Lue keskustelun säännöt.
Pienyrittäjät haluavat oikeuden antaa käytöksen perusteella potkut!
21.10.2018 |
Tässä taitaa olla kyse nyt oikeudesta pärstäkerroin-potkuihin!
Kommentit (133)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti ei tullut yllätyksenä, mutta käytöksen perusteella voi antaa potkut jo nyt, mutta pärstäkertoimen perusteella ei.
Ei tämä nyt sitä mihinkään muuta, aina on ollut paskoja yrittäjiä, jotka koettelevat lain rajoja, mutta vielä enemmän on hyviä yrittäjiä, jotka kärsivät työmarkkinoiden joustamattomuudesta.
https://www.yrittajat.fi/uutiset/594668-huitaisi-toista-mopilla-ja-sai-…
"Työntekijä A oli aamulla korottanut ääntään toiselle työntekijälle (B) ja huitaissut tätä kohti siivouspyyhkeillä ja lankamopeilla siten, että hänen kätensä oli osunut B:n poskeen ja aiheuttanut pään tärähdyksen sivulle päin ja punoittavan jäljen B:n posken iholle.
Tämän jälkeen A oli tullut vielä ainakin kahdesti kohti B:tä mutta ei ollut enää koskenut tähän. A:n käytös toista työntekijää kohtaan oli ollut sopimatonta, mutta menettely ei kuitenkaan ollut niin vakavana pidettävä rikkomus, että työsopimuksen irtisanomiseen olisi työsopimuslain mukainen asiallinen ja painava syy. (Turun HO 3.11.2017, Tuomio nro 647, Dnro 16/1933)"
Juupa juu käytöksen perusteella saa antaa potkut. Toisen työntekijän lievä pahoinpitelykään ei riitä syyksi potkuihin.
"Irtisanomisen syynä olivat pitkäaikaiset laiminlyönnit ja sopimaton menettely. Työnantaja oli vedonnut mm. työntekijän sairauspoissaoloihin, ajokieltoon, työnantajan luottokortin käyttämiseen omiin polttoaineostoihin ilman kuittia ja työnantajan moittimiseen. Työnantajalla ei ollut työsopimuslaissa tarkoitettua asiallista ja painavaa syytä päättää työsuhde. (Rovaniemen HO 23.8.2018, Tuomio nro 278, Dnro S 17/607)"
Työnantajan luottokortin käyttö omiin bensoihin ei mysökään ole irtisanomisperuste.
"Työntekijä oli käyttänyt kolmannelta taholta saamaansa pääkäyttäjätunnusta ja korottanut sitä käyttäen oman käyttäjätunnuksensa valtuuksia ilman työnantajansa lupaa. Työntekijän oli täytynyt ymmärtää toimivansa vastoin työnantajansa määräyksiä.
Työntekijä oli myös asentanut kameran yrityksen palvelinhuoneeseen ilman työnantajan lupaa. Hovioikeuden mukaan asiallista ja painavaa syytä työsopimuksen irtisanomiseen ei ollut. (Helsingin HO 18.10.2016, Tuomio nro 1538, Dnro S 15/2363)"
Työntekijä saa jopa vakoilla työpaikalla luvatta ilman että on irtisanomisperusteita.
Ihan mielenkiinnosta, oliko annettu mitään varoitusta?
Ihan mielenkiinnosta onko sinusta a) toisen työntekijän koskemattomuuden rikkominen, b) työnantajalta varastaminen tai c) työnantajan vakoileminen asioita joista pitäisi antaa varoitus? Kyllä nuo omasta mielestä on jo niin törkeitä toimintoja että saa lähteä sellainen työntekijä. Nuo ei ole mitään vahingossa tehtyjä asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuusi viestiä, nolla faktaa. Totuttua vasemmistolaatua.
Totuttua av-laatua, tarkoittanet.
Vierailija kirjoitti:
No kai nyt yrittäjilläkin pitää olla jotain oikeuksia valita ketä valitsee työhön.
Onhan se nyt helvata jos pitää maksaa palkkaa henkilöille joista ei ole hyötyä.
