Lue keskustelun säännöt.
Parisuhde suomenruotsalaisen kanssa
09.11.2018 |
Moikka! Kysymykseni voivat olla aivan typeriä, mutta koska tilanne on minulle uusi, kysyn kuitenkin.
Olen tavannut taannoin miehen, jonka kanssa klikkaa todella hyvin. Olen täysin suomenkieliseltä paikkakunnalta, ja tämä tapaamani mies on suomenruotsalainen. Aloitimme taannoin seurustelemaan, ja tuntuu että tässä voisi nyt olla se mies mulle. Mutta hieman jännittää. Ensisijaisesti siksi, että no, en tunne suomenruotsalaista kulttuuria.
Mies on siis kasvanut ilmeisesti suomenkielisessä kunnassa, käynyt koulut yliopistoa lukuunottamatta suomeksi. Eli puhuu suomea hyvin, kieliongelmaa ei siis ole. Onkohan heidän kulttuurissaan jotain muuta, jota minun tulisi huomioida? Jännittää myös tavata hänen sukulaisiaan, sillä no, itse en puhu oikeastaan lainkaan ruotsia.
Yleisesti jos jollain on kokemuksia, tai tietoa läheisiltä, saa jakaa. Kiinnostaa myös, miten esimerkiksi mahdollisten lasten koulutus on toteutettu; minkä kielisessä koulussa lapset ovat, mikä kotikieli, sukujuhlat ym. Itse kun en tosiaan toistaiseksi ruotsia osaa.
Kommentit (42)
Noh....rapuja pitäisi osata syödä, koska rapujuhlat kuuluvat yleensä enemmän ruotsinkielisen väestön kulttuuriin kuin muiden. Lisäksi juhannuksena tanssitaan usein juhannus salon ympärillä. Muualla poltellaan kokkoa.
Lapset nyt ehdottomasti kannattaa laittaa ruotsinkieliseen tarhaan ja kouluun, sillä ei se kaksikielisyys nyt ainakaan haittaa. Päin vastoin, myös englannin oppiminen on sitten helpompaa.
Akvavitia kandee myös harjoitella juomaan, koska sitä juodaan kaikissa juhlissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hieman epäilyttävää, että alemmat kouluasteet käynyt suomeksi ja yliopiston ruotsiksi, ei ilmeisesti kyvyt riittäneet.
Vierailija kirjoitti:
Noh....rapuja pitäisi osata syödä, koska rapujuhlat kuuluvat yleensä enemmän ruotsinkielisen väestön kulttuuriin kuin muiden. Lisäksi juhannuksena tanssitaan usein juhannus salon ympärillä. Muualla poltellaan kokkoa.
Lapset nyt ehdottomasti kannattaa laittaa ruotsinkieliseen tarhaan ja kouluun, sillä ei se kaksikielisyys nyt ainakaan haittaa. Päin vastoin, myös englannin oppiminen on sitten helpompaa.
Akvavitia kandee myös harjoitella juomaan, koska sitä juodaan kaikissa juhlissa.
No eikös tämä nyt ollut kunnon stereotypialista. :D Mä vaan mietin sitä, et mikäli mahdolliset lapset olisivat ruotsinkielisessä koulussa, mä en osaisi auttaa heitä läksyissä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Hieman epäilyttävää, että alemmat kouluasteet käynyt suomeksi ja yliopiston ruotsiksi, ei ilmeisesti kyvyt riittäneet.
Onko kuitenkaan? Niissähän pääsee mukavasti verkostoitumaan. Kyllä mäkin tahdoin käydä yliopiston suomeksi, vaikka olisin englanniksikin selvinnyt. Äidinkieli on aina äidinkieli. Ap
Vierailija kirjoitti:
Noh....rapuja pitäisi osata syödä, koska rapujuhlat kuuluvat yleensä enemmän ruotsinkielisen väestön kulttuuriin kuin muiden. Lisäksi juhannuksena tanssitaan usein juhannus salon ympärillä. Muualla poltellaan kokkoa.
Lapset nyt ehdottomasti kannattaa laittaa ruotsinkieliseen tarhaan ja kouluun, sillä ei se kaksikielisyys nyt ainakaan haittaa. Päin vastoin, myös englannin oppiminen on sitten helpompaa.
Akvavitia kandee myös harjoitella juomaan, koska sitä juodaan kaikissa juhlissa.
Ja ratsastaminen pitää aloittaa myös. Kesäisin sitten purjehtimaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Noh....rapuja pitäisi osata syödä, koska rapujuhlat kuuluvat yleensä enemmän ruotsinkielisen väestön kulttuuriin kuin muiden. Lisäksi juhannuksena tanssitaan usein juhannus salon ympärillä. Muualla poltellaan kokkoa.
