"Oman elämän" hankkiminen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkei kannata noin erilaisten ihmisten muuttaa saman katon alle, eikö sen järkikin jo sano että kumpikin vain kärsii kun toinen haluaisi seikkailla mutta toinen viihtyy vaan kotona. Kummallakaan ei tule olemaan hyvä olla tällaisella meiningillä.

Silloin kun muutettiin yhteen (ja pari vuotta sen jälkeen) kaikki oli ihan hyvin ja yhteiselo sujui, mutta viime aikoina on tullut näitä kummallisia riitoja. Ehkä mies vain haluaa erota, mutta ei uskalla. Enpä minäkään haluaisi erota vaan työstää näitä ongelmia.

ap

2-3v on nimenomaan se kipuraja milloin toisen ärsyttävät piirteet alkaa hyppimään silmillle. Ymmärrän siinä mielessä miestäsi että hän ei saa koskaan olla yksinään kotona vaikka menevämpää sorttia onkin. Häntä saattaa myös ärsyttää se, että ne ovat aina hänen kaverinsa, joiden kanssa hengaatte. Haluaisi välillä sinun saavan kutsun illanistujaisiin aivan kuten kaltaisensa naisen kanssa saisikin. Ei sillä, että elämäntavassasi mitään vikaa olisi mutta noin lähtökohtaisesti taidatte haluta eri asioita parisuhteeltanne...

Vierailija kirjoitti:

Tavallaan mä ymmärrän tuon ärsyyntymisen. Olen itse aktiivinen, liikun paljon ulkona, käyn tapahtumissa tai muuten vain kävelen, otan valokuvia, tutkin asioita. Minun olisi vaikeaa ymmärtää ihmistä, joka maailma on pelkästään työpaikan ja kodin seinien sisällä. Teetkö sä siellä kotona mitään muuta kuin kotitöitä ja telkkarin katsomista?

Jos ärsyttää voi hankkia uuden akan. Itse en katselisi tuollaista päivääkään. Ei toisen kanssa voi alkaa seurustelemaan ja sitten yrittää muuttaa toista mieleisekseen. Erilaisetkin ihmiset voivat olla onnellisia yhdessä jos hyväksyvät toisensa sellaisena kuin toinen on. Luonteenpiirteitä ei voi muuttaa eikä toista olemaan kiinnostunut samoista asioista kuin itse. Kotityöt, päihteet ja rahankäyttö on taas eri asia, niistä pitää pystyä puhumaan ja neuvottelemaan. 

Vierailija kirjoitti:

Äijä parka ei jaksa olla sun elämänvalo 24/7. Hanki harrastus käy kävelyllä. Osallistu johonkin mikä kiinnostaa. Myyrmäen kirjastossa on kylttejä liittyen taideteokseen. Ota minut mukaan hetkeksi elämääsi. Mene ja ota kyltti kulje hetki ja katso joko sait seuraa uuden ystävän. Sit kirjoitat Galleriassa olevaan vihkoon miten meni löytyikö seuraa. Kokeilin englaninkielisellä kyltillä. Nyt mulla on ystävä jopa Japanissa. Muitakin tuli läheltä ja kaukaa. On tosi kiva jutella näiden ihmisten kanssa. Tämmöistä omaa elämää löysin. 

Oma elämä avioliitossa on itselleni tärkeää, en tiedä mistä sitä jaksais vauva-arjesta ammentaa. 

Mene korttelikerhoon, seurakunnankerhoon, mammakerhoon, avoimeepäiväkotiin. Tapaa ihmisiä juttele ja ole kiinnostunut.  

Lopeta ripustautuminen ja odottaminen, että toinen on sisältö kokoelämälle. Ei voi aina vain ottaa täytyy myös tuoda jotain siihen keskiöön ulkopuolelta. 

Ei taida luetun ymmärtäminen olla sinun vahvuutesi? Aloittajan tekstistä ei käy mitenkään ilmi, että hän roikkuisi miehessään tai mies olisi ainoa sisältö elämässä. Hän vain viihtyy yksin eikä tarvitse jatkuvia ulkoisia ärsykkeitä elämäänsä. En minäkään. Ihminen joka viihtyy itsensä seurassa on vahva. Se ettei harrasta kymmentä harrastusta ei tarkoita etteikö voisi olla hyvä ja mielenkiintoinen keskustelukumppani.