Tottakai. En minä palkkaa ketä tahansa ja mitään hyväntekeväisyyttä en harrasta palkkaamisen takia. Mulle pääsee töihin jos on oikeat paperit näyttää. On mulle soitettu työmarkkinajärjestöstä näiden 9e tyyppien takia. En minä sekaannu sellaseen, koska oma on firma ja minä ne laskut maksan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti ei tullut yllätyksenä, mutta käytöksen perusteella voi antaa potkut jo nyt, mutta pärstäkertoimen perusteella ei.
Ei tämä nyt sitä mihinkään muuta, aina on ollut paskoja yrittäjiä, jotka koettelevat lain rajoja, mutta vielä enemmän on hyviä yrittäjiä, jotka kärsivät työmarkkinoiden joustamattomuudesta.
https://www.yrittajat.fi/uutiset/594668-huitaisi-toista-mopilla-ja-sai-…
"Työntekijä A oli aamulla korottanut ääntään toiselle työntekijälle (B) ja huitaissut tätä kohti siivouspyyhkeillä ja lankamopeilla siten, että hänen kätensä oli osunut B:n poskeen ja aiheuttanut pään tärähdyksen sivulle päin ja punoittavan jäljen B:n posken iholle.
Tämän jälkeen A oli tullut vielä ainakin kahdesti kohti B:tä mutta ei ollut enää koskenut tähän. A:n käytös toista työntekijää kohtaan oli ollut sopimatonta, mutta menettely ei kuitenkaan ollut niin vakavana pidettävä rikkomus, että työsopimuksen irtisanomiseen olisi työsopimuslain mukainen asiallinen ja painava syy. (Turun HO 3.11.2017, Tuomio nro 647, Dnro 16/1933)"
Juupa juu käytöksen perusteella saa antaa potkut. Toisen työntekijän lievä pahoinpitelykään ei riitä syyksi potkuihin.
"Irtisanomisen syynä olivat pitkäaikaiset laiminlyönnit ja sopimaton menettely. Työnantaja oli vedonnut mm. työntekijän sairauspoissaoloihin, ajokieltoon, työnantajan luottokortin käyttämiseen omiin polttoaineostoihin ilman kuittia ja työnantajan moittimiseen. Työnantajalla ei ollut työsopimuslaissa tarkoitettua asiallista ja painavaa syytä päättää työsuhde. (Rovaniemen HO 23.8.2018, Tuomio nro 278, Dnro S 17/607)"
Työnantajan luottokortin käyttö omiin bensoihin ei mysökään ole irtisanomisperuste.
"Työntekijä oli käyttänyt kolmannelta taholta saamaansa pääkäyttäjätunnusta ja korottanut sitä käyttäen oman käyttäjätunnuksensa valtuuksia ilman työnantajansa lupaa. Työntekijän oli täytynyt ymmärtää toimivansa vastoin työnantajansa määräyksiä.
Työntekijä oli myös asentanut kameran yrityksen palvelinhuoneeseen ilman työnantajan lupaa. Hovioikeuden mukaan asiallista ja painavaa syytä työsopimuksen irtisanomiseen ei ollut. (Helsingin HO 18.10.2016, Tuomio nro 1538, Dnro S 15/2363)"
Työntekijä saa jopa vakoilla työpaikalla luvatta ilman että on irtisanomisperusteita.
Ihan mielenkiinnosta, oliko annettu mitään varoitusta?
Ihan mielenkiinnosta onko sinusta a) toisen työntekijän koskemattomuuden rikkominen, b) työnantajalta varastaminen tai c) työnantajan vakoileminen asioita joista pitäisi antaa varoitus? Kyllä nuo omasta mielestä on jo niin törkeitä toimintoja että saa lähteä sellainen työntekijä. Nuo ei ole mitään vahingossa tehtyjä asioita.
En ota kantaa tilanteiden vakavuuteen, mutta sanon vaan, että byrokratiaa on joskus "pakko" noudattaa jos ei halua hävitä juttua. Miksi viisaat yrittäjät ottivat riskin käyttäessään oman käden oikeutta. Todennäköisesti olisivat voittaneet muuten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on pieni yritys johon tarvitsisin työvoimaa mutta en enää uskalla palkata. Olen ollut niin lähellä konkurssia huonon työntekijän takia etten enää uskalla. Minulla on käynyt huono tuuri työntekijöiden kanssa enkä sano että on aina tekijänkään vika. Yhdellä nuorella oli vaikeaa poikaystävän kanssa ja oli paljon poissa sen takia. Nykyään tuollainen on näköjään ihan tavallista. Toinen rikkoi vapaa-ajalla selkänsä ja oli puoli vuotta sairaslomalla ja sen jälkeen pystyi tekemään töitä ma ja ti, loput viikosta otti saikkua. Yhdellä oli niin vauhdikas elämä että joka päivälle oli sopinut menoa, hammaslääkärit ja kampaajat oli kesken työpäivän. Yksi oli todella tehoton, moni soppari oli menossa katolle kun ei saatu valmista. Muutamaa ei vain kiinnostanut työ ja lähtivät muualle tai kortistoon.
