Siskoni lakossa maanantaina ja tiistaina eikä itse edes tiedä miksi !!
Sisko on töissä keittiössä joka valmistaa ruokaa alueen eri pisteisiin kuten kouluihin, päiväkoteihin ja muihin vastaaviin. No maanantaina ja tiistaina hän on sitten lakossa kuten vissiin monet kolleegansakin. Soitti että tulevat kylään. Kysyin että miksi te nyt lakkoilette. Hän vastasi ettei tarkalleen tiedä mutta kuuluu liittoon joka on lakon piirissä.
Siis kuinkahan monta tuhatta ihmistä ensi viikon alussa on nyt sitten lakossa eikä edes itse tiedä miksi. Täytyy vain olla kun on tapana jos kuuluu tiettyyn liittoon.
Onko tässä oikeasti jotain järkeä.
Kommentit (54)
hiljaiseksiveti kirjoitti:
Sisko on töissä keittiössä joka valmistaa ruokaa alueen eri pisteisiin kuten kouluihin, päiväkoteihin ja muihin vastaaviin. No maanantaina ja tiistaina hän on sitten lakossa kuten vissiin monet kolleegansakin. Soitti että tulevat kylään. Kysyin että miksi te nyt lakkoilette. Hän vastasi ettei tarkalleen tiedä mutta kuuluu liittoon joka on lakon piirissä.
Siis kuinkahan monta tuhatta ihmistä ensi viikon alussa on nyt sitten lakossa eikä edes itse tiedä miksi. Täytyy vain olla kun on tapana jos kuuluu tiettyyn liittoon.
Onko tässä oikeasti jotain järkeä.
Onpa sulla yksinkertainen sisko. Toivottavasti ei ole teillä sukuvika vaikka alkaa kyllä kuulostamaan siltä että taitaa olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ay mafia kirjoitti:
hiljaiseksiveti kirjoitti:
Sisko on töissä keittiössä joka valmistaa ruokaa alueen eri pisteisiin kuten kouluihin, päiväkoteihin ja muihin vastaaviin. No maanantaina ja tiistaina hän on sitten lakossa kuten vissiin monet kolleegansakin. Soitti että tulevat kylään. Kysyin että miksi te nyt lakkoilette. Hän vastasi ettei tarkalleen tiedä mutta kuuluu liittoon joka on lakon piirissä.
Siis kuinkahan monta tuhatta ihmistä ensi viikon alussa on nyt sitten lakossa eikä edes itse tiedä miksi. Täytyy vain olla kun on tapana jos kuuluu tiettyyn liittoon.
Onko tässä oikeasti jotain järkeä.
Ei ole järkeä. Kyse on poliittisesta lakosta. En hyväksy sitä, että AY liike määrää, millaisia lakeja Suomessa tehdään. Eduskuntavaaleissa AY liike ei ollut ehdokkaana. AY liike ei ole eduskunnassa eikä hallituksessa. Silti he ohjaavat yhteiskuntaa ja sanelevat, millaisia lakeja maahan tulee. AY liike toimii kuin mafia. Se uhkailee ja kiristää, eikä maksa veroja!
AY-liikkeen ansiosta meillä on mm. palkallinen kesäloma, viisipäiväinen työviikko, lapsilisät, luottamusmiehet, irtisanomissuoja ym. ym.
1889 Asetus työväen suojelusta, ammattientarkastajat.
1895 Tapaturmakorvauslaki.
1917 8 tunnin työaikalaki.
1922 Työsopimuslaki, vuosiloma 4 – 7 päivää.
1923 Työehtosopimuslaki.
1939 Vuosilomalaki, vuosiloma vakinaisissa töissä 5 -12 päivää.
1946 Työsopimuslain uudistus, laki työriitojen sovittelusta ja laki työtuomioistuimesta. Työaikalain muutos pidentää vuosiloman 12 -14 päiväiseksi.
1947 Valtakunnalliset työehtosopimukset muotoutuneet työehtosopimus¬järjestelmäksi. Luottamusmiesjärjestelmä luodaan.
1948 Lapsilisälaki. Tapaturmavakuutuslaki.
1958 Työturvallisuuslaki
1959 Yleiseksi työajaksi 45 t/viikossa.
1960 Vuosilomalain muutos, vuosiloma 18-24 päivää. Työttömyysvakuutuslaki. 1962 rahastoiva työeläkejärjestelmä luotiin.
1964 Valtion virkamiesten työsuhteiden neuvottelemista koskeva menettelytapalaki.
1965 Siirtyminen 40 tunnin viikkotyöaikaan.
1966 Irtisanomissuojasopimus. Valtion eläkelaki.
1967 Lomapalkkasopimus. Uusi ammattitautilaki.
1968 Ensimmäinen tulopoliittinen sopimus, ns. Liinamaa I. Indeksiehtojen poistaminen, vuokrien ja hintojen valvonta, vapaa-ajan tapaturmavakuutus, työnantajat alkavat periä jäsenmaksuja suoraan ammattiliittojen jäsenten palkoista.
1969 Luottamusmiessopimus.
1970 Työsopimuslain uudistus. Toinen tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Liinamaa II: erorahajärjestelmä. Julkisen sektorin neuvottelu-, sopimus- ja lakko-oikeuden laajennus.
