”Asiantuntijatyötä” tekevä, mitä teet työksesi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä muuten nuo alapeukut koodareille? Eikö mielestänne ohjelmointia lasketa asiantuntijatyöksi?

En ole alapeukuttanut, mutta meillä ainakin työpaikalla on kehittäjät ja koodarit erikseen. Siis toiset testaavat järjestelmää ja tietävät, mitä käyttäjä siitä haluaa ja tarvitsee ja koodareille vain viedään lista, mitä pitää toteuttaa. Eli koodari tekee lähinnä suorittavan tason työtä ja se asiantuntijuus tulee jostain ihan muualta. Eräänlaista asiantuntijuuttahan se koodaaminenkin tietysti on, mutta hieman eri näkökulmasta. 

Oho, jossain on vielä vanhat menetelmät. Itse oon viimeksi 1990-luvulla tähän törmännyt. Nykyään yleensä koodari tekee ihan kaikkea ketterässä kehityksessä: ideoi ja speksaa asiakkaan kanssa protoillen, suunnittelee teknisen ympäristön, tietokannan, ohjelmistoarkkitehtuurin, koodaa, suunnittelee ja toteuttaa käyttöliittymän, tekee testausautomaatiota.

Sinulta taisi mennä pointti ohi. Ohjelmisto käsittelee sellaista tietoa, josta koodarilla ei juurikaan ole asiantuntemusta. Sen takia ei ole mitään järkeä, että koodaaja opettelisi sen alan asiantuntijuuden tai alan asiantuntijat opettelisivat koodaamaan. Ei puhuta nyt mistään tietokonepeleistä tai nettisivuista, vaan ihan tarkkaan määritellyistä säännöksistä ja niiden viemistä järjestelmään. 

Tuollainen organisointi on vanhanaikaista, tehotonta ja virhealtista. Nykyään on tapana, että koodari eli devajaa eli Software Developer ymmärtää mitä ja miksi järjestelmään tehdään. Näin siksi, että lopputulos on kerralla oikeanlainen ja säästyy aikaa, rahaa ja vaivaa.

Tottakai meilläkin koodaaja tietää, mitä ja miksi järjestelmään mitäkin tehdään, mutta hänen ei tarvitse olla se, joka on vastuussa säännöksien muutoksien moninaisista vaikutuksista. Me asiantuntijat perehdymme niihin uusiin säännöksiin, mietimme, mitä se merkitsee käyttäjille ja mihin kaikkiin toimintoihin tämä muutos lopulta vaikuttaa. 

Otetaan esimerkiksi vaikka ohjelmisto, jota käytetään terveydenhuollossa. Sitten terveydenhuoltoon tulee jokin uusi salassapitopykälä, jolla rajataan tiettyjen henkilöiden oikeuksia järjestelmässä eri tavalla kuin aiemmin. Tämä pykälä voi kuitenkin olla niin moniulotteinen, että siinä tarvitaan koko organisaatiotasolla tarkat pohdinnat, kenelle ja millaisissa tilanteissa annetaan minkäkinlaisia oikeuksia ja miten aikaisemmat muuttuvat ja linkittyvät muihin seikkoihin. Ei sen koodarin siinä kohdassa tarvitse tuntea lakipykälää, mitä oikeuksia minkäkinlaiset valtuudet sisältävät. Hänelle vain toimitetaan tiedot, millaisia käyttäjäoikeuksia järjestelmään pitää luoda ja hän toteuttaa sen sitten. Ei voida mennä vain viemään uutta lakipykälää koodaajalle, että siinä, ole hyvä ja tee, koska se yksittäinen lakipykälä harvoin on sellainen, ettei se vaikuttaisi moneen muuhunkin asiaan. 

No mut tehän olette eri alojen asiantuntijoita. Sinä tunnet alan pykälät ja prosessit, kun taas koodari on järjestelmäkehityksen tekninen asiantuntija. Kummallista ajatella, ettei toinen ole asiantuntija siksi, että hänen asiantuntijuutensa on eri alueella kuin omasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

[No näköjään se ei sitten ole yleinen totuus, sen verran voin myöntää. Vielä viimeisen kerran sanon, että minun käsitykseni mukaan asiantuntijatyö on sellaista, että asiakas tulee sanomaan "hei, minulla on ongelma, kerro minulle, mitä minun pitää tehdä" ja suorittava työ on sellaista, että asiakas tulee sanomaan "hei, minulla on ongelma, ratkaise se puolestani".

Ja kun sinä menet sen speksin kanssa koodarille, että ”hei, minulla on tällainen speksi, miten se kannattaa toteuttaa?” niin miten se ei mielestäsi ole nimenomaan tuota määritelmäsi mukaista asiantuntijatyötä?

No tottakai se siinä vaiheessa onkin, jos se koodaaja antaa sinulle ohjeet, miten se koodataan ja sinä sitten sen itse toteutat. Eli tuossa tapauksessa sinä itse olet se suorittavan tason koodaaja ja se, jolta kysyit ohjeita on asiantuntija. Kyllä, tuossa tilanteessa se toinen koodaaja on asiantuntija ja sinä et. 

Tossa ei ole mitään järkeä.

Ajatellaan tutkimustyötä. Tutkimuksen suunnittelu, datan kerääminen, analyysi (koodaamisineen) ja tulosten raportointi on kaikki asiantuntijatyötä, vaikka yksittäinen tutkija ei ole kaikkien välivaiheiden asiantuntija. Joskus voidaan pyytää konsultaatiota ohjelmoijalta, jolloin hän on määritelmäsi mukaan asiantuntija. Jos tutkija ei sittenkään osaa, tai jos kyseessä on todella iso projekti ja koodia on tarkoitus käyttää pitkään ja sen on oikeasti oltava tehokasta, koodi ostetaan muualta (tai tehdään yhteistyönä ohjelmoinnin tutkijoiden kanssa). Tällöinkö, kun tehtävä on liian vaikea yhden alan tutkijalle, se muuttuu suorittavaksi työksi?

Tutkija, käyttäessään jonkun toisen koodaamaa softaa, on asiantuntijatyössä. Ja se on asiantuntijatyössä silloinkin, kun koodaa itselleen analyysiscriptiä, vaikka ei olisi koodaamisen asiantuntija. Ja koodaaja on asiantuntijatyössä ollessaan palaverissa äänessä, ollessaan palaverissa hiljaa, koodatessaan, testatessaan koodia, opiskellessaan uutta tekniikkaa - ja myös raportoidessaan tai täytellessään työaikakirjanpitoa, vaikka hän ei ole kirjanpidon asiantuntija.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asiantuntijatyöhön liittyy jonkinlainen tiedonhankinta-, opettamis- ja valistuselementti. En osaa tätä nyt oikein paremmin selittää. Jostain kumman syystä tässä nyt oletetaan, että ei-asiantuntijatyö tarkoittaisi sitä, ettei mitään osaamista tarvittaisi. Siitä ei ole ollenkaan kysymys. 

Ihan varmasti joka ainoan ohjelmoijan työhön liittyy ainakin jatkuva tiedonhankintaelementti. Joskus jopa rasittavuuteen asti: on pakko oppia jatkuvasti itsenäisesti uutta, ilman että kukaan kurssittaa tai antaa edes aikaa siihen.

No tuohan liittyy aika moneen alaan. Entäs nuo muut elementit? Paljonko käytät aikaa, että asiakkaalle menee perille koodaamisen perusperiaatteet ja että hän tietää, miten häneen minkäkinlainen koodaaminen vaikuttaa?

Miksi asiakkaan pitäisi välittää tuosta, ja miksi sinä kuvittelet että sinun määritelmäsi asiantuntijatyöstä on millään tapaa oikea?

No näköjään se ei sitten ole yleinen totuus, sen verran voin myöntää. Vielä viimeisen kerran sanon, että minun käsitykseni mukaan asiantuntijatyö on sellaista, että asiakas tulee sanomaan "hei, minulla on ongelma, kerro minulle, mitä minun pitää tehdä" ja suorittava työ on sellaista, että asiakas tulee sanomaan "hei, minulla on ongelma, ratkaise se puolestani". Mutta tämä on nyt näköjään vain minun näkemykseni ja olen pahoillani, jos joku nyt sai sen käsityksen, että puhun ammattitaidosta tai osaamattomuudesta. Sitä en missään vaiheessa ole tarkoittanut, vaan sitä tekemisen lähestymistapaa.

Tämä jaottelu on nimittäin ihan todellinen muissakin yhteyksissä. Esimerkiksi liikuntapalveluissa on eri arvonlisävero personal trainerin ohjaukselle ja ryhmäliikunnalle. Toisessa ostat asiantuntijuutta ja toisessa  ostat palvelun valmiina, vaikka se ryhmäliikunnan vetäjä olisikin pt ja ohjelma ammattitaidolla suunniteltu. Toki voidaan ajatella, että ryhmäliikunnassakin ostat vetäjän asiantuntijuutta, mutta se rooli asiakkaaseen nähden on ihan erilainen. 

