Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Jos 1200 euron osakesijoituksesta saa 100 euron osingon

Vierailija
24.10.2018 |

olisitko valmis sijoittamaan tällaiseen yhtiöön, jolla ei mene kovin hyvin muttei ole konkurssikypsäkään.

Kommentit (69)

Vierailija
61/69 |
24.10.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pidän tämän ihanuuden itsellä, hyvä osinko :).

Onneksi olkoon ja toivottavasti saat mukavaa tuottoa. Tämän vuoden hyvä osinko voi olla jo seuraavana vuonna historiaa ja arvo kyykätä, että sen perusteella en sijoituspäätöstä lähtisi tekemään.

Toki, tiesitkö että se riski on AINA kun sijoittaa osakkeisiin. Vakavarainen pankki voi ensi vuonna olla konkassa kun huonosti käy.

Menikö nyt vähän puurot ja vellit sekaisin? Vertasit juuri osakemarkkinoita ja pankkien vakavaraisuutta keskenään, jotka eivät ole keskenään niin millään tasolla vertailukelpoisia. Oikeasti vakavarainen pankki ei tuosta noin vain ”mene konkkaan” vuodessa. Ironia olikin siinä, että ap tekee sijoituspäätöksensä ainoastaan toteutuneen osingon perusteella.

Niin. Kun tarpeeksi monta huonoa juttua tulee yhtä aikaa niin kaikki on mahdollista. Miten kävi 90-luvun lamassa?

Oletko tietoinen, että Neuvostoliitto on hajonnut ja Suomi on yksi EU-jäsenmaista? Valuuttakin vaihtui välissä.

Tuo oli esimerkki mitä voi tapahtua äkkiä kun asioita tapahtuu. Nyt on eri haasteet. Miten on käynyt Danske bankille? Ei nyt konkassa ole mutta suuuuurissa vaikeuksissa. Yhtäkkiä ja arvaamatta. Eiks vain?

No oli vähän luokattoman huono esimerkki. Täytyykö vääntää rautalangasta, että kyseessä ei ole silti konkurssiin verrattavissa oleva asia, jota nyt yrität kovasti perustella.

Pointti varmaan oli se, että jos noin suuri asia voi tulla ns. puun takaa, niin aivan vastaavasti voi tulla ilmi, että esim. pankin tase on täynnä arvotonta kuraa, jota on onnistuttu peittelemään nollakorkojen ansiosta.

Vierailija
62/69 |
24.10.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pidän tämän ihanuuden itsellä, hyvä osinko :).

Onneksi olkoon ja toivottavasti saat mukavaa tuottoa. Tämän vuoden hyvä osinko voi olla jo seuraavana vuonna historiaa ja arvo kyykätä, että sen perusteella en sijoituspäätöstä lähtisi tekemään.

Toki, tiesitkö että se riski on AINA kun sijoittaa osakkeisiin. Vakavarainen pankki voi ensi vuonna olla konkassa kun huonosti käy.

Menikö nyt vähän puurot ja vellit sekaisin? Vertasit juuri osakemarkkinoita ja pankkien vakavaraisuutta keskenään, jotka eivät ole keskenään niin millään tasolla vertailukelpoisia. Oikeasti vakavarainen pankki ei tuosta noin vain ”mene konkkaan” vuodessa. Ironia olikin siinä, että ap tekee sijoituspäätöksensä ainoastaan toteutuneen osingon perusteella.

Itse asiassa pankkien vakavaraisuudella ja osakemarkkinoilla on vahva yhteys. Kun pankkien vakavaraisuus menee, niin osakemarkkinat romahtavat.

Vakavaraisena pidetty pankki voi mennä hetkessä nurin. Paljon nopeammin kuin vuodessa

Lehman Brothers kertoi ainoastaan Yhdysvaltojen finanssisektorin valvonnan puutteesta ja räikeistä epäkohdista. Ellet sattunut tietämään, niin sääntelyä on Eu-tasoisestikin tiukennettu merkittävästi eivätkä pankit turhaan pulita vakausmaksuja.

Kyllä ne Euroopassakin kaatuivat keilojen lailla. Pankkeja jouduttiin pääomittamaan sadoilla miljardeilla ja myös EKP toimeenpano mittavat hätärahoitusoperaatiot.

Tunnen basel-säännökset tarkasti ja ne eivät kyllä poista ongelmien mahdollisuutta. Pankit voivat helposti kiertää niitä monella tavalla. Enimmäkseen ne luovat valheellisen turvallisuuden tunteen

Tiesitkö muuten että finanssikriisissä niillä pankeilla, joilla oli korkea (Basel) vakavaraisuustaso kohtasivat suuria ongelmia todennäköisemmin kuin ne joilla oli matala taso? Aika kummallista...kertoo mitä?