Lapset nyt ehdottomasti kannattaa laittaa ruotsinkieliseen tarhaan ja kouluun, sillä ei se kaksikielisyys nyt ainakaan haittaa. Päin vastoin, myös englannin oppiminen on sitten helpompaa.
Akvavitia kandee myös harjoitella juomaan, koska sitä juodaan kaikissa juhlissa.
Jos englannin oppiminen on se päämäärä niin miksi aloittaa ruotsilla? Yhtä lailla se englannin hallitseminen auttaa ruotsin oppimisessa jos ko. turhan kielen haluaa joskus oppia. Kannattaa siis laittaa lapsi kiinan, ranskan, saksan tai englannin kieliseen tarhaan ja kouluun jos haluaa lapsestaan "kaksikielisen", ruotsista ei ole mitään hyötyä hidastaa vain hyödyllisten kielten oppimista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hieman epäilyttävää, että alemmat kouluasteet käynyt suomeksi ja yliopiston ruotsiksi, ei ilmeisesti kyvyt riittäneet.
Onko kuitenkaan? Niissähän pääsee mukavasti verkostoitumaan. Kyllä mäkin tahdoin käydä yliopiston suomeksi, vaikka olisin englanniksikin selvinnyt. Äidinkieli on aina äidinkieli. Ap
Äidinkieli on lapsena vielä olennaisempi, koska kävi alemmat asteet suomeksi on melko selvää miksi yliopiston kävi ruotsiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä omassa lähipiirissä on katsonut, kaksikieliseksi kasvattaminen vaihtelee. Molemmat vanhemmat suomenruotsalaisia -laittoivat lapset suomenkieliseen kouluun, että tuetaan senkin täyttä oppimista. Sitten taas toinen suomenkielinen, toinen ruotsinkielinen -pari -laittoivat ruotsinkieliseen kouluun, koska kokivat että kotiarjessa suomi on vahvemmassa asemassa ja näin koulun kautta lapset saavat kehitettyä ruotsiaan.
Suomenruotsalaisena voin kertoa, että suomenruotsalaisuus ei tarkoita käytännössä mitään muuta kuin sitä, että miehesi äidinkieli on ruotsi. Tietty jotkut aina täyttävät nuo stereotypiat, mutta en hirveästi stressaisi, kun todennäköisesti mitään suuria eroja ei ole. Lapset kannattaa mahdollisuuksien mukaan tunkea ruotsinkieliseen kouluun jne., koska kaksikielisyydestä ei ole haittaa. Jos sukulaiset eivät ole törppöjä, vaihtavat he suomeen kun olet paikalla. Hyvin se menee ja onnea :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Noh....rapuja pitäisi osata syödä, koska rapujuhlat kuuluvat yleensä enemmän ruotsinkielisen väestön kulttuuriin kuin muiden. Lisäksi juhannuksena tanssitaan usein juhannus salon ympärillä. Muualla poltellaan kokkoa.
Lapset nyt ehdottomasti kannattaa laittaa ruotsinkieliseen tarhaan ja kouluun, sillä ei se kaksikielisyys nyt ainakaan haittaa. Päin vastoin, myös englannin oppiminen on sitten helpompaa.
Akvavitia kandee myös harjoitella juomaan, koska sitä juodaan kaikissa juhlissa.
Tuo kirjoitus on varmaan huumoria.
Olen naimisissa suomenruotsalaisen kanssa. Ollaan oltu yhdessä 30 vuotta. Ei hän tykkää syödä rapuja eikä hänen sukulaisensa. En ole koskaan kuullut heidän tanssivan minkään juhannussalon ympärillä.
Akvavitista en ole kuullutkaan. Mitä se on?
Meidän lapset on suomenkielisessä koulussa. En olisi osannut neuvoa läksyissä, jos olisi mennyt suomenkieliseen.
Mieheni puhuu lapsillemme suomea. Näin on helpompaa.
Miehellä oli umoiruktsinkielinen täti. Sille sitten puhuimme ruotsia. Se täti kuoli juuri. (Hänellä oli muuten suuria ongelmia esim sairaaloissa, kun lähihoitajat eivät osanneet kommunikoida ruotsiksi.)
Mutta seuraavia havaintoja olen tehnyt. Ruotsinkieliset ovat yhtenäinen ryhmä, jossa on vahva me-henki. Kaikki samassa kaupungissa tuntee tai ainakin tietää kaikki ja tää on iso kaupunki.
Ruotsinkieliset alkaa puhua helposti keskenään ruotsia, vaikka mä oon seurueessa. Se ärsyttää, sillä en pysy mukana keskustelussa, jossa on monta ruotsia äidinkielenään puhuvaa. He kuitenkin melkein kaikki ovat kaksikielisiä.