1971 Sopimus työmarkkina- ja talouspoliittisesta kokonaisratkaisusta ns. UKK-sopimus. Koulutussopimus ja tiedotussopimus. Vähimmäispalkkalaki. Julkisen sektorin valtakunnalliset työehtosopimukset. Valtion sektorin luottamusmiessopimus.
1972 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. Hämäläinen-Laatunen -sopimus: lomaltapaluuraha 10 % lomapalkasta, sairausajan palkkaetujen parantaminen.
1973 Vuosilomalain uudistus. Työsuojelunvalvontalaki.
1974 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. Lindblom-sopimus: lapsilisien korotus, äitiysloma 7 kuukautta, verohelpotuksia, ansiokehitystakuu.
1976 Työsuojelusopimus. Ryhmähenkivakuutus.
1977 Talviloma
1978 Yhteistoimintalaki. Työterveyshuoltolaki. Talviloma vuosilomalakiin. Isyysloma 12 päivää.
1979 Talvilomaoikeuden laajennus.
1980 Opintovapaalaki. Äitiyspäivärahan pidennys ja vanhempainloma. Ensimmäiset työehtosopimukset, jotka mahdollistivat, että sairaanlapsen hoitajana voi äidin suostumuksella olla myös lapsen isä.
1981 Keskitetty työehto- ja talouspoliittinen ratkaisu, ns. Pekkanen I. Ansiosidonnaisen sosiaaliturvan parannus äitiys-, vanhempain- ja sairaspäivärahoissa.
1984 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Pekkanen II: työajan lyhennys 16/32 tuntiin vuonna 1986. Ansiosidonnainen työttömyysturva. Laki irtisanomismenettelystä.
1985 Laki kotihoidontuesta.
1987 Työturvallisuuslainsäädännön uudistus. Työsopimuslakiin syrjintäkielto työhönotossa. Aikuisten opintotuki. Tasa-arvolaki.
1988 Työsopimuslain ja yhteis¬toimintalain uudistukset. Henkilörekisterilaki. Kotihoidontuki laajenee. Tulopoliittisen selvitystoimikunta asetetaan.1989 Työttömyysturvalain muutos. Uusi yhdistyslaki.
1990 Henkilörahastolaki
1991 Laittoman irtisanomisen korvauksen enimmäismäärän nosto. Vuosilomalain muutos. Ammattikoulutusraha.
1995 Ulkomaisten työntekijöiden työehdot. Vuorotteluvapaa. Työaikalaki.
1996 Päivähoitolaki.20 vuoteen eivät ole saaneet mitään hyvää aikaan. On totta, että historiassa on paljon saavutettu. Nykyään ay-pomot on isopalkkaisia, normaalista elämästä vieraantuneita johtajia, tavoittelevat omaa etuaan.
1998 Työttömyysvakuutusrahaston perustaminen.
2000 Sopimus ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasokorotuksesta vuonna 2002.
2001 Uusi työsopimuslaki. Neuvottelutulos työeläke- ja työttömyysturvajärjestelmien uudistamisesta. Aikuiskoulutustuki
2002 Työturvallisuuslaki uudistetaan. Kuntoutusajan palkkaus. Valtion henkilöstöä koskeva palkkaohjelma Valpas I. Uusi työterveyshuoltolaki: Sopimus helatorstaista voimaan (helatorstai lyhentää työaikaa ansioita alentamatta).
2003 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu. Valtion palkkaohjelman jatko Valpas II. Työttömyysturvalain uudistus. Uusi työturvallisuuslaki. Tapaturma- ja ammattitautilain uudistus. Perhevapaa-järjestelmän uudistus.
2004 Työeläkeuudistus, Ammatillisen koulutuksen uudistus.
2005 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu. Vuosilomalain kokonaisuudistus – virkamiehet vuosilomalain piiriin. Työaikapankkijärjestelmä/ etätyöohjeet. Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli
2006 Sairausvakuutus-järjestelmän rakenne- ja rahoitusuudistus. Muutoksia työttömyysturvalakiin. Koulutuspäivärahan määräyksiin muutoksia. Perhevapauksiin parannuksia.
2007 Liittosopimukset. Laaja sosiaalipaketti (sosiaalitupo) eläke- ja työttömyysturvan uudistamisesta .
2008 Oppisopimuskoulutuksen etuihin muutoksia.
2009 Aikuiskoulutustuen uudistus. Muutosturvan laajennus koskemaan myös määräaikaisia.
2010 Vuorotteluvapaa vakinaistetaan. Työttömyysturvan uudistus: mm. työssäoloehdon lyheneminen 34 viikkoon, korotettujen etuuksien laajentaminen, sovitellut päivärahan enimmäiskesto poistuu, koulutusetuisuuksien uudistus.
2014 Eläkeuudistus. Työttömyysturvan uudistukset, mm. työssäoloehto lyheni kuuteen kuukauteen, omavastuuaika lyheni viiteen päivään ja työttömyysetuuksiin tuli 300 euron suojaosa. Joustava hoitoraha
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On teillä Putinin trolleilla säälittävä kampanja päällä. Tätä koko ajan.
Lakko oikeus on Euroopan unionin sopimuksissa määritelty perusoikeus. Teillä siellä Venäjällä on vähän niitten oikeuksien kanssa niin ja näin.
