Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Voisiko joku yliopisto-opiskelija tai muuten tietävä auttaa, pitäisi löytää tieteellisiä artikkeleita
23.10.2018 |
Teen avoimessa yliopistossa muutamia verkkokursseja. Nyt on tehtävä kirjallinen työ, jossa on vaatimuksena käyttää vähintään kahta tieteellistä julkasiua. Olen oikeastaan jo kirjoittanut jutun, kun valitsin aiheen, mistä tiedän muutenkin paljon. Nyt vain pitäisi liittää mukaan jotain tieteellistä ja muokata omia tietojani lähteiden mukaiseksi niiltä osin sekä toki tarkistaa tietojeni paikkansa pitävyys.
Tiedän, että googlella oli joku erillinen hakutoiminto, millä pitäisi löytää tuollaisaia julkaisuja, mutta en ole käyttänyt oikeastaan koskaan. En muista miten ja yliopiston sivuilla ei löydy nopeasti ohjetta. En pääse oikeastaan muuhun kuin omalle kurssille, joten yliopiston sisäisiin yleisiin asioihin en pääse käsiksi. Kirjastoon en ehdi työtilanteen vuoksi ja yliopisto on liian kaukana.
Kommentit (42)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitoksia vastauksista. Yliopistolle on liikaa matkaa, ei onnistu ihan tuosta vain lähteä. Teen siis verkkokursseja parista eri yliopistosta ja molemmat on eri paikkakunnalla, missä itse asun. Valitettavasti täällä menee kirjaston aikaisin kiinni ja muutenkin ei täällä pienessä kirjastossa nyt kovin paljon materiaalia ole.
Suosittelen kirjastossa käyntiä, pyydä kirjastoihmiseltä apua, kirjoja voi myös kaukolainata. Kirjastoista voi löytyä tieteellistä peruskirjaa/yliopiston oppikirjaa mukavasti.
Kirjastolla pätevä kirjastovirkailija opettaa tiedonhakuun jostain muualta kuin niistä kirjoista, jotka ovat epätieteellisiä.
Miten tieteellisen kustantajan painettu eri tieteilijöiden kirjoittama artikkeliteos on epätieteellinen?
No ei sellaisia nykyään juurikaan ole, kun tieto on verkossa.
Wikipedian tieto on epätieteellistä. Painettu tieteellinen julkaisu ei ole koskaan epätieteellinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleinen ohje on ettei esseissä saa olla omia ajatuksia juurikaan pohdinta-kappaletta enempää. Kaikki asiat mitä esität tai väität pitää perustua luotettaviin lähteisiin. Oletetaan että kirjoitat että "tietokone keksittiin Marsissa", pitää tämä tieto olla peräisin jostain julkaisusta, mitä osoitat merkitsemällä lähteen esseeseen oppialasi ohjeiden mukaan. Jos väität asioita mutulla, saat hylätyn. Lisäksi tietenkin määrittelet, lähteisiin perustuen, mikä on tietokone ja mikä on Mars.
Luulisi että avoimessa yliopistossa saisi verkkotunnukset ja oikeuden käyttää tietokantoja, varsinkin jos pitää kirjoittaa esseitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitoksia vastauksista. Yliopistolle on liikaa matkaa, ei onnistu ihan tuosta vain lähteä. Teen siis verkkokursseja parista eri yliopistosta ja molemmat on eri paikkakunnalla, missä itse asun. Valitettavasti täällä menee kirjaston aikaisin kiinni ja muutenkin ei täällä pienessä kirjastossa nyt kovin paljon materiaalia ole.
Suosittelen kirjastossa käyntiä, pyydä kirjastoihmiseltä apua, kirjoja voi myös kaukolainata. Kirjastoista voi löytyä tieteellistä peruskirjaa/yliopiston oppikirjaa mukavasti.
Kirjastolla pätevä kirjastovirkailija opettaa tiedonhakuun jostain muualta kuin niistä kirjoista, jotka ovat epätieteellisiä.