Lisäksi

Haluatko kenties avata tätä ”helppoa tapaa kiertää sääntelyä monella tapaa”? Olet varmasti tietoinen pankkien taseiden pääomarakenteisiin kohdistuvista vaateista. Hyvin kummallista, että pankkien oman pääoman määrä kasvoi merkittävästi finanssikriisin jälkeen eikä toisinpäin. Omien pääomien valvonta nimenomaan rajoittaa pankin mahdollisuuksia vivuttaa taseita ja ottamasta yliampuvia riskejä, joka oli käytännössä koko subprime-kriisin ydin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
63/69 |
24.10.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pidän tämän ihanuuden itsellä, hyvä osinko :).

Onneksi olkoon ja toivottavasti saat mukavaa tuottoa. Tämän vuoden hyvä osinko voi olla jo seuraavana vuonna historiaa ja arvo kyykätä, että sen perusteella en sijoituspäätöstä lähtisi tekemään.

Toki, tiesitkö että se riski on AINA kun sijoittaa osakkeisiin. Vakavarainen pankki voi ensi vuonna olla konkassa kun huonosti käy.

Menikö nyt vähän puurot ja vellit sekaisin? Vertasit juuri osakemarkkinoita ja pankkien vakavaraisuutta keskenään, jotka eivät ole keskenään niin millään tasolla vertailukelpoisia. Oikeasti vakavarainen pankki ei tuosta noin vain ”mene konkkaan” vuodessa. Ironia olikin siinä, että ap tekee sijoituspäätöksensä ainoastaan toteutuneen osingon perusteella.

Itse asiassa pankkien vakavaraisuudella ja osakemarkkinoilla on vahva yhteys. Kun pankkien vakavaraisuus menee, niin osakemarkkinat romahtavat.

Vakavaraisena pidetty pankki voi mennä hetkessä nurin. Paljon nopeammin kuin vuodessa

Lehman Brothers kertoi ainoastaan Yhdysvaltojen finanssisektorin valvonnan puutteesta ja räikeistä epäkohdista. Ellet sattunut tietämään, niin sääntelyä on Eu-tasoisestikin tiukennettu merkittävästi eivätkä pankit turhaan pulita vakausmaksuja.

Kyllä ne Euroopassakin kaatuivat keilojen lailla. Pankkeja jouduttiin pääomittamaan sadoilla miljardeilla ja myös EKP toimeenpano mittavat hätärahoitusoperaatiot.

Tunnen basel-säännökset tarkasti ja ne eivät kyllä poista ongelmien mahdollisuutta. Pankit voivat helposti kiertää niitä monella tavalla. Enimmäkseen ne luovat valheellisen turvallisuuden tunteen

Tiesitkö muuten että finanssikriisissä niillä pankeilla, joilla oli korkea (Basel) vakavaraisuustaso kohtasivat suuria ongelmia todennäköisemmin kuin ne joilla oli matala taso? Aika kummallista...kertoo mitä?

Lisäksi

Haluatko kenties avata tätä ”helppoa tapaa kiertää sääntelyä monella tapaa”? Olet varmasti tietoinen pankkien taseiden pääomarakenteisiin kohdistuvista vaateista. Hyvin kummallista, että pankkien oman pääoman määrä kasvoi merkittävästi finanssikriisin jälkeen eikä toisinpäin. Omien pääomien valvonta nimenomaan rajoittaa pankin mahdollisuuksia vivuttaa taseita ja ottamasta yliampuvia riskejä, joka oli käytännössä koko subprime-kriisin ydin.

Vakavaraisuussääntelyn ytimen muodostavat pankkien omat sisäiset riskimallit, joten pallo on pitkälti pankeilla sen suhteen mitä malleihin menee sisään ja mitä sieltä tulee ulos.

Kyllä vakavaraisuussääntely voi periaatteessa hillitä vivutusta, mutta kysymys on voiko riittävästi. Nyt yksinkertaisena minimivaateena on 3% eli vieläkin on mahdollista päästä yli 30 kertaisiin vipuihin.

Jos taseessa on paljon höttöä, niin toi 3% on kyllä nopeasti syöty.

Vierailija
64/69 |
24.10.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pidän tämän ihanuuden itsellä, hyvä osinko :).

Onneksi olkoon ja toivottavasti saat mukavaa tuottoa. Tämän vuoden hyvä osinko voi olla jo seuraavana vuonna historiaa ja arvo kyykätä, että sen perusteella en sijoituspäätöstä lähtisi tekemään.

Toki, tiesitkö että se riski on AINA kun sijoittaa osakkeisiin. Vakavarainen pankki voi ensi vuonna olla konkassa kun huonosti käy.