Kerrotko siinä tapauksessa miksi Suomi on ainoa ns. sivistysvaltio missä poliittinen lakkoilu on sallittua? Kyllä se on AY-liike joka sitä äiti Venäjän tissiä suuhunsa hamuaa.
No ei ole, ei todellakaan :-)
KVG ennen kuin höpöttelet omiasi :-D
No todellakin on.
"os väitetään tai edes annetaan ymmärtää, että poliittiset lakot ovat Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa kiellettyjä, se on täyttä roskaa. Jos opiskelija toisi tuollaisen paperin hyväksyttäväksi, ei olisi muuta mahdollisuutta kuin hylätä se, Bruun sanoo HS:lle."
https://www.verkkouutiset.fi/hs-professori-arvostelee-kollegansa-raport…
eikä mennyt edes kauaa googlettaa tuo artikkeli. Voi kokeilla myös mm. poliittiset lakot Ranskassa, poliittiset lakot Italiassa jne.
Bruun hourii ihan omiaan. Se, että Ruotsissa saat osallistua työajalla palkattomana mielenosoitukseen on vähän eri asia kuin että joku läski tantta ei tule töihin kahtena päivänä koska demokraattinen äänestystulos ei ollut hänen mieleen. Ja puhuin sivistysvaltioista, Ranska ja Italia ei siihen joukkoon kuulu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ay mafia kirjoitti:
hiljaiseksiveti kirjoitti:
Sisko on töissä keittiössä joka valmistaa ruokaa alueen eri pisteisiin kuten kouluihin, päiväkoteihin ja muihin vastaaviin. No maanantaina ja tiistaina hän on sitten lakossa kuten vissiin monet kolleegansakin. Soitti että tulevat kylään. Kysyin että miksi te nyt lakkoilette. Hän vastasi ettei tarkalleen tiedä mutta kuuluu liittoon joka on lakon piirissä.
Siis kuinkahan monta tuhatta ihmistä ensi viikon alussa on nyt sitten lakossa eikä edes itse tiedä miksi. Täytyy vain olla kun on tapana jos kuuluu tiettyyn liittoon.
Onko tässä oikeasti jotain järkeä.
Ei ole järkeä. Kyse on poliittisesta lakosta. En hyväksy sitä, että AY liike määrää, millaisia lakeja Suomessa tehdään. Eduskuntavaaleissa AY liike ei ollut ehdokkaana. AY liike ei ole eduskunnassa eikä hallituksessa. Silti he ohjaavat yhteiskuntaa ja sanelevat, millaisia lakeja maahan tulee. AY liike toimii kuin mafia. Se uhkailee ja kiristää, eikä maksa veroja!
AY-liikkeen ansiosta meillä on mm. palkallinen kesäloma, viisipäiväinen työviikko, lapsilisät, luottamusmiehet, irtisanomissuoja ym. ym.
1889 Asetus työväen suojelusta, ammattientarkastajat.
1895 Tapaturmakorvauslaki.
1917 8 tunnin työaikalaki.
1922 Työsopimuslaki, vuosiloma 4 – 7 päivää.
1923 Työehtosopimuslaki.
1939 Vuosilomalaki, vuosiloma vakinaisissa töissä 5 -12 päivää.
1946 Työsopimuslain uudistus, laki työriitojen sovittelusta ja laki työtuomioistuimesta. Työaikalain muutos pidentää vuosiloman 12 -14 päiväiseksi.
1947 Valtakunnalliset työehtosopimukset muotoutuneet työehtosopimus¬järjestelmäksi. Luottamusmiesjärjestelmä luodaan.
1948 Lapsilisälaki. Tapaturmavakuutuslaki.
1958 Työturvallisuuslaki
1959 Yleiseksi työajaksi 45 t/viikossa.
1960 Vuosilomalain muutos, vuosiloma 18-24 päivää. Työttömyysvakuutuslaki. 1962 rahastoiva työeläkejärjestelmä luotiin.
1964 Valtion virkamiesten työsuhteiden neuvottelemista koskeva menettelytapalaki.
1965 Siirtyminen 40 tunnin viikkotyöaikaan.
1966 Irtisanomissuojasopimus. Valtion eläkelaki.
1967 Lomapalkkasopimus. Uusi ammattitautilaki.
1968 Ensimmäinen tulopoliittinen sopimus, ns. Liinamaa I. Indeksiehtojen poistaminen, vuokrien ja hintojen valvonta, vapaa-ajan tapaturmavakuutus, työnantajat alkavat periä jäsenmaksuja suoraan ammattiliittojen jäsenten palkoista.
1969 Luottamusmiessopimus.
1970 Työsopimuslain uudistus. Toinen tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Liinamaa II: erorahajärjestelmä. Julkisen sektorin neuvottelu-, sopimus- ja lakko-oikeuden laajennus.
1971 Sopimus työmarkkina- ja talouspoliittisesta kokonaisratkaisusta ns. UKK-sopimus. Koulutussopimus ja tiedotussopimus. Vähimmäispalkkalaki. Julkisen sektorin valtakunnalliset työehtosopimukset. Valtion sektorin luottamusmiessopimus.
1972 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. Hämäläinen-Laatunen -sopimus: lomaltapaluuraha 10 % lomapalkasta, sairausajan palkkaetujen parantaminen.