Miten tieteellisen kustantajan painettu eri tieteilijöiden kirjoittama artikkeliteos on epätieteellinen?
No ei sellaisia nykyään juurikaan ole, kun tieto on verkossa.
Wikipedian tieto on epätieteellistä. Painettu tieteellinen julkaisu ei ole koskaan epätieteellinen.
Juu, en puhu Wikipediasta, vaan tieteellisistä journaleista, jotka helpoimmin löytyy verkosta.
Vierailija kirjoitti:
Yleensä se tieteellisen työn tekiminen lähtee siltä pohjalta, että luetaan niitä artikkeleita ja kirjoja JA sitten vasta aletaan kirjoittamaan niin, että tekstistä pystyy erottamaan lainaukset sekä oman tekstin ja pohdinnat. Ei toisinpäin.
Kirjallisuutta voi aina myös käyttää lähteenä, mutta sitä tulee osata arvioida: esim. onko kirjoittaja itse tutkija ja arvostetussa yliopistossa? Minä vuonna kirja on julkaistu? Onko se vanhaa vai tuoretta tietoa? Ja onko kirja kirjoitettu lähinnä viihteeksi vai onko siinä ihan tutkimuskirjallisuuden tuntu ja olemus? Tämän huomaa yleensä paitsi kirjoituksen laadusta niin myös kirjan omista lähteistä. Hyvässä lähdekirjallisuudessa on myös eroteltu ja merkitty tarkkaan eri lähteet. Usein lähdeluetteloa lukemalla saa myös vinkkejä itselle niistä kirjoista ja artikkeleista joihin kannattaa itsekin tutustua.
Tieteellisiin artikkeleihin pääset käsiksi jos sinulla on tunnukset yliopiston verkkokirjastoon.
Jep, ja koska tulee käyttää alkuperäistä heitä, niistä tieteellisistä oppikirjoista täytyy yleensä siirtyä niihin varsinaisiin tutkimusraportteihin.
Oppikirjat toimivat ikään kuin "lähde" kokoelmana.
Saanko arvata että ap on taustaltaan amk 😂? Sen verran soveltaen meinaa näköjään tieteellisiä lähteitä käyttää...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi olla aikamoinen taival edessä jos ensin kirjoittaa höpöä ja sitten luulee omien ajatustensa sopivan tieteellisiin julkaisuihin. Kannattaa tarkistaa myös millä viittaustyylillä viittailette, onko APA tms. Finnaakin kannattaa silmäillä https://finna.fi/ ... ja sinne pääset tunnuksillasi.
Ap kiittää. Näköjään pääsee kirjautumaan kirjastoon myös avoimen opiskelijatunnuksilla. Ei tullut mieleenkään moinen. Katsotaan löytyykö mitään lisää. Shcolarilla löysin pari hyvää lähdettä, kiitos siitä. Olisihan se ollut mahdollista käydä orientoiva jakso, jolla näitä olisi kerrottu, mutta ei ollut aikaa lähteä.
Ihan asiaa olen kirjoittanut, omia pohdintoja on kyllä ja olen aiemmin jo saanut kommenttia, että sitä on sopivasti, mutta lähdemateriaalina pitäisi käyttää enemmän tieteellistä aineistoa. Nyt tehtävänanto oli tältä osin selvä, vähintään kaksi pitää olla. Tiedän aiheesta vain paljon, joten ihan tietämääni teoriaa olen kirjoittanut, aiempien opintojen pohjalta. Mutta olen jättänyt pari otsikkoa lähes tyhjäksi ja kirjoittanut vain vähän asiasanoja, mitä artikkeleistä pitää etsiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä se tieteellisen työn tekiminen lähtee siltä pohjalta, että luetaan niitä artikkeleita ja kirjoja JA sitten vasta aletaan kirjoittamaan niin, että tekstistä pystyy erottamaan lainaukset sekä oman tekstin ja pohdinnat. Ei toisinpäin.
