvät politiikkaan. Kun haluaisin puhua jostain muusta, käännetään sekin politiikkaan. Viimeksi 70-luvulla oli näin ahdistavaa.
Sehän ahdistavinta onkin. Ennen oli mukamas synkkää ku tauteihin kuoltiin mutta nykyään kaikki on yhtä kieroilua ja vinoutunutta ilmapiiriä. Leikitään kamalia psykologisia leikkejä. Sehän se ahdistavinta on!
Ihmiset ei ymmärrä paljonko jotkut on rikastunut pompottelemalla alintajunnamme ostamalla kaikkea.
Toivo menee kun tieteestäkin koitetaan bisnestä tehdä. Ihmiset senkun tyhmenevät, tuntuu että sivistys on ronahtanut.
Aikuisten oikeasti tää on paha maailma. Alan jo olee täysin vakuuttunut siitä että pahuus on voimakkaampi kuin rakkaus.
Kaikki asiat ja hyvät keksinnöt jotka joutuvat ihmisen käsiin muuttuu pahaksi.
No mut hei tänään on lauantai vedetään kännit. JEE
Minua alkaa v-tuttamaan aina kun katson netistä jotain. Nyt viimeksikin törmäsin juttuun, jossa oli eri paikkoihin levitetty lappuja missä luki "it's okay to be white". Siitä oli nostettu kauhea rasismihaloo, vaikkei mielestäni yhtään sen kummempi kuin lappu jossa olisi lukenut "it's okay to be black". Sitten oli myös twitterit täynnä mustien vihaviestejä, missä sanottiin että valkoiset saisi t*ppaa ja r*iskata. Se on ilmeisesti ihan ookoo eikä kukaan puuttunut. Tämä maailma on vaan niin sairas ja kaksinaismoralistinen paikka että oksettaa.
Pidä taukoa netin uutisista, keskusteluista ja uutisten katselusta tai ainakin vähennä radikaalisti niitä ja ala tehdä enemmän mukavia asioita. Se saattaisi auttaa jonkun verran.
No täytyy nyt todeta, että mulla ikää kohta 47v ja ihan parasta aikaa elän. Lapset omillaan, ja minulla uusi ihana rakkaus. Käydään pari kertaa vuodessa ulkomailla reisussa ja laitetaan usein hyvää (uusia erikoisia ruokia kuten rapuja, mustekalaa, härän häntää jne) ruokaa yhdessä, lenkkeillään, nysvätään sohvalla, ja juodaan hyviä viinejä ja kuohuvia kun siltä tuntuu, juustoja ja tehdää omin käsin sämpylöitä?! Oikeesti. Nyt on elämä ihanaa!! Ihan parasta!
Kiitos. Olen mielelläni idiootti, olisi surkeaa olla sinä.