1973 Vuosilomalain uudistus. Työsuojelunvalvontalaki.
1974 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. Lindblom-sopimus: lapsilisien korotus, äitiysloma 7 kuukautta, verohelpotuksia, ansiokehitystakuu.
1976 Työsuojelusopimus. Ryhmähenkivakuutus.
1977 Talviloma
1978 Yhteistoimintalaki. Työterveyshuoltolaki. Talviloma vuosilomalakiin. Isyysloma 12 päivää.
1979 Talvilomaoikeuden laajennus.
1980 Opintovapaalaki. Äitiyspäivärahan pidennys ja vanhempainloma. Ensimmäiset työehtosopimukset, jotka mahdollistivat, että sairaanlapsen hoitajana voi äidin suostumuksella olla myös lapsen isä.
1981 Keskitetty työehto- ja talouspoliittinen ratkaisu, ns. Pekkanen I. Ansiosidonnaisen sosiaaliturvan parannus äitiys-, vanhempain- ja sairaspäivärahoissa.
1984 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Pekkanen II: työajan lyhennys 16/32 tuntiin vuonna 1986. Ansiosidonnainen työttömyysturva. Laki irtisanomismenettelystä.
1985 Laki kotihoidontuesta.
1987 Työturvallisuuslainsäädännön uudistus. Työsopimuslakiin syrjintäkielto työhönotossa. Aikuisten opintotuki. Tasa-arvolaki.
1988 Työsopimuslain ja yhteis¬toimintalain uudistukset. Henkilörekisterilaki. Kotihoidontuki laajenee. Tulopoliittisen selvitystoimikunta asetetaan.1989 Työttömyysturvalain muutos. Uusi yhdistyslaki.
1990 Henkilörahastolaki
1991 Laittoman irtisanomisen korvauksen enimmäismäärän nosto. Vuosilomalain muutos. Ammattikoulutusraha.
1995 Ulkomaisten työntekijöiden työehdot. Vuorotteluvapaa. Työaikalaki.
1996 Päivähoitolaki.20 vuoteen eivät ole saaneet mitään hyvää aikaan. On totta, että historiassa on paljon saavutettu. Nykyään ay-pomot on isopalkkaisia, normaalista elämästä vieraantuneita johtajia, tavoittelevat omaa etuaan.
1998 Työttömyysvakuutusrahaston perustaminen.
2000 Sopimus ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasokorotuksesta vuonna 2002.
2001 Uusi työsopimuslaki. Neuvottelutulos työeläke- ja työttömyysturvajärjestelmien uudistamisesta. Aikuiskoulutustuki
2002 Työturvallisuuslaki uudistetaan. Kuntoutusajan palkkaus. Valtion henkilöstöä koskeva palkkaohjelma Valpas I. Uusi työterveyshuoltolaki: Sopimus helatorstaista voimaan (helatorstai lyhentää työaikaa ansioita alentamatta).
2003 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu. Valtion palkkaohjelman jatko Valpas II. Työttömyysturvalain uudistus. Uusi työturvallisuuslaki. Tapaturma- ja ammattitautilain uudistus. Perhevapaa-järjestelmän uudistus.2004 Työeläkeuudistus, Ammatillisen koulutuksen uudistus.
2005 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu. Vuosilomalain kokonaisuudistus – virkamiehet vuosilomalain piiriin. Työaikapankkijärjestelmä/ etätyöohjeet. Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli
2006 Sairausvakuutus-järjestelmän rakenne- ja rahoitusuudistus. Muutoksia työttömyysturvalakiin. Koulutuspäivärahan määräyksiin muutoksia. Perhevapauksiin parannuksia.
2007 Liittosopimukset. Laaja sosiaalipaketti (sosiaalitupo) eläke- ja työttömyysturvan uudistamisesta .2008 Oppisopimuskoulutuksen etuihin muutoksia.
2009 Aikuiskoulutustuen uudistus. Muutosturvan laajennus koskemaan myös määräaikaisia.
2010 Vuorotteluvapaa vakinaistetaan. Työttömyysturvan uudistus: mm. työssäoloehdon lyheneminen 34 viikkoon, korotettujen etuuksien laajentaminen, sovitellut päivärahan enimmäiskesto poistuu, koulutusetuisuuksien uudistus.
2014 Eläkeuudistus. Työttömyysturvan uudistukset, mm. työssäoloehto lyheni kuuteen kuukauteen, omavastuuaika lyheni viiteen päivään ja työttömyysetuuksiin tuli 300 euron suojaosa. Joustava hoitoraha
Mielestäni tuossa listassa on lähinnä lakeja. Lait säätää Suomessa hallitus ja eduskunta, ei AY-liike. Eli missä ne AY-liikkeen aikaansaannokset ovat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tää on yksi esimerkki siitä miten ihmiset on sidottuja ja naimisisa näiden liittojen kanssa. Monikaan ei haluaisi palkattomia vapaita enää mutta kun pakko olla siellä liitossa kun pelkäävät menettävänsä rahaa jos työttömyys iskee.
No jos ei halua hakea liitolta lakkoavustusta, niin turhaan kitisevät palkattomista.
Se muutaman kympin lakkoavustus ei paljon lämmitä.
Lakon takia menisi viemäristä alas: lomakertymä, pekkaset, palkkakauteen tehdyt ylityöt, ja ihan ne työtunnit lisineen...