Kirjallisuutta voi aina myös käyttää lähteenä, mutta sitä tulee osata arvioida: esim. onko kirjoittaja itse tutkija ja arvostetussa yliopistossa? Minä vuonna kirja on julkaistu? Onko se vanhaa vai tuoretta tietoa? Ja onko kirja kirjoitettu lähinnä viihteeksi vai onko siinä ihan tutkimuskirjallisuuden tuntu ja olemus? Tämän huomaa yleensä paitsi kirjoituksen laadusta niin myös kirjan omista lähteistä. Hyvässä lähdekirjallisuudessa on myös eroteltu ja merkitty tarkkaan eri lähteet. Usein lähdeluetteloa lukemalla saa myös vinkkejä itselle niistä kirjoista ja artikkeleista joihin kannattaa itsekin tutustua.
Tieteellisiin artikkeleihin pääset käsiksi jos sinulla on tunnukset yliopiston verkkokirjastoon.
Jep, ja koska tulee käyttää alkuperäistä heitä, niistä tieteellisistä oppikirjoista täytyy yleensä siirtyä niihin varsinaisiin tutkimusraportteihin.
Oppikirjat toimivat ikään kuin "lähde" kokoelmana.
En puhunut mistään oppikirjoista. Omalla tutkimusalalla kelpasi lähdemateriaaliksi täysin hyvin tutkijoiden tuottama tutkimuskirjallisuuskin, joka oli yleensä paljon syvempää ja laajempaa kuin yksittäinen artikkeli. Yleensä artikkelit olivat olleet niiden pohjalla. Ohjaajanikin mielestä näiden julkaisujen pilkkominen ja ohittaminen niin, että pitäisi aina mennä alkuperäiselle lähteelle olisi ollut tarpeetonta - etenkin mikäli kirjassa näkyi kirjoittajan lähteet ja niistä johdetut tulokset sekä päätelmät. Tietysti mikäli koki olevansa erimieltä niin sitten tarkisti alkuperäisen lähteen, mutta ei ole ole esim. mitään tarvetta lähteä lukemaan Raamattua hepreankielellä jos voi nojata siitä tehtyyn tutkimukseen ja usein tutkimuskirjallisuudessa tutkijoiden itsensä tekemä tutkimusmateriaali tuotiin esiin. Ei tässä nyt puhuttu mistään oppikirjoista. Mitään oppikirjoja ei yleensä edes yliopistoissa ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitoksia vastauksista. Yliopistolle on liikaa matkaa, ei onnistu ihan tuosta vain lähteä. Teen siis verkkokursseja parista eri yliopistosta ja molemmat on eri paikkakunnalla, missä itse asun. Valitettavasti täällä menee kirjaston aikaisin kiinni ja muutenkin ei täällä pienessä kirjastossa nyt kovin paljon materiaalia ole.
Suosittelen kirjastossa käyntiä, pyydä kirjastoihmiseltä apua, kirjoja voi myös kaukolainata. Kirjastoista voi löytyä tieteellistä peruskirjaa/yliopiston oppikirjaa mukavasti.
Kirjastolla pätevä kirjastovirkailija opettaa tiedonhakuun jostain muualta kuin niistä kirjoista, jotka ovat epätieteellisiä.
Miten tieteellisen kustantajan painettu eri tieteilijöiden kirjoittama artikkeliteos on epätieteellinen?
No ei sellaisia nykyään juurikaan ole, kun tieto on verkossa.
Wikipedian tieto on epätieteellistä. Painettu tieteellinen julkaisu ei ole koskaan epätieteellinen.
Juu, en puhu Wikipediasta, vaan tieteellisistä journaleista, jotka helpoimmin löytyy verkosta.
