Parisuhde suomenruotsalaisen kanssa
Moikka! Kysymykseni voivat olla aivan typeriä, mutta koska tilanne on minulle uusi, kysyn kuitenkin.
Olen tavannut taannoin miehen, jonka kanssa klikkaa todella hyvin. Olen täysin suomenkieliseltä paikkakunnalta, ja tämä tapaamani mies on suomenruotsalainen. Aloitimme taannoin seurustelemaan, ja tuntuu että tässä voisi nyt olla se mies mulle. Mutta hieman jännittää. Ensisijaisesti siksi, että no, en tunne suomenruotsalaista kulttuuria.
Mies on siis kasvanut ilmeisesti suomenkielisessä kunnassa, käynyt koulut yliopistoa lukuunottamatta suomeksi. Eli puhuu suomea hyvin, kieliongelmaa ei siis ole. Onkohan heidän kulttuurissaan jotain muuta, jota minun tulisi huomioida? Jännittää myös tavata hänen sukulaisiaan, sillä no, itse en puhu oikeastaan lainkaan ruotsia.
Yleisesti jos jollain on kokemuksia, tai tietoa läheisiltä, saa jakaa. Kiinnostaa myös, miten esimerkiksi mahdollisten lasten koulutus on toteutettu; minkä kielisessä koulussa lapset ovat, mikä kotikieli, sukujuhlat ym. Itse kun en tosiaan toistaiseksi ruotsia osaa.
Kommentit (42)
Ruotsinkielen taitoisille löytyy töitä Ruotsissa ja Norjassa.
Serkkuni on Norjassa hammaslääkärinä ja tienaa todella huvin.
Toinen sukulainen on Ruotsissa opettajana, koska ei saanut Suomessa vakituista työtä.
Minä olen myös täysin suomenkielinen ja mieheni on suomenruotsalainen. Eipä meillä siitä ongelmaa ole tullut, mieheni puhuu myös hyvin suomea, vaikka onkin kyllä käynyt kaikki koulunsa ruotsiksi ja asunut ruotsinkielisellä seudulla. Myös sukunsa puhuu suomea hyvin.
Ainoa mikä minua jännitti oli aikanaan oli suomenruotsalaiselle asuinalueelle muuttaminen, minulla kun tosiaan ruotsinkieli on todella huono... Mutta eipä siinä ihmeempää, nykyään naapurit ym jo tietävät etten oikein puhu ruotsia ja vaihtavat kyllä suomeen minun kanssani puhuessa. Meille syntyy pian lapsi josta tulee myös kaksikielinen, ja tulee käymään koulunsa ym ruotsiksi. Olen ajatellut että ehkä minä siinä sivussa opin itsekin vähän paremmin puhumaan sitä ruotsiakin. Noin muutoin en ole havainnut meidän välillämme kovin suuria kulttuurieroja, enemmän niitä tekee se että hän on kaupunkilainen ja minä maalainen, kuin se että hän on suomenruotsalainen ja minä suomalainen.
Vierailija kirjoitti:
Hieman epäilyttävää, että alemmat kouluasteet käynyt suomeksi ja yliopiston ruotsiksi, ei ilmeisesti kyvyt riittäneet.
No, alemmat pääsyrajat ja joissain tapauksissa kiintiöt. Aloituspaikoista kilpailu, onhan tuo houkuttelevaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noh....rapuja pitäisi osata syödä, koska rapujuhlat kuuluvat yleensä enemmän ruotsinkielisen väestön kulttuuriin kuin muiden. Lisäksi juhannuksena tanssitaan usein juhannus salon ympärillä. Muualla poltellaan kokkoa.
Lapset nyt ehdottomasti kannattaa laittaa ruotsinkieliseen tarhaan ja kouluun, sillä ei se kaksikielisyys nyt ainakaan haittaa. Päin vastoin, myös englannin oppiminen on sitten helpompaa.
Akvavitia kandee myös harjoitella juomaan, koska sitä juodaan kaikissa juhlissa.
Ja ratsastaminen pitää aloittaa myös. Kesäisin sitten purjehtimaan...
Ruotsia puhuva ratsastava nainen! Tykkään!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomenruotsalaisena voin kertoa, että suomenruotsalaisuus ei tarkoita käytännössä mitään muuta kuin sitä, että miehesi äidinkieli on ruotsi. Tietty jotkut aina täyttävät nuo stereotypiat, mutta en hirveästi stressaisi, kun todennäköisesti mitään suuria eroja ei ole. Lapset kannattaa mahdollisuuksien mukaan tunkea ruotsinkieliseen kouluun jne., koska kaksikielisyydestä ei ole haittaa. Jos sukulaiset eivät ole törppöjä, vaihtavat he suomeen kun olet paikalla. Hyvin se menee ja onnea :)
Mielestäni ruotsinkieliseen kouluun laittamisessa on se ongelma, että suomenkielinen äiti ei osaa auttaa läksyissä.