Menikö nyt vähän puurot ja vellit sekaisin? Vertasit juuri osakemarkkinoita ja pankkien vakavaraisuutta keskenään, jotka eivät ole keskenään niin millään tasolla vertailukelpoisia. Oikeasti vakavarainen pankki ei tuosta noin vain ”mene konkkaan” vuodessa. Ironia olikin siinä, että ap tekee sijoituspäätöksensä ainoastaan toteutuneen osingon perusteella.

Itse asiassa pankkien vakavaraisuudella ja osakemarkkinoilla on vahva yhteys. Kun pankkien vakavaraisuus menee, niin osakemarkkinat romahtavat.

Vakavaraisena pidetty pankki voi mennä hetkessä nurin. Paljon nopeammin kuin vuodessa

Lehman Brothers kertoi ainoastaan Yhdysvaltojen finanssisektorin valvonnan puutteesta ja räikeistä epäkohdista. Ellet sattunut tietämään, niin sääntelyä on Eu-tasoisestikin tiukennettu merkittävästi eivätkä pankit turhaan pulita vakausmaksuja.

Kyllä ne Euroopassakin kaatuivat keilojen lailla. Pankkeja jouduttiin pääomittamaan sadoilla miljardeilla ja myös EKP toimeenpano mittavat hätärahoitusoperaatiot.

Tunnen basel-säännökset tarkasti ja ne eivät kyllä poista ongelmien mahdollisuutta. Pankit voivat helposti kiertää niitä monella tavalla. Enimmäkseen ne luovat valheellisen turvallisuuden tunteen

Tiesitkö muuten että finanssikriisissä niillä pankeilla, joilla oli korkea (Basel) vakavaraisuustaso kohtasivat suuria ongelmia todennäköisemmin kuin ne joilla oli matala taso? Aika kummallista...kertoo mitä?

Lisäksi

Haluatko kenties avata tätä ”helppoa tapaa kiertää sääntelyä monella tapaa”? Olet varmasti tietoinen pankkien taseiden pääomarakenteisiin kohdistuvista vaateista. Hyvin kummallista, että pankkien oman pääoman määrä kasvoi merkittävästi finanssikriisin jälkeen eikä toisinpäin. Omien pääomien valvonta nimenomaan rajoittaa pankin mahdollisuuksia vivuttaa taseita ja ottamasta yliampuvia riskejä, joka oli käytännössä koko subprime-kriisin ydin.

Vakavaraisuussääntelyn ytimen muodostavat pankkien omat sisäiset riskimallit, joten pallo on pitkälti pankeilla sen suhteen mitä malleihin menee sisään ja mitä sieltä tulee ulos.

Kyllä vakavaraisuussääntely voi periaatteessa hillitä vivutusta, mutta kysymys on voiko riittävästi. Nyt yksinkertaisena minimivaateena on 3% eli vieläkin on mahdollista päästä yli 30 kertaisiin vipuihin.

Jos taseessa on paljon höttöä, niin toi 3% on kyllä nopeasti syöty.

En tiedä mitä satukirjoja olet lukenut, mutta yleinen vakavaraisuusvaade minimissään on 10,5%, joka koostuu 8% omasta vähimmäispääomasta ja 2,5% pysyvästä yleisestä lisäpääomavaatimuksesta.

Vierailija
65/69 |
24.10.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pidän tämän ihanuuden itsellä, hyvä osinko :).

Onneksi olkoon ja toivottavasti saat mukavaa tuottoa. Tämän vuoden hyvä osinko voi olla jo seuraavana vuonna historiaa ja arvo kyykätä, että sen perusteella en sijoituspäätöstä lähtisi tekemään.

Toki, tiesitkö että se riski on AINA kun sijoittaa osakkeisiin. Vakavarainen pankki voi ensi vuonna olla konkassa kun huonosti käy.

Menikö nyt vähän puurot ja vellit sekaisin? Vertasit juuri osakemarkkinoita ja pankkien vakavaraisuutta keskenään, jotka eivät ole keskenään niin millään tasolla vertailukelpoisia. Oikeasti vakavarainen pankki ei tuosta noin vain ”mene konkkaan” vuodessa. Ironia olikin siinä, että ap tekee sijoituspäätöksensä ainoastaan toteutuneen osingon perusteella.

Itse asiassa pankkien vakavaraisuudella ja osakemarkkinoilla on vahva yhteys. Kun pankkien vakavaraisuus menee, niin osakemarkkinat romahtavat.

Vakavaraisena pidetty pankki voi mennä hetkessä nurin. Paljon nopeammin kuin vuodessa

Lehman Brothers kertoi ainoastaan Yhdysvaltojen finanssisektorin valvonnan puutteesta ja räikeistä epäkohdista. Ellet sattunut tietämään, niin sääntelyä on Eu-tasoisestikin tiukennettu merkittävästi eivätkä pankit turhaan pulita vakausmaksuja.