Kyllä se painettukin kirjallisuus on ihan validia jos nyt ei mihinkään 1980-luvun teoksia ala lainaamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap kiittää. Näköjään pääsee kirjautumaan kirjastoon myös avoimen opiskelijatunnuksilla. Ei tullut mieleenkään moinen. Katsotaan löytyykö mitään lisää. Shcolarilla löysin pari hyvää lähdettä, kiitos siitä. Olisihan se ollut mahdollista käydä orientoiva jakso, jolla näitä olisi kerrottu, mutta ei ollut aikaa lähteä.
Ihan asiaa olen kirjoittanut, omia pohdintoja on kyllä ja olen aiemmin jo saanut kommenttia, että sitä on sopivasti, mutta lähdemateriaalina pitäisi käyttää enemmän tieteellistä aineistoa. Nyt tehtävänanto oli tältä osin selvä, vähintään kaksi pitää olla. Tiedän aiheesta vain paljon, joten ihan tietämääni teoriaa olen kirjoittanut, aiempien opintojen pohjalta. Mutta olen jättänyt pari otsikkoa lähes tyhjäksi ja kirjoittanut vain vähän asiasanoja, mitä artikkeleistä pitää etsiä.
Yleensä esittelet teoriat ensin lähdeviittauksineen ja teet niiden jälkeen omat pohdintasi. Käy vähintään tämä ohjeistus läpi https://www.avoin.helsinki.fi/oppimateriaalit/kasvatustieteet/essee_ohj…
... koska tiedekuntasi vaikuttaisi olevan jotain tuonne päin viittaavaa.
Sci-Hubia kannattaa käyttää, jos löytää mielenkiintoisen tutkimuksen, johon ei kuitenkaan ole lukuoikeuksia. Monet englanninkieliset tutkimukset löytyvät sieltä ilmaiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne luotettavimmat tieteelliset lähteet ovat painetuissa kirjoissa, jotka saa (yliopiston) kirjastosta, varsinkin jos et osaa tieteellisiä artikkeleita netistä/tietokannoista hakea ja arvioida. Kirjastoon hop! Henkilökunta voi auttaa. Onko kurssista mitään lähdeluetteloa?
No itseasiassa ei ole. Kirjoista löytyy paljon vanhentunutta tietoa. Yleensäkään oppikirjoja ei käytetä tieteellisinä lähteinä.
Tieteelliset julkaisut ovat vertaisarvioituja artikkeleita, jotka löytyvät yleensä helpoiten sähköisistä journaleista.
Mulle on opetettu, ettei tieteellinen artikkeli/kirja periaatteessa voi vanhentua. Tietenkään tosi kauan sitten tehty tutkimus ei välttämättä ole relevantti oman tutkimuksen kannalta tai tieteenalan myöhemmän kehityksen näkökulmasta, mutta mikään ei estä käyttämästä sitä lähteenä soveltuvilta osin, vaikka se olisi 1800-luvulta. Eli sikäli ei pitäisi puhua "vanhentuneesta tiedosta".
Luonnollisestikaan ei pidä käyttää vanhaa lähdettä laiskuuttaan silloin, kun uusi olisi parempi.
-FM.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne luotettavimmat tieteelliset lähteet ovat painetuissa kirjoissa, jotka saa (yliopiston) kirjastosta, varsinkin jos et osaa tieteellisiä artikkeleita netistä/tietokannoista hakea ja arvioida. Kirjastoon hop! Henkilökunta voi auttaa. Onko kurssista mitään lähdeluetteloa?
No itseasiassa ei ole. Kirjoista löytyy paljon vanhentunutta tietoa. Yleensäkään oppikirjoja ei käytetä tieteellisinä lähteinä.
Tieteelliset julkaisut ovat vertaisarvioituja artikkeleita, jotka löytyvät yleensä helpoiten sähköisistä journaleista.
