Miksi elää? Keksittekö hyviä syitä?
Kommentit (40)
Vierailija kirjoitti:
Aktivismi. Eläinten suojelu. Siinä riittää työtä.
Tässähän se elämän tarkoitus aikalailla kiteytyykin. Tehdä muiden elävien olentojen elämästä edes hiukkasen vähemmän silkkaa kärsimystä.
Vierailija kirjoitti:
Raitis ilma lenkkeillessä, tihkusade piiskaamassa kasvoilla, lämmin toppatakki ja kaulahuivi, sauna lenkin päätteeksi, aamuvenyttely, kuppi kuumaa, hyvä lounas, kullannupun halaus ja sukko, miehen halaus ja suukko, rakastelu, itsetyydytys, hyvä kirja, työ josta saa palkkaa elämiseen ja on ihan hyödyllistä muutenkin, auton tankki täynnä bensaa ja ajelu sillä lähikaupunkiin shoppailemaan ja kahville, puhtaalle tuoksuva koti siivoamisen jälkeen, päivänokoset kun väsyttää oikein kovasti. Onhan näitä, ihan arkisia hyviä asioita.
Ihan hyvä luettelo ja monia noista voisi jopa toteuttaa tänäänkin. Mutta joku tässä on pielessä kun menee kaikki motivaatio kaikkeen eikä mikään tunnu hyvältä. Masennus, joo, mutta tää ei ole niitä tapauksia jotka paranee juttelemalla tai pillereillä.
Vierailija kirjoitti:
Minä en.
On sulla sitten ihan olematon mielikuvitus.
Mä odottelen ens kuun osinkoja ja mietin minne ne roposet sijoitan. Haluan tietää paljonko olen tienannut ensi vuoden loppuun mennessä, siks kuoleminen nyt just ei sovi mun suunnitelmiini. Sen lisäksi odottelen kevättä jotta saan taas kylvää siemenet multaan ja ihastella kasvun ihmettä. Ei niiden syiden tartte tuon kummallisempia olla. Sä varmaan kuvittelet että syy elää ois joku lottovoitto tai parisuhde. Väärässä olet, se lähtee ihan pienistä arkisista jutuista. Vaikka siitä että suunnittele käyvänsä huomenna jossain tekemässä jotain ja jättää sen seppukun suorittamatta sen takia.
Lakkaa säälimästä itseäsi ja keksi jotain kehittävää tekemistä. Sen ruikuttamiseen käyttämäsi energian kun voi kanavoida paremmillakin tavoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raitis ilma lenkkeillessä, tihkusade piiskaamassa kasvoilla, lämmin toppatakki ja kaulahuivi, sauna lenkin päätteeksi, aamuvenyttely, kuppi kuumaa, hyvä lounas, kullannupun halaus ja sukko, miehen halaus ja suukko, rakastelu, itsetyydytys, hyvä kirja, työ josta saa palkkaa elämiseen ja on ihan hyödyllistä muutenkin, auton tankki täynnä bensaa ja ajelu sillä lähikaupunkiin shoppailemaan ja kahville, puhtaalle tuoksuva koti siivoamisen jälkeen, päivänokoset kun väsyttää oikein kovasti. Onhan näitä, ihan arkisia hyviä asioita.
Ihan hyvä luettelo ja monia noista voisi jopa toteuttaa tänäänkin. Mutta joku tässä on pielessä kun menee kaikki motivaatio kaikkeen eikä mikään tunnu hyvältä. Masennus, joo, mutta tää ei ole niitä tapauksia jotka paranee juttelemalla tai pillereillä.
No jos itse olet parantumisvastainen niin ei ihme ettei asiat edisty. Miksi muka ei juttelu auta?Sen tarkoituksena kun on luoda uusia yhteyksiä synapsien väliin ja muokata aivoja toimimaan paremmin. Sun pitää työstää niitä syitä ja aktiivisesti pyrkiä oppimaan uudenlainen ajattelu. Ei sitä sulle lautasella ojenneta ulkoa.
Pakota se motivaatio. Kyllä sen jälkeen tuntuu hetken hyvältä. Aivan taatusti sun elämässä on jokin pikkujuttu joka aiheuttaa mielihyvää.
Joksik kirjoitti:
Miksi elää? Keksittekö hyviä syitä?