Miehen isä puhui melko hyvää suomea ja puhuin suomea hänen kanssaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noh....rapuja pitäisi osata syödä, koska rapujuhlat kuuluvat yleensä enemmän ruotsinkielisen väestön kulttuuriin kuin muiden. Lisäksi juhannuksena tanssitaan usein juhannus salon ympärillä. Muualla poltellaan kokkoa.
Lapset nyt ehdottomasti kannattaa laittaa ruotsinkieliseen tarhaan ja kouluun, sillä ei se kaksikielisyys nyt ainakaan haittaa. Päin vastoin, myös englannin oppiminen on sitten helpompaa.
Akvavitia kandee myös harjoitella juomaan, koska sitä juodaan kaikissa juhlissa.
Jos englannin oppiminen on se päämäärä niin miksi aloittaa ruotsilla? Yhtä lailla se englannin hallitseminen auttaa ruotsin oppimisessa jos ko. turhan kielen haluaa joskus oppia. Kannattaa siis laittaa lapsi kiinan, ranskan, saksan tai englannin kieliseen tarhaan ja kouluun jos haluaa lapsestaan "kaksikielisen", ruotsista ei ole mitään hyötyä hidastaa vain hyödyllisten kielten oppimista.
Ihan yhtälailla se junttien englantikin on turha kieli. Katsos kun ihan kaikkia ei kiinnosta englannin opiskelu sitä vaan pakotetaan oppimaan vaikkei haluaisi.
Kyllä mielestäni ruotsin oppimisesta on aika tavalla hyötyä tässä tapauksessa jos kerran kumppani on ruotsinkielinen. Vai menikö sulta jotain ohi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laita lapset ruotsinkieliseen päiväkotiin ja kouluun. Oppii siellä sitä kulttuuria. Ystävystyy ja verkostuu, ja siitä on paljon hyötyä tulevaisuudessa. Joku Vinkkaa työpaikasta, tutusttaa naidiin/ miehiin jne.
Vierailija kirjoitti:
Suomenruotsalaisena voin kertoa, että suomenruotsalaisuus ei tarkoita käytännössä mitään muuta kuin sitä, että miehesi äidinkieli on ruotsi. Tietty jotkut aina täyttävät nuo stereotypiat, mutta en hirveästi stressaisi, kun todennäköisesti mitään suuria eroja ei ole. Lapset kannattaa mahdollisuuksien mukaan tunkea ruotsinkieliseen kouluun jne., koska kaksikielisyydestä ei ole haittaa. Jos sukulaiset eivät ole törppöjä, vaihtavat he suomeen kun olet paikalla. Hyvin se menee ja onnea :)
Mielestäni ruotsinkieliseen kouluun laittamisessa on se ongelma, että suomenkielinen äiti ei osaa auttaa läksyissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä tässä maailman tilanteessa kannattsisi alkaa opettelemaan ihan jotain muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia. Arabia voisi olla vahva vaihtoehto. Ruotsissahan se ohitti jo suomen kielen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noh....rapuja pitäisi osata syödä, koska rapujuhlat kuuluvat yleensä enemmän ruotsinkielisen väestön kulttuuriin kuin muiden. Lisäksi juhannuksena tanssitaan usein juhannus salon ympärillä. Muualla poltellaan kokkoa.
Lapset nyt ehdottomasti kannattaa laittaa ruotsinkieliseen tarhaan ja kouluun, sillä ei se kaksikielisyys nyt ainakaan haittaa. Päin vastoin, myös englannin oppiminen on sitten helpompaa.
Akvavitia kandee myös harjoitella juomaan, koska sitä juodaan kaikissa juhlissa.
Tuo kirjoitus on varmaan huumoria.
Olen naimisissa suomenruotsalaisen kanssa. Ollaan oltu yhdessä 30 vuotta. Ei hän tykkää syödä rapuja eikä hänen sukulaisensa. En ole koskaan kuullut heidän tanssivan minkään juhannussalon ympärillä.
Akvavitista en ole kuullutkaan. Mitä se on?
Meidän lapset on suomenkielisessä koulussa. En olisi osannut neuvoa läksyissä, jos olisi mennyt suomenkieliseen.
Mieheni puhuu lapsillemme suomea. Näin on helpompaa.
Miehellä oli umoiruktsinkielinen täti. Sille sitten puhuimme ruotsia. Se täti kuoli juuri. (Hänellä oli muuten suuria ongelmia esim sairaaloissa, kun lähihoitajat eivät osanneet kommunikoida ruotsiksi.)
Mutta seuraavia havaintoja olen tehnyt. Ruotsinkieliset ovat yhtenäinen ryhmä, jossa on vahva me-henki. Kaikki samassa kaupungissa tuntee tai ainakin tietää kaikki ja tää on iso kaupunki.