Kyllä ne Euroopassakin kaatuivat keilojen lailla. Pankkeja jouduttiin pääomittamaan sadoilla miljardeilla ja myös EKP toimeenpano mittavat hätärahoitusoperaatiot.

Tunnen basel-säännökset tarkasti ja ne eivät kyllä poista ongelmien mahdollisuutta. Pankit voivat helposti kiertää niitä monella tavalla. Enimmäkseen ne luovat valheellisen turvallisuuden tunteen

Tiesitkö muuten että finanssikriisissä niillä pankeilla, joilla oli korkea (Basel) vakavaraisuustaso kohtasivat suuria ongelmia todennäköisemmin kuin ne joilla oli matala taso? Aika kummallista...kertoo mitä?

Lisäksi

Haluatko kenties avata tätä ”helppoa tapaa kiertää sääntelyä monella tapaa”? Olet varmasti tietoinen pankkien taseiden pääomarakenteisiin kohdistuvista vaateista. Hyvin kummallista, että pankkien oman pääoman määrä kasvoi merkittävästi finanssikriisin jälkeen eikä toisinpäin. Omien pääomien valvonta nimenomaan rajoittaa pankin mahdollisuuksia vivuttaa taseita ja ottamasta yliampuvia riskejä, joka oli käytännössä koko subprime-kriisin ydin.

Vakavaraisuussääntelyn ytimen muodostavat pankkien omat sisäiset riskimallit, joten pallo on pitkälti pankeilla sen suhteen mitä malleihin menee sisään ja mitä sieltä tulee ulos.

Kyllä vakavaraisuussääntely voi periaatteessa hillitä vivutusta, mutta kysymys on voiko riittävästi. Nyt yksinkertaisena minimivaateena on 3% eli vieläkin on mahdollista päästä yli 30 kertaisiin vipuihin.

Jos taseessa on paljon höttöä, niin toi 3% on kyllä nopeasti syöty.

En tiedä mitä satukirjoja olet lukenut, mutta yleinen vakavaraisuusvaade minimissään on 10,5%, joka koostuu 8% omasta vähimmäispääomasta ja 2,5% pysyvästä yleisestä lisäpääomavaatimuksesta.

Siis oma pääoma / tase on oltava vähintään 3%. Tämä on se osa, jota on hankala kiertää.

Sinä puhut riskipainotetusta vaateesta eli oman pääoman riskipainotettujen saamisten suhteesta. Tätä on helppo pelata.

Riskipaino voi olla niinkin pieni kuin 5%, jolloin esim. 200 yksikön saaminen lasketaankin 10 yksikön painoiseksi. Tästä omaa pääomaa oltava noin 10% eli 1 yksikkö.

Eli kahden sadan yksikön kattamiseksi riittää 1 yksikkö eli todellinen vakavaraisuusvaade on tässä tapauksessa 0.5% vaikka sinulle uskotellaan sen olevan yli 10%.

Toi riskipainotettu vakavaraisuustaso, josta niin usein puhutaan, on juuri esittämäni esimerkin mukaisesti varsin kyseenalainen mittari.

Vierailija
66/69 |
24.10.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

olisitko valmis sijoittamaan tällaiseen yhtiöön, jolla ei mene kovin hyvin muttei ole konkurssikypsäkään.

Ilman tietoa osakkeen P/E -luvusta en sijoita yhtään mihinkään yhtiöön. Mikäli yhtiö jakaa osinkoja enemmän kun tuloksensa herättää se epäilyksiä että firman omistajat eivät usko tulevaisuuteen vaan haluavat vain pumpata pääomat ulos.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
67/69 |
24.10.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos yrityksellä ei mene kovin hyvin, niin miten pystyy maksamaan tuollaisia osinkoja?

Vierailija
68/69 |
24.10.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

olisitko valmis sijoittamaan tällaiseen yhtiöön, jolla ei mene kovin hyvin muttei ole konkurssikypsäkään.

Ilman tietoa osakkeen P/E -luvusta en sijoita yhtään mihinkään yhtiöön. Mikäli yhtiö jakaa osinkoja enemmän kun tuloksensa herättää se epäilyksiä että firman omistajat eivät usko tulevaisuuteen vaan haluavat vain pumpata pääomat ulos.

P/e noin 8

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
69/69 |
24.10.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

olisitko valmis sijoittamaan tällaiseen yhtiöön, jolla ei mene kovin hyvin muttei ole konkurssikypsäkään.

Ilman tietoa osakkeen P/E -luvusta en sijoita yhtään mihinkään yhtiöön. Mikäli yhtiö jakaa osinkoja enemmän kun tuloksensa herättää se epäilyksiä että firman omistajat eivät usko tulevaisuuteen vaan haluavat vain pumpata pääomat ulos.

En usko. Ei ole perheyhtiö.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi neljä kolme