Mutta minä en ole oikea ihminen määrittelemään näitä ehdottomasti. Yritän nyt vain selittää sitä, miten minä sen käsitän. Teidän ei tarvitse olla kanssani samaa mieltä eikä pahastua. 

Edelleen vaan missaat sinulle rautalangasta väännetyn pointin kokonaan. Nuo analogiasikin menevät kerta toisensa päin mäntyä. Vähän surullista, että et ilmeisesti vaan tajua.

Miten niin menevät mönkään ja miten niin missaan? Jos et ymmärrä tuota personal trainer -esimerkkiä, se olet sinä, jolta menee nyt pointti ohi. Tuon paremmin en pysty enää asiaa selittämään. Minä kyllä ymmärrän varsin hyvin, mitä minulle on sanottu, mutta minä yritän nyt selittää, mikä ero on minun näkemykselläni ja teidän muiden näkemyksellä. Te puhutte osaamisesta, kun minä puhun työnkuvasta. 

Ei kun me puhutaan työnkuvasta, ja sä et ymmärrä koodaajan työnkuvaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sosiaalihuollon tietojärjestelmää päivittäin käyttävänä alan ymmärtää, miksi julkisen puolen tietojärjestelmät ovat niin umpisurkeita ja vanhanaikaisia.

Veljeni on osakkaana eräässä hyvin menestyvässä ohjelmointialan yrityksessä. Titteliltään joku senior program director tms. Kulkee ympäri Suomea opettamassa ja kouluttamassa, suunnittelee yhdessä asiakkaiden kanssa isoja ja vaativia projekteja. Ja kyllä, osallistuu myös koodaamiseen, koska on alansa ns. huippuasiantuntija ja koodaaminen vertautuu hänelle intohimoon ja melkein taiteeseen.

Kunpa jatkossa minunkin käyttämiäni ohjelmistoja ym. pääsisivät suunnittelemaan ja toteuttamaan alan todelliset huiput. Keinotekoisia ja vanhanaikaisia hierarkioita roikottavien tyyppien sijaan. Olisi ihana tehdä töitä nykyaikaisilla ja sujuvilla, ketterillä työvälineillä.

T. Sosiaalialan erityisasiantuntija

 

Niin, hänenkään työnkuva ei silti ole koodaaja, vaikka hän sitä työssään välillä tekee. Nimenomaan, kunnon ohjelmiston tekemiseen tarvitaan vähän muutakin näkemystä, kuin vahva koodaajatausta. Eli noita jäykkiä ja vanhanaikaisia järjestelmiä syntyy nimenomaan, kun ei ole sitä käyttäjän alan näkemystä tai kokemusta, vaan annetaan vain tehtävä jollekin koodarille, joka itse järkeilee ne hierarkiat alaa ymmärtämättä. 

Kyllä hän koodariksi itseään kutsuu ja koodarina pitää. Ja koodareina itseään pitävät myös muut tuon yrityksen asiantuntijat, jotka ovat asiantuntijoita juuri siinä ohjelmistosuunnittelussa ja -kehittämisessä. Pikemminkin tuntuu siltä, että sinun käsityksesi koodareista on pysähtynyt jonnekin kauas menneisyyteen. 

Ja ilmeisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ohjelmistot tehdään sinun mainostamallasi metodilla, ja tulokset näen itse päivittäin. 

Hohhoijaa. Minä en kutsuisi sinun veljeäsi pelkäksi koodaajaksi, joten en nyt ihan ymmärrä, millä tavalla minun käsitykseni tässä nyt on väärä. Eihän se nyt minun syyni ole, jos veljesi ei käytä osuvampaa nimitystä omasta työnkuvastaan. Jos joku sanoo olevansa tarjoilija, ei kai se minun syyni ole, jos erehdyn luulemaan häntä suorittavan tason työntekijäksi, jos hän onkin oikeasti hotelliketjun johtaja, joka välillä käy siellä salissa tarjoilemassa. Jotenkin nurinkurinen tämä asenne, että sanotaan työnkuvan olevan pelkkää koodaamista, mutta sitten suututaan, kun joku olettaa työnkuvan olevan pelkkää koodaamista. 

Sinun käsityksesi "pelkästä koodaamisesta" on väärä. Et ymmärrä, mitä asiantunteva koodaaminen pitää sisällään eli mikä on koodarin työnkuva. Sinänsä tuntuu  oudolta, koska asiaa on yritetty sinulle selventää sivukaupalla. 

Se, että ihminen myös tekee jotain käytännössä, ei tarkoita etteikö hän voisi olla samalla asiantuntija. Ihan itse minäkin esim. viranomaispäätökseni kirjoitan ja jopa postitan työssäni sosiaalialan erityisasiantuntijana. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asiantuntijatyöhön liittyy jonkinlainen tiedonhankinta-, opettamis- ja valistuselementti. En osaa tätä nyt oikein paremmin selittää. Jostain kumman syystä tässä nyt oletetaan, että ei-asiantuntijatyö tarkoittaisi sitä, ettei mitään osaamista tarvittaisi. Siitä ei ole ollenkaan kysymys. 

Ihan varmasti joka ainoan ohjelmoijan työhön liittyy ainakin jatkuva tiedonhankintaelementti. Joskus jopa rasittavuuteen asti: on pakko oppia jatkuvasti itsenäisesti uutta, ilman että kukaan kurssittaa tai antaa edes aikaa siihen.

No tuohan liittyy aika moneen alaan. Entäs nuo muut elementit? Paljonko käytät aikaa, että asiakkaalle menee perille koodaamisen perusperiaatteet ja että hän tietää, miten häneen minkäkinlainen koodaaminen vaikuttaa?

Miksi asiakkaan pitäisi välittää tuosta, ja miksi sinä kuvittelet että sinun määritelmäsi asiantuntijatyöstä on millään tapaa oikea?

No näköjään se ei sitten ole yleinen totuus, sen verran voin myöntää. Vielä viimeisen kerran sanon, että minun käsitykseni mukaan asiantuntijatyö on sellaista, että asiakas tulee sanomaan "hei, minulla on ongelma, kerro minulle, mitä minun pitää tehdä" ja suorittava työ on sellaista, että asiakas tulee sanomaan "hei, minulla on ongelma, ratkaise se puolestani". Mutta tämä on nyt näköjään vain minun näkemykseni ja olen pahoillani, jos joku nyt sai sen käsityksen, että puhun ammattitaidosta tai osaamattomuudesta. Sitä en missään vaiheessa ole tarkoittanut, vaan sitä tekemisen lähestymistapaa.

Tämä jaottelu on nimittäin ihan todellinen muissakin yhteyksissä. Esimerkiksi liikuntapalveluissa on eri arvonlisävero personal trainerin ohjaukselle ja ryhmäliikunnalle. Toisessa ostat asiantuntijuutta ja toisessa  ostat palvelun valmiina, vaikka se ryhmäliikunnan vetäjä olisikin pt ja ohjelma ammattitaidolla suunniteltu. Toki voidaan ajatella, että ryhmäliikunnassakin ostat vetäjän asiantuntijuutta, mutta se rooli asiakkaaseen nähden on ihan erilainen. 

Mutta minä en ole oikea ihminen määrittelemään näitä ehdottomasti. Yritän nyt vain selittää sitä, miten minä sen käsitän. Teidän ei tarvitse olla kanssani samaa mieltä eikä pahastua. 

Edelleen vaan missaat sinulle rautalangasta väännetyn pointin kokonaan. Nuo analogiasikin menevät kerta toisensa päin mäntyä. Vähän surullista, että et ilmeisesti vaan tajua.

Miten niin menevät mönkään ja miten niin missaan? Jos et ymmärrä tuota personal trainer -esimerkkiä, se olet sinä, jolta menee nyt pointti ohi. Tuon paremmin en pysty enää asiaa selittämään. Minä kyllä ymmärrän varsin hyvin, mitä minulle on sanottu, mutta minä yritän nyt selittää, mikä ero on minun näkemykselläni ja teidän muiden näkemyksellä. Te puhutte osaamisesta, kun minä puhun työnkuvasta. 