Molemmissa kouluissa on sama OPS.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomenruotsalaisena voin kertoa, että suomenruotsalaisuus ei tarkoita käytännössä mitään muuta kuin sitä, että miehesi äidinkieli on ruotsi. Tietty jotkut aina täyttävät nuo stereotypiat, mutta en hirveästi stressaisi, kun todennäköisesti mitään suuria eroja ei ole. Lapset kannattaa mahdollisuuksien mukaan tunkea ruotsinkieliseen kouluun jne., koska kaksikielisyydestä ei ole haittaa. Jos sukulaiset eivät ole törppöjä, vaihtavat he suomeen kun olet paikalla. Hyvin se menee ja onnea :)
Kiitos ihanasta vastauksesta! Miehen vanhempien ja suvun tapaaminen jännittää erityisesti. Kyllä mä ehkä jotain osaan sopertaa, mutta eihän se oikein kummoisesti mene. Itsellä on sellainen kuva, että suomenruotsalaisten keskustelukulttuuri voi hyvin, ja ovat sivistyneitä ihmisiä. Mutta taas, stereotypia.. :D
Kiitos onnitteluista vielä. Ap
Suurin ero suomenkielisessä ja suomenruotsalaisessa kasvatuksessa on se, että suomenruotsalaiset antavat lapsillekin suunvuoron ja keskustelevat lasten kanssa kuten normaalien ihmisten kanssa keskustellaan. Se edistää huomattavasti lasten sosiaalisten taitojen kehitystä verrattuna siihen, että lapsi pakotetaan istumaan ja närppiminen ruokaansa pöydässä ja lopussa kysytään, että kuinkas nyt pitää sanoa? Suomenruotsalaisilla on keskimäärin hyvät tavat muita ihmisiä kohtaan arvossa.
Kielellä tai sen osaamisella ei ole niinkään paljon väliä mutta huonot tavat noteerataan aina. Eli tervehdi, kiitä, pyydä kauniisti, sano ”ole hyvä” ovat tärkeitä taitoja. Lapset osaavat kysyä aina jos saavat nousta pöydästä ja kiittävät automaattisesti ruoasta.
Älä tee virhettä, että sanot ”Jag är full.” kun vatsasi on täynnä koska se tarkoittaa, että olet humalassa. Sano: ”Jag är mätt, tack.” kun vatsasi on täynnä. Jos olet ähkyssä voit todeta, että: ”Jag är proppmätt, tack.”. Siinä ne pahimmat kömmähdykset, joita voi ruotsia puhuessaan tehdä. Kyllä ihmiset antavat armoa ihmisille, jotka eivät ole ruotsinkielisiä. Jos sanot vaikka kolme sanaa ruotsiksi niin sitä arvostetaan.
Toki niin suomenkielisissä kuin ruotsinkielisissä on omien sosiaalisten ryhmiensä edustajia. Ylipäänsä kuitenkin ruotsinkielisille on tärkeämpää vaihtaa kuulumisia ja puhua ajankohtaisista asioista jopa niin, että se kuulostaa kakofonialta kun isompi seurue keskustelee keskenään. Ylipäänsä vanhempien ihmisten kunnioitusta arvostavalla käytöksellä osataan arvostaa. Arvostavaa käytöstä ei ole niiailu tai pokkurointi vaan ymmärtäväinen suhtautuminen toisen vanhuuden vaivoja kohtaan. Jos ikäihminen pudottaa jotain niin nuorempi nostaa jos pystyy ja jos ikäihmisen silmälasit ovat likaiset niin ei ole mikään etikettivirhe tarjoutua pesemään niitä keittiön puolella.
Ikäihmiset haluavat laittaa pöydän koreaksi mutta vastavuoroisesti sitten nuoremmat auttavat pöydän tyhjentämisessä laittamalla tiskit koneeseen ja ruoanjämät jääkaappiin. Näin siis omassa suvussani. Ja tottahan toki kaikki haluavat tietää kuinka voit tai mitä sinulle kuuluu. T. Naimisissa ruotsinkielisen kanssa 25 vuotta umpiruotsinkielisellä seudulla
Vierailija kirjoitti:
Lapset eivät ehkä ole se ihan ajankohtaisin juttu kuitenkaan vielä.. mutta ehkäpä joku päivä. Nyt tässä haluaisi vaan suunnitella lupaavaa tulevaa.
Kiitos kaikille vastauksista :) Ehkäpä se menee ihan hyvin. Onhan se myös mahdollisuus kehittää omaa kielitaitoa. Ymmärrän kyllä puhetta ihan ok, mutta oma puhuminen takkuaa.
