Lue keskustelun säännöt.
Siis mitä nuo Ranskalaiset oikein syö kun on niin hoikkia?
01.11.2018 |
Kertokaa joku jos tiedätte, tuntuu että ovat ihan järjestään hoikkia lyhyetkin? Miten ihmeessä? Onko täällä ranskatietäjiä?
Kommentit (190)
Vierailija kirjoitti:
Ranskalainen saattaa syödä aamulla yhden keksin ja juoda mustaa kahvia. Ruoka ei ole terveellistä välttämättä ollenkaan, nainen kyllä saattaa istua pöydässä, mutta pitää ottaa vähän. Oikea nainen ei kaada viinilasia täyteen, vaan vain vähän - ja ei koske siihen juurikaan.
Yksi hyvä ranskalainen kaverini elää lähinnä suklaalla, kahvilla, satunnaisella pastalla (miniannos), leivoksilla ja tupakalla.
En vaan tajua miten pelkällä kahvilla pysyy aamulla tolpillaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kannattas varmaan kysyä mitä ne ei syö.
Tuskin on jatkuvaa välipalojen mussutusta ja tekun ääressä ahmimista.
Mä oon muuttanut mun ruokavalion hiljattain ranskalaistyyliseksi ja takasin en aio vaihtaa ikinä! Paino on lähtenyt tippumaan ja saan hyvällä omalla tunnolla syödä kaikkea hyvää ja mulla on ruokasuhde korjaantunut ihan täysin. Ennen tuli naposteltua vähän väliä mutta nyt kun syön harvemmin, niin ehtii nälkäkin tulla kunnolla ja ruoka maistuu aivan taivaalliselta ja jostain syystä tulen myös nopeammin täyteen pienemmästä määrästä kuin ennen.
Esimerkki mun päivän ruoista:
Aamupala:
- kahvi
- croissant
Lounas:
- lasi vettä
- lautasellinen keittoa
- siivu patonkia + voita
- suklaakonvehti
Päivällinen:
- lasi punaviiniä
- paistinperunoita
- wienerleike
- tuoresalaatti + salaattikastike
- siivu patonkia + voita
- espresso
- pala juustokakkua
Olin siellä vierailulla. Joka aterialla on runsaasti rasvaista kakkua tarjolla. Ja ne söi niitä kakkuja. Ei kai sitten muuta syökään kun niin hoikkia ovat.
Ruoka on tehty laadukkaista raaka-aineista. Kokemukseni mukaan ranskalaiset ja italialaiset vaativat ruoalta oikeita raaka-aineita ja oikeaa makua.
Suomessa taas ympätään joka paikkaan näitä transrasvoja. Etelä-Euroopassa on jo pitempään vaadittu, että selosteessa pitää näkyä transrasvojen määrä, mutta ei Suomessa. Transrasvoja syntyy rasvojen kemiallisen käsittelyn, eli kovettamisen, sivutuotteena. Kovettaminen taas lisää merkittävällä tavalla tuotteiden "shelf lifeä", eli säilyvyyttä. Mitä kaikkea nämä keinotekoisesti valmistetut rasvat aiheuttavat, on edelleen epäselvää. Ainakin ne romuttavat kolestroliarvot.
Toinen juttu on sokeri. Se ei ole ihan merkityksetöntä, millaisessa muodossa sen nauttii. Suomessa näkee kaikkialla näitä glukoosi-fruktoosisiirappeja ja jopa jenkkien kaihtamaa corn syrupia. Nehän nostavat verensokerin hetkessä korkeuksiin, ja lisäävät osaltaan rasvan kertymistä kroppaan. Elintarviketeollisuus tykkää tästäkin, koska se parantaa tuotteen vedensitomiskykyä ja on niin edullistakin.
Eli lyhyesti Suomessa syödään pitkälle jalostettua, teollista moskaa, kun taas jossain Italiassa saatetaan jopa ostaa perheen lihat suoraan luotetulta teurastamolta. Nykyisin näkee yhä useammassa laihdutusoppaassa, että pitkälle jalostettuja elintarvikkeita pitäisi välttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ne syö. Välipala voi olla puolikas mandariini tai 3 viinirypälettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lihaa, patonkia, croissanttia, kahvia, viiniä...
Niin ja juustoja tietenkin
Eikös ranskalaiset syö paljon rasvaa,kermaa,juustoja ,lihaa,meren eläviä,etanoita,sammakoita ja maksaruokia esim. maksapateeta.
Jälkiruokanakin lienee juustot?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Asuessani Saksassa söin saksalaisittain. Aamulla kahvia ja leipä nutellalla tai marmeladilla. Lounas aikaisintaan yhden tai puoli kahden maissa. Kevyt! Tosi pieniä annoksia. Kasviksia. Peruna ja valkosipulisilakkaa, tms. Leipää ei ollut lisukkeena koskaan. Vieläkään en syö leipää muulloin kuin aamulla.
