Amiksen opet kertovat Lähihoitajakoulutukseen tuupataan ihmisiä, joita ei uskalla lähettää työharjoitteluun. Vartijoiksi opiskelee kuumakalleja, jotka eivät sovi alalle. Hoitotyön opettaja sanoo: ”Meille voi kävellä sisään kuka tahansa.”

Ja alamäki jatkuu. Nykyään yksityisissä hoiva-alan laitoksissa on palkkalistoilla "ohjaajia" eli ei tarvita hoitoalan koulutusta lainkaan. Voi mummukkaa hoitaa ihan kuka vaan.. Riittää että paperilta löytyy vastaava lääkärin nimi jostain hevonveenloukosta -> tosiasiassa vanhuksia retuutetaan terkkapäivystyksiin joka asiasta, kun vastaavaa lekuria ei saada kiinni. Hyvä jos kerran kuussa käy pullakahvilla. Ne lähärit, jotka vielä yksiköissä on, ovat juuri niitä, jotka kunnalliselta ovat saaneet kenkää. Päiväkodeissa on henkilökohtaisina avustajina toipuvia narkomaaneja tai yhdyskuntapalvelusta suorittavia. Näin meillä on menty jo vuosia. Tuntuu, että hoitajaksi kelpaavat kaikki, joilla on pulssi.

Vierailija kirjoitti:

Ongelmana on wt:t ja elämämkoulusakki. Mulla ystävä, joka on narkkari. Meni lähihoitajakouluun. En luottaisi itseäni hänen käsiinsä, jos joutuisin hänen potilaaksi. Tunnen/tiedän myös paljon, jotka lähihoitajia. Varastavat kamaa työpaikoilta, alkoholi- ja huumeriippuvaisia, rikosrekisteriä yms. Tai sit muuten vaan ei käydä ihan täysillä.

En haluaisi arvostella, mutta tämä on valitettavasti asia, josta on vaikea olla hiljaa. Olen jo vuosia miettinyt, että miksi tällaisia 4-6 oppilaita otetaan lähihoitajakouluun... kyseessä tärkeä työ, jossa ennen tuntui olevan tunnollista ja kunnollista porukkaa. Jotain on tapahtunut viimeisen 5-10 vuoden aikana...

Ihmiset ovat muutenkin muuttuneet dramaattisesti viimeisen 20 vuoden aikana ja se näkyy eniten lapsissa ja nuorissa aikuisissa. Keskittymisongelmia, itsekkyys sun muut lisääntyneet.

Eikös tuo Valvira viimekädessä merkitse rekistereihinsä lähihoitajatkin. Voiko siis esim lääkeriippuvainen, narkomaani tai henkilö, jolla on rikosrekisteri, olla Valviran hyväksymässä terveydenhuolloin henkilöstön rekisterissä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sen siitä saa kun koulutuksesta leikataan. Hallitus voi katsoa peiliin.

Kaikista ei ole hoitoalalle. Se on kutsumustyötä. Esim. minusta ei siihen olisi, vaikka olen ihan ok ihminen, luku-ja laskutaitoinenkin :D Se vaatii tietynlaista luonnetta.

Ei todellakaan ole kutsumustyötä. Voitaisiinko lopettaa käyttämästä tuollaisia 1800-luvun aikansa eläneitä sanoja? Tuolla alentuvalla kutsumushöpinällä oikeutetaan aliresurssointi, lyhyet tauot ja ainainen kiire. t. sh

Samaa mieltä. Ihme käsitys, että me hoitajat olisimme kuin nunnat kutsuttuja palvelustehtävään! Pitämässä vanhuksia kädestä ja laittamassa kylmiä kääreitä kuumeisen otsalle :D. Onneksi ns kutsutut putoavat jo koulutusaikana pois, kun huomaava, että tämä on ihan tavallinen ammatti, jossa vaaditaan muutakin kuin sykkivä sydän. T: toinen sh.