Ap
Kyllä sinä opit kun harjoittelet ahkerasti. Ketään ei kiinnostaa meneekö kielioppi 100% oikein vaan se, että mitä sanot ja kuinka kohtelet muita.
Ota tavaksesi vaikka lukea joka päivä jotain ruotsinkielistä nettilehteä tai blogia.
Vierailija kirjoitti:
Ruotsinkielen taitoisille löytyy töitä Ruotsissa ja Norjassa.
Serkkuni on Norjassa hammaslääkärinä ja tienaa todella huvin.
Toinen sukulainen on Ruotsissa opettajana, koska ei saanut Suomessa vakituista työtä.
Jobbsafari.se-osoitteessa on erityisesti kysyntää myös suomea osaaville. Itse en jäisi hetkeksikään aktiivimallitettavaksi vaan lähtisin Ruotsiin töihin. Onhan siellä koko ikänsä maassa asuneita ummikkoja, jotka eivät osaa sanaakaan ruotsia.
Vierailija kirjoitti:
Lapset eivät ehkä ole se ihan ajankohtaisin juttu kuitenkaan vielä.. mutta ehkäpä joku päivä. Nyt tässä haluaisi vaan suunnitella lupaavaa tulevaa.
Kiitos kaikille vastauksista :) Ehkäpä se menee ihan hyvin. Onhan se myös mahdollisuus kehittää omaa kielitaitoa. Ymmärrän kyllä puhetta ihan ok, mutta oma puhuminen takkuaa.
Ap
Lapsille on parhainta jos molemmat vanhemmat puhuvat systemaattisesti omaa äidinkieltään eivätkä ole moksiskaan siitä jos lapsi sanoo jonkun asian toisen vanhemman äidinkielellä. Tärkeintä on edetä eikä jäädä hinkkaamaan asiaa.
Lastentarhan valinnassa kannattaa miettiä onko tarha homeessa ja kuinka suuret ryhmät ovat tarhassa.
Suomenruotsalaisia on Suomessa kahdenlaisia. Maalta kotoisin olevat länsirannikon kaverit ovat ihan ok, lähes samanlaisia kuin suomensuomalaiset, mutta hieman ahkerampia, kun kuuluvat vähemmistöön. Yrittäjähenkisiä ja tervejärkisiä. Pääkaupunkiseudun suomenruotsalaiset ovat taas sitten ylimielisiä, kilpailuhenkisiä ja usein suvussa noin 100 jäsentä nokkimassa toimettomana perinnöstä ja sinusta. Jos pieni ja köyhä suku taustalla, niin ok. Mutta jos suuri ja rikas, niin aivan täysi katastrofi. Riippuu millaisen sait. Jos tosiaan suuri suku ja varallisuutta, niin eivät hyväksy sinua mitenkään päin koskaan. Esittävät kyllä, mutta puukotus käy heti selänkäännyttyä. Työläisperheen miehet taas ihan ok ja usein kasvattavat varallisuutta enemmän, mitä nämä uskomattomalla tavalla perinnön tuhlaavat ylimieliset tekoälyköt.
Vierailija kirjoitti:
Suomenruotsalaisia on Suomessa kahdenlaisia. Maalta kotoisin olevat länsirannikon kaverit ovat ihan ok, lähes samanlaisia kuin suomensuomalaiset, mutta hieman ahkerampia, kun kuuluvat vähemmistöön. Yrittäjähenkisiä ja tervejärkisiä. Pääkaupunkiseudun suomenruotsalaiset ovat taas sitten ylimielisiä, kilpailuhenkisiä ja usein suvussa noin 100 jäsentä nokkimassa toimettomana perinnöstä ja sinusta. Jos pieni ja köyhä suku taustalla, niin ok. Mutta jos suuri ja rikas, niin aivan täysi katastrofi. Riippuu millaisen sait. Jos tosiaan suuri suku ja varallisuutta, niin eivät hyväksy sinua mitenkään päin koskaan. Esittävät kyllä, mutta puukotus käy heti selänkäännyttyä. Työläisperheen miehet taas ihan ok ja usein kasvattavat varallisuutta enemmän, mitä nämä uskomattomalla tavalla perinnön tuhlaavat ylimieliset tekoälyköt.
Hulluja höpötät! Suurin osa suomenruotsalaisista on ihan tavallisia töitä tekeviä ihmisiä. Minunkin Helsingissä syntynyt yksinhuoltajaäidin poika on kaikkea muuta kuin jokin Kroisos. Anoppini odottaa eläkkeellepääsyä ja on tehnyt koko ikänsä töitä hoitoalalla. Makuasia, mitä kukakin sitten arvokkaana perintönä aikanaan pitää.