Viiden aikoihin teetä, jonka kanssa jotain pientä, muistaakseni pala makeaa kakkua. Pääosassa oli haudutettu tee.
Abendbrot oli seitsemän, kahdeksan aikoihin. Salaattia, ehkä makkara, leikkele tai juusto, suolakurkku, ehkä leipä.
Laihduin. Kävelin paljon. Pointti on annoskoko: tosi pieniä annoksia verrattuna suomalaiseen. Arkena ei todellakaan syöty kahta lämmintä ateriaa!
Muutama vuosi sitten laihduin niin yksinkertaisella tavalla kuin ANNOSKOON pienentämisellä. Enkä syönyt välipaloja. Ja kävelin pitkiä kävelyjä.
Saksassa onnisoja alueellisia eroja Tuttuni Berliinissä voisi elää leivällä, ranskalaisia menee suht usein (Berliinissä tunnettu katuruoka on ranut majolla ja ketsupilla sekä currywurst = rotweiß Pommes mit Currywurst).
Etelä-Saksassakin syödään raskaasti. On spätzleä, juustoja, makkaroita ja viiniä.
Suomalainen pystyy samaistumaan monella tapaa saksalaisiin, painonsakin puolesta.
Monet tuntemani todella hoikat ranskalaiset naiset elävät pelkällä kahvilla ja korkeintaan jollain hedelmällä tai smoothiella iltaan asti, jolloin syövät päivän ainoan kunnon aterian.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näyttävät lihovan siinä missä muutkin.
https://www.economist.com/europe/2023/01/26/france-sees-a-surprising-su…
Vierailija kirjoitti:
Ruoka on tehty laadukkaista raaka-aineista. Kokemukseni mukaan ranskalaiset ja italialaiset vaativat ruoalta oikeita raaka-aineita ja oikeaa makua.
Suomessa taas ympätään joka paikkaan näitä transrasvoja. Etelä-Euroopassa on jo pitempään vaadittu, että selosteessa pitää näkyä transrasvojen määrä, mutta ei Suomessa. Transrasvoja syntyy rasvojen kemiallisen käsittelyn, eli kovettamisen, sivutuotteena. Kovettaminen taas lisää merkittävällä tavalla tuotteiden "shelf lifeä", eli säilyvyyttä. Mitä kaikkea nämä keinotekoisesti valmistetut rasvat aiheuttavat, on edelleen epäselvää. Ainakin ne romuttavat kolestroliarvot.
Toinen juttu on sokeri. Se ei ole ihan merkityksetöntä, millaisessa muodossa sen nauttii. Suomessa näkee kaikkialla näitä glukoosi-fruktoosisiirappeja ja jopa jenkkien kaihtamaa corn syrupia. Nehän nostavat verensokerin hetkessä korkeuksiin, ja lisäävät osaltaan rasvan kertymistä kroppaan. Elintarviketeollisuus tykkää tästäkin, koska se parantaa tuotteen vedensitomiskykyä ja on niin edullistakin.
Eli lyhyesti Suomessa syödään pitkälle jalostettua, teollista moskaa, kun taas jossain Italiassa saatetaan jopa ostaa perheen lihat suoraan luotetulta teurastamolta. Nykyisin näkee yhä useammassa laihdutusoppaassa, että pitkälle jalostettuja elintarvikkeita pitäisi välttää.
Nuo oikeat kunnolliset raaka-aineet on ehkä se juttu. Olin sen kuullut ennenkin ja oli yksiä ranskalaisia naapurissa lomailemassa ja kun tulivat syömään, nostin tarjolle myös ihan tuoreita retiisejä omalta kasvimaalta. No suomalainenhan ei niitä arvosta kuin puheissa, kun ei ole sokeria ja maistuukin joltain, no nämähän olivat ihan innoissaan, että onpa mahtavan hyviä. Ja kun heillä kerran kävin, emäntä kertoi tohkeissaan perunoista, joita oli keittämässä. Ei niiden raaka-aineiden tarvitse olla jotain kaviaaria ja hanhenmaksaa, mutta jos ovat tuoreita ja laadukkaita, niitä kehutaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Melonia, vesimelonia ainakin Duolingon mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Ruoka on tehty laadukkaista raaka-aineista. Kokemukseni mukaan ranskalaiset ja italialaiset vaativat ruoalta oikeita raaka-aineita ja oikeaa makua.