Miksi pitäisi vääntää itsensä johonkin teennäiseen kerhoon jossa on vieraita tuntemattomia ihmisiä jos ei tunne tällaiseen mitään tarvetta? Käskeekö aloittaja miestään vastaavasti lopettamaan harrastuksensa, jos sattuu ärsyttämään? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millaista ap työsi on? Täyttyykö sinun sosiaalinen kiintiösi jo siellä?

Työ on sosiaalista (sekä asiakkaiden että työkavereiden kanssa) joten en todellakaan jaksa sen kummemmin sosialisoida vapaa-ajalla. Siksi kai mulla ei ole kavereitakaan kun en tunne tarvetta sille. Miehen kavereita toki näen silloin kun mies heitä kutsuu kylään tai me mennään heille.

ap

Mulla on vähän sama. Ongelma on tullut siitä, että muutettiin uudelle paikalle mun työn perässä. Ennen miehellä oli niin paljon sitä muuta elämää, että sain rauhassa olla introvertti. Hän ei ole oikein vielä kotiutunut tänne. Ja yhtäkkiä se olen minä kenen pitäisi täyttää hänen sosiaalisuuden kaipuunsa. Samaten ennen hän meni aina muualle. Nyt kun asutaan aika kaukana muista, kutsuu hän todella paljon vanhoja tuttuja meille. Ja sitten kiukkuttelee kun minä en jaksa koko aikaa vieraita.

Ollaan oltu yhdessä yli 10 vuotta. Muutto tänne oli minulle unelmien työpaikka, mutta on johtanut siihen että meinaa kokonaan hermo mennä mieheen. Ja hän valittaa minun epäsosiaalisuutta

Vierailija kirjoitti:

Onhan se kumppanille hiton tylsää, jos sinussa ei ole mitään sisältöä eikä sinua kiinnosta mikään.

Miksi ihmeessä kuvittelet että kotona viihtyminen tarkoittaisi ettei ole kiinnostunut mistään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan se kumppanille hiton tylsää, jos sinussa ei ole mitään sisältöä eikä sinua kiinnosta mikään.

Miksi ihmeessä kuvittelet että kotona viihtyminen tarkoittaisi ettei ole kiinnostunut mistään?

Kiinnostunut ei ehkä ole oikea sana, mutta onhan se totta, että ap:lla on aika suppea elämä. Kun kaikki on jo kerrottu suhteessa, että mitä kaikkea lapsuudessa/nuoruudessa on koettu, niin tulee aika, että pitäisi olla jotain uutta kerrottavaa puolisolle. Eikä sitä tule vain lukemalla av-palstaa tai katsomalla telkkaria.

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä tämä avaus vaikuttaa siltä, että sillä miehellä ei itsellään ole sitä omaa elämää, kun pitää toisen elämiseen puuttua. Sitähän se oman elämän hankkiminen yleensä tarkoittaa. Keskittyy omiin eikä toisen tekemisiin.

Minä luulen, että ap on kitissyt miehelle, kun miehellä on yhtenä viikonloppuna menoja kavereiden kanssa eikä ole ap:n seuraherrana. Näitä naisia riittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan se kumppanille hiton tylsää, jos sinussa ei ole mitään sisältöä eikä sinua kiinnosta mikään.

Miksi ihmeessä kuvittelet että kotona viihtyminen tarkoittaisi ettei ole kiinnostunut mistään?

Kiinnostunut ei ehkä ole oikea sana, mutta onhan se totta, että ap:lla on aika suppea elämä. Kun kaikki on jo kerrottu suhteessa, että mitä kaikkea lapsuudessa/nuoruudessa on koettu, niin tulee aika, että pitäisi olla jotain uutta kerrottavaa puolisolle. Eikä sitä tule vain lukemalla av-palstaa tai katsomalla telkkaria.

No voihan sitä jutella vaikka ajankohtaisista asioista, lukemistaan kirjoista, katsomistaan sarjoista, töissä tapahtuneista asioista jne. Mun mielestä nuo on ainakin mielenkiintoisempia juttelun aiheita kuin tyyliin se että kertoo käyneensä kaverin kanssa kahvilla ja sen asioista juoruaminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä tämä avaus vaikuttaa siltä, että sillä miehellä ei itsellään ole sitä omaa elämää, kun pitää toisen elämiseen puuttua. Sitähän se oman elämän hankkiminen yleensä tarkoittaa. Keskittyy omiin eikä toisen tekemisiin.