Mulla on sulle kysymys. Oletetaan, että henkilöllä on data-aineisto, ja hän haluaa tietää, miten eri ruoka-aineiden ostaminen liittyy toisiinsa. Hän voi joko selvittää asian itse, jolloin hän on asiantuntijatyössä, tai hän voi kysyä neuvoa tilastotieteilijältä, joka kertoo, mitä henkilön pitää tehdä, jolloin tilastotieteilijä on asiantuntija (ja ilmeisesti henkilö itse, jolla on tutkimuskysymys ja aineisto, muuttuu suorittavan työn tekijäksi?) Tai sitten hän voi pyytää tilastotieteilijää tekemään laskut, jolloin hän on asiantuntija (ja tilastotieteilijä, joka valitsee tilastolliset menetelmät ja arvioi luotettavuuden, ilmeisesti muuttuu suorittavan työn tekijäksi?)

No, entä jos koko homma lähti siitä, että kauppa halusi tietää, ostaako punaisia appelsiineja ostava ihminen myös sinisiä banaaneja? Muuttuvatko kaikki tyypit, jotka osallistuvat tämän selvittämiseen, suorittavan työn tekijöiksi? Entä jos kauppa haluaa tekoälyn, joka ennustaa sinisten banaanien menekin ensi viikolla, mutta siihen ei vielä ole tekniikkaa. Muuttuvatko tekoälytutkijat suorittavan työn tekijöiksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

[No näköjään se ei sitten ole yleinen totuus, sen verran voin myöntää. Vielä viimeisen kerran sanon, että minun käsitykseni mukaan asiantuntijatyö on sellaista, että asiakas tulee sanomaan "hei, minulla on ongelma, kerro minulle, mitä minun pitää tehdä" ja suorittava työ on sellaista, että asiakas tulee sanomaan "hei, minulla on ongelma, ratkaise se puolestani".

Ja kun sinä menet sen speksin kanssa koodarille, että ”hei, minulla on tällainen speksi, miten se kannattaa toteuttaa?” niin miten se ei mielestäsi ole nimenomaan tuota määritelmäsi mukaista asiantuntijatyötä?

No tottakai se siinä vaiheessa onkin, jos se koodaaja antaa sinulle ohjeet, miten se koodataan ja sinä sitten sen itse toteutat. Eli tuossa tapauksessa sinä itse olet se suorittavan tason koodaaja ja se, jolta kysyit ohjeita on asiantuntija. Kyllä, tuossa tilanteessa se toinen koodaaja on asiantuntija ja sinä et. 

Tossa ei ole mitään järkeä.

Ajatellaan tutkimustyötä. Tutkimuksen suunnittelu, datan kerääminen, analyysi (koodaamisineen) ja tulosten raportointi on kaikki asiantuntijatyötä, vaikka yksittäinen tutkija ei ole kaikkien välivaiheiden asiantuntija. Joskus voidaan pyytää konsultaatiota ohjelmoijalta, jolloin hän on määritelmäsi mukaan asiantuntija. Jos tutkija ei sittenkään osaa, tai jos kyseessä on todella iso projekti ja koodia on tarkoitus käyttää pitkään ja sen on oikeasti oltava tehokasta, koodi ostetaan muualta (tai tehdään yhteistyönä ohjelmoinnin tutkijoiden kanssa). Tällöinkö, kun tehtävä on liian vaikea yhden alan tutkijalle, se muuttuu suorittavaksi työksi?

Tutkija, käyttäessään jonkun toisen koodaamaa softaa, on asiantuntijatyössä. Ja se on asiantuntijatyössä silloinkin, kun koodaa itselleen analyysiscriptiä, vaikka ei olisi koodaamisen asiantuntija. Ja koodaaja on asiantuntijatyössä ollessaan palaverissa äänessä, ollessaan palaverissa hiljaa, koodatessaan, testatessaan koodia, opiskellessaan uutta tekniikkaa - ja myös raportoidessaan tai täytellessään työaikakirjanpitoa, vaikka hän ei ole kirjanpidon asiantuntija.

En nyt ihan ymmärrä, mitä tarkoitat. Jos ollaan oikeasti kehittämässä tutkijan asiantuntijuuden avulla jotain todella isoa järjestelmää, jossa myös opetetaan tutkijalle sen käyttö analyysiskripteineen, tottakai se on asiantuntijatyötä. Mutta jos tutkija menee ohjelmistotaloon ja sanoo, että tarvitsen nyt tällaisen ohjelmiston, johon tulee tällaiset asiat ja saa sellaisen jostain hyllyltä valmiina, silloin hän ei ole juuri tähän asiakkaaseen nähden asiantuntija, vaikka onkin sen valmiin ohjelmiston itse koodannut. Asiakas ei siis osta asiantuntijapalvelua, vaan sen ohjelmiston, vaikka siihen olisi asiantuntijuutta käytettykin. Ethän sinäkään osta asiantuntijapalveluja, jos ostat auton, vaikka siellä on monenlaiset asiantuntijat hääränneet. Toki se on hinnassa mukana, mutta et voi sanoa, että tarvitsin vähän asiantuntijakonsultaatiota, joten ostin tällaisen Volvon. 

Pointti onkin, mistä kaikista se työnkuva koostuu. Jos se on pelkästään koodaamista, eikä konsultointia, kehittämistä jne, sanoisin sitä kyllä suorittavaksi työksi. Jos taas työhön liittyy paljonkin konsultointia, tutkimusta ja kehittämistä, en kyllä enää sanoisi tätä henkilöä koodariksi, vaan joksikin kehittäjäksi. Eli tämä nyt joku ammattiylpeysasia, että siitä koodarisanasta pidetään kynsin hampain kiinni, vaikka työnkuva olisi lähempänä jotain development-osastoa? Hotellinjohtajakin haluaa, että häntä kutsutaan tarjoilijaksi, mutta loukkaantuu, jos joku häntä sellaiseksi luulee. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asiantuntijatyöhön liittyy jonkinlainen tiedonhankinta-, opettamis- ja valistuselementti. En osaa tätä nyt oikein paremmin selittää. Jostain kumman syystä tässä nyt oletetaan, että ei-asiantuntijatyö tarkoittaisi sitä, ettei mitään osaamista tarvittaisi. Siitä ei ole ollenkaan kysymys. 

Ihan varmasti joka ainoan ohjelmoijan työhön liittyy ainakin jatkuva tiedonhankintaelementti. Joskus jopa rasittavuuteen asti: on pakko oppia jatkuvasti itsenäisesti uutta, ilman että kukaan kurssittaa tai antaa edes aikaa siihen.

No tuohan liittyy aika moneen alaan. Entäs nuo muut elementit? Paljonko käytät aikaa, että asiakkaalle menee perille koodaamisen perusperiaatteet ja että hän tietää, miten häneen minkäkinlainen koodaaminen vaikuttaa?

Miksi asiakkaan pitäisi välittää tuosta, ja miksi sinä kuvittelet että sinun määritelmäsi asiantuntijatyöstä on millään tapaa oikea?

No näköjään se ei sitten ole yleinen totuus, sen verran voin myöntää. Vielä viimeisen kerran sanon, että minun käsitykseni mukaan asiantuntijatyö on sellaista, että asiakas tulee sanomaan "hei, minulla on ongelma, kerro minulle, mitä minun pitää tehdä" ja suorittava työ on sellaista, että asiakas tulee sanomaan "hei, minulla on ongelma, ratkaise se puolestani". Mutta tämä on nyt näköjään vain minun näkemykseni ja olen pahoillani, jos joku nyt sai sen käsityksen, että puhun ammattitaidosta tai osaamattomuudesta. Sitä en missään vaiheessa ole tarkoittanut, vaan sitä tekemisen lähestymistapaa.

Tämä jaottelu on nimittäin ihan todellinen muissakin yhteyksissä. Esimerkiksi liikuntapalveluissa on eri arvonlisävero personal trainerin ohjaukselle ja ryhmäliikunnalle. Toisessa ostat asiantuntijuutta ja toisessa  ostat palvelun valmiina, vaikka se ryhmäliikunnan vetäjä olisikin pt ja ohjelma ammattitaidolla suunniteltu. Toki voidaan ajatella, että ryhmäliikunnassakin ostat vetäjän asiantuntijuutta, mutta se rooli asiakkaaseen nähden on ihan erilainen. 

Mutta minä en ole oikea ihminen määrittelemään näitä ehdottomasti. Yritän nyt vain selittää sitä, miten minä sen käsitän. Teidän ei tarvitse olla kanssani samaa mieltä eikä pahastua. 

Edelleen vaan missaat sinulle rautalangasta väännetyn pointin kokonaan. Nuo analogiasikin menevät kerta toisensa päin mäntyä. Vähän surullista, että et ilmeisesti vaan tajua.

Miten niin menevät mönkään ja miten niin missaan? Jos et ymmärrä tuota personal trainer -esimerkkiä, se olet sinä, jolta menee nyt pointti ohi. Tuon paremmin en pysty enää asiaa selittämään. Minä kyllä ymmärrän varsin hyvin, mitä minulle on sanottu, mutta minä yritän nyt selittää, mikä ero on minun näkemykselläni ja teidän muiden näkemyksellä. Te puhutte osaamisesta, kun minä puhun työnkuvasta. 

