Onko kukaan muu ajatellut tosissaan itsemurhaa?

Vierailija kirjoitti:

Olen niin yksinäinen,ei ole kavereita eikä tuttuja. Olen epäsuosittu kaikkialla minne menen, työpaikoilla, vaikka olen kiltti ja mukava ihminen. Tai ehkä juuri siksi. En enää kestä tätä elämää. Tuntuu,että elämäni on jossain pysähdyksissä,enkä pääse eteenpäin. Tiedän,että äitini olisi tosi surullinen, muu perheeni ei voisi vähät välittää.

Olet ilmeisesti nuori / nuorehko nainen. Miksi et hankkisi miesystävää, koska yksinäisyys on yksi suurimpia ongelmiasi? Nainen löytää melko vaivattomasti seuraa, mutta ole tarkkana koska joku jännittävä pelimies vain pahentaa tuskaasi. Ujo, huomaavainen, hyväkäytöksinen kiltti mies olisi sinulle oikea valinta ja sinä hänelle unelmien täyttymys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen niin yksinäinen,ei ole kavereita eikä tuttuja. Olen epäsuosittu kaikkialla minne menen, työpaikoilla, vaikka olen kiltti ja mukava ihminen. Tai ehkä juuri siksi. En enää kestä tätä elämää. Tuntuu,että elämäni on jossain pysähdyksissä,enkä pääse eteenpäin. Tiedän,että äitini olisi tosi surullinen, muu perheeni ei voisi vähät välittää.

Olet ilmeisesti nuori / nuorehko nainen. Miksi et hankkisi miesystävää, koska yksinäisyys on yksi suurimpia ongelmiasi? Nainen löytää melko vaivattomasti seuraa, mutta ole tarkkana koska joku jännittävä pelimies vain pahentaa tuskaasi. Ujo, huomaavainen, hyväkäytöksinen kiltti mies olisi sinulle oikea valinta ja sinä hänelle unelmien täyttymys.

Kiitos neuvosta, mutta miehet eivät pidä minusta. Ap

Vierailija kirjoitti:

Kaikki nuo mainitut ovat hyvin tavallisia elämään liittyviä vastoinkäymisiä itse kullekin joten se, että niiden johdosta kokee elämänsä niin kurjaksi ettei näe syytä elää kuulostaa liioitellulta.

Ihminen on yksilö. Vaikka sinulla nuo ei tuntuisi missään, niin joku saattaa oikeasti masentua pahasti. Niin moni asia vaikuttaa siihen, miten ihminen reagoi mihinkin asiaan. Ei se, että itse selviää ns. helpommin, anna oikeutta vähätellä toisen tuntemuksia jos tämä kokee että ei selviä. 

Jokaisella on kuitenkin oma elämänhistoriansa ja keskushermosto toimii eri ihmisillä mm. em. johtuen eri tavoin. Ja toki synnynnäiset erot myös. Perinnöllinen alttius kenties.

Et voi vähätellä kenenkään kokemusta sen perusteella miten itse koet/olet kokenut. Se mikä sinulle ei ole kummoinenkaan vastoinkäyminen, on jollekulle toiselle se viimeinen pisara mikä syöksee masennuksen syövereihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki nuo mainitut ovat hyvin tavallisia elämään liittyviä vastoinkäymisiä itse kullekin joten se, että niiden johdosta kokee elämänsä niin kurjaksi ettei näe syytä elää kuulostaa liioitellulta.

Ihminen on yksilö. Vaikka sinulla nuo ei tuntuisi missään, niin joku saattaa oikeasti masentua pahasti. Niin moni asia vaikuttaa siihen, miten ihminen reagoi mihinkin asiaan. Ei se, että itse selviää ns. helpommin, anna oikeutta vähätellä toisen tuntemuksia jos tämä kokee että ei selviä. 

Jokaisella on kuitenkin oma elämänhistoriansa ja keskushermosto toimii eri ihmisillä mm. em. johtuen eri tavoin. Ja toki synnynnäiset erot myös. Perinnöllinen alttius kenties.

Et voi vähätellä kenenkään kokemusta sen perusteella miten itse koet/olet kokenut. Se mikä sinulle ei ole kummoinenkaan vastoinkäyminen, on jollekulle toiselle se viimeinen pisara mikä syöksee masennuksen syövereihin.

Hyvin sanottu.

On. Elämäni on ollut jo vuosituhannen alusta saakka lähes pelkkää kituuttamista. On kokeiltu lääkkeitä, terapiaa, sairaalahoitoa jne. Valitettavasti olen lähes aina ollut se hylkiö/kummajainen ja niin olenkin. Kuulun vieläpä yhteen vihatuimpaan vähemmistöön. Olen melko yksinäinen nykyään. Pari hyvää ystävää sentään löytyy joiden takia välillä voi olla ihan mukaviakin hetkiä. Kukaan ei todellisuudessa tiedä mitä käyn läpi ja kuinka loppu olen. Ainoa syy miksi olen elossa on omat vanhemmat. En haluaisi tuottaa heille surua jos itselleni tekisin jotain. Luultavasti kun aika heistä joskus jättää niin päätän päiväni. 

