Lue keskustelun säännöt.
Lavatanssit pitäisi tuoda takaisin valtavirtaan
04.11.2018 |
Miettikää että nykysukupolvella ei ole vastaavaa paikkaa/tapahtumaa jossa kävivät kaikki ja jonka konventiot oli helppo oppia. Ensisijainen tarkoitus ei ollut tanssia vaan pariutua. Toisin kuin nykyajan baareissa ja yökerhoissa se musiikkikaan ei soinut aivan järkyttävän kovaa ja päihdyttävien juomien tarjoilu oli monissa paikoissa oma-aloitteisuuden varassa. Siinä pystyi ottamaan kontaktia vastakkaiseen sukupuoleen ja soveliaalle kosketukselle oli olemassa ennalta määritellyt, kaikille tutut rajat. Myös keikkamuusikoilla riitti töitä toisin kuin nykyään.
Pitäisikö tähän palata? Olisiko liian liki tulevat tanssit liikaa #metoo-sukupolvelle? Vielä ihmetellään mikä on kun niin moni on vasten tahtoaan sinkkuna ja lapsia ei synny...
Kommentit (23)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä! Toivoisin tanssilavoille lisää rentoutta, niin että sinne olisi kiva suunnata ihan vain iltaa viettämään, tuttuja tapaamaan ja uusia tuttavuuksia solmimaan. Ja että tanssilattialle uskaltaisi lähteä ilman vuosien kurssittautumista. Tällä hetkellä tanssipaikoissa on ihan liikaa suorittamisen meininkiä.
Hyvin sanottu, ei kiinnosta käydä vuosia jotain tanssikursseja, että tuonne voisi mennä. Baareissa ei tarvitse oikeasti osata tanssia, kynnys paljon matalampi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miettikää että nykysukupolvella ei ole vastaavaa paikkaa/tapahtumaa jossa kävivät kaikki ja jonka konventiot oli helppo oppia. Ensisijainen tarkoitus ei ollut tanssia vaan pariutua. Toisin kuin nykyajan baareissa ja yökerhoissa se musiikkikaan ei soinut aivan järkyttävän kovaa ja päihdyttävien juomien tarjoilu oli monissa paikoissa oma-aloitteisuuden varassa. Siinä pystyi ottamaan kontaktia vastakkaiseen sukupuoleen ja soveliaalle kosketukselle oli olemassa ennalta määritellyt, kaikille tutut rajat. Myös keikkamuusikoilla riitti töitä toisin kuin nykyään.
Pitäisikö tähän palata? Olisiko liian liki tulevat tanssit liikaa #metoo-sukupolvelle? Vielä ihmetellään mikä on kun niin moni on vasten tahtoaan sinkkuna ja lapsia ei synny...
En ole ihan lavatanssisukupolvea - äitini oli - vaan sitä seuraavaa. En voi väittää, että 1950-luvulla ei olisi ollut tarkoitus tanssia vaan pariutua, koska äitini oli lopettanut tansseissakäynnin kun minä synnyin.
1970-luvun humppatansseissa niin lavoilla, taloilla kuin ravintoloissa se ei enää ollut päätarkoitus. Toki siellä moni elämänsä miehen / naisen löysi, mutta paljon siellä kuljettiin myös liikunnan ilosta. Ei lavatanssien tanssit ole "liian liki", kun on siinä naisella mahdollisuus joko pysytellä käsivarrenmitan päässä tai peräti poistua kesken tanssin.
Tanssilavoilla ei ole pakko tanssia polkkaa, jos ei osaa. Kyllä sielläkin soitetaan sellaisia hitaita, joiden tanssiminen sujuu heikommallakin taidolla. Aina siellä on ollut "suorittajia", mutta toisaalta on riittänyt hiihtelijöitä. Sitä en tiedä, onko eroa jossakin eteläsuomalaisella kaupunkilavalla ja Perävaarassa.
Missähän kohtaa tässä mentiin vikaan, musiikki lakkasi palvelemasta muita tarkoituksia kuin levy-yhtiöiden voittoja ja tanssit "irtonaistuivat"?