Mulla on sulle kysymys. Oletetaan, että henkilöllä on data-aineisto, ja hän haluaa tietää, miten eri ruoka-aineiden ostaminen liittyy toisiinsa. Hän voi joko selvittää asian itse, jolloin hän on asiantuntijatyössä, tai hän voi kysyä neuvoa tilastotieteilijältä, joka kertoo, mitä henkilön pitää tehdä, jolloin tilastotieteilijä on asiantuntija (ja ilmeisesti henkilö itse, jolla on tutkimuskysymys ja aineisto, muuttuu suorittavan työn tekijäksi?) Tai sitten hän voi pyytää tilastotieteilijää tekemään laskut, jolloin hän on asiantuntija (ja tilastotieteilijä, joka valitsee tilastolliset menetelmät ja arvioi luotettavuuden, ilmeisesti muuttuu suorittavan työn tekijäksi?)

No, entä jos koko homma lähti siitä, että kauppa halusi tietää, ostaako punaisia appelsiineja ostava ihminen myös sinisiä banaaneja? Muuttuvatko kaikki tyypit, jotka osallistuvat tämän selvittämiseen, suorittavan työn tekijöiksi? Entä jos kauppa haluaa tekoälyn, joka ennustaa sinisten banaanien menekin ensi viikolla, mutta siihen ei vielä ole tekniikkaa. Muuttuvatko tekoälytutkijat suorittavan työn tekijöiksi?

Jos tilastotieteilijän työnkuva on se, että hänelle kannetaan aineistoja ja hän vain laskee pyydetyt tietyt regressiot ja raportoi ne toimeksiantajalle ilman ohjeistusta analysointiin ja tulkintaan, kutsuisin sitä suorittavaksi työksi. Jos taas hän pohtii toimeksiantajan kanssa tutkimusmenetelmiä ja niiden tarkoituksenmukaisuutta ja antaa ohjeistuksia tulkintaan, tällöin on kyseessä asiantuntijuus. 

Tekoälyesimerkissä en ihan ymmärrä, ovatko nämä mainitsemasi tekoälytutkijat nyt siis jotain ulkopuolisia heppuja jossain maailmalla vai nämä joiden luo kauppias marssii toiveensa kanssa. Jos kyse on siitä, että jossain maailmalla on tutkittu tekoälyä ja sitten kauppias marssii jonkun tyypin luo, joka sitä hyödyntää, eihän ne tekoälytutkijat tuossa miksikään muutu. He ovat tuottaneet tietoa, jota muut pääsevät hyödyntämään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

[No näköjään se ei sitten ole yleinen totuus, sen verran voin myöntää. Vielä viimeisen kerran sanon, että minun käsitykseni mukaan asiantuntijatyö on sellaista, että asiakas tulee sanomaan "hei, minulla on ongelma, kerro minulle, mitä minun pitää tehdä" ja suorittava työ on sellaista, että asiakas tulee sanomaan "hei, minulla on ongelma, ratkaise se puolestani".

Ja kun sinä menet sen speksin kanssa koodarille, että ”hei, minulla on tällainen speksi, miten se kannattaa toteuttaa?” niin miten se ei mielestäsi ole nimenomaan tuota määritelmäsi mukaista asiantuntijatyötä?

No tottakai se siinä vaiheessa onkin, jos se koodaaja antaa sinulle ohjeet, miten se koodataan ja sinä sitten sen itse toteutat. Eli tuossa tapauksessa sinä itse olet se suorittavan tason koodaaja ja se, jolta kysyit ohjeita on asiantuntija. Kyllä, tuossa tilanteessa se toinen koodaaja on asiantuntija ja sinä et. 

Tossa ei ole mitään järkeä.

Ajatellaan tutkimustyötä. Tutkimuksen suunnittelu, datan kerääminen, analyysi (koodaamisineen) ja tulosten raportointi on kaikki asiantuntijatyötä, vaikka yksittäinen tutkija ei ole kaikkien välivaiheiden asiantuntija. Joskus voidaan pyytää konsultaatiota ohjelmoijalta, jolloin hän on määritelmäsi mukaan asiantuntija. Jos tutkija ei sittenkään osaa, tai jos kyseessä on todella iso projekti ja koodia on tarkoitus käyttää pitkään ja sen on oikeasti oltava tehokasta, koodi ostetaan muualta (tai tehdään yhteistyönä ohjelmoinnin tutkijoiden kanssa). Tällöinkö, kun tehtävä on liian vaikea yhden alan tutkijalle, se muuttuu suorittavaksi työksi?

Tutkija, käyttäessään jonkun toisen koodaamaa softaa, on asiantuntijatyössä. Ja se on asiantuntijatyössä silloinkin, kun koodaa itselleen analyysiscriptiä, vaikka ei olisi koodaamisen asiantuntija. Ja koodaaja on asiantuntijatyössä ollessaan palaverissa äänessä, ollessaan palaverissa hiljaa, koodatessaan, testatessaan koodia, opiskellessaan uutta tekniikkaa - ja myös raportoidessaan tai täytellessään työaikakirjanpitoa, vaikka hän ei ole kirjanpidon asiantuntija.

En nyt ihan ymmärrä, mitä tarkoitat. Jos ollaan oikeasti kehittämässä tutkijan asiantuntijuuden avulla jotain todella isoa järjestelmää, jossa myös opetetaan tutkijalle sen käyttö analyysiskripteineen, tottakai se on asiantuntijatyötä. Mutta jos tutkija menee ohjelmistotaloon ja sanoo, että tarvitsen nyt tällaisen ohjelmiston, johon tulee tällaiset asiat ja saa sellaisen jostain hyllyltä valmiina, silloin hän ei ole juuri tähän asiakkaaseen nähden asiantuntija, vaikka onkin sen valmiin ohjelmiston itse koodannut. Asiakas ei siis osta asiantuntijapalvelua, vaan sen ohjelmiston, vaikka siihen olisi asiantuntijuutta käytettykin. Ethän sinäkään osta asiantuntijapalveluja, jos ostat auton, vaikka siellä on monenlaiset asiantuntijat hääränneet. Toki se on hinnassa mukana, mutta et voi sanoa, että tarvitsin vähän asiantuntijakonsultaatiota, joten ostin tällaisen Volvon. 

Pointti onkin, mistä kaikista se työnkuva koostuu. Jos se on pelkästään koodaamista, eikä konsultointia, kehittämistä jne, sanoisin sitä kyllä suorittavaksi työksi. Jos taas työhön liittyy paljonkin konsultointia, tutkimusta ja kehittämistä, en kyllä enää sanoisi tätä henkilöä koodariksi, vaan joksikin kehittäjäksi. Eli tämä nyt joku ammattiylpeysasia, että siitä koodarisanasta pidetään kynsin hampain kiinni, vaikka työnkuva olisi lähempänä jotain development-osastoa? Hotellinjohtajakin haluaa, että häntä kutsutaan tarjoilijaksi, mutta loukkaantuu, jos joku häntä sellaiseksi luulee. 

Koodari = ohjelmistokehittäjä. Sitähän tässä on selitetty.

Ja vielä: "silloin hän ei ole juuri tähän asiakkaaseen nähden asiantuntija, vaikka onkin sen valmiin ohjelmiston itse koodannut" - asiantuntijatyö ei toimi näin, eikä todellakaan sen kehittäjän asiantuntijuus häviä sillä, että valmista tuotetta myydään.

Sulla on nyt jotkut omat määritelmät. Onnea valitsemallasi tiellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä tekee asiantuntijatyöstä ansiantuntijatyötä?

Se, että sulla on syvällinen osaaminen tietystä asiasta. Silloin olet asiantuntija. Osaaminen syntyy yleensä opiskelun ja työkokemuksen kautta.

Niin no eikö melkein kaikki työ ole silloin asiantuntijatyötä??

Periaatteessa kyllä ja onhan nykyään vaikka missä tehtävissä nimikkeenä Specialist. Asiakaspalvelija on Customer Service Specialist jne. Käytännössä tavallista suorittavaa duunia en asiantuntijatyöksi sanoisi. Putkimies on putkimies ja kassahenkilö on kassahenkilö.

Eikö se hitsin putkimies vasta asiantuntija olekin, en mä ainakaan tiedä niistä hommista mitään tai osaisi itse tehdä

Se on ammattimies. Putkimiehelle ja muille ammattimiehille on selkeä osaaminen ja työtavat, jotka toimivat useimmiten kerta toisensa jälkeen ruutinilla. Hana asennetaan aina samalla tavalla ja putkiliitos tehdään tietyllä mekanismilla.