Helppo laskea ja verrata mitä tienaisi töissä olemalla ja mitä taas liiton ”lakkoavustuksella”.
Joo ei kiitos.
Maksaisi liitto kunnolla, niin sitten voisi harkita. Mutta ennemmin käytetään jäsenten rahat vasemmistopuolueiden tukemiseen vaaleissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ay mafia kirjoitti:
hiljaiseksiveti kirjoitti:
Sisko on töissä keittiössä joka valmistaa ruokaa alueen eri pisteisiin kuten kouluihin, päiväkoteihin ja muihin vastaaviin. No maanantaina ja tiistaina hän on sitten lakossa kuten vissiin monet kolleegansakin. Soitti että tulevat kylään. Kysyin että miksi te nyt lakkoilette. Hän vastasi ettei tarkalleen tiedä mutta kuuluu liittoon joka on lakon piirissä.
Siis kuinkahan monta tuhatta ihmistä ensi viikon alussa on nyt sitten lakossa eikä edes itse tiedä miksi. Täytyy vain olla kun on tapana jos kuuluu tiettyyn liittoon.
Onko tässä oikeasti jotain järkeä.
Ei ole järkeä. Kyse on poliittisesta lakosta. En hyväksy sitä, että AY liike määrää, millaisia lakeja Suomessa tehdään. Eduskuntavaaleissa AY liike ei ollut ehdokkaana. AY liike ei ole eduskunnassa eikä hallituksessa. Silti he ohjaavat yhteiskuntaa ja sanelevat, millaisia lakeja maahan tulee. AY liike toimii kuin mafia. Se uhkailee ja kiristää, eikä maksa veroja!
AY-liikkeen ansiosta meillä on mm. palkallinen kesäloma, viisipäiväinen työviikko, lapsilisät, luottamusmiehet, irtisanomissuoja ym. ym.
1889 Asetus työväen suojelusta, ammattientarkastajat.
1895 Tapaturmakorvauslaki.
1917 8 tunnin työaikalaki.
1922 Työsopimuslaki, vuosiloma 4 – 7 päivää.
1923 Työehtosopimuslaki.
1939 Vuosilomalaki, vuosiloma vakinaisissa töissä 5 -12 päivää.
1946 Työsopimuslain uudistus, laki työriitojen sovittelusta ja laki työtuomioistuimesta. Työaikalain muutos pidentää vuosiloman 12 -14 päiväiseksi.
1947 Valtakunnalliset työehtosopimukset muotoutuneet työehtosopimus¬järjestelmäksi. Luottamusmiesjärjestelmä luodaan.
1948 Lapsilisälaki. Tapaturmavakuutuslaki.
1958 Työturvallisuuslaki
1959 Yleiseksi työajaksi 45 t/viikossa.
1960 Vuosilomalain muutos, vuosiloma 18-24 päivää. Työttömyysvakuutuslaki. 1962 rahastoiva työeläkejärjestelmä luotiin.
1964 Valtion virkamiesten työsuhteiden neuvottelemista koskeva menettelytapalaki.
1965 Siirtyminen 40 tunnin viikkotyöaikaan.
1966 Irtisanomissuojasopimus. Valtion eläkelaki.
1967 Lomapalkkasopimus. Uusi ammattitautilaki.
1968 Ensimmäinen tulopoliittinen sopimus, ns. Liinamaa I. Indeksiehtojen poistaminen, vuokrien ja hintojen valvonta, vapaa-ajan tapaturmavakuutus, työnantajat alkavat periä jäsenmaksuja suoraan ammattiliittojen jäsenten palkoista.
1969 Luottamusmiessopimus.
1970 Työsopimuslain uudistus. Toinen tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Liinamaa II: erorahajärjestelmä. Julkisen sektorin neuvottelu-, sopimus- ja lakko-oikeuden laajennus.
1971 Sopimus työmarkkina- ja talouspoliittisesta kokonaisratkaisusta ns. UKK-sopimus. Koulutussopimus ja tiedotussopimus. Vähimmäispalkkalaki. Julkisen sektorin valtakunnalliset työehtosopimukset. Valtion sektorin luottamusmiessopimus.
1972 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. Hämäläinen-Laatunen -sopimus: lomaltapaluuraha 10 % lomapalkasta, sairausajan palkkaetujen parantaminen.
1973 Vuosilomalain uudistus. Työsuojelunvalvontalaki.
1974 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. Lindblom-sopimus: lapsilisien korotus, äitiysloma 7 kuukautta, verohelpotuksia, ansiokehitystakuu.
1976 Työsuojelusopimus. Ryhmähenkivakuutus.
1977 Talviloma
1978 Yhteistoimintalaki. Työterveyshuoltolaki. Talviloma vuosilomalakiin. Isyysloma 12 päivää.
1979 Talvilomaoikeuden laajennus.
1980 Opintovapaalaki. Äitiyspäivärahan pidennys ja vanhempainloma. Ensimmäiset työehtosopimukset, jotka mahdollistivat, että sairaanlapsen hoitajana voi äidin suostumuksella olla myös lapsen isä.
1981 Keskitetty työehto- ja talouspoliittinen ratkaisu, ns. Pekkanen I. Ansiosidonnaisen sosiaaliturvan parannus äitiys-, vanhempain- ja sairaspäivärahoissa.