Ehkä yksi syvimmistä syistä jaksaa elämää vaikeuksien tai toivottomuuden keskellä on mielestäni luottamus siihen, että kaikesta huolimatta on olemassa toivoa, ihmisarvoa ja rakkautta - vaikka siten kuin tässä koskettavassa pikku videossa kuvaillaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en.
On sulla sitten ihan olematon mielikuvitus.
Mä odottelen ens kuun osinkoja ja mietin minne ne roposet sijoitan. Haluan tietää paljonko olen tienannut ensi vuoden loppuun mennessä, siks kuoleminen nyt just ei sovi mun suunnitelmiini. Sen lisäksi odottelen kevättä jotta saan taas kylvää siemenet multaan ja ihastella kasvun ihmettä. Ei niiden syiden tartte tuon kummallisempia olla. Sä varmaan kuvittelet että syy elää ois joku lottovoitto tai parisuhde. Väärässä olet, se lähtee ihan pienistä arkisista jutuista. Vaikka siitä että suunnittele käyvänsä huomenna jossain tekemässä jotain ja jättää sen seppukun suorittamatta sen takia.
Lakkaa säälimästä itseäsi ja keksi jotain kehittävää tekemistä. Sen ruikuttamiseen käyttämäsi energian kun voi kanavoida paremmillakin tavoilla.
Kyllä mä tiedän että on ne pienet asiat joista saa iloa. Joskus ne vain hukkuu, kyky tuntea iloa katoaa, et taida olla itse kokenut sitä. Et kyl oikeesti vaikuta itse hirveän iloiselta ihmiseltä, päinvastoin. Enkä ole valittanut, tuon keksit loistavalla mielikuvituksellasi ihan itse.
Vierailija kirjoitti:
Samaa mietin kun aloittajakin, mitä syytä on elää kun päivät samanlaisia kuukaudesta toiseen ja vuodesta toiseen.
En näe tällä hetkellä mitään syytä elää koska olen kyllästynyt tähän yksinäisyyteen ja ei tapahtumarikkaaseen elämääni.
No sä itse teet niistä päivistä samanlaisia. Mieti nyt itse. Tapahtumia tulee kun lähtee kodin seinien ulkopuolella ja aloittaa uuden harrastuksen. Ainoa jota voit nykyisyydestä syyttää olet sinä itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raitis ilma lenkkeillessä, tihkusade piiskaamassa kasvoilla, lämmin toppatakki ja kaulahuivi, sauna lenkin päätteeksi, aamuvenyttely, kuppi kuumaa, hyvä lounas, kullannupun halaus ja sukko, miehen halaus ja suukko, rakastelu, itsetyydytys, hyvä kirja, työ josta saa palkkaa elämiseen ja on ihan hyödyllistä muutenkin, auton tankki täynnä bensaa ja ajelu sillä lähikaupunkiin shoppailemaan ja kahville, puhtaalle tuoksuva koti siivoamisen jälkeen, päivänokoset kun väsyttää oikein kovasti. Onhan näitä, ihan arkisia hyviä asioita.
Ihan hyvä luettelo ja monia noista voisi jopa toteuttaa tänäänkin. Mutta joku tässä on pielessä kun menee kaikki motivaatio kaikkeen eikä mikään tunnu hyvältä. Masennus, joo, mutta tää ei ole niitä tapauksia jotka paranee juttelemalla tai pillereillä.
No jos itse olet parantumisvastainen niin ei ihme ettei asiat edisty. Miksi muka ei juttelu auta?Sen tarkoituksena kun on luoda uusia yhteyksiä synapsien väliin ja muokata aivoja toimimaan paremmin. Sun pitää työstää niitä syitä ja aktiivisesti pyrkiä oppimaan uudenlainen ajattelu. Ei sitä sulle lautasella ojenneta ulkoa.
Pakota se motivaatio. Kyllä sen jälkeen tuntuu hetken hyvältä. Aivan taatusti sun elämässä on jokin pikkujuttu joka aiheuttaa mielihyvää.
Paranee tilanne ehkä hetkeksi mutta sitten taas pahenee. Se ei ole aina ihan niin yksinkertaista. On ahdistava elämäntilanne josta on vaikea päästä eteenpäin. Motivaatio ei koskaan synny pakottaen, itsekurilla tehdyt muutokset lopahtaa ja todella pian, siitä on tutkimustietoakin.
Kuolleena sinulla ei ole senkään vertaa annettavaa maailmalle/elämälle kuin nyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aktivismi. Eläinten suojelu. Siinä riittää työtä.
