Kun avasit lapsena piirongin keskimmäisen laatikon

Ei ollut piironkia eikä siis laatikkoakaan.

Siskon päiväkirjan. 

Suurennuslasin.

Pelin rasiassa, mummo opetti miten pelataan 

Riippuu lipastosta. Mökillä löytyi äidin ja sisarusten vanhoja kouluaineita ja mökin vieraskirjoja. Kotona meidän sisarusten koulutöitä ja päiväkotiaskarteluja.

Minä kurkotin pienenä piirongin laatikkoon, siellä oli isän partateriä ja siitä on mulla vieläkin muisto etusormessa, koko sormenpään halkaiseva arpi.  Koko sormenpää on vieläkin sellainen pallo ja kynsi kasvaa rumasti.  

Tais olla teippirullaa ja muuta aina tarpeellista roinaa, sakset ym.

Meillä oli 70-luvulla muuramen 2-laatikkoisia lipastoja. Ei siis keskimmäistä laatikkoa tongittavaksi.

Valokuvia

Aseita

Sitä itseään.

Portti pimeyteen.

Vanttuita ja pipoja.

Lehtiä. Valitut palat ym

Sitä tunsi itsensä vähän paremmaksi, mutta se peli 

Meikkejä ja koruja.

Korurasian täynnä koruja. Pyöreän keksirasian jossa oli ompeluneuloja, nuppineuloja, pieni neulatyyny, hakaneuloja, muutama lankakerä, nappeja jne ompelemiseen tarvittavia juttuja. Unien tulkintakirjan. Raamatun.

Vanhoja kauniita kortteja, suruadresseja ym. Alin laatikko oli rikki. Mummolassa näin, kotona ei piironkia ollukaan.

Ei ollut piironkia, mutta joskus pikkulapsena avasin vanhempieni yöpöydän laatikon missä oli kondomipaketteja. Jäivät mieleeni, kun luulin niitä purukumipakkauksiksi ja ihmettelin, miksi niitä siellä säilytettiin. Onneksi en sentään mennyt availemaan...