1984 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Pekkanen II: työajan lyhennys 16/32 tuntiin vuonna 1986. Ansiosidonnainen työttömyysturva. Laki irtisanomismenettelystä.
1985 Laki kotihoidontuesta.
1987 Työturvallisuuslainsäädännön uudistus. Työsopimuslakiin syrjintäkielto työhönotossa. Aikuisten opintotuki. Tasa-arvolaki.
1988 Työsopimuslain ja yhteis¬toimintalain uudistukset. Henkilörekisterilaki. Kotihoidontuki laajenee. Tulopoliittisen selvitystoimikunta asetetaan.1989 Työttömyysturvalain muutos. Uusi yhdistyslaki.
1990 Henkilörahastolaki
1991 Laittoman irtisanomisen korvauksen enimmäismäärän nosto. Vuosilomalain muutos. Ammattikoulutusraha.
1995 Ulkomaisten työntekijöiden työehdot. Vuorotteluvapaa. Työaikalaki.
1996 Päivähoitolaki.20 vuoteen eivät ole saaneet mitään hyvää aikaan. On totta, että historiassa on paljon saavutettu. Nykyään ay-pomot on isopalkkaisia, normaalista elämästä vieraantuneita johtajia, tavoittelevat omaa etuaan.
1998 Työttömyysvakuutusrahaston perustaminen.
2000 Sopimus ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasokorotuksesta vuonna 2002.
2001 Uusi työsopimuslaki. Neuvottelutulos työeläke- ja työttömyysturvajärjestelmien uudistamisesta. Aikuiskoulutustuki
2002 Työturvallisuuslaki uudistetaan. Kuntoutusajan palkkaus. Valtion henkilöstöä koskeva palkkaohjelma Valpas I. Uusi työterveyshuoltolaki: Sopimus helatorstaista voimaan (helatorstai lyhentää työaikaa ansioita alentamatta).
2003 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu. Valtion palkkaohjelman jatko Valpas II. Työttömyysturvalain uudistus. Uusi työturvallisuuslaki. Tapaturma- ja ammattitautilain uudistus. Perhevapaa-järjestelmän uudistus.2004 Työeläkeuudistus, Ammatillisen koulutuksen uudistus.
2005 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu. Vuosilomalain kokonaisuudistus – virkamiehet vuosilomalain piiriin. Työaikapankkijärjestelmä/ etätyöohjeet. Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli
2006 Sairausvakuutus-järjestelmän rakenne- ja rahoitusuudistus. Muutoksia työttömyysturvalakiin. Koulutuspäivärahan määräyksiin muutoksia. Perhevapauksiin parannuksia.
2007 Liittosopimukset. Laaja sosiaalipaketti (sosiaalitupo) eläke- ja työttömyysturvan uudistamisesta .2008 Oppisopimuskoulutuksen etuihin muutoksia.
2009 Aikuiskoulutustuen uudistus. Muutosturvan laajennus koskemaan myös määräaikaisia.
2010 Vuorotteluvapaa vakinaistetaan. Työttömyysturvan uudistus: mm. työssäoloehdon lyheneminen 34 viikkoon, korotettujen etuuksien laajentaminen, sovitellut päivärahan enimmäiskesto poistuu, koulutusetuisuuksien uudistus.
2014 Eläkeuudistus. Työttömyysturvan uudistukset, mm. työssäoloehto lyheni kuuteen kuukauteen, omavastuuaika lyheni viiteen päivään ja työttömyysetuuksiin tuli 300 euron suojaosa. Joustava hoitorahaMielestäni tuossa listassa on lähinnä lakeja. Lait säätää Suomessa hallitus ja eduskunta, ei AY-liike. Eli missä ne AY-liikkeen aikaansaannokset ovat?
Kolmikanta. Ever heard?
Vierailija kirjoitti:
Mun työpaikalla suurin osa kuuluu pro liittoon ja siellä vissiin edelleen ylityökielto. Mä en kuulu liittoon vain kassaan mut kaikki sanoi et mun täytyy tukea heitä ja ylityökielto koskee minua määräaikaista huonosti palkattua työntekijää myös. Olisin mieluusti tehnyt heidän hommiaan ja tienannut enemmän mut ei sit näköjään. Ja kyse ei ole edes palkallisesta ylityöstä vaan liukumasta. Köyhät kyykkyyn vaan enemmän, en pääse enää kun polvet viiltää jo maata. Terv.ei ikinä vakityötä vaan 15v pätkää
Lakkopäiviltä LIITTO maksaa lakkokorvauksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ay mafia kirjoitti:
hiljaiseksiveti kirjoitti:
Sisko on töissä keittiössä joka valmistaa ruokaa alueen eri pisteisiin kuten kouluihin, päiväkoteihin ja muihin vastaaviin. No maanantaina ja tiistaina hän on sitten lakossa kuten vissiin monet kolleegansakin. Soitti että tulevat kylään. Kysyin että miksi te nyt lakkoilette. Hän vastasi ettei tarkalleen tiedä mutta kuuluu liittoon joka on lakon piirissä.
Siis kuinkahan monta tuhatta ihmistä ensi viikon alussa on nyt sitten lakossa eikä edes itse tiedä miksi. Täytyy vain olla kun on tapana jos kuuluu tiettyyn liittoon.
Onko tässä oikeasti jotain järkeä.