Ja kyllä on ikävä vanhanajan perushoitajia, lähäreiksi tosiaan pyrkii alalla pärjäämätöntä sakkia. Soveltuvuuskoe jouti jo romukoppaan, eipä sitä toki lääkikseskään tarvita. Tilalle kunnon pääsykoe.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin aika järkyttynyt. Ja se oli järkyttävää, miten ikäihmisiä kohdeltiin. "Haastavatkin" tapaukset eivät olleet lainkaan haastavia, kun kohtasin heidät inhimillisesti.

Juuri näin. Kuulemma lähihoitajille ei edes opeteta muistisairaan kohtaamista!! Pelottavaa. Ilkeydellä ja kovuudella ja pakottamalla pyrkivät nämä huonot hoitajat tekemään asiat.

Arvaa millaista hoito oli ennen kun ei muistisairauksia tiedetty olevankaan. Eikä siitä ole kauan. Älkää kuvitelko että hoidon taso olisi romahtanut, se on aina ollut alhainen.

Kyllä muistisairauksista on tietty jo vuosikymmeniä. Aiemmin vain ihmiset ehtivät kuolla, ennen kuin dementia kohtasi. Ja väittäisin kyllä, että vanhustenhoito oli aiemmin paremmalla tolalla, juuri siksi että esim vanhainkotiin pääsi helpommin, kun oli vähemmän vanhuksia.

Siinäkin tietysti on ollut eroavaisuuksia paikkakuntien välillä. Vielä -70 luvulla oli niin, että Meilahdessa oli paljon vanhuksia vain odottelemassa vanhainkotipaikkaa.

Niin nykyäänhän nämä mummot kärrätään sairaalasta heti kotihoitoon ja ovat pelkästään sitten kotisairaanhoidon käyntien varassa. Säälittää sellaiset vanhukset, joilla ei ole välittäviä omaisia ja ystäviä.

Vierailija kirjoitti:

Lähihoitaja siivoo ja sairaanhoitaja hoitaa. Lähihoitaja ei voi toimia sairaanhoitajana, eikä sairaanhoitaja lääkärinä. Miksi oletatte että joku ammattikoulun käynyt ymmärtäisi mitään lääkelaskuista. Sinne mennään 6 keskiarvolla. Ongelma on se, että julkisella puolella yritetään säästää ja siirtää hommia sille, joka tekee työn halvimmalla. Kohta varmaan se lähihoitaja kirjoittelee sujuvasti reseptitkin eikä lääkäreitä tarvita. Kyllähän he kirjoittaa kai osaavat?

Ollaanpas sitä alentuvia. Itse olen lähihoitaja. Todistukseni on täynnä kiitettäviä (mm. jokaisesta näytöstä sain kiitettävän). Lääkelaskut ovat mielestäni helppoja. Lähärikoulusta jatkoinkin suoraan yliopistoon. Miksi en jäänyt hoitoalalle, vaikka koin sinne vahvaa kutsumusta? Koska sylkykuppina ja heittopussina olo ei kiinnosta, eikä huonohenkisissä työyhteisöissä työskentely. Meitä ammattitaitoisiakaan lähihoitajia ei arvosteta, sen näkee tästäkin ketjusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin kerran sossussa vähän aikaa arkistoimassa papereita.

Kyllä oli helmeä kun yks sekakäyttävä akka, joka on käyttänyt poikaansa seksuaalisesti hyväkseen, aiheuttanut tyttärelleen kallon murtuman ja hyväksynyt miehensä käyttävän toista tytärtään seksuaalisesti hyväkseen, oli "päässyt" lähihoitaja-koulutukseen. Eli saattoi siis kävellä samassa kunnassa asuvan 8-kymppisen isänikin ovesta sisään. Helpotus oli suuri kun akan koulutus kesti vain viikon sillä söi potilaitten lääkkeitä parempiin suihin.

Tiedätkö, että jaat nyt salassapidettäviä asioita?

Miksi tätä alapeukutetaan. Jos ko asiat on totta ja kirjoittaja on ne saanut tietoonsa arkistoidessaan, hän rikkoo salassapitoa. Myös arkistojen hoitajat sitoutuvat ( yleensä nimenkirjoituksella) siihen, että tietoja ei kerrota ulkopuolisille. Noilla tiedoilla, mitä kirjoittaja tuohon antoi, tuo henkilö on helposti tunnistettavissa.

