YLE: Nuori nainen repesi synnytyksessä ja menetti pidätyskykynsä. Miten ei ole AV:n keskustelluin juttu?

Vierailija kirjoitti:

Näiden kaikkien kauhutarinoiden jälkeen haluaisin sanoa, että synnyttäminen voi olla myös kaunista ja ihanaa! Ensimmäinen synnytykseni meni ihan ok, pelkäsin kovasti etukäteen ja lapsi oli lähes 5kg, mutta kaikki meni hyvin ja kokemus oli hyvä ja jätti tunteen että pystyin siihen. Toinen lapseni oli pienempi, 4,5kg, ja synnytys oli elämäni ihanin elämys. Valmistauduin hyvin etukäteen, luin mitä kroppani tekee ja miksi, opettelin rentoutumaan ja rauhoittumaan. Se tunne että kehoni tekee sen mihin se on luotu, ihmeellinen tunne luoda uutta elämää ja minun ja mieheni saumaton yhteys kun yhdessä toimme lastamme maailmaan tekivät synnytyksestä kokemuksen joka tuo edelleen onnen kyynelet silmiini. Toki se sattui, kesti kauan, tikattavaa tuli ym, mutta oli silti niin ihanaa ja kaunista että olen innosta piukeana menossa taas synnyttämään!

Ei saatana. Juuri tälläinen "naisen keho on luotu synnyttämiseen"- paska sai minun hyvän ystävän yrittämään alatiesynnytystä vaikka olisi oikeasti halunnut suunnitellun sektion. No synnytyksessähän meni kaikki pieleen ja nyt ystävälläni on keho ja pää hajalla. Vauvakaan ei ehjänä selvinnyt synnytyksestä, onneksi sentään hengissä juuri ja juuri. Lopettakaa tuon sairaan fraasin viljeleminen. Naisen kehoa ei ole luotu yhtään mihinkään mitä nainen ei itse halua eikä pidäkkään olla.

Tämä jutun tapahtuma on se painajainen. En olisi edes kuullut sellaisesta, ellei läheiselle ystävälle olisi käynyt sama. Vaadin sen jälkeen itse suunnitellun sekstion ja kaikki meni hyvin. Kyllä suunniteltu ja rauhassa toteutettu sektio on turvallisin tapa synnyttää ihan ylivoimaisesti.

Hyvä Yle. Älkää vain kertoko tärkeistä asioista.

Vierailija kirjoitti:

Synnyttäminen kuulostaa ihanalta, naisen kehoa saa ilmeisesti retuuttaa miten huvittaa. Sitten häntä kärrätään paikattavaksi hirveissä kivuissa, eikä kukaan henkilökunnasta missään vaiheessa edes kerro, mitä hänen keholleen on tehty. Taidanpa jättää väliin.

n26

Niin minäkin jätin juuri noiden syiden vuoksi ja tyytyväinen olen päätökseeni ollut :)

Suunniteltu sektio. <3

En itse edes harkinnut muuta. Ei käynyt mielessäkään.

Vierailija kirjoitti:

Tämä jutun tapahtuma on se painajainen. En olisi edes kuullut sellaisesta, ellei läheiselle ystävälle olisi käynyt sama. Vaadin sen jälkeen itse suunnitellun sekstion ja kaikki meni hyvin. Kyllä suunniteltu ja rauhassa toteutettu sektio on turvallisin tapa synnyttää ihan ylivoimaisesti.

Minä taas kävin pihalla katselemassa ja totesin, että kyllä se aurinko vaan kiertää maata. Aamulla nousi ja illalla laski. Ylivoimaisen helppoa huomata, kun vähän miettii. Luottakaa ihmiset omiin aivoihinne!

Henkilökohtaisesti en ikinä halua synnyttää sektiolla. Ihan kamala ajatus. Synnytin muutama viikko sitten esikoiseni, painoi 4,5kg ja päänympäryskin 38cm. Pienellä epparilla selvittiin, kivuista huolimatta alatiesynnytys oli hieno kokemus ja toipuminen on sujunut hyvin. Helppo nakki ja ihana vauva palkintona.

Mieluummin synnyttäisin uudelleen vaikka joka viikko kuin poistatan loput viisaudenhampaat. Tuosta hampaanpoistosta sain järkyttävät hermokivut ja vakavan jälkitaudin, johon melkein kuolin. Jouduin lähes viikoksi sairaalaan antibioottitippaan hankalan tulehduksen takia. Siihen verrattuna raskaus, synnytys ja siitä toipuminen on piece of cake. Että näinkin voi olla. 