Minä luulen, että ap on kitissyt miehelle, kun miehellä on yhtenä viikonloppuna menoja kavereiden kanssa eikä ole ap:n seuraherrana. Näitä naisia riittää.

Väärinpä luulit. Ikinä en ole "kitissyt" miehen menoista. Päin vastoin, kannustan häntä menemään joka ikinen kerta. Nimenomaan tykkään olla yksin kotona.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä tämä avaus vaikuttaa siltä, että sillä miehellä ei itsellään ole sitä omaa elämää, kun pitää toisen elämiseen puuttua. Sitähän se oman elämän hankkiminen yleensä tarkoittaa. Keskittyy omiin eikä toisen tekemisiin.

Minä luulen, että ap on kitissyt miehelle, kun miehellä on yhtenä viikonloppuna menoja kavereiden kanssa eikä ole ap:n seuraherrana. Näitä naisia riittää.

Väärinpä luulit. Ikinä en ole "kitissyt" miehen menoista. Päin vastoin, kannustan häntä menemään joka ikinen kerta. Nimenomaan tykkään olla yksin kotona.

ap

Milloin mies saa olla yksin kotona? Jokainen kaipaa yksinoloa silloin tällöin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä tämä avaus vaikuttaa siltä, että sillä miehellä ei itsellään ole sitä omaa elämää, kun pitää toisen elämiseen puuttua. Sitähän se oman elämän hankkiminen yleensä tarkoittaa. Keskittyy omiin eikä toisen tekemisiin.

Minä luulen, että ap on kitissyt miehelle, kun miehellä on yhtenä viikonloppuna menoja kavereiden kanssa eikä ole ap:n seuraherrana. Näitä naisia riittää.

Väärinpä luulit. Ikinä en ole "kitissyt" miehen menoista. Päin vastoin, kannustan häntä menemään joka ikinen kerta. Nimenomaan tykkään olla yksin kotona.

ap

Milloin mies saa olla yksin kotona? Jokainen kaipaa yksinoloa silloin tällöin.

Silloin kun olen iltavuorossa. Menevät minulla usein hyvinkin tasaisesti aamuvuorojen kanssa. Tai kun lähden itsekseni sukuloimaan.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä tämä avaus vaikuttaa siltä, että sillä miehellä ei itsellään ole sitä omaa elämää, kun pitää toisen elämiseen puuttua. Sitähän se oman elämän hankkiminen yleensä tarkoittaa. Keskittyy omiin eikä toisen tekemisiin.

Minä luulen, että ap on kitissyt miehelle, kun miehellä on yhtenä viikonloppuna menoja kavereiden kanssa eikä ole ap:n seuraherrana. Näitä naisia riittää.

Olisko mies tosiaan yhdestä ainoasta kitinästä vetänyt noin pahasti herneenpalon ylähengitysteihin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä tämä avaus vaikuttaa siltä, että sillä miehellä ei itsellään ole sitä omaa elämää, kun pitää toisen elämiseen puuttua. Sitähän se oman elämän hankkiminen yleensä tarkoittaa. Keskittyy omiin eikä toisen tekemisiin.

Minä luulen, että ap on kitissyt miehelle, kun miehellä on yhtenä viikonloppuna menoja kavereiden kanssa eikä ole ap:n seuraherrana. Näitä naisia riittää.

Väärinpä luulit. Ikinä en ole "kitissyt" miehen menoista. Päin vastoin, kannustan häntä menemään joka ikinen kerta. Nimenomaan tykkään olla yksin kotona.

ap

Milloin mies saa olla yksin kotona? Jokainen kaipaa yksinoloa silloin tällöin.

Tämä. Mä olen yksin kotona ehkä pari kertaa vuodessa, kun olen ruokatunnilla heittänyt vaimon jonnekin ja tullut kotiin syömään sillä aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Tavallaan mä ymmärrän tuon ärsyyntymisen. Olen itse aktiivinen, liikun paljon ulkona, käyn tapahtumissa tai muuten vain kävelen, otan valokuvia, tutkin asioita. Minun olisi vaikeaa ymmärtää ihmistä, joka maailma on pelkästään työpaikan ja kodin seinien sisällä. Teetkö sä siellä kotona mitään muuta kuin kotitöitä ja telkkarin katsomista?