Tai sitten kirjoittaja on luvattomasti lukenut materiaalia, johon hänellä ei ole valtuuksia.

Prime time aikaan näytettävä typerä Putous hyymöri ohjelma kertoo, missä mennään. Ohjelmatoimistot tykkää, että tämä on parasta mitä rahalla saa. Roope Salminen pyörimässä ties kuinka monennessa tv formaatissa hassunhauskana juontajana. Not.

Hassunhauskat hahmot naurattaa. Puujalkavitsiä ja hokemaa. Not.

Miettikää jotain Pentti Siimestä ta Ritva Valkamaa. Uhhuh, mikä ero. Mikä aikakausi.

Nuorten syrjäytyminen on aina tragedia ja on hyvä, että haastavillekin tapauksille pyritään saamaan tutkinto jolla voi työllistyä. Joidenkin kohdalla pitäisi kuitenkin nostaa kädet pystyyn ja myöntää, ettei niitä voi runnoa väkisin normaaliin työelämään.

Mulla menossa nyt viimeinen kurssi lähihoitajan opinnoissa aikuispuolella ja tätä ketjua päädyin lukemaan. Tekisi mieli sanoa usealle että teehän perässä, käy se koulu ja suorita näytöt samoissa paikoissa samoin arvosanoin kuin minä, niin voisi mieli muuttua siitä mitä lähihoitajalta koulutuksessa vaaditaan.

Siitä olen samaa mieltä että heikosti suoriutuvia tulisi karsia kesken koulutuksen. En vain tiedä kuinka sen järjestäisi, kun koulutuksen rakenteet ovat tällaiset, että valmistuneista maksetaan.

Yksi mielestäni olennainen asia josta ei paljon puhuta, on hoitajan ammattietiikka. Onko meillä tässä pienessä maassa niin paljon vahvalla moraalilla ja humaanilla ihmiskäsityksellä varustettuja ihmisiä, jotka lisäksi ovat kiinnostuneita aliarvostetusta ja -palkatusta, fyysisesti ja psyykkisesti raskaasta, stressaavasta alasta, että edes puoliakaan hoitoalan paikoista saataisiin heillä täytettyä? Kyllähän siinä ihmiseltä vaaditaan jokin sisäinen palo tai kutsumuksen kaltainen tarve tehdä juuri sitä mitä on tekemässä, jos paine on valtava.

Siinä on jotain mitä on lähes mahdotonta testata hakuvaiheessa luotettavasti, etiikkaa ja sisäistä motivaatiota. Taitava haastattelija toki osaa kysyä johdattelevia kysymyksiä. Kun mä oon aina niin halunnut auttaa ihmisiä ei ole sellaisen hakijan vastaus jonka itse poimisin kelkkaan.

Niin joo, jos joku on niin höperö että tuomitsee minut tulevan ammattini vuoksi, niin tuskin hänellä olisi paljoa muutakaan kerrottavaa, joka minua kiinnostaisi :)

Vierailija kirjoitti:

Ongelmana on wt:t ja elämämkoulusakki. Mulla ystävä, joka on narkkari. Meni lähihoitajakouluun. En luottaisi itseäni hänen käsiinsä, jos joutuisin hänen potilaaksi. Tunnen/tiedän myös paljon, jotka lähihoitajia. Varastavat kamaa työpaikoilta, alkoholi- ja huumeriippuvaisia, rikosrekisteriä yms. Tai sit muuten vaan ei käydä ihan täysillä.

En haluaisi arvostella, mutta tämä on valitettavasti asia, josta on vaikea olla hiljaa. Olen jo vuosia miettinyt, että miksi tällaisia 4-6 oppilaita otetaan lähihoitajakouluun... kyseessä tärkeä työ, jossa ennen tuntui olevan tunnollista ja kunnollista porukkaa. Jotain on tapahtunut viimeisen 5-10 vuoden aikana...