Vierailija kirjoitti:

Itse tiesin jo 17-vuotiaana, etten yhtään muksua halua. Minulla ei todellakaan ollut silloin nettiä eikä tietoa mitä kaikkea voi sattua. En ole ikinä katunut päätöstäni elää mieheni kanssa aivan kahdestaan. Tuollaisia "tarinoita" on järkyttävä lukea ja elämme muka niin modernia aikaa. Pas***t.  Joku silloin tällöin on se tilastollinen pilalle mennyt ja revennyt naisparka.

N43

Minä halusin suurperheen, kunnes luin synnytysjuttuja ja katsoin synnytysvideoita. En lopulta halunnut yhtään lasta.

N46

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ketä kiinnostaa emakot yleensäkään?

Sua anakin kiinnostaa avauksena verran.

  Anakin Skywalker?

On se kumma kun tuollaisia kilon heittoja painoarvioissa eikä voida asiaa varmistaa ultralla!! Itselläkin arvioitiin väärin vauvan koko mutta toiseen suuntaan ja synnytys käynnistettiin liian aikaisin. Kesti yli vuorokauden sairaalassa kamalat kivut kun kalvot puhkaistiin ja supistukset pakotettiin alkamaan..lopulta puolentoista vuorokauden jälkeen syntyi 3kiloinen vauva ja käynnistys oli turha.

Toisessa synnytyksessä taas epiduraali piston yhteydessä piikki osui hermoon eikä mennyt oikeaan paikkaan. Lääkäri työaika oli juuri päättynyt ja hän kävi vielä pistämässä mulle..no, nauroivat että siellähän menee hermoja jospa se vähän nirhaisi siinä kun huusin tuskasta. Puudutusta ei tuntunut, toinen lääkäri kävi tunnin päästä vetämässä piikkiä 4cm ulos ja tunnin päästä taas tuli ottamaan sen kokonaan pois ja siirsi toiseen paikkaan jolloin puudutus alkoi toimia.

Tästä on nyt pian vuosi aikaa ja edelleen vaivaa lonkka johon kipu pistäessä iski. Jokin meni pieleen. Mitään ei oteta tosissaan kun asiasta sanon.

Henkilökohtaisesti en ole kiinnostunut väittelystä kumpi synnytystapa parempi. Se kun on aina tapauskohtaista. Tavasta riippumatta pääasia olisi, että synnytyksen jälkeen sekä äiti ja vauva voisivat voida mahdollisimman hyvin. Synnytys on sellainen asia, että koskaan ei tulla pääsemään tilanteeseen, ettei jollekin näitä ikäviä juttuja sattuisi, ja se on aina mahdollista molemmissa synnytystavoissa. Itse olen saanut olla tässä asiassa onnekas, ja kaikki on mennyt sectioissa täysin oppikirjojen mukaan ilman mitään komplikaatioita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse tiesin jo 17-vuotiaana, etten yhtään muksua halua. Minulla ei todellakaan ollut silloin nettiä eikä tietoa mitä kaikkea voi sattua. En ole ikinä katunut päätöstäni elää mieheni kanssa aivan kahdestaan. Tuollaisia "tarinoita" on järkyttävä lukea ja elämme muka niin modernia aikaa. Pas***t.  Joku silloin tällöin on se tilastollinen pilalle mennyt ja revennyt naisparka.

N43

Minä halusin suurperheen, kunnes luin synnytysjuttuja ja katsoin synnytysvideoita. En lopulta halunnut yhtään lasta.

N46

Suurperheellisenä voin kertoa, että synnytyksestä se homma vasta alkaa.

Tämmöset jutut saa aina epäilemään suuresti haluanko kuitenkaan synnyttää tässä elämässä yhtään lasta. kuulostaa aivan kauheelle. miks sen lapsionnen takia pitääkin naisen kärsiä noin, jotenkin niin epäreilua!! naiselle jää sitten ikuiset vaivat ja tuskat ja kamala muisto. Ja katoppas sitten ku se mies, jolle synnytyksestä ja lapsen teosta mitään kehollista haittaa jää, sitten meneekin ettii itelleen jostain firman bileistä sen tiukemman p-illun kun omalla repes paikat synnytyksessä D: sitten tulee ero ja lapset jää naisen hoidettavaks, pissat ja kakat liristen housuihin koko loppuiän... tosi kivaa. Ei kiitos.