Ei ole järkeä. Kyse on poliittisesta lakosta. En hyväksy sitä, että AY liike määrää, millaisia lakeja Suomessa tehdään. Eduskuntavaaleissa AY liike ei ollut ehdokkaana. AY liike ei ole eduskunnassa eikä hallituksessa. Silti he ohjaavat yhteiskuntaa ja sanelevat, millaisia lakeja maahan tulee. AY liike toimii kuin mafia. Se uhkailee ja kiristää, eikä maksa veroja!
AY-liikkeen ansiosta meillä on mm. palkallinen kesäloma, viisipäiväinen työviikko, lapsilisät, luottamusmiehet, irtisanomissuoja ym. ym.
1889 Asetus työväen suojelusta, ammattientarkastajat.
1895 Tapaturmakorvauslaki.
1917 8 tunnin työaikalaki.
1922 Työsopimuslaki, vuosiloma 4 – 7 päivää.
1923 Työehtosopimuslaki.
1939 Vuosilomalaki, vuosiloma vakinaisissa töissä 5 -12 päivää.
1946 Työsopimuslain uudistus, laki työriitojen sovittelusta ja laki työtuomioistuimesta. Työaikalain muutos pidentää vuosiloman 12 -14 päiväiseksi.
1947 Valtakunnalliset työehtosopimukset muotoutuneet työehtosopimus¬järjestelmäksi. Luottamusmiesjärjestelmä luodaan.
1948 Lapsilisälaki. Tapaturmavakuutuslaki.
1958 Työturvallisuuslaki
1959 Yleiseksi työajaksi 45 t/viikossa.
1960 Vuosilomalain muutos, vuosiloma 18-24 päivää. Työttömyysvakuutuslaki. 1962 rahastoiva työeläkejärjestelmä luotiin.
1964 Valtion virkamiesten työsuhteiden neuvottelemista koskeva menettelytapalaki.
1965 Siirtyminen 40 tunnin viikkotyöaikaan.
1966 Irtisanomissuojasopimus. Valtion eläkelaki.
1967 Lomapalkkasopimus. Uusi ammattitautilaki.
1968 Ensimmäinen tulopoliittinen sopimus, ns. Liinamaa I. Indeksiehtojen poistaminen, vuokrien ja hintojen valvonta, vapaa-ajan tapaturmavakuutus, työnantajat alkavat periä jäsenmaksuja suoraan ammattiliittojen jäsenten palkoista.
1969 Luottamusmiessopimus.
1970 Työsopimuslain uudistus. Toinen tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Liinamaa II: erorahajärjestelmä. Julkisen sektorin neuvottelu-, sopimus- ja lakko-oikeuden laajennus.
1971 Sopimus työmarkkina- ja talouspoliittisesta kokonaisratkaisusta ns. UKK-sopimus. Koulutussopimus ja tiedotussopimus. Vähimmäispalkkalaki. Julkisen sektorin valtakunnalliset työehtosopimukset. Valtion sektorin luottamusmiessopimus.
1972 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. Hämäläinen-Laatunen -sopimus: lomaltapaluuraha 10 % lomapalkasta, sairausajan palkkaetujen parantaminen.
1973 Vuosilomalain uudistus. Työsuojelunvalvontalaki.
1974 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. Lindblom-sopimus: lapsilisien korotus, äitiysloma 7 kuukautta, verohelpotuksia, ansiokehitystakuu.
1976 Työsuojelusopimus. Ryhmähenkivakuutus.
1977 Talviloma
1978 Yhteistoimintalaki. Työterveyshuoltolaki. Talviloma vuosilomalakiin. Isyysloma 12 päivää.
1979 Talvilomaoikeuden laajennus.
1980 Opintovapaalaki. Äitiyspäivärahan pidennys ja vanhempainloma. Ensimmäiset työehtosopimukset, jotka mahdollistivat, että sairaanlapsen hoitajana voi äidin suostumuksella olla myös lapsen isä.
1981 Keskitetty työehto- ja talouspoliittinen ratkaisu, ns. Pekkanen I. Ansiosidonnaisen sosiaaliturvan parannus äitiys-, vanhempain- ja sairaspäivärahoissa.
1984 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Pekkanen II: työajan lyhennys 16/32 tuntiin vuonna 1986. Ansiosidonnainen työttömyysturva. Laki irtisanomismenettelystä.
1985 Laki kotihoidontuesta.
1987 Työturvallisuuslainsäädännön uudistus. Työsopimuslakiin syrjintäkielto työhönotossa. Aikuisten opintotuki. Tasa-arvolaki.
1988 Työsopimuslain ja yhteis¬toimintalain uudistukset. Henkilörekisterilaki. Kotihoidontuki laajenee. Tulopoliittisen selvitystoimikunta asetetaan.1989 Työttömyysturvalain muutos. Uusi yhdistyslaki.
1990 Henkilörahastolaki
1991 Laittoman irtisanomisen korvauksen enimmäismäärän nosto. Vuosilomalain muutos. Ammattikoulutusraha.
1995 Ulkomaisten työntekijöiden työehdot. Vuorotteluvapaa. Työaikalaki.
1996 Päivähoitolaki.20 vuoteen eivät ole saaneet mitään hyvää aikaan. On totta, että historiassa on paljon saavutettu. Nykyään ay-pomot on isopalkkaisia, normaalista elämästä vieraantuneita johtajia, tavoittelevat omaa etuaan.