Ihmiset ovat muutenkin muuttuneet dramaattisesti viimeisen 20 vuoden aikana ja se näkyy eniten lapsissa ja nuorissa aikuisissa. Keskittymisongelmia, itsekkyys sun muut lisääntyneet.

Tämä on todella valitettavaa, koska se leimaa kaikki. Lähihoitajien paras kärki on ihan eri planeetalta noiden kanssa, mutta heidät luetaan käytännössä samaan porukkaan. Se on valitettavaa ja väärin.

Olen lukenut Hesarini tänään (mutta, suokaa anteeksi, en ap-kirjoitusta lukuun ottamatta mitään muuta) ja miettinyt, mitä ystäväni tytär on kertonut.

Hän aloitti tänä syksynä innoissaan sairaanhoitajaopinnot 24-vuotiaana, koska ensimmäinen ammattinsa ei ollutkaan se, mitä oli kuvitellut, vaikka hyvää elämänkokemusta se toi.

.....

Siellä nykyisessä oppilaitoksessa on melkoinen "sekametelisoppa" hänen kurssillaan: kolmisenkymmentä eri ikäistä opiskelijaa, joista kolmasosa on joko mt- ja/tai alkoholiongelmaisia.

Mm. ryhmätöiden teko tai pakollisten opintopiirien yhdessä sovittu kokoontuminen on ollut heti ensimmäisinä kuukausina ihan mahdottomuus, koska ryhmästä/opintopiiristä uupuu aina 1-3 ihmistä.

.....

En tiedä yksityiskohdista enempää, mutta jo tuo edellinen lauseeni kertonee aika paljon.

Vierailija kirjoitti:

Olen lukenut Hesarini tänään (mutta, suokaa anteeksi, en ap-kirjoitusta lukuun ottamatta mitään muuta) ja miettinyt, mitä ystäväni tytär on kertonut.

Hän aloitti tänä syksynä innoissaan sairaanhoitajaopinnot 24-vuotiaana, koska ensimmäinen ammattinsa ei ollutkaan se, mitä oli kuvitellut, vaikka hyvää elämänkokemusta se toi.

.....

Siellä nykyisessä oppilaitoksessa on melkoinen "sekametelisoppa" hänen kurssillaan: kolmisenkymmentä eri ikäistä opiskelijaa, joista kolmasosa on joko mt- ja/tai alkoholiongelmaisia.

Mm. ryhmätöiden teko tai pakollisten opintopiirien yhdessä sovittu kokoontuminen on ollut heti ensimmäisinä kuukausina ihan mahdottomuus, koska ryhmästä/opintopiiristä uupuu aina 1-3 ihmistä.

.....

En tiedä yksityiskohdista enempää, mutta jo tuo edellinen lauseeni kertonee aika paljon.

Älä valehtele. Sairaanhoitajakoulutukseen ei todellakaan pääse kuka tahansa. Ei sinne kympin keskiarvoa vaadita, mutta rima on paljon korkeammalla kuin annat ymmärtää.

Täysin käsittämätöntä, ettei enää ole lähihoitajille soveltuvuuskokeita. Kun itse aikoinaan 90-luvun alussa hain ja pääsin lähihoitajakoulutukseen, meillä oli kaksipäiväiset soveltuvuuskokeet psykologisine testeineen ja haastatteluineen.

Minä kunnioitan suuresti ihmisiä, jotka jaksavat opiskella lähihoitajiksi, tehdä raskasta työtä...

...samoin kuin kunnioitan muitakin terveys- ja sosiaalialan ihmisiä sosiaalityöntekijöistä sairaanhoitajiin ja vieläpä lääkäreihin; itse en tuollaista työtä jaksaisi.

Ikinä.

*

On melkein shokki lukea, että hyvin tärkeän ammatin hyväksytty -merkintä työssäoppimisjaksosta voidaan antaa säälistä, ohimennen "kun oli niin kiva tyttö" ...