Suomessa taas ympätään joka paikkaan näitä transrasvoja. Etelä-Euroopassa on jo pitempään vaadittu, että selosteessa pitää näkyä transrasvojen määrä, mutta ei Suomessa. Transrasvoja syntyy rasvojen kemiallisen käsittelyn, eli kovettamisen, sivutuotteena. Kovettaminen taas lisää merkittävällä tavalla tuotteiden "shelf lifeä", eli säilyvyyttä. Mitä kaikkea nämä keinotekoisesti valmistetut rasvat aiheuttavat, on edelleen epäselvää. Ainakin ne romuttavat kolestroliarvot.
Toinen juttu on sokeri. Se ei ole ihan merkityksetöntä, millaisessa muodossa sen nauttii. Suomessa näkee kaikkialla näitä glukoosi-fruktoosisiirappeja ja jopa jenkkien kaihtamaa corn syrupia. Nehän nostavat verensokerin hetkessä korkeuksiin, ja lisäävät osaltaan rasvan kertymistä kroppaan. Elintarviketeollisuus tykkää tästäkin, koska se parantaa tuotteen vedensitomiskykyä ja on niin edullistakin.
Eli lyhyesti Suomessa syödään pitkälle jalostettua, teollista moskaa, kun taas jossain Italiassa saatetaan jopa ostaa perheen lihat suoraan luotetulta teurastamolta. Nykyisin näkee yhä useammassa laihdutusoppaassa, että pitkälle jalostettuja elintarvikkeita pitäisi välttää.
Tämä on aivan totta. Vielä muutama vuosikymmen sitten Suomessakin oli ruuat hyvinkin aitoja ja ravinnepitoisia. Ei ollut keinotekoisia makeutusaineita, makeutukseen käytettiin aitoa sokeria, kevyt- ja light-tuotteita ei ollut, edes rasvatonta maitoa.
Sitten valmistajat alkoivat säästää kustannuksista, nykyään lähes kaikki teollinen ruoka on todella pitkälle jalostettua, ravinneköyhää, runsaasti sokeria yms kaloreita sisältävää "mukaruokaa". Valmiit kalapihvit ovatkin lohen sijaan silakkaa tai muuta halpakalaa, lihapullat ovat porsaan/broilerinlihaa yms sekoitusta jne. Jugurteissa on järkyttävä määrä sokeria, helposti kolme sokeripalaa pienessä purkissa. Monessa tuotteessa käytetään runsasenergistä maissisiirappia tai maissia yms.
Kaikki on nykyään tehty halvalla ja vähän sinnepäin verrattuna entiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen itsekin viime aikoina havahtunut siihen, että ihan tavallisessa s-marketissa on sellaisia ruokahyllyjä, joista en ikinä etsi mitään. En mitenkään vegaaneja vihaa, mutta käyköön esimerkistä. Jotenkin kuvaavaa on, että monet heistä eivät enää laita ruokaa kasviksista, vaan ostavat kasvipohjaisia tuotteita. Siis jotenkin naiivisti pitkään ajattelin, että mahtavaa, kun ostavat monipuolisesti kasviksia ja niistä sitten laittavat vaikka mitä. Mutta ei, ne on jotain härkkistuotteita tai tuotteita, jotka matkivat lihaa. Mitä ihmeen vikaa niissä kasviksissa on ja miksei niistä voi laittaa itse ruokaa? (Siis varmasti on paljon heitäkin, jotka laittavat, mutta ainakin nuoremmat tuntemani vegaanit ovat täysin riippuvaisia mitä joku jalostaja heille valmistaa.) Ja nämä ovat siis niitä tämän päivän tiedostavia, fiksuja ihmisiä, eivät niitä hk bleun syöjiä. Tai sitten ruoka tilataan jostain kotiin, aika vähän niissä ainakaan mainostetaan mitään ns. oikeita aterioita. Taidan olla ihan jäänne jostain menneestä, kun kokkailen usein ns. alusta alkaen itse, vaikkakaan en mitään kulinaarisia ihmeitä. Tuntuu, että kohta ollaan joku jenkkilä tai Englanti, joissa on paljon perheitä, joissa ei KOSKAAN laiteta ruokaa. Ja ainakaan ei ole ruoka-aikoja, kun koko ajan pitää jotain naksuja tai nesteitä nauttia, ettei verensokeri laske ja minähän en ruokaa laita, koska olen Tärkeä Ihminen :( Saas nähdä kauanko ranskalaiset jaksavat pitää pintansa.
Ranskassa rakastetaan suklaata ja juustoja paljon. Juustoja, kuten homejuustoja ja tuorejuustoja, käytetään paljon ruoanlaitossa antamaan lisää makua ruokaan, ei vain leivän välissä tai keksin päällä. Näin ollen, Ranskassa onkin valtava määrä erilaisia juustoja, ja niitä käytetään runsaasti.