Asiantuntijatyö on sellaista, jossa pitää jatkuvasti osata soveltaa ja suunnitella. Ei ole toista täysin samanlaista tapausta, vaan pitää tutkia ja pohtia kuinka tässä tapauksessa toimitaan. Putkialan tapauksessa insinööri on se asiantuntija, joka suunnittelee, laskee ja soveltaa.

Njää. Väitän että putkimiehet todellakin suunnittelevat ja soveltavat. Etenkin mikäli kyse korjausrakentamisesta ja isoista kohteista. Hanojen asentaminen on huono esimerkki koska se on pieni osa työtä, mutta kyllä niissäkin on niin erilaisia systeemejä ettei todellakaan asenneta aina samalla tavalla. Vain työstä tietämätön ajattelee noin.

Ammattimiehen ja asiantuntijan erottaa oikeasti se että asiantuntija tekee toimistotyötä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sosiaalihuollon tietojärjestelmää päivittäin käyttävänä alan ymmärtää, miksi julkisen puolen tietojärjestelmät ovat niin umpisurkeita ja vanhanaikaisia.

Veljeni on osakkaana eräässä hyvin menestyvässä ohjelmointialan yrityksessä. Titteliltään joku senior program director tms. Kulkee ympäri Suomea opettamassa ja kouluttamassa, suunnittelee yhdessä asiakkaiden kanssa isoja ja vaativia projekteja. Ja kyllä, osallistuu myös koodaamiseen, koska on alansa ns. huippuasiantuntija ja koodaaminen vertautuu hänelle intohimoon ja melkein taiteeseen.

Kunpa jatkossa minunkin käyttämiäni ohjelmistoja ym. pääsisivät suunnittelemaan ja toteuttamaan alan todelliset huiput. Keinotekoisia ja vanhanaikaisia hierarkioita roikottavien tyyppien sijaan. Olisi ihana tehdä töitä nykyaikaisilla ja sujuvilla, ketterillä työvälineillä.

T. Sosiaalialan erityisasiantuntija

 

Niin, hänenkään työnkuva ei silti ole koodaaja, vaikka hän sitä työssään välillä tekee. Nimenomaan, kunnon ohjelmiston tekemiseen tarvitaan vähän muutakin näkemystä, kuin vahva koodaajatausta. Eli noita jäykkiä ja vanhanaikaisia järjestelmiä syntyy nimenomaan, kun ei ole sitä käyttäjän alan näkemystä tai kokemusta, vaan annetaan vain tehtävä jollekin koodarille, joka itse järkeilee ne hierarkiat alaa ymmärtämättä. 

Kyllä hän koodariksi itseään kutsuu ja koodarina pitää. Ja koodareina itseään pitävät myös muut tuon yrityksen asiantuntijat, jotka ovat asiantuntijoita juuri siinä ohjelmistosuunnittelussa ja -kehittämisessä. Pikemminkin tuntuu siltä, että sinun käsityksesi koodareista on pysähtynyt jonnekin kauas menneisyyteen. 

Ja ilmeisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ohjelmistot tehdään sinun mainostamallasi metodilla, ja tulokset näen itse päivittäin. 

Hohhoijaa. Minä en kutsuisi sinun veljeäsi pelkäksi koodaajaksi, joten en nyt ihan ymmärrä, millä tavalla minun käsitykseni tässä nyt on väärä. Eihän se nyt minun syyni ole, jos veljesi ei käytä osuvampaa nimitystä omasta työnkuvastaan. Jos joku sanoo olevansa tarjoilija, ei kai se minun syyni ole, jos erehdyn luulemaan häntä suorittavan tason työntekijäksi, jos hän onkin oikeasti hotelliketjun johtaja, joka välillä käy siellä salissa tarjoilemassa. Jotenkin nurinkurinen tämä asenne, että sanotaan työnkuvan olevan pelkkää koodaamista, mutta sitten suututaan, kun joku olettaa työnkuvan olevan pelkkää koodaamista. 

Sinun käsityksesi "pelkästä koodaamisesta" on väärä. Et ymmärrä, mitä asiantunteva koodaaminen pitää sisällään eli mikä on koodarin työnkuva. Sinänsä tuntuu  oudolta, koska asiaa on yritetty sinulle selventää sivukaupalla. 

Se, että ihminen myös tekee jotain käytännössä, ei tarkoita etteikö hän voisi olla samalla asiantuntija. Ihan itse minäkin esim. viranomaispäätökseni kirjoitan ja jopa postitan työssäni sosiaalialan erityisasiantuntijana. 

No kerrohan, miksi veljesi titteli on senior program director eikä koodaaja. Jos haluat uuden ohjelmiston ja menet jonkun ohjelmistoyrityksen sivuille, otatko yhteyttä henkilöön, jonka titteliksi on mainittu ohjelmistokehittäjä, tietoturva-analyytikko, tietokantasuunnittelija vai koodari. Uskallan väittää, että koodarin puoleen et kyllä ensimmäisenä kääntyisi. Nimenomaan, jos teet työksesi enimmäkseen täysin jotain muuta kuin koodaat, miksi ihmeessä kutsuisit itseäsi koodaajaksi? Tämä ei nyt minulle oikein aukea. Kutsuuko kaupan esimies itseään hyllyttäjäksi? No ei kutsu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

[No näköjään se ei sitten ole yleinen totuus, sen verran voin myöntää. Vielä viimeisen kerran sanon, että minun käsitykseni mukaan asiantuntijatyö on sellaista, että asiakas tulee sanomaan "hei, minulla on ongelma, kerro minulle, mitä minun pitää tehdä" ja suorittava työ on sellaista, että asiakas tulee sanomaan "hei, minulla on ongelma, ratkaise se puolestani".

Ja kun sinä menet sen speksin kanssa koodarille, että ”hei, minulla on tällainen speksi, miten se kannattaa toteuttaa?” niin miten se ei mielestäsi ole nimenomaan tuota määritelmäsi mukaista asiantuntijatyötä?

No tottakai se siinä vaiheessa onkin, jos se koodaaja antaa sinulle ohjeet, miten se koodataan ja sinä sitten sen itse toteutat. Eli tuossa tapauksessa sinä itse olet se suorittavan tason koodaaja ja se, jolta kysyit ohjeita on asiantuntija. Kyllä, tuossa tilanteessa se toinen koodaaja on asiantuntija ja sinä et. 

Tossa ei ole mitään järkeä.

Ajatellaan tutkimustyötä. Tutkimuksen suunnittelu, datan kerääminen, analyysi (koodaamisineen) ja tulosten raportointi on kaikki asiantuntijatyötä, vaikka yksittäinen tutkija ei ole kaikkien välivaiheiden asiantuntija. Joskus voidaan pyytää konsultaatiota ohjelmoijalta, jolloin hän on määritelmäsi mukaan asiantuntija. Jos tutkija ei sittenkään osaa, tai jos kyseessä on todella iso projekti ja koodia on tarkoitus käyttää pitkään ja sen on oikeasti oltava tehokasta, koodi ostetaan muualta (tai tehdään yhteistyönä ohjelmoinnin tutkijoiden kanssa). Tällöinkö, kun tehtävä on liian vaikea yhden alan tutkijalle, se muuttuu suorittavaksi työksi?

Tutkija, käyttäessään jonkun toisen koodaamaa softaa, on asiantuntijatyössä. Ja se on asiantuntijatyössä silloinkin, kun koodaa itselleen analyysiscriptiä, vaikka ei olisi koodaamisen asiantuntija. Ja koodaaja on asiantuntijatyössä ollessaan palaverissa äänessä, ollessaan palaverissa hiljaa, koodatessaan, testatessaan koodia, opiskellessaan uutta tekniikkaa - ja myös raportoidessaan tai täytellessään työaikakirjanpitoa, vaikka hän ei ole kirjanpidon asiantuntija.

En nyt ihan ymmärrä, mitä tarkoitat. Jos ollaan oikeasti kehittämässä tutkijan asiantuntijuuden avulla jotain todella isoa järjestelmää, jossa myös opetetaan tutkijalle sen käyttö analyysiskripteineen, tottakai se on asiantuntijatyötä. Mutta jos tutkija menee ohjelmistotaloon ja sanoo, että tarvitsen nyt tällaisen ohjelmiston, johon tulee tällaiset asiat ja saa sellaisen jostain hyllyltä valmiina, silloin hän ei ole juuri tähän asiakkaaseen nähden asiantuntija, vaikka onkin sen valmiin ohjelmiston itse koodannut. Asiakas ei siis osta asiantuntijapalvelua, vaan sen ohjelmiston, vaikka siihen olisi asiantuntijuutta käytettykin. Ethän sinäkään osta asiantuntijapalveluja, jos ostat auton, vaikka siellä on monenlaiset asiantuntijat hääränneet. Toki se on hinnassa mukana, mutta et voi sanoa, että tarvitsin vähän asiantuntijakonsultaatiota, joten ostin tällaisen Volvon. 