Tämä on työnantajan kannalta ihan hirveää. Haluaisin kyllä vakinaistaa sopivan työntekijän. Ei työnantajastakaan ole kiva tehdä määräaikaisia sopimuksia. Mutta pelko on kova että työntekijästä ei pääse eroon vaikka mitä tulisi eteen. Suomessa on pääsääntöisesti hyvä työmoraali mutta aika hyvä otanta on tässä 20 vuoden aikana tullut tästä toisestakin puolesta.
Että sinänsä on hyvä tämä muutos mutta ymmärrän kyllä toisenkin puolen, nyt on vielä epävarmempaa löytää pieneen yritykseen työvoimaa.
Kauhean kuuloista ja otan osaa. Osaatko kertoa tai osaako joku tietävä kertoa, eikö tätä ilmiötä pysty karsimaan koeaikojen avulla? Vai eikö näitä ole pienissä yrityksissä käytössä? Luulisi esim. 4 kuukaudessa huomaavan, jos joku on ihan onneton. Vai narraavatko siihen asti?
Kiinnostaisi myös kuulla, onko sinulle hakijoita ollut vähän vai kutsutko haastatteluun / palkkaatko aina jollain tietyllä logiikalla ja kannattaisiko tuota logiikkaa muuttaa niin että ne sopivat saisivat mahdollisuuden tulla töihin sinulle? Nämä siis ihan asiallisia uteliaita kysymyksiä, kun en tilannettasi tunne.
Ikävä kyllä nämä kaikki alkaa tapahtumaan vasta koeajan jälkeen. Muutama on toki näyttänyt tapansa jo koeajalla.
Hakijoita on aina paljon, suurin osa toki näitä näennäisesti hakijoita jota toivovat ettei edes palkata.
Minulta riittää kyllä ymmärrystä työntekijöille hyvin paljon. Työ on kuitenkin sellaista että teemme paljon yhdessä tai ainakin samassa tilassa. Joskus myös yksin molemmat. Olen kuitenkin pienyrittäjä ja haastattelen itse työntekijäni. Työpaikka on vähän syrjässä eikä julkisia ole, se jo karsii monta tekijää. On minulla ollut hyviäkin tyyppejä ja ymmärrän että tekee mieli edetä ja kokeilla uusia tuulia. Minun työpaikalla ei ole laajentamismahdolisuutta joten työ tulee olemaan suht samaa vuodesta toiseen.
Olen saanut palautetta että olen hyvin reilu ja hyvä työnantaja. Toki olen vaikeassa tilanteessa kun hoidan kaiken itse mutta yritän aina parhaani ettei työntekijä kuormitu liikaa enkä puhu omista enkä firman asioista kuin pintapuolisesti ettei työntekijälle tule stressiä asioista jotka ei hänelle edes kuulu. Olen pohtinut että tulemmeko työntekijän kanssa liian tutuiksi työn ohessa ja näin ollen hän suhtautuu minuun enemmän kaverina kuin työnantajana ja se antaa tunteen että voi olla vapaammin. En tiedä miten isoissa firmoissa suhtaudutaan näihin ”lähden tänään jo puolita päivin kun on perjantai”-tyyppeihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on siis todella niinkin mielivaltaista porukkaa, joiden mielestä "kun pomo ei _pidä_, niin se saa antaa potkut". Varsinainen todellisuudesta irtautunut pyllynnuolijaporukka. Sori, mutta valitettavasti tiedän, miten työelämän dynamiikka oikeasti toimii. Yhdenkään hiljaisen ja tunnollinen puurtajan ei kannata olla tämän lain puolella.
Kukaan ei ole noin sanonut. Mitä jos keskittyisit keskustelemaan ihan tänne kirjoitettujen viestien pohjalta, etkä keksisi omia juttuja ja keskity vain niiden pieksämiseen?
