Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ruoka edustaa ilmastopäästöistä n. 18% Suomessa (2009)
20.10.2018 |
"https://www.co2-raportti.fi/index.php?heading=Harhak%C3%A4sityksi%C3%A4…
Suomalaisten kuluttajien hiilijalanjälki:
Keskimäärin suomalaisen kuluttajan hiilijalanjälki on 10000 kg CO2e / vuosi. Elintarvikkeiden osuus on 1800 kg CO2e eli 18%, asumisen 32%, autoilun 21% ja muiden osuus 29% (lähinnä palvelut).
Mikäli elintarvikkeisiin lisätään esim. ruuan valmistus ja kaupassa käynti, nousee ruuan osuus 24%:iin."
Tässä spekuloidaan lihan osuutta:
"Harhakäsitys 3. Lihan syönnin vähentämisellä on merkittävä ilmastovaikutus - Ei ole, koska kaikella ruualla on hiilijalanjälki ja jättämällä yhden komponentin pois, korvaat sen toisella!
Eli edellä olevista luvuista voi laskea, että Suomessa lihan kulutuksen osuus ilmastonmuutoksesta on noin 450-500 kg CO2e vuodessa / hlö. Envimat-tutkimuksessa kasviperäisten ja eläinperäisten elintarvikkeiden hiilijalanjäljen ero on 36% eli ostamalla yhtä monella eurolla kasviperäisiä elintarvikkeita lihan sijaan, voisi säästö olla 36%."
Kommentit (26)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lihaa voi näemmä syödä kaikessa rauhassa.
Kunhan jättää lentelemisen vähemmälle:)
Lentäminen on 3,5 % lämpenemisestä. Lihantuotanto 15 % päästöistä (ja huomattavasti suurempi osuus lämpenemisvaikutuksesta, kun tajutaan, että 40 % maa-alasta menee elukoiden asuttamiseen/ruokkimiseen, joka voitaisiin vaikka mieluummin metsittää).
Hehtaarin maa-alalta saa Suomessa vuodessa vaihtelevasti 1000-3000 kg härkäpapua. Jos saman hehtaarin pitää heinällä, sillä ruokkii yhden lehmän vuoden ajan. Yksi lehmä tuottaa maitoa keskimäärin 10 000 kg / vuosi. Tähän kun lasketaan vielä päälle lehmästä saatava liha, on aivan ilmiselvää, että on kannattavampaa käyttää maa-ala eläinrehuun kuin härkäpapuun, siis Suomessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toki, tuontiruoka jota ne useat kasvikset ja hedelmät on, ei saastuta yhtään? Äly hoi!!
Miettikää nyt oikein tarkasti kuinka paljon siitä omasta ruuasta on oikeasti tuotettu Suomessa? Aika pieni osa, eikö?
Äly hoi itsellesi. Ruoan tuominen ei saastuta yhtään. Polttoainetta palaa mitättömät 20 grammaa rahdattaessa kilo ruokaa toiselta puolelta planeettaa. Rahtilaivat kuskaavat niin älyttömän määrän tavaraa kerralla, ettei saastutus per tuote ole millään tavalla merkityksellistä, kun verrataan päästöihin tuotannossa.
Etenkin lentorahtina tuotavat hedelmät saastuttaa huomattavan paljon. Ei ole mitään järkeä Suomessa syödä jotain Brasiliasta lentokoneella tuotua mangoa aamupalaksi.
No kuinka paljon se mango tarkalleen ottaen saastuttaa?
Ala kertoa nyt, kun kerta julistat sen olevan "huomattavan paljon".
Rio de Janeiroon on etäisyyttä 11 000 km.
Lentorahti tuottaa 500 g hiilidioksidia jokaista kilometriä kohden. Kuorman ollessa 1000 kg.
Kilogramma mangoa aiheuttaa lentorahtina 5,5 kg hiilidioksidia.
Siihen päälle tulee sitten vielä itse maataloudesta syntyvät päästöt ja muut kuljetukset. Ehkä jotain pakkausmateriaaleja. Yms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toki, tuontiruoka jota ne useat kasvikset ja hedelmät on, ei saastuta yhtään? Äly hoi!!
Miettikää nyt oikein tarkasti kuinka paljon siitä omasta ruuasta on oikeasti tuotettu Suomessa? Aika pieni osa, eikö?
Äly hoi itsellesi. Ruoan tuominen ei saastuta yhtään. Polttoainetta palaa mitättömät 20 grammaa rahdattaessa kilo ruokaa toiselta puolelta planeettaa. Rahtilaivat kuskaavat niin älyttömän määrän tavaraa kerralla, ettei saastutus per tuote ole millään tavalla merkityksellistä, kun verrataan päästöihin tuotannossa.