Itsekin oon huomannu et nuo painoarviot ei pidä yhtään paikkaansa. Esikoisen synnytys käynnistettiin viikolla 39 koska lääkärin painoarvion mukaan paino rupes lähestymään neljää kiloa ja oma toive oli ettei tarvis niin isoa alateitse synnyttää koska olen pieni ja siro nainen. Lapsi painoi kuitenkin vain 3780g. No sitten toista lasta odottaessa ja viimeisimmässä ultrassa (kävin normaalia useammin koska vauvalla oli pieni rakennepoikkeama) tuli lääkärin kanssa puheeksi ensimmäinen synnytys ja lääkäri kysyi miksi se käynnistettiin. Kerroin painoarviosta ja mitä vauva lopulta painoi. Lääkäri totesi vain että "No tämä ei kerkeä missään tapauksessa kasvaa niin isoksi. Vauva syntyi viikolla 40 ja painoi 4080g. Luojan kiitos kaikki meni hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Suunniteltu sektio. <3

En itse edes harkinnut muuta. Ei käynyt mielessäkään.

Etkö kertaakaan ajatellut sektiosta jäävää arpea?

En jaksa lukea koko ketjua, mutta tuossa tapauksessa oli tapahtunut kaksi hoitovirhettä:

1. synnytysarvion mukaan vauva ei mahtunut syntymään alateitse, silti synnytystä yritettiin

2. korjausleikkaus tehty väärin

Sektiossakin voi sattua hoitovirheitä, ja hoitovirheitä sattuu terveydenhuollossa muutenkin paljon. Tähän olisi saatava muutos!! Alatiesynnytys sinänsä ei ole vaarallinen, jos riskisynnytykset seulotaan ennalta ja repeämät korjataan kuten pitää.

Itse synnytin alakautta, repesin pahasti ja alapää tikattiin todella ammattitaitoisesti synnytyksen jälkeen. Mitään pysyvää haittaa ei jäänyt. Valitsisin alatiesynnytyksen, jos nyt menisin synnyttämään.

Muutamassa kommentissa on vertailtu miehiin. Sanoisin, että tämä on asia, jossa ei todellakaan voi verrata. Raskaus ja synnytys on vain naisen keholle mahdollinen asia.

Työtapaturmia miesvaltaisilla aloill tulee verrata työtapaturmiin naisvaltaisilla aloilla (jos halutaan sukupuolittaa ne, mihin en kyllä näe syytä, koska jokainen työtapaturma on liikaa ja miesvaltaiset alat on tehtävä turvallisemmiksi).

Mutta ne kommentit taitavat olla taas vain provoilua.

Vierailija kirjoitti:

Ystävältä meni sektiossa pieleen vähän kaikki ja pysyvät vammat jäivät kiusaamaan, mutta tätä te sektiofanaatikot ette tietenkään ota kuuleviin korviimme tai sitä, miten paljon huonompi vaihtoehto hupisektio on vauvalle. Imette vain kantaanne puolustavia yksittäistapauksia ja lauotte niitä vasta-argumentiksi tutustumatta oikeisiin faktoihin... tyhmiä ihmisiä on paljon.

Hupisektio? Tarkoitatko, että vauvalle on turvallisempi syntyä liian ahtaan synnytyskanavan kautta tai virheasennossa mitä suunnitellulla sektiolla?

Synnytyspelon tai synnyttäjän toiveen vuoksi tehtävät keisarileikkaukset ovat yleisty-

mässä. Vaikeita komplikaatioita esiintyy vain prosentissa kaikista synnytyksistä, mutta

keisarileikkauksiin liittyy niitä ja äitikuolleisuutta vähintään neljä kertaa enemmän kuin

alatiesynnytykseen. Merkittävän verenhukan riski on kolminkertainen verrattuna ala-

tiesynnytykseen, ja verenhukasta johtuvan kohdunpoiston vaara on keisarileikkauksen

yhteydessä kuusinkertainen. Riski kuolla keuhkoveritulppaan on 26-kertainen ja kohtu-

tulehduksen vaara 15-kertainen antibioottiprofylaksiasta huolimatta. Riskit lisääntyvät

seuraavissa raskauksissa varsinkin istukkaongelmien vuoksi. Elektiivisellä keisarileik-

kauksella syntyneen lapsen sopeutuminen kohdunulkoiseen elämään käynnistyy hitaam-

min. Synnytystavalla voi olla merkitystä myös myöhemmän terveyden kannalta. Vaikka

keisarileikkaus on nyky-Suomessa turvallinen, sille on riskien vuoksi oltava selkeä aihe.

Antibiootti- ja trombiprofylaksia ovat tietyille potilasryhmille tarpeellisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suunniteltu sektio. <3

En itse edes harkinnut muuta. Ei käynyt mielessäkään.

Etkö kertaakaan ajatellut sektiosta jäävää arpea?

Minulla sektioarpi on hyvin huomaamaton. Minulla nyt muutenkin haavat paranevat hyvin, ei niitä muitakaan leikkausarpia juuri huomaa.

eri