Viesti 49, ole hyvä.
Kiitos. Se on minun kirjoittamani viesti, ja olen melkoisen varma että siinä ei sanota niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on siis todella niinkin mielivaltaista porukkaa, joiden mielestä "kun pomo ei _pidä_, niin se saa antaa potkut". Varsinainen todellisuudesta irtautunut pyllynnuolijaporukka. Sori, mutta valitettavasti tiedän, miten työelämän dynamiikka oikeasti toimii. Yhdenkään hiljaisen ja tunnollinen puurtajan ei kannata olla tämän lain puolella.
Kukaan ei ole noin sanonut. Mitä jos keskittyisit keskustelemaan ihan tänne kirjoitettujen viestien pohjalta, etkä keksisi omia juttuja ja keskity vain niiden pieksämiseen?
Viesti 49, ole hyvä.
Kiitos. Se on minun kirjoittamani viesti, ja olen melkoisen varma että siinä ei sanota niin.
No mitä siinä sanotaan? Avaatko vähän? Vai etkö osannut lukea ja ymmärtää siinä lainaamaasi viestiä. Missä minä sanoin, että henkilö ei muka olisi halunnut tehdä kyseistä työtä? Mielestäni kirjoitin ihan selkeästi ja jopa ironiaa apuna käyttäen, että pomon mielivaltaisuus teki täysin harmittomasta työntekijästä työyhteisöön sopeutumattoman alisuoriurujan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää sitten ihmetelkö miksei pienyrittäjät halua työllistää ketään kun riski että jää jumiin jonkun mätämunan kanssa joka pahimmillaan vie firman konkkaan on liian suuri.
Älkää sitten ihmetelkö, että kukaan oikeasti hyvä jolla on varaa valita ei valitse pienyritystä työpaikakseen. Kuka sitä ottaisi sen riskin että pikkufirman pomo onkin k*sipää narsisti (mikä on ilmeisesti erittäin todennäköistä huomioiden viimeaikaiset ulostulot) joka kyykyttää työntekijöitään ja jakelee potkuja pärstän perusteella jos voi valita sellaisen työpaikan missä irtisanomissuoja on olemassa. Joko tarjoatte tuntuvasti parempaa liksaa että riski on sen arvoinen tai hyväksytte että ette saa kuin jonkun onnettoman joka ei kenellekään muulle kelpaa.
Kyllä niitä hyviä työntekijöitä riittää, sinä sen sijaan et tulisi kyllä tuolla kielenkäytöllä ja argumentaatiolla ikinä meidän firmaan palkatuksi. Hyvää työntekijää kun kukaan ei halua irtisanoa ja toisaalta miksi ihmeessä kukaan haluaisi siinä k*sipää narsistin firmassa edes olla töissä? Irtisanominenhan olisi tuossa tilanteessa win-win kun ei tarvitse ottaa karenssia omasta irtisanoutumisesta.
Ai nytkö niitä riittää? Eikö hyvistä työntekijöistä ollutkaan huutava työvoimapula? Jatkossa parhaat tai edes hyvät eivät (pääsääntöisesti) hakeudu pikkufirmoihin, vaan turvallisemman työsuhteen tarjoaviin suurempiin yrityksiin.
Pienyrittäjä kirjoitti:
Meillä meni yhden kanssa reilu puolivuotta melko hyvin, sen jälkeen tuli raskaaksi ja joutui jättämään pois jotkut mielialalääkkeet, jonka jälkeen työnteosta ei tullut yhtään mitään ja sairaslomia tuli perä perää. Ei kuitenkaan päässyt erityisäitiyslomalle. No sitten tuli keskenmeno, olimme hyvin ymmärtäväisiä ja joustavia, pitkä jakso uudelleen raskauden yritystä, joka päättyi eroon miesystävästä ja siitä seurannut masentuneisuus jakso ja täydellinen piittaamattomuus töistä. Tästä kaikesta katkeroituneena riitautui kahden muun työntekijän kanssa ja ollaan ihan pattitilanteessa, ei halua itse lähteä ja uhkaa ammattiliitolla jos irtisanomme. Kaikenlaista apua on tarjottu mutta emme voi pakottaa hoitoon. Että koeaika ei aina riitä.