Minua kosketti tämä video, hänen siskonsa teki itsemurhan. Melkeinpä kaikilla on joku joka jää suremaan. Joillakin joku, joka ei koskaan pääse läheisen itsemurhasta yli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen niin yksinäinen,ei ole kavereita eikä tuttuja. Olen epäsuosittu kaikkialla minne menen, työpaikoilla, vaikka olen kiltti ja mukava ihminen. Tai ehkä juuri siksi. En enää kestä tätä elämää. Tuntuu,että elämäni on jossain pysähdyksissä,enkä pääse eteenpäin. Tiedän,että äitini olisi tosi surullinen, muu perheeni ei voisi vähät välittää.

Olet ilmeisesti nuori / nuorehko nainen. Miksi et hankkisi miesystävää, koska yksinäisyys on yksi suurimpia ongelmiasi? Nainen löytää melko vaivattomasti seuraa, mutta ole tarkkana koska joku jännittävä pelimies vain pahentaa tuskaasi. Ujo, huomaavainen, hyväkäytöksinen kiltti mies olisi sinulle oikea valinta ja sinä hänelle unelmien täyttymys.

Kiitos neuvosta, mutta miehet eivät pidä minusta. Ap

Minä pitäisin jos antaisit siihen mahdollisuuden.

Vierailija kirjoitti:

On. Elämäni on ollut jo vuosituhannen alusta saakka lähes pelkkää kituuttamista. On kokeiltu lääkkeitä, terapiaa, sairaalahoitoa jne. Valitettavasti olen lähes aina ollut se hylkiö/kummajainen ja niin olenkin. Kuulun vieläpä yhteen vihatuimpaan vähemmistöön. Olen melko yksinäinen nykyään. Pari hyvää ystävää sentään löytyy joiden takia välillä voi olla ihan mukaviakin hetkiä. Kukaan ei todellisuudessa tiedä mitä käyn läpi ja kuinka loppu olen. Ainoa syy miksi olen elossa on omat vanhemmat. En haluaisi tuottaa heille surua jos itselleni tekisin jotain. Luultavasti kun aika heistä joskus jättää niin päätän päiväni. 

Mihin vähemmistöön sitten kuulut?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen niin yksinäinen,ei ole kavereita eikä tuttuja. Olen epäsuosittu kaikkialla minne menen, työpaikoilla, vaikka olen kiltti ja mukava ihminen. Tai ehkä juuri siksi. En enää kestä tätä elämää. Tuntuu,että elämäni on jossain pysähdyksissä,enkä pääse eteenpäin. Tiedän,että äitini olisi tosi surullinen, muu perheeni ei voisi vähät välittää.

Olet ilmeisesti nuori / nuorehko nainen. Miksi et hankkisi miesystävää, koska yksinäisyys on yksi suurimpia ongelmiasi? Nainen löytää melko vaivattomasti seuraa, mutta ole tarkkana koska joku jännittävä pelimies vain pahentaa tuskaasi. Ujo, huomaavainen, hyväkäytöksinen kiltti mies olisi sinulle oikea valinta ja sinä hänelle unelmien täyttymys.

Kiitos neuvosta, mutta miehet eivät pidä minusta. Ap

Ei ne pidä minustakaan. Pitäisikö kokeilla naistenkesken? Ei tosissaan, mutta mäkin olen yksinäinen ja kaveriton sinkku joka ei löydä miestä. Hirveesti haluaisin kyllä jonkun rakkaan mutta ei vaan löydy vaikka tuokin kommentoija kuvittelee sen olevan niin helppoa.

Sukulaiseni kuoli itsemurhaan tänä vuonna. Hänen poismenonsa on iso tragedia.

Olin itsekin itsemurhan partaalla vuoden alkuun asti. Otin lääkityksen ja luovutin jälleen kerran lähtöajatukseni pois. Ajattelen nyt, että aina ehtii kuolla ja jonkun sanoin "joka päivä on uusi mahdollisuus".

Pahan olon velloessa päästäkää irti ja pyytäkää sitä apua. Ei P2 ole paha paikka olla. Suellä kaikki stressi on minimoitu. Saatte ruokaa ja katon päänne päälle. Ehkä kanssaihmisistä on seuraakin.

Ahdistus sun muut voi minimoida ruokavalion avullakin. Lääkitys auttaa huijaamaan päätä pois masiksesta. Masennus johtuu monesta asiasta. Jos ei ole mitään syytä, syy on monesti kropan kaltoinkohtelu mineraali ja vitamiiniköyhällä ruualla.

Pullamössön ja sokerin poisjättö ja juuresten, tymmanvihreän ja vähäsokeristen hedelmien syönti auttaa. Kahvin tilalle hibiscus ja kamomilla teetä. Joillain maitotuotteet siheuttavat limaa ja se on huono juttu...

Kumma tunne itsareista. Tänä vuonna kotiin kutsutuilla yhteinen tekijä on hyväsydämisyys, siniset silmät ja vaalea tukka. Ihan kuin olisivat joltain samalta planeetalta johon nyt lähtivät takaisin.

Vaikka he eivät ole enää täällä, he jatkavat oloaan siellä ikuisuuden ja onnen puolella. Monella on heitä ikävä. Heidän kannattaisi lukea NDE kokemuksia ja niiden kautta saada rauha. Vaikka yhteinen elämämaanpäällä loppui, jatkuu se sitten ikuisuudessa kun aika jättää heistäkin taakseen.