Olen 40 vuotta täyttänyt nainen ja en ymmärrä, miksi naiset eivät huolehdi ulkonäöstään ja pukeutumisestaan enempää!?!

Koska en yleensä ehdi, jaksa, eikä minulla ole rahaa. Ihan täysi työ siinä että saan ekana aamulla lapset ylös sängystä, ruokittua ja puettua ne ja kaikki kamat mukaan ja poppoon ovesta ulos. Siinä kohtaa on se ja sama menikö tukka ponnarille vai kiehkuroille. Töissä olen 4h ulkona oli keli mikä hyvänsä. Sit pari tuntia toimistohommia yksin kopperossa. Sit taas hakemaan lapset päiväkodista ja koko ilta on yhtä kodin- ja lapsenhoitoa. Ylimääräiset rahat menee auton korjaamiseen tai uuteen tiskikoneeseen tai lasten talvikenkiin. 

Puhtaus ja siisteys saa riittää. Nyt. 

Kaikkien kropat eivät toimi samalla tavalla. Joillain on iho-ongelmia, vaikka hoitaisivat ihoaan huolellisesti, toisille tulee selluliittiä, vaikka liikkuisivat, söisivät terveellisesti ja kuivaharjaisivat säännöllisesti.

Minulle alkoi vähän yli 30-vuotiaana kertyä painoa niin, että olen nyt muutaman kilon ylipainon puolella. En mielestäni ole "antanut itseni lihoa", vaan muutos on tapahtunut itsestään, oletettavasti hormonaalisista ja aineenvaihdunnallisista syistä. Geeneillä lienee osuutensa asiaan, sillä lähisukuni naisilla on kaikilla käynyt samoin.

Havahduttuani tilanteeseen tein tietoisen elämäntaparemontin, mutta vuoden sitkeän liikkumisen (kolmesti viikossa kuntosali ja kahdesti juoksulenkki) ja ruokavalion tarkkailun jälkeenkään ei paino ole pudonnut entisiin lukemiin. Jollain kitudieetillä voisin onnistua, mutta näen hyvinvoinnin tavoittelun tärkeämpänä kuin tietyn vaa'an lukeman. Painonhallinta tuntuu omalla kohdallani vuosi vuodelta työläämmältä, ja kieltämättä ärsyttää, kun vaikka työkavereissa on ap:n kaltaisia pätijöitä.

Voi sinua ap. Ikävä kuulla, ettet ole löytänyt elämääsi muuta sisältöä kuin ulkoiset avut ja muiden ulkonäön tarkkailun. Olen luullut, että moinen vertailu loppuu yläasteen jälkeen, mutta joillakin on sitten pysyvä tila. No, jos ei ole muuta millä päteä, niin ymmärtäähän tuon.

Niin no ei niitä suonikohjujakaan voi valita.

What's in it for me? Elämässäni on paljon asioita, joihin käytän paljon mieluummin vähäisen vapaa-aikani ja pienet roposeni kuin ulkonäkö. Olen töissä siisti ja huoliteltu eli käyn aamuisin suihkussa ja puen päälleni asianmukaiset vaatteet, se saa riittää.

Mahtavat rinnat! Voi onni ja autuus! Arvot taas kohdillaan siellä.

Olen huono laittautumaan. Töihin laitan vain kevyen meikin ja säälliset vaatteet. En ole asiakaspalvelutehtävissä. Säälin ihmisiä, jotka joutuvat joka aamu puunaamaan itseään parikin tuntia, ennen kuin ovat työtehtäviinsä tarpeeksi edustuskelpoisia.

Nuorempana ulkonäkö ja muoti kiinnostivat huomattavasti enemmän. Nyt en jaksa oikein nähdä vaivaa. Enkä mielestäni saa ulkonäköäni kovinkaan paljon paremmaksi, vaikka tekisin mitä. Toki aina voisi ne pari kiloa pudottaa, mutta taas toisaalta, miksi. Olen ihan tavallinen normitallaaja. Jos joku ei kärsi katsoa, niin ei voi mitään.