Jos kerran on ”täydellistä piittaamattomuutta töistä”, niin miten olisi varoitus? Jos sama meno jatkuu , niin sen jälkeen työsuhteen purkaminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on pieni yritys johon tarvitsisin työvoimaa mutta en enää uskalla palkata. Olen ollut niin lähellä konkurssia huonon työntekijän takia etten enää uskalla. Minulla on käynyt huono tuuri työntekijöiden kanssa enkä sano että on aina tekijänkään vika. Yhdellä nuorella oli vaikeaa poikaystävän kanssa ja oli paljon poissa sen takia. Nykyään tuollainen on näköjään ihan tavallista. Toinen rikkoi vapaa-ajalla selkänsä ja oli puoli vuotta sairaslomalla ja sen jälkeen pystyi tekemään töitä ma ja ti, loput viikosta otti saikkua. Yhdellä oli niin vauhdikas elämä että joka päivälle oli sopinut menoa, hammaslääkärit ja kampaajat oli kesken työpäivän. Yksi oli todella tehoton, moni soppari oli menossa katolle kun ei saatu valmista. Muutamaa ei vain kiinnostanut työ ja lähtivät muualle tai kortistoon.
Tämä on työnantajan kannalta ihan hirveää. Haluaisin kyllä vakinaistaa sopivan työntekijän. Ei työnantajastakaan ole kiva tehdä määräaikaisia sopimuksia. Mutta pelko on kova että työntekijästä ei pääse eroon vaikka mitä tulisi eteen. Suomessa on pääsääntöisesti hyvä työmoraali mutta aika hyvä otanta on tässä 20 vuoden aikana tullut tästä toisestakin puolesta.
Että sinänsä on hyvä tämä muutos mutta ymmärrän kyllä toisenkin puolen, nyt on vielä epävarmempaa löytää pieneen yritykseen työvoimaa.
Kauhean kuuloista ja otan osaa. Osaatko kertoa tai osaako joku tietävä kertoa, eikö tätä ilmiötä pysty karsimaan koeaikojen avulla? Vai eikö näitä ole pienissä yrityksissä käytössä? Luulisi esim. 4 kuukaudessa huomaavan, jos joku on ihan onneton. Vai narraavatko siihen asti?
Kiinnostaisi myös kuulla, onko sinulle hakijoita ollut vähän vai kutsutko haastatteluun / palkkaatko aina jollain tietyllä logiikalla ja kannattaisiko tuota logiikkaa muuttaa niin että ne sopivat saisivat mahdollisuuden tulla töihin sinulle? Nämä siis ihan asiallisia uteliaita kysymyksiä, kun en tilannettasi tunne.
Ikävä kyllä nämä kaikki alkaa tapahtumaan vasta koeajan jälkeen. Muutama on toki näyttänyt tapansa jo koeajalla.
Hakijoita on aina paljon, suurin osa toki näitä näennäisesti hakijoita jota toivovat ettei edes palkata.
Minulta riittää kyllä ymmärrystä työntekijöille hyvin paljon. Työ on kuitenkin sellaista että teemme paljon yhdessä tai ainakin samassa tilassa. Joskus myös yksin molemmat. Olen kuitenkin pienyrittäjä ja haastattelen itse työntekijäni. Työpaikka on vähän syrjässä eikä julkisia ole, se jo karsii monta tekijää. On minulla ollut hyviäkin tyyppejä ja ymmärrän että tekee mieli edetä ja kokeilla uusia tuulia. Minun työpaikalla ei ole laajentamismahdolisuutta joten työ tulee olemaan suht samaa vuodesta toiseen.
Olen saanut palautetta että olen hyvin reilu ja hyvä työnantaja. Toki olen vaikeassa tilanteessa kun hoidan kaiken itse mutta yritän aina parhaani ettei työntekijä kuormitu liikaa enkä puhu omista enkä firman asioista kuin pintapuolisesti ettei työntekijälle tule stressiä asioista jotka ei hänelle edes kuulu. Olen pohtinut että tulemmeko työntekijän kanssa liian tutuiksi työn ohessa ja näin ollen hän suhtautuu minuun enemmän kaverina kuin työnantajana ja se antaa tunteen että voi olla vapaammin. En tiedä miten isoissa firmoissa suhtaudutaan näihin ”lähden tänään jo puolita päivin kun on perjantai”-tyyppeihin.