*

Arvioin omassa ammatissani näyttötutkintoja enkä missään nimessä päästä ketään läpi siksi, että säälisin vaikkapa mt-ongelmien vuoksi, koska kannustan (kykyjeni mukaan) jokaista mahdollista työssäoppijaa.

En ole maailman mukavin opettaja, mutta rehellinen olen aina.

Onneksi alani ei liity ihmishenkiin.

"Opettajien mukaan lähihoitajakoulutuksessa on yhä enemmän opiskelijoita, joilla on isojakin oppimisvaikeuksia ja heikot pohjatiedot peruskoulusta. Jos kertotaulussa on vaikeuksia, jää helposti jumiin lääkelaskuissa."

Suomi vuonna 2018.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen lukenut Hesarini tänään (mutta, suokaa anteeksi, en ap-kirjoitusta lukuun ottamatta mitään muuta) ja miettinyt, mitä ystäväni tytär on kertonut.

Hän aloitti tänä syksynä innoissaan sairaanhoitajaopinnot 24-vuotiaana, koska ensimmäinen ammattinsa ei ollutkaan se, mitä oli kuvitellut, vaikka hyvää elämänkokemusta se toi.

.....

Siellä nykyisessä oppilaitoksessa on melkoinen "sekametelisoppa" hänen kurssillaan: kolmisenkymmentä eri ikäistä opiskelijaa, joista kolmasosa on joko mt- ja/tai alkoholiongelmaisia.

Mm. ryhmätöiden teko tai pakollisten opintopiirien yhdessä sovittu kokoontuminen on ollut heti ensimmäisinä kuukausina ihan mahdottomuus, koska ryhmästä/opintopiiristä uupuu aina 1-3 ihmistä.

.....

En tiedä yksityiskohdista enempää, mutta jo tuo edellinen lauseeni kertonee aika paljon.

Älä valehtele. Sairaanhoitajakoulutukseen ei todellakaan pääse kuka tahansa. Ei sinne kympin keskiarvoa vaadita, mutta rima on paljon korkeammalla kuin annat ymmärtää.

No, sitten nämä valitut opiskelijat ovat kyenneet valehtelemaan hienosti valitsijoilleen.

Ei sinne kympin keskiarvoa vaadita, mutta ainakaan tiettyyn kouluun ei ole soveltuvuuskoetta.

Suututtaa tämä nykytouhu. Suomessa on valtava määrä työttömiä hyviä lähihoitajia, etenkin iäkkäämpiä, joille ei riitä töitä, koska vuosittain koulutetaan tuhansia uusia. Kyllä

vanhustenhoidon taso laskee kuin aasin häntä, kun näitä nuoria palkataan vanhempien hoitajien tilalle.

lastenhoitaja Ainu kirjoitti:

Olen työpaikallani huomannut tason laskun lähihoitajaopiskelijoissa. Nuorten kanssa lähdetään ihan jo siitä, että työpaikalke on tultava tiettynä aikana eikä silloin kun itselle parhaiten sopii.

Oman työn päälle on vedettävä perässä kivirekeä, joka ei sadannelkakaan kerralka ymmärrä, että jos lapsi huutaa vessasta pyyhkimään niin lapsen luo on mentävä ha tehtävä mitä ohjaaja on näyttänyt monta kertaa.

Eikä opettajana toimimisesta saa

senttiäkään minimaalisen paljan päälle.

Olen ajatellut, että kohta alan hylkäämään kaikki, jotka eivät täydellisesti suoriudu. Alettaisiinkohan opiskelijoita silloin opettaa koulussakin.

Tällaista on pienipalkkaisen kouluttamattoman oravanpyörässä juoksijan elämä. Itse teen töitä melkein silloin kun huvittaa ja tienaan n. 3500 euroa nettona käteen, enkä todellakaan pyyhi rääkyvien muksujen takapuolia. Opiskelin alalle josta tykkään ja jota voin tehdä kotoa käsin ja nyt 21-vuotiaana olen jo päässyt osakkaaksi koodausfirmaan, jossa työskentelen. Omasta kiinnostuksesta se on kiinni, koulutaustana itsellä peruskoulu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen lukenut Hesarini tänään (mutta, suokaa anteeksi, en ap-kirjoitusta lukuun ottamatta mitään muuta) ja miettinyt, mitä ystäväni tytär on kertonut.