Pointti onkin, mistä kaikista se työnkuva koostuu. Jos se on pelkästään koodaamista, eikä konsultointia, kehittämistä jne, sanoisin sitä kyllä suorittavaksi työksi. Jos taas työhön liittyy paljonkin konsultointia, tutkimusta ja kehittämistä, en kyllä enää sanoisi tätä henkilöä koodariksi, vaan joksikin kehittäjäksi. Eli tämä nyt joku ammattiylpeysasia, että siitä koodarisanasta pidetään kynsin hampain kiinni, vaikka työnkuva olisi lähempänä jotain development-osastoa? Hotellinjohtajakin haluaa, että häntä kutsutaan tarjoilijaksi, mutta loukkaantuu, jos joku häntä sellaiseksi luulee. 

Koodari = ohjelmistokehittäjä. Sitähän tässä on selitetty.

Ja vielä: "silloin hän ei ole juuri tähän asiakkaaseen nähden asiantuntija, vaikka onkin sen valmiin ohjelmiston itse koodannut" - asiantuntijatyö ei toimi näin, eikä todellakaan sen kehittäjän asiantuntijuus häviä sillä, että valmista tuotetta myydään.

Sulla on nyt jotkut omat määritelmät. Onnea valitsemallasi tiellä.

Niin on, sen toki myönnän. Lue vaikka uudestaan se personal trainer esimerkki. Sen paremmin en nyt tätä pysty selittämään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

[No näköjään se ei sitten ole yleinen totuus, sen verran voin myöntää. Vielä viimeisen kerran sanon, että minun käsitykseni mukaan asiantuntijatyö on sellaista, että asiakas tulee sanomaan "hei, minulla on ongelma, kerro minulle, mitä minun pitää tehdä" ja suorittava työ on sellaista, että asiakas tulee sanomaan "hei, minulla on ongelma, ratkaise se puolestani".

Ja kun sinä menet sen speksin kanssa koodarille, että ”hei, minulla on tällainen speksi, miten se kannattaa toteuttaa?” niin miten se ei mielestäsi ole nimenomaan tuota määritelmäsi mukaista asiantuntijatyötä?

No tottakai se siinä vaiheessa onkin, jos se koodaaja antaa sinulle ohjeet, miten se koodataan ja sinä sitten sen itse toteutat. Eli tuossa tapauksessa sinä itse olet se suorittavan tason koodaaja ja se, jolta kysyit ohjeita on asiantuntija. Kyllä, tuossa tilanteessa se toinen koodaaja on asiantuntija ja sinä et. 

Sinulla on kyllä todella kummallinen kuva asiantuntijatyöstä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä tekee asiantuntijatyöstä ansiantuntijatyötä?

Se, että sulla on syvällinen osaaminen tietystä asiasta. Silloin olet asiantuntija. Osaaminen syntyy yleensä opiskelun ja työkokemuksen kautta.

Niin no eikö melkein kaikki työ ole silloin asiantuntijatyötä??

Periaatteessa kyllä ja onhan nykyään vaikka missä tehtävissä nimikkeenä Specialist. Asiakaspalvelija on Customer Service Specialist jne. Käytännössä tavallista suorittavaa duunia en asiantuntijatyöksi sanoisi. Putkimies on putkimies ja kassahenkilö on kassahenkilö.

Eikö se hitsin putkimies vasta asiantuntija olekin, en mä ainakaan tiedä niistä hommista mitään tai osaisi itse tehdä

Se on ammattimies. Putkimiehelle ja muille ammattimiehille on selkeä osaaminen ja työtavat, jotka toimivat useimmiten kerta toisensa jälkeen ruutinilla. Hana asennetaan aina samalla tavalla ja putkiliitos tehdään tietyllä mekanismilla.

Asiantuntijatyö on sellaista, jossa pitää jatkuvasti osata soveltaa ja suunnitella. Ei ole toista täysin samanlaista tapausta, vaan pitää tutkia ja pohtia kuinka tässä tapauksessa toimitaan. Putkialan tapauksessa insinööri on se asiantuntija, joka suunnittelee, laskee ja soveltaa.

Njää. Väitän että putkimiehet todellakin suunnittelevat ja soveltavat. Etenkin mikäli kyse korjausrakentamisesta ja isoista kohteista. Hanojen asentaminen on huono esimerkki koska se on pieni osa työtä, mutta kyllä niissäkin on niin erilaisia systeemejä ettei todellakaan asenneta aina samalla tavalla. Vain työstä tietämätön ajattelee noin.

Ammattimiehen ja asiantuntijan erottaa oikeasti se että asiantuntija tekee toimistotyötä.

Palkka suurempi kuin monessa asiantuntijatyössä. Kertoo työn haastavuudesta sekin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sosiaalihuollon tietojärjestelmää päivittäin käyttävänä alan ymmärtää, miksi julkisen puolen tietojärjestelmät ovat niin umpisurkeita ja vanhanaikaisia.

Veljeni on osakkaana eräässä hyvin menestyvässä ohjelmointialan yrityksessä. Titteliltään joku senior program director tms. Kulkee ympäri Suomea opettamassa ja kouluttamassa, suunnittelee yhdessä asiakkaiden kanssa isoja ja vaativia projekteja. Ja kyllä, osallistuu myös koodaamiseen, koska on alansa ns. huippuasiantuntija ja koodaaminen vertautuu hänelle intohimoon ja melkein taiteeseen.

Kunpa jatkossa minunkin käyttämiäni ohjelmistoja ym. pääsisivät suunnittelemaan ja toteuttamaan alan todelliset huiput. Keinotekoisia ja vanhanaikaisia hierarkioita roikottavien tyyppien sijaan. Olisi ihana tehdä töitä nykyaikaisilla ja sujuvilla, ketterillä työvälineillä.

T. Sosiaalialan erityisasiantuntija

 

Niin, hänenkään työnkuva ei silti ole koodaaja, vaikka hän sitä työssään välillä tekee. Nimenomaan, kunnon ohjelmiston tekemiseen tarvitaan vähän muutakin näkemystä, kuin vahva koodaajatausta. Eli noita jäykkiä ja vanhanaikaisia järjestelmiä syntyy nimenomaan, kun ei ole sitä käyttäjän alan näkemystä tai kokemusta, vaan annetaan vain tehtävä jollekin koodarille, joka itse järkeilee ne hierarkiat alaa ymmärtämättä. 

Kyllä hän koodariksi itseään kutsuu ja koodarina pitää. Ja koodareina itseään pitävät myös muut tuon yrityksen asiantuntijat, jotka ovat asiantuntijoita juuri siinä ohjelmistosuunnittelussa ja -kehittämisessä. Pikemminkin tuntuu siltä, että sinun käsityksesi koodareista on pysähtynyt jonnekin kauas menneisyyteen. 

Ja ilmeisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ohjelmistot tehdään sinun mainostamallasi metodilla, ja tulokset näen itse päivittäin. 

Hohhoijaa. Minä en kutsuisi sinun veljeäsi pelkäksi koodaajaksi, joten en nyt ihan ymmärrä, millä tavalla minun käsitykseni tässä nyt on väärä. Eihän se nyt minun syyni ole, jos veljesi ei käytä osuvampaa nimitystä omasta työnkuvastaan. Jos joku sanoo olevansa tarjoilija, ei kai se minun syyni ole, jos erehdyn luulemaan häntä suorittavan tason työntekijäksi, jos hän onkin oikeasti hotelliketjun johtaja, joka välillä käy siellä salissa tarjoilemassa. Jotenkin nurinkurinen tämä asenne, että sanotaan työnkuvan olevan pelkkää koodaamista, mutta sitten suututaan, kun joku olettaa työnkuvan olevan pelkkää koodaamista. 

Sinun käsityksesi "pelkästä koodaamisesta" on väärä. Et ymmärrä, mitä asiantunteva koodaaminen pitää sisällään eli mikä on koodarin työnkuva. Sinänsä tuntuu  oudolta, koska asiaa on yritetty sinulle selventää sivukaupalla. 

Se, että ihminen myös tekee jotain käytännössä, ei tarkoita etteikö hän voisi olla samalla asiantuntija. Ihan itse minäkin esim. viranomaispäätökseni kirjoitan ja jopa postitan työssäni sosiaalialan erityisasiantuntijana. 