Sinusta olisi siis helpompaa antaa potkut kuin sanoa ”ei, et lähde tänään puolilta päivin, työpäivä päättyy klo 16”?
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin pienyrityksessä töissä niin toivoisin että lusmut heitetään pihalle koska lusmujen työt jää muuten mulle.
Jos, jos ja jos. Mene sinä sontanaama töihin siitä loisimaan meidän rahoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pienyrittäjä kirjoitti:
Meillä meni yhden kanssa reilu puolivuotta melko hyvin, sen jälkeen tuli raskaaksi ja joutui jättämään pois jotkut mielialalääkkeet, jonka jälkeen työnteosta ei tullut yhtään mitään ja sairaslomia tuli perä perää. Ei kuitenkaan päässyt erityisäitiyslomalle. No sitten tuli keskenmeno, olimme hyvin ymmärtäväisiä ja joustavia, pitkä jakso uudelleen raskauden yritystä, joka päättyi eroon miesystävästä ja siitä seurannut masentuneisuus jakso ja täydellinen piittaamattomuus töistä. Tästä kaikesta katkeroituneena riitautui kahden muun työntekijän kanssa ja ollaan ihan pattitilanteessa, ei halua itse lähteä ja uhkaa ammattiliitolla jos irtisanomme. Kaikenlaista apua on tarjottu mutta emme voi pakottaa hoitoon. Että koeaika ei aina riitä.
Jos kerran on ”täydellistä piittaamattomuutta töistä”, niin miten olisi varoitus? Jos sama meno jatkuu , niin sen jälkeen työsuhteen purkaminen.
Miksi pitäisi antaa varoitus ja katsella huonoa työntekijää kun hyviä olisi tulossa pilvin pimein? Miksi pitäisi ottaa riski omalla kustannuksella ja miettiä tuottaakohan se nyt tässä kuussa kuinka paljon tappiota. Miksi yrittäjän pitäisi tämä riski ottaa kun kärsii sen omassa lompkossaan ja omassa ajassaan?
Hyvä, että hallitus laittaa av-läskit ja niiden vetelysmiehet kuriin! Kunhan päästään vielä ansiosidonnaisista eroon niin ollaan menossa hyvään suuntaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pienyrittäjä kirjoitti:
Meillä meni yhden kanssa reilu puolivuotta melko hyvin, sen jälkeen tuli raskaaksi ja joutui jättämään pois jotkut mielialalääkkeet, jonka jälkeen työnteosta ei tullut yhtään mitään ja sairaslomia tuli perä perää. Ei kuitenkaan päässyt erityisäitiyslomalle. No sitten tuli keskenmeno, olimme hyvin ymmärtäväisiä ja joustavia, pitkä jakso uudelleen raskauden yritystä, joka päättyi eroon miesystävästä ja siitä seurannut masentuneisuus jakso ja täydellinen piittaamattomuus töistä. Tästä kaikesta katkeroituneena riitautui kahden muun työntekijän kanssa ja ollaan ihan pattitilanteessa, ei halua itse lähteä ja uhkaa ammattiliitolla jos irtisanomme. Kaikenlaista apua on tarjottu mutta emme voi pakottaa hoitoon. Että koeaika ei aina riitä.
Jos kerran on ”täydellistä piittaamattomuutta töistä”, niin miten olisi varoitus? Jos sama meno jatkuu , niin sen jälkeen työsuhteen purkaminen.
Miksi pitäisi antaa varoitus ja katsella huonoa työntekijää kun hyviä olisi tulossa pilvin pimein? Miksi pitäisi ottaa riski omalla kustannuksella ja miettiä tuottaakohan se nyt tässä kuussa kuinka paljon tappiota. Miksi yrittäjän pitäisi tämä riski ottaa kun kärsii sen omassa lompkossaan ja omassa ajassaan?
