Isovanhempi hukuttaa meidät tavaraan!
Meillä on (ehkä jonkun muun näkökulmasta positiivinen) ongelma, lapsille läheinen isovanhempi hukuttaa heidät tavaraan.
Ovat tekemissä viikottain ja käyvät yhdessä monenlaisissa kulttuurimenoissa: teatterissa, sirkuksessa, eläin-ja huvipuistoissa jne. Joka paikasta missä käyvät, ostetaan jotain. Ja se ostettava juttu on lähes poikkeuksetta aina joku isompi juttu, lelu tai isokokoinen peli tms. Lapset ovat varmasti ostovaiheessa kyllä pyytäneet ko. ostoksia eli toteuttaa lasten toiveita.
Joulu lähestyy ja mua ahdistaa jo valmiiksi. Paketteja tulee aina vähintään 10 kpl per lapsi ja nekin ovat isokokoisia.
Välit isovanhempaan ovat hyvät ja olen monta kertaa sanonut etteivät ostaisi mitään, kaikuu kuuroille korville. Isovanhemman lapsuuden kodissa on eletty erittäin niukasti ja nyt hyvätuloisena eläkeläisenä mopo tuntuu keulivan todella kovasti.
Selviämmekö tavaravuoresta mitenkään muuten kuin pistämällä samaa tahtia tavaraa kiertoon? Lapsille on vaikeaa luopua tavaroistaan, mutta tila ei tavallisessa omakotitalossa vaan mitenkään riitä.
Kommentit (73)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joka kerta kun lapsi menee isovanhempien luo, mukaan iso pussi romua. "Jotta täälläkin olisi tekemistä". Ja kaikki sitten myös jätetään sinne.
Joo ilman muuta heti riitaa ja eripuraa! Hienoa! Nokalle ei hypitä prkl!
Jos meidän perheessä ylipäänsä olisi isovanhemmat, saati että veisivät lapsia "kulttuuririentoihin" ja ostaisivat lapsille lahjoja, niin ei tulisi mieleenkään valittaa.
Mielenkiintoista jos tavaran vieminen takaisin isovanhemmille on riitaa ja eripuraa... Eikö silloin isovanhemmatkin tee riitaa ja eripuraa kantamalla sen tavaran ensin apn luo? Ei kenenkään pitäisi loukkaantua jos saa samaa kohtelua mitä itse tarjoaa muille.
Ota lapsille sääntö, että jos pyytävät isovanhempia ostamaan jonkun uuden lelun, niin heidän on itse valittava, mikä vanha vastaavan kokoinen laitetaan kiertoon/pois (tai useampi pienempi).
Näin isovanhemmat saa ostella ja teidän talo ei huku kamaan.
Jos lapset alkavat kohdella tavaroita epäkunnioittavasti, esim. rikkovat tahallaan kun tietävät aina saavansa jotain,niin silloin puhuisin isovanhemmille että nyt tarvitaan pieni kuiva kausi osteluun.
Vierailija kirjoitti:
" voisit ottaa puheeksi aina kahvipöydässä ekologisuuden ja ilmastonmuutoksen. Sitten alkaisit tehdä lasten kanssa "projekteja" liittyen asiaan ja kun tästä ekologisuudesta tulee ...
Vuoden Rasittavin Miniä Palkinnon voittaja löydetty.
No kiitos, ihan kyllä siedän tämän tittelin. Minä itse henkilökohtaisesti olen sanonut suoraan, että 1 lahja per antaja jouluisin ja oman anoppini olen lähettänyt tavarapussin kanssa kotiinsakin. Ei ole ekologisuus-projekteja itsellä, sen keksin AP:lle käytettäväksi, koska ei mitä ilmeisimmin halua olla yhtä tyly kuin minä olen.
Taidan olla edelleen rasittava miniä, mutta ei haittaa. Koti ei pursu tavarasta ja lapsetkin oppineet ihan fiksuiksi rahankäyttäjiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laita vaikka kiertoon heti tavarat joita ette tarvitse, mutta anna isovanhempien ostaa. Älä loukkaa hyviä ja ihmisiä kun teillä kuitenkin on rakastavat välit. Lapset ovat vain vähän aikaa lapsia, anna heidän nauttia täysin rinnoin ja urputtamatta siitä, kun isovanhemmat ovat vielä elossa ja hemmottelevat - maailma on aikuisena niin kova paikka että harvoin saa huomionosoituksia.