Nykyään on mielestäni vain hieno asia, että esim. teatteriin, oopperaan ja konserttiin voi mennä arkisemmissakin vaatteissa, eikä ole mitään pukupakkoa. Koen korkkarit ja hienommat hepenet erittäin epämukaviksi, ja oloni luonnottomaksi niissä. En jaksa tarkistella meikkiäni, kampaustani ja huulipunani pysymistä joka välissä. En pidä hajuvesipilvistä, vaikka en olekaan astmaatikko.

Ymmärrän, että jotkut haluavat satsata ja panostaa ulkonäköönsä enemmän, ja se heille suotakoon. Itselleni riittää se, että olen terve, siisti, enkä haise hieltä.

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin olen tähän asti elänyt asiaan niin kovasti miettimättä, mutta nyt. Olen katsellut naisia ja pariskuntia esim konserteissa, kaupassa jne. Ja havainnut miten vähän suomalaiset naiset ja suurin osa miehistäkin panostaa ulkonäköön. Itse haluan panostaa pukeutumiseeni todella paljon ja huolehdin myös kropastani. Se ei täydellinen ole, ei ole ikinä ollut, mutta rinnat edelleen samanlaiset kuin 15 vuotta sitten, ei selluliittiä, ei suonikohjuja, sileä iho. Käyn säännöllisesti kasvohoidoissa, kampaajalla, harrastan salia, kuntonyrkkeilyä, joogaa ja vaikka mitä. Lisäksi olen huomannut miten naiset antaa itsensä lihoa vuosien aikana!!! Ne naiset joilla on ikää, mutta huolehtivat itsestään, erottuvat. Jopa minä naisena huomaan heidät, saati sitten miehet.

Minulle on lisäksi tärkeää että lapseni ovat pukeutuneet hyvin. Erikseen aina ollut käyttövaatteen ja paremmat vaatteet. Eli meillä on lapsilla esim kahdet ulkovaatteet vähintään.

Apua! Onko tämä nyt oikeasti ihan aito oikea aloitus? Pohdinta kun kuulostaa lähinnä sellaiselta, jota itse odottaisin kuulevani ennemminkin joltain 15 tai max. 25-vuotiaalta.

Toki, jos olet tosiaan jo yli 40 ja tälläiset mietityttää yhä, koen positiiviseksi sen, että kysyit.

No money.

T. Duunari

Miten siitä ulkonäöstä tarkkaan ottaen pitäisi huolehtia? Jotkut suonikohjut, rintojen roikkumiset, selluliitit, iho-ongelmat tai vastaavat on aika pitkälti geneettisesti määräytyviä asioita, et voi välttämättä näiden esiintymistä estää vaikka miten eläisit. Liikunta on aina hyväksi mutta voi olla elämänvaiheita joissa siihen ei ole aikaa ja jaksamista.

Vierailija kirjoitti:

Kyse ei ole siitä että arvostan pinnallisia asioita vaan minusta ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi lähtee siitä että huolehtii itsestään, niin sisäisesti kuin ulkoisesti. Enkä tarkoita mitään kamalia pakkeleita, kauneusleikkauksia tmv. Vaan ihan perusjuttuja. Itsestään huolehtimista. Itse ainakin koen että voin hyvin kun huolehdin hyvinvoinnista ja terveydestäni ja se mielestäni näkyy ulospäin. Lisäksi minusta se on itsestään huolehtimista että hieman panostaa pukeutumiseensa.

Ap.

Ahaa. Miksi ihmeessä sitten meillä on tarvetta mielenterveystyölle, kun esimerkiksi psykologien virkaa voisivat toimittaa kauneushoitajat. Ja mitä sitä turhia edes psykologien pitkään koulutukseen satsaamaan, kun työväenopistolla saa rakennekynsikoulutusta. Suomi nousuun!

Botoxia naamaan ja elämä hymyilee. 

Vierailija kirjoitti:

Kyse ei ole siitä että arvostan pinnallisia asioita vaan minusta ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi lähtee siitä että huolehtii itsestään, niin sisäisesti kuin ulkoisesti. Enkä tarkoita mitään kamalia pakkeleita, kauneusleikkauksia tmv. Vaan ihan perusjuttuja. Itsestään huolehtimista. Itse ainakin koen että voin hyvin kun huolehdin hyvinvoinnista ja terveydestäni ja se mielestäni näkyy ulospäin. Lisäksi minusta se on itsestään huolehtimista että hieman panostaa pukeutumiseensa.