No kerrohan, miksi veljesi titteli on senior program director eikä koodaaja. Jos haluat uuden ohjelmiston ja menet jonkun ohjelmistoyrityksen sivuille, otatko yhteyttä henkilöön, jonka titteliksi on mainittu ohjelmistokehittäjä, tietoturva-analyytikko, tietokantasuunnittelija vai koodari. Uskallan väittää, että koodarin puoleen et kyllä ensimmäisenä kääntyisi. Nimenomaan, jos teet työksesi enimmäkseen täysin jotain muuta kuin koodaat, miksi ihmeessä kutsuisit itseäsi koodaajaksi? Tämä ei nyt minulle oikein aukea. Kutsuuko kaupan esimies itseään hyllyttäjäksi? No ei kutsu. 

Oletko kuullut synonyymeistä ja puhekielestä?

Lainaan CSC:n työpaikkailmoitusta. CSC on tieteellisen laskennan keskus, joka ylläpitää esim. tutkijoiden käyttämiä supertietokoneita. (CSC:ssä ei varmaan määritelmäsi mukaan ole asiantuntijatyötä, paitsi toisaalta siellä on kyllä myös konsultaatiota ja koulutusta... vaikeaksi menee tämä määrittely.)

"CSC hakee ohjelmistokehittäjiä monenlaisiin haastaviin datanhallinnan projekteihin. Projekteissa keskitytään esimerkiksi digitaalisen tiedon säilyvyyteen, käyttöoikeuksien hallintaan ja digitaalisten aineistojen älykkääseen käsittelyyn ja yhteensovittamiseen. Tarjoamme oivan ympäristön kehittyä huippuluokan koodariksi."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sosiaalihuollon tietojärjestelmää päivittäin käyttävänä alan ymmärtää, miksi julkisen puolen tietojärjestelmät ovat niin umpisurkeita ja vanhanaikaisia.

Veljeni on osakkaana eräässä hyvin menestyvässä ohjelmointialan yrityksessä. Titteliltään joku senior program director tms. Kulkee ympäri Suomea opettamassa ja kouluttamassa, suunnittelee yhdessä asiakkaiden kanssa isoja ja vaativia projekteja. Ja kyllä, osallistuu myös koodaamiseen, koska on alansa ns. huippuasiantuntija ja koodaaminen vertautuu hänelle intohimoon ja melkein taiteeseen.

Kunpa jatkossa minunkin käyttämiäni ohjelmistoja ym. pääsisivät suunnittelemaan ja toteuttamaan alan todelliset huiput. Keinotekoisia ja vanhanaikaisia hierarkioita roikottavien tyyppien sijaan. Olisi ihana tehdä töitä nykyaikaisilla ja sujuvilla, ketterillä työvälineillä.

T. Sosiaalialan erityisasiantuntija

 

Niin, hänenkään työnkuva ei silti ole koodaaja, vaikka hän sitä työssään välillä tekee. Nimenomaan, kunnon ohjelmiston tekemiseen tarvitaan vähän muutakin näkemystä, kuin vahva koodaajatausta. Eli noita jäykkiä ja vanhanaikaisia järjestelmiä syntyy nimenomaan, kun ei ole sitä käyttäjän alan näkemystä tai kokemusta, vaan annetaan vain tehtävä jollekin koodarille, joka itse järkeilee ne hierarkiat alaa ymmärtämättä. 

Kyllä hän koodariksi itseään kutsuu ja koodarina pitää. Ja koodareina itseään pitävät myös muut tuon yrityksen asiantuntijat, jotka ovat asiantuntijoita juuri siinä ohjelmistosuunnittelussa ja -kehittämisessä. Pikemminkin tuntuu siltä, että sinun käsityksesi koodareista on pysähtynyt jonnekin kauas menneisyyteen. 

Ja ilmeisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ohjelmistot tehdään sinun mainostamallasi metodilla, ja tulokset näen itse päivittäin. 

Hohhoijaa. Minä en kutsuisi sinun veljeäsi pelkäksi koodaajaksi, joten en nyt ihan ymmärrä, millä tavalla minun käsitykseni tässä nyt on väärä. Eihän se nyt minun syyni ole, jos veljesi ei käytä osuvampaa nimitystä omasta työnkuvastaan. Jos joku sanoo olevansa tarjoilija, ei kai se minun syyni ole, jos erehdyn luulemaan häntä suorittavan tason työntekijäksi, jos hän onkin oikeasti hotelliketjun johtaja, joka välillä käy siellä salissa tarjoilemassa. Jotenkin nurinkurinen tämä asenne, että sanotaan työnkuvan olevan pelkkää koodaamista, mutta sitten suututaan, kun joku olettaa työnkuvan olevan pelkkää koodaamista. 

Sinun käsityksesi "pelkästä koodaamisesta" on väärä. Et ymmärrä, mitä asiantunteva koodaaminen pitää sisällään eli mikä on koodarin työnkuva. Sinänsä tuntuu  oudolta, koska asiaa on yritetty sinulle selventää sivukaupalla. 

Se, että ihminen myös tekee jotain käytännössä, ei tarkoita etteikö hän voisi olla samalla asiantuntija. Ihan itse minäkin esim. viranomaispäätökseni kirjoitan ja jopa postitan työssäni sosiaalialan erityisasiantuntijana. 

No kerrohan, miksi veljesi titteli on senior program director eikä koodaaja. Jos haluat uuden ohjelmiston ja menet jonkun ohjelmistoyrityksen sivuille, otatko yhteyttä henkilöön, jonka titteliksi on mainittu ohjelmistokehittäjä, tietoturva-analyytikko, tietokantasuunnittelija vai koodari. Uskallan väittää, että koodarin puoleen et kyllä ensimmäisenä kääntyisi. Nimenomaan, jos teet työksesi enimmäkseen täysin jotain muuta kuin koodaat, miksi ihmeessä kutsuisit itseäsi koodaajaksi? Tämä ei nyt minulle oikein aukea. Kutsuuko kaupan esimies itseään hyllyttäjäksi? No ei kutsu. 

Ei kai kenenkään titteli ole koodaaja koskaan ollutkaan ja "ATK-ohjelmoijakin" on lähinnä historiallinen reliikki joka löytyy jostain tilastokeskuksen tietokannoista. Ohjelmistokehittäjiä / software developereitahan kaikki taitaa olla vaikka itsestään koodareina puhuvatkin.

Se mitä sinä et tajua että se koodaaja ei koskaan vertautunut mihinkään hyllyttäjään koska koodaus ei nyt vain toimi niin.

Okei, myönnän. Olen ollut väärässä. Minä olen aina ajatellut, että koodaaja on nimenomaan se tyyppi, joka vain toteuttaa muiden suunnittelemat systeemit. Eli että on olemassa erikseen ne suunnittelijat ja koodari sitten luo sitä merkkiriviä sen suunnittelun mukaan. Juu, olen tiennyt, että ne suunnittelijatkin myös tekevät koodausta, mutta en ole ajatellut, että he kutsuisivat itseään koodaajiksi. Olen siis ajatellut, että on erikseen ne tyypit, jotka eivät suunnittele ollenkaan ja he tekevät tavallaan sitä avustavaa perusjuttua ja se suunnittelija sitten ne vaativammat kokonaisuudet. Mutta ilmeisesti tällaisia toimenkuvia ei ole ole olemassakaan. Pahoittelut väärinymmärryksestäni. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

[No näköjään se ei sitten ole yleinen totuus, sen verran voin myöntää. Vielä viimeisen kerran sanon, että minun käsitykseni mukaan asiantuntijatyö on sellaista, että asiakas tulee sanomaan "hei, minulla on ongelma, kerro minulle, mitä minun pitää tehdä" ja suorittava työ on sellaista, että asiakas tulee sanomaan "hei, minulla on ongelma, ratkaise se puolestani".

Ja kun sinä menet sen speksin kanssa koodarille, että ”hei, minulla on tällainen speksi, miten se kannattaa toteuttaa?” niin miten se ei mielestäsi ole nimenomaan tuota määritelmäsi mukaista asiantuntijatyötä?

No tottakai se siinä vaiheessa onkin, jos se koodaaja antaa sinulle ohjeet, miten se koodataan ja sinä sitten sen itse toteutat. Eli tuossa tapauksessa sinä itse olet se suorittavan tason koodaaja ja se, jolta kysyit ohjeita on asiantuntija. Kyllä, tuossa tilanteessa se toinen koodaaja on asiantuntija ja sinä et. 

Tossa ei ole mitään järkeä.