Ei.
Koska a) jokaisen koti on se oma koti. Ei ole oiekutta rikkoa sen rajoja ja b) lapsille opetetaan aivan väärä laista rahankäyttöä ja tuhlaamista ja c) tuolla saa myös toisen kiitollisuudenvelkaan.
Luoja vaikutat vaikealta ja raskaalta ihmiseltä.
Olen aikuinen. Pystyn sanomaan kantani ja perustelemaan sen.
Jos sinä kirjotiit tuon että anna ostaa -lörötyksen, olet joko rajaton mummo tai löperö äitiharjoittelija.
Sinä varmasti kuulut niihin jotka suuttuvat kun naapuri tarjosi sinunkin lapsellesi kesällä mehujään kun omilleenkin. ”Meillä ei ollut karkkipäivä juuri silloin!!!!!!!!”
En. Meillä ei ole karkkipäiviä.
Noo kyllä sinä jonkun syyn keksit kaikesta kivasta ja hauskasta suuttua.
Meillä samantapaista, paitsi osa tavaroista on vissiin löydetty taloyhtiön roskiksesta ja sitten putsattu...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laita vaikka kiertoon heti tavarat joita ette tarvitse, mutta anna isovanhempien ostaa. Älä loukkaa hyviä ja ihmisiä kun teillä kuitenkin on rakastavat välit. Lapset ovat vain vähän aikaa lapsia, anna heidän nauttia täysin rinnoin ja urputtamatta siitä, kun isovanhemmat ovat vielä elossa ja hemmottelevat - maailma on aikuisena niin kova paikka että harvoin saa huomionosoituksia.
Ei.
Koska a) jokaisen koti on se oma koti. Ei ole oiekutta rikkoa sen rajoja ja b) lapsille opetetaan aivan väärä laista rahankäyttöä ja tuhlaamista ja c) tuolla saa myös toisen kiitollisuudenvelkaan.
Luoja vaikutat vaikealta ja raskaalta ihmiseltä.
Olen aikuinen. Pystyn sanomaan kantani ja perustelemaan sen.
Jos sinä kirjotiit tuon että anna ostaa -lörötyksen, olet joko rajaton mummo tai löperö äitiharjoittelija.
Sinä varmasti kuulut niihin jotka suuttuvat kun naapuri tarjosi sinunkin lapsellesi kesällä mehujään kun omilleenkin. ”Meillä ei ollut karkkipäivä juuri silloin!!!!!!!!”
En. Meillä ei ole karkkipäiviä.
Noo kyllä sinä jonkun syyn keksit kaikesta kivasta ja hauskasta suuttua.
Ylenpalttinen ja holtiton tavaran syytäminen ei ole kivaa ja hauskaa. Pikemminkin oire jostain.
Isovanhempi (tai vanhempi), joka ostelee lapsille tarpeettoman paljon tavaraa, tyydyttää omia tarpeitaan eikä lapsen tarpeita. Jos on itse jäänyt lapsena jostain ilman. On niin kiva ostella, nyt kun voi. Tavallaan lapsen väärinkäyttöä. Vaikea lopettaa, kun kierre on päässyt syntymään. Olisko suorastaan patologista? Voisko sopia, että pidetään vaikka kuukauden tauko, ja keskustellaan sitten uudestaan?
Vierailija kirjoitti:
Laita vaikka kiertoon heti tavarat joita ette tarvitse, mutta anna isovanhempien ostaa. Älä loukkaa hyviä ja ihmisiä kun teillä kuitenkin on rakastavat välit. Lapset ovat vain vähän aikaa lapsia, anna heidän nauttia täysin rinnoin ja urputtamatta siitä, kun isovanhemmat ovat vielä elossa ja hemmottelevat - maailma on aikuisena niin kova paikka että harvoin saa huomionosoituksia.