Ap.

Ja aknen ja suonikohjutkin taiot pois tuosta vaan, kun olet päättänyt huolehtia ulkonäöstäsi? Tiedätkö, että on esim. hormonaalista aknea, johon ei mikään tehoa, tai että suonikohjut kulkevat sukurasituksena, vaikka kuinka terveellisesti eläisi. Elämässä on asioita, jotka eivät ole pelkästä omasta päätöksestä kiinni.

Sul täytyy olla supervoimii, oot teräsnainen pysyt kasassa kun hajoon, nostat pystyyn kun alan vajoo...🎵🎶🎼🎹🎙

Olen 55 v. nainen ja ap on varmaan teiniäidin vahinko. Ap harmi, ettei äitisi osannut kasvattaa sinua. Lopeta muiden arvostelu ja pidä huolta omista asioistasi. Muut toteuttavat itseään siten kuin haluavat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne muut ihmiset, joita arvostelet, ovat ehkä tajunneet, ettei ihmisen onni tule pinnallisista asioista, vaan sisäisestä rauhasta. Vaikka sinun voi olla tätä vaikea uskoa, ihmisellä voi olla sisäinen rauha ja tasapaino, vaikka jaloissa olisi suonikohjuja, naamalla aknea ja vyötäröllä vatsamakkara. En arvosta pinnallisia ihmisiä, joille tärkeintä on se, miltä näyttää, vaikka olisi sisältä täysin rikki.

Tuo on helppo todeta ihan päivittäin, kun lukee hetken esim. tätä mammafoorumia. Täällä sisäinen rauha oikein kuplii vuolaasti ylipainoisten suonikohjuttarien teksteistä!

Täällä oli tosi hyvä henki ennenkuin pissismiehet löysivät paikan.

Olen 28-vuotias ja ihmettelen omassa ikäluokassani samaa. Monet plösähtivät jo 20-vuoden jälkeen.

Jos olet kaunis ja huolehdit itsestäsi, saat myös kärsiä siitä työelämässä. Pahinta on siihen yhdistettynä korkeakoulututkinto. Siis niiden muiden naisten mielestä.

Sama täällä! Olen huolehtinut itsestäni aina pieteetillä ja nyt keski-ikäisenäkään minullakaan ei ole suonikohjuja eikä vaivasenluita, hörökorvia, likinäköä eikä myöskään ikänäköä. Vaihdevuodetkin pysyvät poissa, kiitos ulkonäöstäni ja pukeutumisestani huolehtimisen.

N48

Mun mielestä on jotenkin ikävää arvostella suomalaisten huolehtimattomuutta, suomessa elämä on karua, toivotonta, köyhää verrattuna muualle eurooppaan, oikeasti.

Säikähdin itsekin esim. viime jouluna kannelmäen prismassa ihmisiä, kaikki oli pesemättömiä, haisi jne. mutta ymmärrän kyllä miksi.

Ymmärrän ap mitä tarkoitat. Mutta huomaat varmaan, että tuota ei saa sanoa ääneen. Mammat suuttuvat verisesti. Me jotka välitämme ulkonäöstämme ja katsomme miten pukeutua olemme naisten keskuudessa alinta kastia. Meidät leimataan heti ulkokultaisiksi ja tyhmiksi joilla henkiset arvot ovat kadoksissa. Emme koskaan yllä samalle henkisyyden ylätasolle kuin nämä kiukkuiset mammat. :D

Vierailija kirjoitti:

Sama täällä! Olen huolehtinut itsestäni aina pieteetillä ja nyt keski-ikäisenäkään minullakaan ei ole suonikohjuja eikä vaivasenluita, hörökorvia, likinäköä eikä myöskään ikänäköä. Vaihdevuodetkin pysyvät poissa, kiitos ulkonäöstäni ja pukeutumisestani huolehtimisen.

N48

Tää oli varmaan se sellainen käänteinen trollaus. Kiitos, nauratti! :D