Hän aloitti tänä syksynä innoissaan sairaanhoitajaopinnot 24-vuotiaana, koska ensimmäinen ammattinsa ei ollutkaan se, mitä oli kuvitellut, vaikka hyvää elämänkokemusta se toi.

.....

Siellä nykyisessä oppilaitoksessa on melkoinen "sekametelisoppa" hänen kurssillaan: kolmisenkymmentä eri ikäistä opiskelijaa, joista kolmasosa on joko mt- ja/tai alkoholiongelmaisia.

Mm. ryhmätöiden teko tai pakollisten opintopiirien yhdessä sovittu kokoontuminen on ollut heti ensimmäisinä kuukausina ihan mahdottomuus, koska ryhmästä/opintopiiristä uupuu aina 1-3 ihmistä.

.....

En tiedä yksityiskohdista enempää, mutta jo tuo edellinen lauseeni kertonee aika paljon.

Älä valehtele. Sairaanhoitajakoulutukseen ei todellakaan pääse kuka tahansa. Ei sinne kympin keskiarvoa vaadita, mutta rima on paljon korkeammalla kuin annat ymmärtää.

No, sitten nämä valitut opiskelijat ovat kyenneet valehtelemaan hienosti valitsijoilleen.

Ei sinne kympin keskiarvoa vaadita, mutta ainakaan tiettyyn kouluun ei ole soveltuvuuskoetta.

Leikitään sitten vielä hetki, että puhut totta ja niin puhuu myös tyttäresi. Mistä se "tietää", että kolmanneksella opiskelijoista on mielenterveys- tai alkoholiongelmia? Nehän aloitti vasta syksyllä opiskelut, joten onko diagnoosit tatuoitu niiden otsaan vai onko psykiatristen diagnoosien kertominen luokkakavereille kenties pakollinen osa opintoja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen lukenut Hesarini tänään (mutta, suokaa anteeksi, en ap-kirjoitusta lukuun ottamatta mitään muuta) ja miettinyt, mitä ystäväni tytär on kertonut.

Hän aloitti tänä syksynä innoissaan sairaanhoitajaopinnot 24-vuotiaana, koska ensimmäinen ammattinsa ei ollutkaan se, mitä oli kuvitellut, vaikka hyvää elämänkokemusta se toi.

.....

Siellä nykyisessä oppilaitoksessa on melkoinen "sekametelisoppa" hänen kurssillaan: kolmisenkymmentä eri ikäistä opiskelijaa, joista kolmasosa on joko mt- ja/tai alkoholiongelmaisia.

Mm. ryhmätöiden teko tai pakollisten opintopiirien yhdessä sovittu kokoontuminen on ollut heti ensimmäisinä kuukausina ihan mahdottomuus, koska ryhmästä/opintopiiristä uupuu aina 1-3 ihmistä.

.....

En tiedä yksityiskohdista enempää, mutta jo tuo edellinen lauseeni kertonee aika paljon.

Älä valehtele. Sairaanhoitajakoulutukseen ei todellakaan pääse kuka tahansa. Ei sinne kympin keskiarvoa vaadita, mutta rima on paljon korkeammalla kuin annat ymmärtää.

Eihän sairaanhoitajaksi enää tai ainakaan jossain vaiheessa ollut soveltuvuuskokeita? Ei sentään kuka tahansa pääse mutta valintakoe silloin ei ainakaan karsinut alalle soveltumattomia. Tiedän muutamia henkilöitä, jotka hakivat useampaan otteeseen ja lopulta pääsivät sisään.  Toinen opiskeli jonkinlaisessa englanninkielisessä linjassa, jolle ilmeisesti on helpompi päästä sisään. Kyllä mielestäni jotain jo kertoo, jos joutuu useamman kertaa hakemaan, silloin ainakin alkuvaihesssa oli vielä soveltuvuuskokeetkin ja näitä ei läpäissyt.