Tässähän se elämän tarkoitus aikalailla kiteytyykin. Tehdä muiden elävien olentojen elämästä edes hiukkasen vähemmän silkkaa kärsimystä.
Miksi muita pitäisi auttaa, kun ne ei auta takaisin saati antaa vaan paskaa niskaan palkaksi. Nimimerkillä kokemusta on.
t.eri
Ei ole mitään järkevää syytä. Jos haluaa tehdä elämästään siedettävää, niin kannattaa pitää itsensä sen verran kiireisenä, ettei tarvitse mokomaa miettiä.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mitään järkevää syytä. Jos haluaa tehdä elämästään siedettävää, niin kannattaa pitää itsensä sen verran kiireisenä, ettei tarvitse mokomaa miettiä.
Ei, vaan kokemuksesta väitän, että itseään EI välttämättä tarvitse pitää niin kiireisenä, ettei hankala kysymys elämän tarkoituksesta tms. nousisi mieleen - vaan rauhoitu ja pysähdy vaikka vähän pelottaisikin, ja älä pyristele tai yritä mitään, vaan kuuntele ja ota vastaan jotakin hyvää:
Odotan sitä että pääsen lopussa sanomaan että ”Paska matka mutta tulipahan tehtyä”
Täällä on tosi hyviä ja pohtivia vastauksia. Painin ihan samojen kysymysten äärellä itsekin. Oma ehdotukseni syyksi elää olisi tällä hetkellä varmaankin vuodenaikojen kokeminen ja luonto. Ne ovat aina olleet minulle sellaisia asioita, jotka ovat kantaneet vaikka kaikki muu olisi ollut miten huonoa tahansa.
Vaikka en pääse sairauden vuoksi juurikaan poistumaan kotoa, voin ihailla vuodenaikoja ikkunasta ja pihalta käsin. Saan yhä kokea talven timanttisina hohtavat nietokset, puuteriset aamuauringot, hitaasti taivaalta satavan lumen ja rauhallisen hiljaisuuden; saan kokea kevään raikkaan valon, solisevat purot, muuttolintujen huudot ja ensimmäiset maasta puskevat versot; saan kokea kesän runsaan vehreyden, loputtoman linnunlaulun, tuoksuvat kukkaset ja valoisat yöt; ja saan kokea syksyn väriloiston, kattoon rummuttavan sateen, kylmät viimat sekä kirkkaat tähtitaivaat. Siinä onkin varmaan minun syyni jatkaa tätä pällistelyä.
Koko päivän miettiny mut en oo keksinyt yhtää plussaa
Jotain on parempi kuin ei mitään, aika usein. Ei kyllä aina, myönnetään (jos on ihan hirveitä kärsimyksiä eikä mitään muuta).
Komppaan kyllä luontoa ja vuodenaikoja, koska ne eivät vaadi sinulta juuri mitään ja ovat ainakin jossain määrin aina saatavilla.
Suosittelen hetkessä elämistä, että yrittää vapautua ainakin hetkittäin vaatimuksista, odotuksista ja vastaavista, ja avutua aisteineen nykyhetkeen. Jos tuntuu tylsältä ja aina samanlaiselta, niin voisi kokeilla seurata mieleenjuolahduksia. Tehdä jotain turhaltakin tuntuvaa, niin kuin vaan lähteä käymään jossain mikä sattuu tulemaan ekaksi mieleen, ja sitten miettiä miltä se tuntuu.
Vierailija kirjoitti:
Jotain on parempi kuin ei mitään, aika usein. Ei kyllä aina, myönnetään (jos on ihan hirveitä kärsimyksiä eikä mitään muuta).
Komppaan kyllä luontoa ja vuodenaikoja, koska ne eivät vaadi sinulta juuri mitään ja ovat ainakin jossain määrin aina saatavilla.
Suosittelen hetkessä elämistä, että yrittää vapautua ainakin hetkittäin vaatimuksista, odotuksista ja vastaavista, ja avutua aisteineen nykyhetkeen. Jos tuntuu tylsältä ja aina samanlaiselta, niin voisi kokeilla seurata mieleenjuolahduksia. Tehdä jotain turhaltakin tuntuvaa, niin kuin vaan lähteä käymään jossain mikä sattuu tulemaan ekaksi mieleen, ja sitten miettiä miltä se tuntuu.
Niinku pankin ryöstäminen?
Aktivismi. Eläinten suojelu. Siinä riittää työtä.