Mulle on opetettu, ettei tieteellinen artikkeli/kirja periaatteessa voi vanhentua. Tietenkään tosi kauan sitten tehty tutkimus ei välttämättä ole relevantti oman tutkimuksen kannalta tai tieteenalan myöhemmän kehityksen näkökulmasta, mutta mikään ei estä käyttämästä sitä lähteenä soveltuvilta osin, vaikka se olisi 1800-luvulta. Eli sikäli ei pitäisi puhua "vanhentuneesta tiedosta".
Luonnollisestikaan ei pidä käyttää vanhaa lähdettä laiskuuttaan silloin, kun uusi olisi parempi.
-FM.
Esimerkiksi psykologiassa voi vanhin mahdollinen tutkimus olla paras ja laajin. Uusimmat voi olla saman asian toistamista kapeammista näkökulmista.
- Ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sullahan on yliopiston tunnukset, vaikka olet avoimessa? Jostain hakemalla pitäisi löytää tietoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne luotettavimmat tieteelliset lähteet ovat painetuissa kirjoissa, jotka saa (yliopiston) kirjastosta, varsinkin jos et osaa tieteellisiä artikkeleita netistä/tietokannoista hakea ja arvioida. Kirjastoon hop! Henkilökunta voi auttaa. Onko kurssista mitään lähdeluetteloa?
No itseasiassa ei ole. Kirjoista löytyy paljon vanhentunutta tietoa. Yleensäkään oppikirjoja ei käytetä tieteellisinä lähteinä.
Tieteelliset julkaisut ovat vertaisarvioituja artikkeleita, jotka löytyvät yleensä helpoiten sähköisistä journaleista.
Mulle on opetettu, ettei tieteellinen artikkeli/kirja periaatteessa voi vanhentua. Tietenkään tosi kauan sitten tehty tutkimus ei välttämättä ole relevantti oman tutkimuksen kannalta tai tieteenalan myöhemmän kehityksen näkökulmasta, mutta mikään ei estä käyttämästä sitä lähteenä soveltuvilta osin, vaikka se olisi 1800-luvulta. Eli sikäli ei pitäisi puhua "vanhentuneesta tiedosta".
Luonnollisestikaan ei pidä käyttää vanhaa lähdettä laiskuuttaan silloin, kun uusi olisi parempi.
-FM.
Oppikirjoista puhuminen paljastaa jo meikäläisen mielestä, ettei ihan ymmärretä mistä puhutaan. Humanistinsa ei yliopistossa ollut meillä mitään oppikirjoja ja tenttikirjallisuuskin oli niin tasokasta, että sitä kykeni käyttämään toisinaan myös lähdemateriaalina. Se tutkimuskirjallisuus voi olla esimerkiksi tutkijan tekemä laajennettu opus oman väikkärinsä pohjalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne luotettavimmat tieteelliset lähteet ovat painetuissa kirjoissa, jotka saa (yliopiston) kirjastosta, varsinkin jos et osaa tieteellisiä artikkeleita netistä/tietokannoista hakea ja arvioida. Kirjastoon hop! Henkilökunta voi auttaa. Onko kurssista mitään lähdeluetteloa?
No itseasiassa ei ole. Kirjoista löytyy paljon vanhentunutta tietoa. Yleensäkään oppikirjoja ei käytetä tieteellisinä lähteinä.
Tieteelliset julkaisut ovat vertaisarvioituja artikkeleita, jotka löytyvät yleensä helpoiten sähköisistä journaleista.
Mulle on opetettu, ettei tieteellinen artikkeli/kirja periaatteessa voi vanhentua. Tietenkään tosi kauan sitten tehty tutkimus ei välttämättä ole relevantti oman tutkimuksen kannalta tai tieteenalan myöhemmän kehityksen näkökulmasta, mutta mikään ei estä käyttämästä sitä lähteenä soveltuvilta osin, vaikka se olisi 1800-luvulta. Eli sikäli ei pitäisi puhua "vanhentuneesta tiedosta".
Luonnollisestikaan ei pidä käyttää vanhaa lähdettä laiskuuttaan silloin, kun uusi olisi parempi.