Ranskassa käytetään paljon voita ruoanlaitossa, ja valkosipulivoissa paistetaan ne etanatkin, jotka sitten upotetaan usein sinihomejuustoon, joka antaa lisää makua.
Ranskassa rakastetaan piiraita, ne tehdäänkin voitaikinasta tavallisen taikinan sijaan.
Ranskassa käytetään paistamisen yhteydessa myös runsaasti viinejä tuomaan lisämakua ruokaan.
Ja tietysti Ranskassa rakastetaan uppopaistamista tyyliin ranskan perunat.
Näistä, ja myös muista, seikoista johtuen on selvää, että ranskalaiset pysyvät hoikkina.
Vierailija kirjoitti:
Olen itsekin viime aikoina havahtunut siihen, että ihan tavallisessa s-marketissa on sellaisia ruokahyllyjä, joista en ikinä etsi mitään. En mitenkään vegaaneja vihaa, mutta käyköön esimerkistä. Jotenkin kuvaavaa on, että monet heistä eivät enää laita ruokaa kasviksista, vaan ostavat kasvipohjaisia tuotteita. Siis jotenkin naiivisti pitkään ajattelin, että mahtavaa, kun ostavat monipuolisesti kasviksia ja niistä sitten laittavat vaikka mitä. Mutta ei, ne on jotain härkkistuotteita tai tuotteita, jotka matkivat lihaa. Mitä ihmeen vikaa niissä kasviksissa on ja miksei niistä voi laittaa itse ruokaa? (Siis varmasti on paljon heitäkin, jotka laittavat, mutta ainakin nuoremmat tuntemani vegaanit ovat täysin riippuvaisia mitä joku jalostaja heille valmistaa.) Ja nämä ovat siis niitä tämän päivän tiedostavia, fiksuja ihmisiä, eivät niitä hk bleun syöjiä. Tai sitten ruoka tilataan jostain kotiin, aika vähän niissä ainakaan mainostetaan mitään ns. oikeita aterioita. Taidan olla ihan jäänne jostain menneestä, kun kokkailen usein ns. alusta alkaen itse, vaikkakaan en mitään kulinaarisia ihmeitä. Tuntuu, että kohta ollaan joku jenkkilä tai Englanti, joissa on paljon perheitä, joissa ei KOSKAAN laiteta ruokaa. Ja ainakaan ei ole ruoka-aikoja, kun koko ajan pitää jotain naksuja tai nesteitä nauttia, ettei verensokeri laske ja minähän en ruokaa laita, koska olen Tärkeä Ihminen :( Saas nähdä kauanko ranskalaiset jaksavat pitää pintansa.
Syön kasvispainotteisesti, olen syönyt siten jo kohta 30 vuotta. Tiedän, millaista oli papujen liottelu ja keittely siihen aikaan, kun kasviseineksien tarjonta oli olematonta. Edellispäivänä piti pistää kastikeainekset likoamaan, tai sitten idättää ituja puoli viikkoa. Joten nyt kun saatavilla on proteiinipitoisia lihan korvikkeita, jotka valmistuvat pannulla hetkessä, käytän niitä todellakin.
Jos närkästynyt palaute tulee henkilöltä, joka ostaa valmiiksi marinoitua lihaa tai suikaloitua broileria, kehotan miettimään isoa kuvaa.
Kasviksia toivottavasti jokainen syö sen puoli kiloa päivässä.
Syövät laadukasta, puhdasta ruokaa nautiskellen sopivia määriä. Ja heillä on rakastajat eli saa hyvää seksiä perheen ulkopuolella. Osaavat ja uskaltavat näyttää tunteensa. Eivät suostu ovimatoksi. Eli kaikki balanssissa.
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaalisti syön. Aamupala: cappucino ja croisantti, lounas: porkkanasosekeitto, välipala: smoothie ja illallinen: lohta tai kanaa ja salaattia tai vihanneksia. Kävelen tai pyöräilen, uimahallia ja portaat hissin sijaan. Terveisin pieni ja siro ranskatar.
Just näin. Meikäläisittäin tätä pidettäisiin "jatkuvana laihduttamisena", kun oikeasti tuossa on vain juuri se pieni määrä energiaa, mitä ihminen tarvitsee. Ei tarvi mättää itseään ähkytäyteen joka aterialla - ei edes joka päivä. Maha on venyvä elin joka tottuu isoihin annoiksiin ja sitten on aina nälkä. Sama toiseen suuntaan. Maha tottuu myös pienempiin annoksiin.
Ranskassa aivan kuten Suomessakin ylipainoa kertyy alemmille sosiaaliluokille herkemmin.
http://sante.lefigaro.fr/article/un-adulte-sur-six-est-obese-en-france
Vuonna 2016 56,8% yli 30-vuotiaista ranskalaismiehistä ja 40,9% naisista oli ylipainoisia.