Mä olen kokenut aikuisena maailman pehmeämmäksi kuin lapsena. Lapsena sai koulukiusaajien toimesta turpiin, aikuisena kukaan ei ole käynyt käsiksi.
Olisiko mahdollista, että isovanhempi säästäisi osan lahjoihin menevästä rahasta lapsille?
Ei mihinkään kotiin mahdu loputtomasti suurikokoisia leluja ja lapset varmasti ilahtuisivat, jos he voisivat myöhemmin ostaa jotain säästetyillä rahoilla tai maksaa osan asunnnosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laita vaikka kiertoon heti tavarat joita ette tarvitse, mutta anna isovanhempien ostaa. Älä loukkaa hyviä ja ihmisiä kun teillä kuitenkin on rakastavat välit. Lapset ovat vain vähän aikaa lapsia, anna heidän nauttia täysin rinnoin ja urputtamatta siitä, kun isovanhemmat ovat vielä elossa ja hemmottelevat - maailma on aikuisena niin kova paikka että harvoin saa huomionosoituksia.
Kyllä siitä nyt voi sanoa isovanhemmille, eikä antaa heidän turhaan kantaa kamaa taloon. Ja kai hekin nyt huomaavat, jos tavarat eivät jää käyttöön ja siitä ehkä vasta loukkaantuvatkin.
Huomauttaisin nätisti että älkää ostako mitään mitä ette ensin kysy että käykö. Tiedän, että monissa perheissä vanhemmat kertovat mitä voi ostaa lahjaksi kun lapset ovat sen ikäisiä etteivät itse osaa arvioida. Isommat lapset osaavat itse kertoa minkä lahjan haluavat.
Kohtuutta lahjojen määriin. Ei ole mitään järkeä ostaa kerran vuodessa kasapäin tavaraa, joka yleensä jää käyttämättä.
Isovanhemmille voi vihjata, että voivat ostaa vaikka joulupuu keräykseen ja neuvotte, että käyvät hakemassa toiveen.
Lapsille voi myös opettaa empatiaa, eikä päästää heitä viihtymään vangittujen eläinten äärelle.
Meillä sama ongelma. Meille on mm lahjoitettu pallomeri. Kyllä.
Ja sitä krääsää ja tavaraa pitää tuoda joka kerta. Jos esim hakee lapsen kerhosta, pitää mennä Cittarin kautta ja ostaa liian pienelle lapselle liian pieniä paloja sisältävä legopaketti, josta ekat palat hukkuu jo pakettia avatessa ja joiden päälle sitten saa kävellä pimeässä, kun niitä lojuu siellä täällä maton päällä.
Ja kun sanoin, ihan nätisti, että älä osta 3-vuotiaalle legoja, joissa ikäraja on 8 ja jotka hukkuu saman tien, lapselle ja minulle oikein opetettiin, että "jos hukkuu, kaupasta saa uusia".
Kun itse yritämme opettaa sitä, että leluista pidetään huolta ja että tavaraa ostetaan harkiten.
Inhoan myös överisuklaalahjoja, kolme kiloa kerralla. Tai överileivonnaistuliaisia, 150 kappaletta.
Eniten inhoan kaikkia meluavia leluja. Nää tuntuu huvittavan, hekoheko, erityisesti. Röhönaurut oikein tuli, kun kerroin , että kolmen viikon sairasteluvalvomisen jälkeen heräsin keskellä yötä leluun, joka pärähti itsekseen möykkäämään lelukopassa.
Ei siis minkään valtakunnna kunnioitusta meitä vanhempia, vanhemmuuttamme tai kotiamme kohtaan.
Mä voisin ehdottaa, että alkaisivat säästää laposille pesämunaa tulevaisuutta varten, jos haluavat tukea jotenkin. Ja lahjoiksi vain pieniä juttuja. Kun rahaa menee muualle, ei ehkä isovanhemmillakaan tule mieleen jokaista pikkujuttua ostaa.
Liika tavara ei ole hyvä, eikä liiat lahjat. Niihin turtuu, oikeasti. mutta rahat tilillä olis aika mahtava juttu lapselle tulevaisuudessa.