Etenkin lentorahtina tuotavat hedelmät saastuttaa huomattavan paljon. Ei ole mitään järkeä Suomessa syödä jotain Brasiliasta lentokoneella tuotua mangoa aamupalaksi.
No kuinka paljon se mango tarkalleen ottaen saastuttaa?
Ala kertoa nyt, kun kerta julistat sen olevan "huomattavan paljon".
Rio de Janeiroon on etäisyyttä 11 000 km.
Lentorahti tuottaa 500 g hiilidioksidia jokaista kilometriä kohden. Kuorman ollessa 1000 kg.
Kilogramma mangoa aiheuttaa lentorahtina 5,5 kg hiilidioksidia.
Siihen päälle tulee sitten vielä itse maataloudesta syntyvät päästöt ja muut kuljetukset. Ehkä jotain pakkausmateriaaleja. Yms.
Mainitsemasi 5,5 kiloa ei ole yhtään mitään. Suomalainen päästelee 10200 kiloa hiilidioksidia vuosittain.
Sitä paitsi mangot rahdataan pääosin laivalla, eikä lentokoneella. Vasta viime vuosina on jotkut yritykset edes alkaneet lähettämään mangoja lentsikoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toki, tuontiruoka jota ne useat kasvikset ja hedelmät on, ei saastuta yhtään? Äly hoi!!
Miettikää nyt oikein tarkasti kuinka paljon siitä omasta ruuasta on oikeasti tuotettu Suomessa? Aika pieni osa, eikö?
Äly hoi itsellesi. Ruoan tuominen ei saastuta yhtään. Polttoainetta palaa mitättömät 20 grammaa rahdattaessa kilo ruokaa toiselta puolelta planeettaa. Rahtilaivat kuskaavat niin älyttömän määrän tavaraa kerralla, ettei saastutus per tuote ole millään tavalla merkityksellistä, kun verrataan päästöihin tuotannossa.
Etenkin lentorahtina tuotavat hedelmät saastuttaa huomattavan paljon. Ei ole mitään järkeä Suomessa syödä jotain Brasiliasta lentokoneella tuotua mangoa aamupalaksi.
No kuinka paljon se mango tarkalleen ottaen saastuttaa?
Ala kertoa nyt, kun kerta julistat sen olevan "huomattavan paljon".
Rio de Janeiroon on etäisyyttä 11 000 km.
Lentorahti tuottaa 500 g hiilidioksidia jokaista kilometriä kohden. Kuorman ollessa 1000 kg.
Kilogramma mangoa aiheuttaa lentorahtina 5,5 kg hiilidioksidia.
Siihen päälle tulee sitten vielä itse maataloudesta syntyvät päästöt ja muut kuljetukset. Ehkä jotain pakkausmateriaaleja. Yms.
Mainitsemasi 5,5 kiloa ei ole yhtään mitään. Suomalainen päästelee 10200 kiloa hiilidioksidia vuosittain.
Sitä paitsi mangot rahdataan pääosin laivalla, eikä lentokoneella. Vasta viime vuosina on jotkut yritykset edes alkaneet lähettämään mangoja lentsikoilla.
Yksi mango ei ole mitään, mutta jos kaikki maailman seitsemän miljardia ihmistä elää samalla tavalla niin se on vähän helvetin paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lihaa voi näemmä syödä kaikessa rauhassa.
Kunhan jättää lentelemisen vähemmälle:)
Lentäminen on 3,5 % lämpenemisestä. Lihantuotanto 15 % päästöistä (ja huomattavasti suurempi osuus lämpenemisvaikutuksesta, kun tajutaan, että 40 % maa-alasta menee elukoiden asuttamiseen/ruokkimiseen, joka voitaisiin vaikka mieluummin metsittää).
Peltopinta-ala tuskin pienenisi jos siirryttäisiin kasvisruokaan.
Että ihan "tuskin pienisi"? Olisko liian vaikeaa googlata typerät luulosi ennen kuin ne kirjoitat tänne?
Tarvitset 3 kertaisen määrän maata, jotta saat saman määrän proteiinia lihasta kuin mitä saat vehnästä, ja 8 kertaisen määrän verrattuna soijaan.
Jos haluat tyydyttää päivittäisen proteiinintarpeesi vehnällä, se tarkoittaa vajaan kahden kokonaisen ranskanleivän mussuttamista päivittäin. Voihan sekin olla jonkun mielestä terveellistä. Soijan voi jättää pois tästä keskustelusta, koska soijanviljely tuhoaa sademetsiä eli sitä ei ole sopivaa ilmastotietoisen ihmisen käyttää.
Alue: Aihe vapaa
No kuinka paljon se mango tarkalleen ottaen saastuttaa?
Ala kertoa nyt, kun kerta julistat sen olevan "huomattavan paljon".