Yleensä työnantajien propagandan mukaan hyvistä työntekijöistä on huutava pula. Argumentti muuttuu näköjään aika paljon sen mukaan mikä on milloinkin oman agendan kannalta edullista. Ei sitä ”töistään täydellisen piittaamatonta” työntekijää kauaa tarvitse katsella nykyisinkään. Työsopimuksen irtisanominen onnistuu sen ensimmäisen varoituksen jälkeen, tai jopa työsuhteen purkaminen jopa ilman varoitusta mikäli laiminlyönti on riittävän vakava.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on pieni yritys johon tarvitsisin työvoimaa mutta en enää uskalla palkata. Olen ollut niin lähellä konkurssia huonon työntekijän takia etten enää uskalla. Minulla on käynyt huono tuuri työntekijöiden kanssa enkä sano että on aina tekijänkään vika. Yhdellä nuorella oli vaikeaa poikaystävän kanssa ja oli paljon poissa sen takia. Nykyään tuollainen on näköjään ihan tavallista. Toinen rikkoi vapaa-ajalla selkänsä ja oli puoli vuotta sairaslomalla ja sen jälkeen pystyi tekemään töitä ma ja ti, loput viikosta otti saikkua. Yhdellä oli niin vauhdikas elämä että joka päivälle oli sopinut menoa, hammaslääkärit ja kampaajat oli kesken työpäivän. Yksi oli todella tehoton, moni soppari oli menossa katolle kun ei saatu valmista. Muutamaa ei vain kiinnostanut työ ja lähtivät muualle tai kortistoon.
Tämä on työnantajan kannalta ihan hirveää. Haluaisin kyllä vakinaistaa sopivan työntekijän. Ei työnantajastakaan ole kiva tehdä määräaikaisia sopimuksia. Mutta pelko on kova että työntekijästä ei pääse eroon vaikka mitä tulisi eteen. Suomessa on pääsääntöisesti hyvä työmoraali mutta aika hyvä otanta on tässä 20 vuoden aikana tullut tästä toisestakin puolesta.
Että sinänsä on hyvä tämä muutos mutta ymmärrän kyllä toisenkin puolen, nyt on vielä epävarmempaa löytää pieneen yritykseen työvoimaa.
Kannattaisi ehkä miettiä omia rekrytointitaitojasi, jos suurin osa työntekijöistäsi uhkaa ajaa sinut konkurssiin. Millä perusteella oikein otat työntekijöitä, jos he kerta toisensa jälkeen ovat kelvottomia? Onko yritykselläsi huono maine, jos kukaan hyvä työntekijä ei halua sinne? Minkälainen pomo olet?
Nää on näitä facebookissa kuulutettuja työpaikkoja 😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pienyrittäjä kirjoitti:
Meillä meni yhden kanssa reilu puolivuotta melko hyvin, sen jälkeen tuli raskaaksi ja joutui jättämään pois jotkut mielialalääkkeet, jonka jälkeen työnteosta ei tullut yhtään mitään ja sairaslomia tuli perä perää. Ei kuitenkaan päässyt erityisäitiyslomalle. No sitten tuli keskenmeno, olimme hyvin ymmärtäväisiä ja joustavia, pitkä jakso uudelleen raskauden yritystä, joka päättyi eroon miesystävästä ja siitä seurannut masentuneisuus jakso ja täydellinen piittaamattomuus töistä. Tästä kaikesta katkeroituneena riitautui kahden muun työntekijän kanssa ja ollaan ihan pattitilanteessa, ei halua itse lähteä ja uhkaa ammattiliitolla jos irtisanomme. Kaikenlaista apua on tarjottu mutta emme voi pakottaa hoitoon. Että koeaika ei aina riitä.
Jos kerran on ”täydellistä piittaamattomuutta töistä”, niin miten olisi varoitus? Jos sama meno jatkuu , niin sen jälkeen työsuhteen purkaminen.
Miksi pitäisi antaa varoitus ja katsella huonoa työntekijää kun hyviä olisi tulossa pilvin pimein? Miksi pitäisi ottaa riski omalla kustannuksella ja miettiä tuottaakohan se nyt tässä kuussa kuinka paljon tappiota. Miksi yrittäjän pitäisi tämä riski ottaa kun kärsii sen omassa lompkossaan ja omassa ajassaan?
Koska yleensä on tapana antaa ihmiselle mahdollisuus korjata käytöksensä. Ihan siviilissäkin. Koska emme ole ajatuksenlukijoita.
Ja koska yritystoimintaan kuuluu riskejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää sitten ihmetelkö miksei pienyrittäjät halua työllistää ketään kun riski että jää jumiin jonkun mätämunan kanssa joka pahimmillaan vie firman konkkaan on liian suuri.
