Lue keskustelun säännöt.
Voiko mies olla hyvä isä vaikkei pidä eläimistä?
07.11.2018 |
Olen seurustellut pidemmän aikaan ihanan miehen kanssa. Mies on muuten kaikinpuolin hyvä ja sopiva, paitsi että mies inhoaa eläimiä kun taas minä olen valtavan eläinrakas.
Miehen inho eläimiä kohtaan tulee esille lähes kaikissa tilanteissa joissa eläimiä on - nyrpistelee nenäänsä, ei halua koskea jne. Allergiasta ei ole kyse. Eniten minua harmittaa, ettei mies koskaan halua tehdä koirani kanssa mitään, ei antaa ruokaa tai mennä lenkille. Sen sijaa kitisee ja valittaa kuinka ei voi sietää koiraa, se kuulemma haisee ja sotkee sekä on vain tiellä.Tähän asti olen hoitanut koirani aina yksin ja hoitopaikat matkojeni ajaksi on muualta kun miehen luota sillä hän ei halua osallistua.
Lisäksi kun sanoin haaveilevani ratsastusretkestä, mies sanoi että ei olisi koskaan alkanut seurustelemaan kanssani jos tietäisi että tykkään hevosista (vaikken ole vuosiin ratsastusta harrastanutkaan).
Onko tällaisessa miehessä potentiaalia isäksi? Onko kellään kokemusta hyvistä isistä, joiden rakkaus ei yllä eläimiin asti? Minä olen valmis luopumaan kyllä koiraharrastuksista kun nykyisestä koirasta aika jättää, mutta perheen perustaminen huolettaa.
Kommentit (29)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole.
Kyllä siitä näkee aika paljon ihmisen luonteesta, että pitääkö eläimistä vai ei. Lisäksi hän ei suostu edes antamaan koirallesi ruokaa, se jo kertoo paljon. Rakkaudesta sinuun olettaisi, että vaikka ei pidä eläimistä niin sentään sen verran voisi tehdä. Saat luultavasti hoitaa lapsetkin kokonaan itse, koska ne kuolaavat ja huutavat.
Kyllä minusta voi noin yleensä, esim. koira voi tuoda jonkun ikävän muiston tai voi pelätä koiria. Mutta tuommoinen nyrpistely kaikille eläimille? Oletko kysynyt syytä?
Jos itse haluat elää koiran kanssa, onhan tuo vaikeaa.
Ei kai se niinkään isyyteen vaikuta jos ei pidä eläimistä. Vaikuttaa kyllä aika epäempaattiselta.
Itse en lähtisi suhteeseen, haluan jakaa eläinrakkauden toisen kanssa vaikken eläimiä omistakaan. En jaksaisi kuulla vikinää luontokappaleista. Lisäksi mies saattaa tartuttaa tuon kummallisen eläinvihansa myös tuleviin lapsiin.
Jos minulla olisi lemmikki ja mies valittaisi siitä, se olisi automaattisesti heipparallaa.
"Yhyy, mies ei olekaan liikkaa-leimaa-paperiprinssisi-hahmo, joka taipuu kaikkiin haluihini ja oikkuihini",
osa kymmenen miljoonaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eipä taida sulle eläimet olla kovin rakkaita jos perhettä ajattelet tehdä noin voimakkaasti eläinvihamielisen ihmisen kanssa. Älä sitoudu jos et oikeasti ole valmis elämään ilman eläinkontakteja, ja sama koskee myös tulevia lapsiasi. Mies löytää varmasti toisen eläinteninhoajan jakamaan elämäänsä.
Ihan oikeasti ihmiset, miten vaikeaa sitä on ajatella vähän pidemmän tähtäimen yhteensopivuutta kun sen tulevan puolison kanssa, eikä vaan sitä ensihetken huumaa. Mitä sä haluat elämältä? Jos näet eelämäsikokonaan ilman eläimiä miellyttäväksi niin siitä vain, mutta jos et, niin mieti haluatko miehen jonka kanssa tulette sitten kiistelemään asiasta loppuelämänne?
Elämänarvonne eivät kohtaa, itse en tuossa tilanteessa näkisi jatkoa suhteelle. Vuosia saattaa mennä hyvin mutta sitten ne eri kuinnostuksen kohteet rävähtää päälle lopullisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap:lla ei ole aivan kaikki elämänarvot kohdallaan, mikä sulle on tärkeintä, ilmiselvästi koira.
Mihin sinä miestä tarvitset, elä sen koirasi kanssa kahdestaan.
Ehdoton nounou. Miehestä ei ole isäksi. Narsisti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En voisi koskaan elää parisuhteessa ihmisen kanssa, joka ei tykkää eläimistä.
Eläinrakkaudella ja isäkyvyillä ei ole MITÄÄN tekemistä toistensa kanssa. Itsekin vihaan koiria ja hevosetkin...no .....jätetään sanomatta.
Rakastan lapsia ja mielestäni elämän tärkein tehtävä on rakentaa hyvä perhe ja olla hyvä isä. Tässä aion myös onnistua.
Sen sijaan nuo muutamat lainaukset ovat vähän ikävästi sanottu. Mutta välillä tulee töksäyteltyä.
Tietenkin jatkat suhdettasi, koska muita merkittäviä puutteita miehessäsi ei ole. (Jos nimittäin olisi, kirjoittaisit NIISTÄ, etkä hevosista)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestäni voi olla riittävän hyvä vanhempi, vaikkei erityisemmin eläimistä pitäisikään.
No yksi neljän penskan yh-äiti ei pitänyt eläimistä mutta hyysäsi teinikakaroita kuin vauvoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun veli inhoaa/pelkää koiria, koska lapsena naapurin koira puri pahasti. Mutta ei se inho muihin eläimiin ulotu. Jotain outoa tuossa miehessä on. Miten hän suhtautuu pikkulapsiin?
Suhtautuminen eläimiin todentotta on ainoa, joka suhteessa hiertää. Molemmat ollaan aktiivisia ulkoilmaihmisiä, tykätään matkustaa ja seikkailla uusissa paikoissa, töissä samalla alalla, kiinnostuneita urheilusta ja jopa samoista lajeista. Mielipiteet ja arvot politiikasta uskontoon, ruokavaliosta musiikkiin yhtenevät. Tuosta koirasta ja eläimistä yleensä on tullut kuitenkin iso vedenjakaja.
-ap
Onko se hygieniafriikki? Tuo voi kyllä tuoda isojakin ongelmia sitten jos tulee lapsia. Pystyykö esim. siivoamaan lapsen oksennusta, vaihtamaan vaippoja?
Oletteko keskustelleet tuosta mistä se eläininho kumpuaa? Millainen lapsuudenkoti oli? Ei varmaankaan lemmikkejä?
Puhdas narsisti jota omat vanhemmat eivät halanneet ja suukottaneet.
Ei tunne empatiaa. Ei ole ihminen edes. Voisin piestä.
EI VOI!