Itsetunto pohjamudissa

Itsetuntoni on täysin pohjamudissa ja koko elämä tuntuu merkityksettömältä. Kärsin jatkuvasti ahdistuksesta ja itseinhosta. Häpeän ulkonäköäni, tyhmyyttäni, huonoa kuntoani, sitä että haisen pahalle. Ahdistaa koko ajan muut ihmiset. Koulussa käyminen tuntuu ihan ylivoimaiselta ja häpeän kun en opi sielläkään mitään ja muiden täytyy katsella rumaa naamaani. Koulussa myös inhottaa meteli ja missään ei ole rauhallista paikkaa. Edes vessassa ei voi käydä ikinä rauhassa kun ulkopuolella on lauma huutavia ja rääkyviä tyttöjä ja vessa olisi päivän ainoa hetki rauhoittua. Käyn koko ajan ylikierroksilla ja tulen kohta hulluksi. Itkettää koko ajan. Kärsin myös unettomuudesta eikä minään auta siihenkään. Hyppytunnit käytän vessassa nukkumiseen jos siihen on mahdollisuus. Haluaisin johonkin eristettyyn koppiin missä saisi hetken olla pimeässä ja täysin hilajisessa paikassa ja nukkua, ilman paineita ja stressiä.