Tuo ei kuulosta vielä kovin kummoiselta elämältä. Teen itse kaikkea tuota paitsi tapahtumissa käymistä, mutta se ei ulospäin anna erityistä "elämän" vaikutelmaa, päin vastoin.

Onko teillä mitään yhteistä mielenkiinnon kohdetta, ja mistä keskustelette? Minusta olisi tylsää jos en voisi jutella kumppanini kanssa näkemistämme elokuvista, ruotia teatteriesityksiä tai taidenäyttelyitä, puhua politiikasta ja tieteestä, matkustaa ja nähdä asioita yhdessä ja erikseen, ja sitten jutella niistä. Jos toinen vain nököttäisi kotona, puheenaiheet on väistämättä suppeita, vaikka kuinka lukisi kirjoja. Parisuhde tarkoittaa mulle myös henkistä yhteyttä, ei pelkästään saman sängyn ja jääkaapin jakamista.

jssap

Ap, ymmärrän sinua oikein hyvin, ettet jaksa introverttinä enää työn jälkeen innostua muusta kuin kotona olosta.

Miestäsi en ymmärrä, jos hän ikään kuin vaatii sinua hankkimaan jonkun kodin ulkopuolisen "elämän", kunhaluat elää kodissasi pienimutoisella meiningillä; pakkoko sitä on niin sosiaalinen joka suuntaan olla, kun on töissä kaikkensa antanut?

Ja kun et kerran miehesi menoja estä etkä niitä koe ahdistavana, ongelma on miehesi, ei sinun.

Vierailija kirjoitti:

Onko teillä mitään yhteistä mielenkiinnon kohdetta, ja mistä keskustelette? Minusta olisi tylsää jos en voisi jutella kumppanini kanssa näkemistämme elokuvista, ruotia teatteriesityksiä tai taidenäyttelyitä, puhua politiikasta ja tieteestä, matkustaa ja nähdä asioita yhdessä ja erikseen, ja sitten jutella niistä. Jos toinen vain nököttäisi kotona, puheenaiheet on väistämättä suppeita, vaikka kuinka lukisi kirjoja. Parisuhde tarkoittaa mulle myös henkistä yhteyttä, ei pelkästään saman sängyn ja jääkaapin jakamista.

Tietenkin! Teemme noita kaikkia yhdessä ja puhumme niistä.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko teillä mitään yhteistä mielenkiinnon kohdetta, ja mistä keskustelette? Minusta olisi tylsää jos en voisi jutella kumppanini kanssa näkemistämme elokuvista, ruotia teatteriesityksiä tai taidenäyttelyitä, puhua politiikasta ja tieteestä, matkustaa ja nähdä asioita yhdessä ja erikseen, ja sitten jutella niistä. Jos toinen vain nököttäisi kotona, puheenaiheet on väistämättä suppeita, vaikka kuinka lukisi kirjoja. Parisuhde tarkoittaa mulle myös henkistä yhteyttä, ei pelkästään saman sängyn ja jääkaapin jakamista.

Tietenkin! Teemme noita kaikkia yhdessä ja puhumme niistä.

ap

Kyllä tässä täytyy olla jotain muutakin sitten miehen mielessä. Oliskohan ihan sitä, että hän on kyllästynyt elämään kanssasi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko teillä mitään yhteistä mielenkiinnon kohdetta, ja mistä keskustelette? Minusta olisi tylsää jos en voisi jutella kumppanini kanssa näkemistämme elokuvista, ruotia teatteriesityksiä tai taidenäyttelyitä, puhua politiikasta ja tieteestä, matkustaa ja nähdä asioita yhdessä ja erikseen, ja sitten jutella niistä. Jos toinen vain nököttäisi kotona, puheenaiheet on väistämättä suppeita, vaikka kuinka lukisi kirjoja. Parisuhde tarkoittaa mulle myös henkistä yhteyttä, ei pelkästään saman sängyn ja jääkaapin jakamista.

Tietenkin! Teemme noita kaikkia yhdessä ja puhumme niistä.

ap

Kyllä tässä täytyy olla jotain muutakin sitten miehen mielessä. Oliskohan ihan sitä, että hän on kyllästynyt elämään kanssasi?

Varmaankin... mutta kurjaahan se olisi erota, vaikka väistämättä se varmaan on edessä.

ap