-FM.
Oppikirjoista puhuminen paljastaa jo meikäläisen mielestä, ettei ihan ymmärretä mistä puhutaan. Humanistinsa ei yliopistossa ollut meillä mitään oppikirjoja ja tenttikirjallisuuskin oli niin tasokasta, että sitä kykeni käyttämään toisinaan myös lähdemateriaalina. Se tutkimuskirjallisuus voi olla esimerkiksi tutkijan tekemä laajennettu opus oman väikkärinsä pohjalta.
Näinhän tämä menee ainakin humanisteilla ja yhteiskuntatieteilijöillä. Kurssikirjoista yksi saattaa olla alan ulkomainen klassikko ja pari sitten kotimaisten yliopistojen julkaisusarjoista (käytännössä siis hieman muokattuja väikkäreitä), kun ei ole mitään "oppikirjoja" olemassa eikä sellaisia kannata tämän kokoisessa maassa kenenkään tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Voi olla aikamoinen taival edessä jos ensin kirjoittaa höpöä ja sitten luulee omien ajatustensa sopivan tieteellisiin julkaisuihin. Kannattaa tarkistaa myös millä viittaustyylillä viittailette, onko APA tms. Finnaakin kannattaa silmäillä https://finna.fi/ ... ja sinne pääset tunnuksillasi.
Finnaahan kannattaa käyttää sen alapalveluiden kautta, esim. https://helka.finna.fi/Primo/Home on Helsingin yliopiston artikkelihaku (hakee myös siis artikkeleita kansainvälisistä julkaisuista yms.). Hakuja kannattaa tehdä monin eri tavoin, hakusanojen ja asiasanojen/asiasanaketjujen yhdistelmin. Ja aina hyväksi havaittu tapa on se, että jos löytää jonkin omaa aihetta sivuavan monografian tai artikkelin, etsii sen viitetiedoista lisää potentiaalisesti itselle sopivaa kirjallisuutta.
Minusta Google Scholarin käyttö ei välttämättä ole kovin järkevää, jos ei yhtään tiedä mitä etsii. Olen joskus onkinut sieltä hyviä artikkeleita, mutta yleensä silloin kun on ollut tyyliin kirjoittajan nimi valmiina tai joku kohtalaisen tarkkaan rajattu aihe (esim. metodi) josta ei hirveästi ole muutenkaan julkaistu kamaa.
En myöskään ymmärrä miksi monografioita ei voisi käyttää viittauskelpoisena tieteellisenä kirjallisuutena? Varmasti jossain tietojenkäsittelytieteessä tms. on vain jotain "oppikirjoja" ja kaikki tieteellinen julkaiseminen tapahtuu artikkeleina mutta esimerkiksi teologiassa monografia on pikemminkin tieteellisen julkaisemisen peruskivi ja jopa suurin osa kursseilla käytetyistä kirjoista on monografioita, artikkelikokoelmia tai aikakauskirjoja eikä mitään "oppikirjoja". Tämä on vahvasti oppialakysymys.
mjvv kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi olla aikamoinen taival edessä jos ensin kirjoittaa höpöä ja sitten luulee omien ajatustensa sopivan tieteellisiin julkaisuihin. Kannattaa tarkistaa myös millä viittaustyylillä viittailette, onko APA tms. Finnaakin kannattaa silmäillä https://finna.fi/ ... ja sinne pääset tunnuksillasi.
Finnaahan kannattaa käyttää sen alapalveluiden kautta, esim. https://helka.finna.fi/Primo/Home on Helsingin yliopiston artikkelihaku (hakee myös siis artikkeleita kansainvälisistä julkaisuista yms.). Hakuja kannattaa tehdä monin eri tavoin, hakusanojen ja asiasanojen/asiasanaketjujen yhdistelmin. Ja aina hyväksi havaittu tapa on se, että jos löytää jonkin omaa aihetta sivuavan monografian tai artikkelin, etsii sen viitetiedoista lisää potentiaalisesti itselle sopivaa kirjallisuutta.