Pohjanmaan rannikolta terveisiä.
Aloitus varmaan/toivottavasti huumoria, mutta vastaan silti.
Sukumme sujuvasti sekakielinen. Ehkä joidenkin mielestä suomenruotsalainen, kun ruotsikin sujuu kuten suomi. Saaristossa yksi puhtaasti ruotsinkielinen setä perheineen: ymmärtävät suomea, puhe hakusessa.
Rapuja tosiaan syytä opetella syömään ja pyytämään, akvavitiä sietämään ja opetella sankta lucia ulkoa, purjehdus ja golf tietysti. Muistathan kuningashuoneen jäsenet ja protokollan?
Ihan samanlaisia me ollaan kuin suomalaisetkin. Perheiden ja sukujen tavoissa on tietysti eroja, mutta ei ne oo kielestä riippuvaisia millään tavalla. Eihän kaikki suomalaisetkaan perheet ja suvut oo samanlaisia keskenään. Onko ap:n miesystävän molemmat vanhemmat ruotsinkielisiä? Kun kerran on peruskoulun käynyt suomeksi? On paljon perheitä joissa toinen vanhemmista on suomenkielinen ja toinen ruotsinkielinen. Lapset siis oppivat molemmat tasapuolisesti, ja usein koulukieleksi valitaan ruotsi jotta se kehittyisi yhtä vahvaksi kuin suomenkieli. Kotonahan vanhemmat puhuvat keskenään suomea jos toinen on täysin suomenkielinen ja silloin ruotsi helposti jää vähän heikommaksi vaikka se ruotsinkielinen vanhempi puhuisikin lapselle johdonmukaisesti omaa äidinkieltään.
Rapuja en oo koskaan syöny (enkä syö jatkossakaan). En osaa purjehtia ja golfin pelaaminen rajoittuu mini-golfiin joskus kesäisin kaveriporukalla. Niin, ja mitä on akvavit..? T.suomenruotsalainen
Vierailija kirjoitti:
Pohjanmaan rannikolta terveisiä.
Aloitus varmaan/toivottavasti huumoria, mutta vastaan silti.Sukumme sujuvasti sekakielinen. Ehkä joidenkin mielestä suomenruotsalainen, kun ruotsikin sujuu kuten suomi. Saaristossa yksi puhtaasti ruotsinkielinen setä perheineen: ymmärtävät suomea, puhe hakusessa.
Rapuja tosiaan syytä opetella syömään ja pyytämään, akvavitiä sietämään ja opetella sankta lucia ulkoa, purjehdus ja golf tietysti. Muistathan kuningashuoneen jäsenet ja protokollan?
Meillä kaksikielinen perhe, mies suomenruotsalainen. Lapset ovat käyneet koulut/tarhat ruotsin kielellä samoin nauvolan ja kaikki kehityskeskustelut. Mies on osallistunut jokaiseen sekä auttanut kokeisiin luvuissa ja läksyissä jos ovat tarvinneet. Itse olen auttanut suomen ja matikan läksyissä. Meillä isä puhuu ruotsia ja minä suomea, keskenään puhumme suomea tai molemmat omaa kieltää. Lapset valitsevat kielen henkilön mukaan ja vaihtavat lennosta.
Hunden heter Luffe kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja kyllä - menen asioiden edelle. Olen vain innoissani. Ap
Sinä osaat ruotsia jos olet oppivelvollisuutesi suorittanut. Sinä et vain viitsi tai uskalla, eli olet laiska tai pelkuri.
Suomenruotsalaiset yleensä osaavat suomea, kuten minä. Motiivisi provosoinnille?
Ha ha kyllä naurattaa noi stereotypiat 😁😂
Mieheni on suomenruotsalainen duunari. Ikinä ei ole rapujuhlissa oltu ( inhoan rapuja) Purjevenettä ei ole koskaan ollut. Lapset kävivät ruotsinkielisen peruskoulun. Muut opinnot suomeksi. Eikö mitään "pappa betalar' meininkiä ollut.
Itse olen syomenruotsalainen ja mieheni suomalainen. Me ollaan ihan tavallinen pari ha suku on ihan samanlainen kuin muiden suomalaisten perheet. Minä puhun lasten kanssa ruotsia ja.mieheni suomea. Lapset ovat suomenkielissessä koulussa.
Mieheni on vuosien varella oppinut ruotsia ja hän vastaa minun vahemmille suomeksi. Minun vanhemmat puhuivat aina suomea kunnes huomasivat, että hän ymmärtää. Eli puhumme sekakieltä. Sama juttu lasten kanssa, he voi kysyä häneltä ruotsiksija hän vastaa suomeksi.
Hyvin se menee, kannusta miehesi puhumaan ruotsia kotona.