Ajatellaan tutkimustyötä. Tutkimuksen suunnittelu, datan kerääminen, analyysi (koodaamisineen) ja tulosten raportointi on kaikki asiantuntijatyötä, vaikka yksittäinen tutkija ei ole kaikkien välivaiheiden asiantuntija. Joskus voidaan pyytää konsultaatiota ohjelmoijalta, jolloin hän on määritelmäsi mukaan asiantuntija. Jos tutkija ei sittenkään osaa, tai jos kyseessä on todella iso projekti ja koodia on tarkoitus käyttää pitkään ja sen on oikeasti oltava tehokasta, koodi ostetaan muualta (tai tehdään yhteistyönä ohjelmoinnin tutkijoiden kanssa). Tällöinkö, kun tehtävä on liian vaikea yhden alan tutkijalle, se muuttuu suorittavaksi työksi?

Tutkija, käyttäessään jonkun toisen koodaamaa softaa, on asiantuntijatyössä. Ja se on asiantuntijatyössä silloinkin, kun koodaa itselleen analyysiscriptiä, vaikka ei olisi koodaamisen asiantuntija. Ja koodaaja on asiantuntijatyössä ollessaan palaverissa äänessä, ollessaan palaverissa hiljaa, koodatessaan, testatessaan koodia, opiskellessaan uutta tekniikkaa - ja myös raportoidessaan tai täytellessään työaikakirjanpitoa, vaikka hän ei ole kirjanpidon asiantuntija.

En nyt ihan ymmärrä, mitä tarkoitat. Jos ollaan oikeasti kehittämässä tutkijan asiantuntijuuden avulla jotain todella isoa järjestelmää, jossa myös opetetaan tutkijalle sen käyttö analyysiskripteineen, tottakai se on asiantuntijatyötä. Mutta jos tutkija menee ohjelmistotaloon ja sanoo, että tarvitsen nyt tällaisen ohjelmiston, johon tulee tällaiset asiat ja saa sellaisen jostain hyllyltä valmiina, silloin hän ei ole juuri tähän asiakkaaseen nähden asiantuntija, vaikka onkin sen valmiin ohjelmiston itse koodannut. Asiakas ei siis osta asiantuntijapalvelua, vaan sen ohjelmiston, vaikka siihen olisi asiantuntijuutta käytettykin. Ethän sinäkään osta asiantuntijapalveluja, jos ostat auton, vaikka siellä on monenlaiset asiantuntijat hääränneet. Toki se on hinnassa mukana, mutta et voi sanoa, että tarvitsin vähän asiantuntijakonsultaatiota, joten ostin tällaisen Volvon. 

Pointti onkin, mistä kaikista se työnkuva koostuu. Jos se on pelkästään koodaamista, eikä konsultointia, kehittämistä jne, sanoisin sitä kyllä suorittavaksi työksi. Jos taas työhön liittyy paljonkin konsultointia, tutkimusta ja kehittämistä, en kyllä enää sanoisi tätä henkilöä koodariksi, vaan joksikin kehittäjäksi. Eli tämä nyt joku ammattiylpeysasia, että siitä koodarisanasta pidetään kynsin hampain kiinni, vaikka työnkuva olisi lähempänä jotain development-osastoa? Hotellinjohtajakin haluaa, että häntä kutsutaan tarjoilijaksi, mutta loukkaantuu, jos joku häntä sellaiseksi luulee. 

Koodari = ohjelmistokehittäjä. Sitähän tässä on selitetty.

Ja vielä: "silloin hän ei ole juuri tähän asiakkaaseen nähden asiantuntija, vaikka onkin sen valmiin ohjelmiston itse koodannut" - asiantuntijatyö ei toimi näin, eikä todellakaan sen kehittäjän asiantuntijuus häviä sillä, että valmista tuotetta myydään.

Sulla on nyt jotkut omat määritelmät. Onnea valitsemallasi tiellä.

Niin on, sen toki myönnän. Lue vaikka uudestaan se personal trainer esimerkki. Sen paremmin en nyt tätä pysty selittämään. 

Se oli huono esimerkki, eikä rinnastettavissa mihinkään normaaliin asiantuntija-suorittaja-tilanteeseen.

Asiantuntijatyön määritteleminen aukottomasti on tietenkin vaikeaa, mutta ei ole vaikeaa nähdä, että sun määritelmäsi on ristiriitainen ja toimimaton eikä vastaa yleistä kuvaa. Sinä olet jotenkin hirttäytynyt siihen määritelmään sen sijaan että myöntäisit, ettet oikein ymmärtänyt, mitä kaikkea ohjelmistokehittämiseen (=koodaamiseen) kuuluu.

Vierailija kirjoitti:

Okei, myönnän. Olen ollut väärässä. Minä olen aina ajatellut, että koodaaja on nimenomaan se tyyppi, joka vain toteuttaa muiden suunnittelemat systeemit. Eli että on olemassa erikseen ne suunnittelijat ja koodari sitten luo sitä merkkiriviä sen suunnittelun mukaan. Juu, olen tiennyt, että ne suunnittelijatkin myös tekevät koodausta, mutta en ole ajatellut, että he kutsuisivat itseään koodaajiksi. Olen siis ajatellut, että on erikseen ne tyypit, jotka eivät suunnittele ollenkaan ja he tekevät tavallaan sitä avustavaa perusjuttua ja se suunnittelija sitten ne vaativammat kokonaisuudet. Mutta ilmeisesti tällaisia toimenkuvia ei ole ole olemassakaan. Pahoittelut väärinymmärryksestäni. 

Olen iloinen, että keskustelu johti tähän ymmärrykseen, ja sorry viestistä 201, en nähny tätä ennen sen kirjoittamista. Koodausopetusta on muuten saatavissa verkosta (jopa ilmaiseksi ja jopa suomeksi) joten voit oppia vielä lisää!

Vierailija kirjoitti:

Okei, myönnän. Olen ollut väärässä. Minä olen aina ajatellut, että koodaaja on nimenomaan se tyyppi, joka vain toteuttaa muiden suunnittelemat systeemit. Eli että on olemassa erikseen ne suunnittelijat ja koodari sitten luo sitä merkkiriviä sen suunnittelun mukaan. Juu, olen tiennyt, että ne suunnittelijatkin myös tekevät koodausta, mutta en ole ajatellut, että he kutsuisivat itseään koodaajiksi. Olen siis ajatellut, että on erikseen ne tyypit, jotka eivät suunnittele ollenkaan ja he tekevät tavallaan sitä avustavaa perusjuttua ja se suunnittelija sitten ne vaativammat kokonaisuudet. Mutta ilmeisesti tällaisia toimenkuvia ei ole ole olemassakaan. Pahoittelut väärinymmärryksestäni. 

Et sinä ihan täysin väärässä ole, kyllä esim junior devaajien homma voi aluksi pitkälti olla tuollaista muiden "sanelemaa". Yleensä tällöin samalla myös kokeneempi devaaja opastaa, selittää miksi asiat tehdään niin kuin tehdään ja huolehtii että homma toimii  ja kaveri kehittyy. Ja Intiasta löytyy jalkapallokentän kokoisia halleja täynnä näitä hyllyttäjä-koodareita, mutta sieltäkin jokainen jolla on vähänkään potentiaalia kehittyä ihan oikeaksi koodariksi siirtyy kyllä muihin hommiin hyvin nopeasti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Okei, myönnän. Olen ollut väärässä. Minä olen aina ajatellut, että koodaaja on nimenomaan se tyyppi, joka vain toteuttaa muiden suunnittelemat systeemit. Eli että on olemassa erikseen ne suunnittelijat ja koodari sitten luo sitä merkkiriviä sen suunnittelun mukaan. Juu, olen tiennyt, että ne suunnittelijatkin myös tekevät koodausta, mutta en ole ajatellut, että he kutsuisivat itseään koodaajiksi. Olen siis ajatellut, että on erikseen ne tyypit, jotka eivät suunnittele ollenkaan ja he tekevät tavallaan sitä avustavaa perusjuttua ja se suunnittelija sitten ne vaativammat kokonaisuudet. Mutta ilmeisesti tällaisia toimenkuvia ei ole ole olemassakaan. Pahoittelut väärinymmärryksestäni. 

Et sinä ihan täysin väärässä ole, kyllä esim junior devaajien homma voi aluksi pitkälti olla tuollaista muiden "sanelemaa". Yleensä tällöin samalla myös kokeneempi devaaja opastaa, selittää miksi asiat tehdään niin kuin tehdään ja huolehtii että homma toimii  ja kaveri kehittyy. Ja Intiasta löytyy jalkapallokentän kokoisia halleja täynnä näitä hyllyttäjä-koodareita, mutta sieltäkin jokainen jolla on vähänkään potentiaalia kehittyä ihan oikeaksi koodariksi siirtyy kyllä muihin hommiin hyvin nopeasti. 

Juniorien tehtävät ovat yleensä yksinkertaisempia, eivät sen suunnitellumpia. Muutenkin junioreissa ei ole kiinnostavaa kyky tehdä kuvittelemiasi ”hyllytys” tehtäviä vaan kehityspotentiaali.