Minusta Google Scholarin käyttö ei välttämättä ole kovin järkevää, jos ei yhtään tiedä mitä etsii. Olen joskus onkinut sieltä hyviä artikkeleita, mutta yleensä silloin kun on ollut tyyliin kirjoittajan nimi valmiina tai joku kohtalaisen tarkkaan rajattu aihe (esim. metodi) josta ei hirveästi ole muutenkaan julkaistu kamaa.
En myöskään ymmärrä miksi monografioita ei voisi käyttää viittauskelpoisena tieteellisenä kirjallisuutena? Varmasti jossain tietojenkäsittelytieteessä tms. on vain jotain "oppikirjoja" ja kaikki tieteellinen julkaiseminen tapahtuu artikkeleina mutta esimerkiksi teologiassa monografia on pikemminkin tieteellisen julkaisemisen peruskivi ja jopa suurin osa kursseilla käytetyistä kirjoista on monografioita, artikkelikokoelmia tai aikakauskirjoja eikä mitään "oppikirjoja". Tämä on vahvasti oppialakysymys.
Tietysti voi, mutta täällä tuo yksi nettiartikkeleiden puolestapuhuja ei tunne tieteellisen kirjallisuuden nyansseja. On "oppikirjoja" ja on monografioita ja yksi asia mikä yliopistossa opetetaan ja tuleekin myös oppia, on osata arvioida kirjallisuutta. En ole oppikirjoja yliopistossa nähnyt kuin kielikursseilla ja siellä ymmärrettävästi niin.
Vierailija kirjoitti:
Voi olla aikamoinen taival edessä jos ensin kirjoittaa höpöä ja sitten luulee omien ajatustensa sopivan tieteellisiin julkaisuihin. Kannattaa tarkistaa myös millä viittaustyylillä viittailette, onko APA tms. Finnaakin kannattaa silmäillä https://finna.fi/ ... ja sinne pääset tunnuksillasi.
Eipäs maalata piruja seinille. Ap aloittelee esseiden kirjoittamista. Jostakin on aloitettava. Täällä on tosi hyviä neuvoja. Lannistavat heitot kannattaa jättää sikseen.
Eivätkä ap:n omat tiedot mitään höpöä ole. Ja ne voivat olla myös omakohtaisia kokemuksia tms. Sellaiset ovat tietenkin aivan ok esseissä. Tärkeää on laittaa viittaukset tekstiin, silloin kun on lainannut tekstiä jostain.
Alue: Aihe vapaa
Yleensä se tieteellisen työn tekiminen lähtee siltä pohjalta, että luetaan niitä artikkeleita ja kirjoja JA sitten vasta aletaan kirjoittamaan niin, että tekstistä pystyy erottamaan lainaukset sekä oman tekstin ja pohdinnat. Ei toisinpäin.
Kirjallisuutta voi aina myös käyttää lähteenä, mutta sitä tulee osata arvioida: esim. onko kirjoittaja itse tutkija ja arvostetussa yliopistossa? Minä vuonna kirja on julkaistu? Onko se vanhaa vai tuoretta tietoa? Ja onko kirja kirjoitettu lähinnä viihteeksi vai onko siinä ihan tutkimuskirjallisuuden tuntu ja olemus? Tämän huomaa yleensä paitsi kirjoituksen laadusta niin myös kirjan omista lähteistä. Hyvässä lähdekirjallisuudessa on myös eroteltu ja merkitty tarkkaan eri lähteet. Usein lähdeluetteloa lukemalla saa myös vinkkejä itselle niistä kirjoista ja artikkeleista joihin kannattaa itsekin tutustua.
Tieteellisiin artikkeleihin pääset käsiksi jos sinulla on tunnukset yliopiston verkkokirjastoon.