Vierailija kirjoitti:
Mä voisin ehdottaa, että alkaisivat säästää laposille pesämunaa tulevaisuutta varten, jos haluavat tukea jotenkin. Ja lahjoiksi vain pieniä juttuja. Kun rahaa menee muualle, ei ehkä isovanhemmillakaan tule mieleen jokaista pikkujuttua ostaa.
Liika tavara ei ole hyvä, eikä liiat lahjat. Niihin turtuu, oikeasti. mutta rahat tilillä olis aika mahtava juttu lapselle tulevaisuudessa.
Apn tilanteessa isovanhemmat myös säästävät rahaa ahkerasti lapsenlapsille, mutta se ei yhtään hidasta arjen osteltua.
Lohdullista kuulla, että muillakin perheillä on samaa ongelmaa! Pallomeri on jo aika.. Meillä on myös tuota överituliaisostelua herkkujen muodossa.
Joulu lähestyy, ja nyt jo ovat hirviöminiät vauhtia ottamassa. Jos ei uudet kännykät kelpaa niin voit lahjoittaa ne FB-kirpparilla jollekin pienelle koululaiselle, jonka yh-äiti yrittää selvitä arjesta yksin ilman rikkaita mummeja ja puolisoa. Päivän hyvä työ !! Kai sinulle se 400 e rahana kelpaisi, mutta kun onnettomat kurjat anopit eivät ymmärrä, että äiti haluaa lahjat rahana, ei omakotitalossa raha vie tilaa. Hyvää joulunodotusta! terv . se varakas mummo joka on maksanut jo sinun opiskelusi ja autot ja lomamatkat. Raha se vaan kelpaa. Koita nyt olla edes vähän kiitollinen, vaikka et kehtaa kertoa paljonko olet itse saanut.
Pyydä isovanhempia säilyttämään omassa kodissaan näitä ostoksia. Lapsethan voivat mennä isovanhemmilleen leikkimään niillä. On parempi, että isovanhemmat huomaavat itse, kuinka seinät tulevat vastaan, kun tavaramäärä kasvaa!
Vierailija kirjoitti:
Isovanhempi (tai vanhempi), joka ostelee lapsille tarpeettoman paljon tavaraa, tyydyttää omia tarpeitaan eikä lapsen tarpeita. Jos on itse jäänyt lapsena jostain ilman. On niin kiva ostella, nyt kun voi. Tavallaan lapsen väärinkäyttöä. Vaikea lopettaa, kun kierre on päässyt syntymään. Olisko suorastaan patologista? Voisko sopia, että pidetään vaikka kuukauden tauko, ja keskustellaan sitten uudestaan?
Tosi hyvä huomio. Todennäköisesti isovanhempi ostaa osin juuri siksi, että oma lapsuus on sota-ajan jälkeen on ollut niin niukka. Osteli aikaisemmin omalle lapselleen eli näiden lastenlasten vanhemmalle.
Luulen, että tämä on tabu aihe. Asiaa hyssytellään, koska ei saa olla kiittämätön ja asia kuitataan first world problemina.
Miksi et voi antaa niitä tavaroita eteenpäin. Meillä on lähistöllä vaikka kuinka paljon erilaisia toreja , he tulevat myös kotoa hakemaan tavarat. Ainahan se on ollut niin, että loppujen lopuksi se jolla rahat on määrää mitä antaa lahjaksi. Samoin on nykyisinkin häissä, jos morsian antaa tilinumeron lahjarahaa varten, joku aina loukkaantuu, eikä halua olla edes tekemisissä koko pariskunnan kanssa. Omituisin idea olisi säästää tilille lukiokirjoja varten. Jos kovasti määräilet otat aina riskin, että he loukkaantuvat. Kokemusta minullakin on lahjovasta anopista ja anopin siskosta. Ei siitä mitään haittaa lapsille ollut. Jaoin niitä tavaroita kesäisin koko suvulle. Tasan ei mene nallekarkit Suomessakaan.
Teillä taitaa olla lämpimät välit teidän isovnhempien kanssa noin niinku muutenkin? Varmaan he ovat hurjan kiitollisia hyvästä tuuristaan kun saivat noin fiksun miniän/vävyn.