Ruotsinkieliset alkaa puhua helposti keskenään ruotsia, vaikka mä oon seurueessa. Se ärsyttää, sillä en pysy mukana keskustelussa, jossa on monta ruotsia äidinkielenään puhuvaa. He kuitenkin melkein kaikki ovat kaksikielisiä.
Miehen isä puhui melko hyvää suomea ja puhuin suomea hänen kanssaan.
Minkähän metsäruotsalaisen olet löytänyt? Et ainakaan rannikolla = meren rannalla (saimaata ei lasketa) ole syksyllä tai juhannuksena käynyt.
Vierailija kirjoitti:
Suomenruotsalaisena voin kertoa, että suomenruotsalaisuus ei tarkoita käytännössä mitään muuta kuin sitä, että miehesi äidinkieli on ruotsi. Tietty jotkut aina täyttävät nuo stereotypiat, mutta en hirveästi stressaisi, kun todennäköisesti mitään suuria eroja ei ole. Lapset kannattaa mahdollisuuksien mukaan tunkea ruotsinkieliseen kouluun jne., koska kaksikielisyydestä ei ole haittaa. Jos sukulaiset eivät ole törppöjä, vaihtavat he suomeen kun olet paikalla. Hyvin se menee ja onnea :)
Kiitos ihanasta vastauksesta! Miehen vanhempien ja suvun tapaaminen jännittää erityisesti. Kyllä mä ehkä jotain osaan sopertaa, mutta eihän se oikein kummoisesti mene. Itsellä on sellainen kuva, että suomenruotsalaisten keskustelukulttuuri voi hyvin, ja ovat sivistyneitä ihmisiä. Mutta taas, stereotypia.. :D
Kiitos onnitteluista vielä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Ja kyllä - menen asioiden edelle. Olen vain innoissani. Ap
Sinä osaat ruotsia jos olet oppivelvollisuutesi suorittanut. Sinä et vain viitsi tai uskalla, eli olet laiska tai pelkuri.
Lapset eivät ehkä ole se ihan ajankohtaisin juttu kuitenkaan vielä.. mutta ehkäpä joku päivä. Nyt tässä haluaisi vaan suunnitella lupaavaa tulevaa.
Kiitos kaikille vastauksista :) Ehkäpä se menee ihan hyvin. Onhan se myös mahdollisuus kehittää omaa kielitaitoa. Ymmärrän kyllä puhetta ihan ok, mutta oma puhuminen takkuaa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noh....rapuja pitäisi osata syödä, koska rapujuhlat kuuluvat yleensä enemmän ruotsinkielisen väestön kulttuuriin kuin muiden. Lisäksi juhannuksena tanssitaan usein juhannus salon ympärillä. Muualla poltellaan kokkoa.
Lapset nyt ehdottomasti kannattaa laittaa ruotsinkieliseen tarhaan ja kouluun, sillä ei se kaksikielisyys nyt ainakaan haittaa. Päin vastoin, myös englannin oppiminen on sitten helpompaa.
Akvavitia kandee myös harjoitella juomaan, koska sitä juodaan kaikissa juhlissa.
Jos englannin oppiminen on se päämäärä niin miksi aloittaa ruotsilla? Yhtä lailla se englannin hallitseminen auttaa ruotsin oppimisessa jos ko. turhan kielen haluaa joskus oppia. Kannattaa siis laittaa lapsi kiinan, ranskan, saksan tai englannin kieliseen tarhaan ja kouluun jos haluaa lapsestaan "kaksikielisen", ruotsista ei ole mitään hyötyä hidastaa vain hyödyllisten kielten oppimista.
Ihan yhtälailla se junttien englantikin on turha kieli. Katsos kun ihan kaikkia ei kiinnosta englannin opiskelu sitä vaan pakotetaan oppimaan vaikkei haluaisi.
Kyllä mielestäni ruotsin oppimisesta on aika tavalla hyötyä tässä tapauksessa jos kerran kumppani on ruotsinkielinen. Vai menikö sulta jotain ohi?
Kyse ei olekaan halusta vaan hyödyllisyydestä, kieli on kommunikoinnin väline ja englantia puhutaan ympäri maailman enemmän tai vähemmän kun ruotsia puhuu reilu 10 miljoonaa ihmistä, englanti on tällä hetkellä ja vielä lähitulevaisuudessakin "lingua franca". Tarvitsemansa ruotsin oppii kotonaan jos toinen vanhempi kieltä lapsen kanssa haluaa käyttää ei siihen tarhaa tai koulua tarvita. Pointti kuitenkin oli se, että ihan älyvapaata suositella ruotsin opiskelua englannin opiskelun helpottamiseksi kun voi suoraan aloittaa sillä hyödyllisellä kielellä.
Ja kyllä - menen asioiden edelle. Olen vain innoissani. Ap