Älkää sitten ihmetelkö, että kukaan oikeasti hyvä jolla on varaa valita ei valitse pienyritystä työpaikakseen. Kuka sitä ottaisi sen riskin että pikkufirman pomo onkin k*sipää narsisti (mikä on ilmeisesti erittäin todennäköistä huomioiden viimeaikaiset ulostulot) joka kyykyttää työntekijöitään ja jakelee potkuja pärstän perusteella jos voi valita sellaisen työpaikan missä irtisanomissuoja on olemassa. Joko tarjoatte tuntuvasti parempaa liksaa että riski on sen arvoinen tai hyväksytte että ette saa kuin jonkun onnettoman joka ei kenellekään muulle kelpaa.
Kyllä niitä hyviä työntekijöitä riittää, sinä sen sijaan et tulisi kyllä tuolla kielenkäytöllä ja argumentaatiolla ikinä meidän firmaan palkatuksi. Hyvää työntekijää kun kukaan ei halua irtisanoa ja toisaalta miksi ihmeessä kukaan haluaisi siinä k*sipää narsistin firmassa edes olla töissä? Irtisanominenhan olisi tuossa tilanteessa win-win kun ei tarvitse ottaa karenssia omasta irtisanoutumisesta.
Ai nytkö niitä riittää? Eikö hyvistä työntekijöistä ollutkaan huutava työvoimapula? Jatkossa parhaat tai edes hyvät eivät (pääsääntöisesti) hakeudu pikkufirmoihin, vaan turvallisemman työsuhteen tarjoaviin suurempiin yrityksiin.
Oletko sä vähän ykisnkertainen? Pienyrittäjät eivät kaikki ole samalla alalla, jos tänne joku on kirjoittanut että työntekijöistä on pula niin ei se koske 100% kaikkia yrittäjiä. Meidän allalla tekijöitä on kohtalaisen paljon, hyviäkin. Valinnanvaraa on, mutta ongelma on siinä että kuka vaan jaksaa esittää mitä vaan 6kk vaikka kuinka ihmiset olisivat sitä mieltä että koeajalla selviää onko ihminen hyvä työntekijä vai ei.
Kyllä ne parhaatkin hakeutuvat jatkossa pikkufirmoihin vaikka kuinka haluaisit maalata piruja seinille, parhailla on aina neuvotteluvaraa ja pienessä firmassa on paljon parempi jousto kuin isommissa. Älä sinä turhaan niiden parhaiden työntekijän päätöksistä huolta kanna.
Vierailija kirjoitti:
Tässä taitaa olla kyse nyt oikeudesta pärstäkerroin-potkuihin!
Tässä on kyse lähinnä juuri siitä.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on pieni yritys johon tarvitsisin työvoimaa mutta en enää uskalla palkata. Olen ollut niin lähellä konkurssia huonon työntekijän takia etten enää uskalla. Minulla on käynyt huono tuuri työntekijöiden kanssa enkä sano että on aina tekijänkään vika. Yhdellä nuorella oli vaikeaa poikaystävän kanssa ja oli paljon poissa sen takia. Nykyään tuollainen on näköjään ihan tavallista. Toinen rikkoi vapaa-ajalla selkänsä ja oli puoli vuotta sairaslomalla ja sen jälkeen pystyi tekemään töitä ma ja ti, loput viikosta otti saikkua. Yhdellä oli niin vauhdikas elämä että joka päivälle oli sopinut menoa, hammaslääkärit ja kampaajat oli kesken työpäivän. Yksi oli todella tehoton, moni soppari oli menossa katolle kun ei saatu valmista. Muutamaa ei vain kiinnostanut työ ja lähtivät muualle tai kortistoon.
Tämä on työnantajan kannalta ihan hirveää. Haluaisin kyllä vakinaistaa sopivan työntekijän. Ei työnantajastakaan ole kiva tehdä määräaikaisia sopimuksia. Mutta pelko on kova että työntekijästä ei pääse eroon vaikka mitä tulisi eteen. Suomessa on pääsääntöisesti hyvä työmoraali mutta aika hyvä otanta on tässä 20 vuoden aikana tullut tästä toisestakin puolesta.
Että sinänsä on hyvä tämä muutos mutta ymmärrän kyllä toisenkin puolen, nyt on vielä epävarmempaa löytää pieneen yritykseen työvoimaa.
Neli-viisikymppisiä kannattaisi palkata.
Viesti 49, ole hyvä.