1998 Työttömyysvakuutusrahaston perustaminen.
2000 Sopimus ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasokorotuksesta vuonna 2002.
2001 Uusi työsopimuslaki. Neuvottelutulos työeläke- ja työttömyysturvajärjestelmien uudistamisesta. Aikuiskoulutustuki
2002 Työturvallisuuslaki uudistetaan. Kuntoutusajan palkkaus. Valtion henkilöstöä koskeva palkkaohjelma Valpas I. Uusi työterveyshuoltolaki: Sopimus helatorstaista voimaan (helatorstai lyhentää työaikaa ansioita alentamatta).
2003 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu. Valtion palkkaohjelman jatko Valpas II. Työttömyysturvalain uudistus. Uusi työturvallisuuslaki. Tapaturma- ja ammattitautilain uudistus. Perhevapaa-järjestelmän uudistus.2004 Työeläkeuudistus, Ammatillisen koulutuksen uudistus.
2005 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu. Vuosilomalain kokonaisuudistus – virkamiehet vuosilomalain piiriin. Työaikapankkijärjestelmä/ etätyöohjeet. Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli
2006 Sairausvakuutus-järjestelmän rakenne- ja rahoitusuudistus. Muutoksia työttömyysturvalakiin. Koulutuspäivärahan määräyksiin muutoksia. Perhevapauksiin parannuksia.
2007 Liittosopimukset. Laaja sosiaalipaketti (sosiaalitupo) eläke- ja työttömyysturvan uudistamisesta .2008 Oppisopimuskoulutuksen etuihin muutoksia.
2009 Aikuiskoulutustuen uudistus. Muutosturvan laajennus koskemaan myös määräaikaisia.
2010 Vuorotteluvapaa vakinaistetaan. Työttömyysturvan uudistus: mm. työssäoloehdon lyheneminen 34 viikkoon, korotettujen etuuksien laajentaminen, sovitellut päivärahan enimmäiskesto poistuu, koulutusetuisuuksien uudistus.
2014 Eläkeuudistus. Työttömyysturvan uudistukset, mm. työssäoloehto lyheni kuuteen kuukauteen, omavastuuaika lyheni viiteen päivään ja työttömyysetuuksiin tuli 300 euron suojaosa. Joustava hoitorahaMielestäni tuossa listassa on lähinnä lakeja. Lait säätää Suomessa hallitus ja eduskunta, ei AY-liike. Eli missä ne AY-liikkeen aikaansaannokset ovat?
Kolmikanta. Ever heard?
Kyllä. Täysin naurettava ja toimimaton konsepti, jonka jokainen osapuoli vesittää kaiken mitä muut esittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ay mafia kirjoitti:
hiljaiseksiveti kirjoitti:
Sisko on töissä keittiössä joka valmistaa ruokaa alueen eri pisteisiin kuten kouluihin, päiväkoteihin ja muihin vastaaviin. No maanantaina ja tiistaina hän on sitten lakossa kuten vissiin monet kolleegansakin. Soitti että tulevat kylään. Kysyin että miksi te nyt lakkoilette. Hän vastasi ettei tarkalleen tiedä mutta kuuluu liittoon joka on lakon piirissä.
Siis kuinkahan monta tuhatta ihmistä ensi viikon alussa on nyt sitten lakossa eikä edes itse tiedä miksi. Täytyy vain olla kun on tapana jos kuuluu tiettyyn liittoon.
Onko tässä oikeasti jotain järkeä.
Ei ole järkeä. Kyse on poliittisesta lakosta. En hyväksy sitä, että AY liike määrää, millaisia lakeja Suomessa tehdään. Eduskuntavaaleissa AY liike ei ollut ehdokkaana. AY liike ei ole eduskunnassa eikä hallituksessa. Silti he ohjaavat yhteiskuntaa ja sanelevat, millaisia lakeja maahan tulee. AY liike toimii kuin mafia. Se uhkailee ja kiristää, eikä maksa veroja!
AY-liikkeen ansiosta meillä on mm. palkallinen kesäloma, viisipäiväinen työviikko, lapsilisät, luottamusmiehet, irtisanomissuoja ym. ym.
1889 Asetus työväen suojelusta, ammattientarkastajat.
1895 Tapaturmakorvauslaki.
1917 8 tunnin työaikalaki.
1922 Työsopimuslaki, vuosiloma 4 – 7 päivää.
1923 Työehtosopimuslaki.
1939 Vuosilomalaki, vuosiloma vakinaisissa töissä 5 -12 päivää.
1946 Työsopimuslain uudistus, laki työriitojen sovittelusta ja laki työtuomioistuimesta. Työaikalain muutos pidentää vuosiloman 12 -14 päiväiseksi.
1947 Valtakunnalliset työehtosopimukset muotoutuneet työehtosopimus¬järjestelmäksi. Luottamusmiesjärjestelmä luodaan.
1948 Lapsilisälaki. Tapaturmavakuutuslaki.
1958 Työturvallisuuslaki
1959 Yleiseksi työajaksi 45 t/viikossa.
1960 Vuosilomalain muutos, vuosiloma 18-24 päivää. Työttömyysvakuutuslaki. 1962 rahastoiva työeläkejärjestelmä luotiin.
1964 Valtion virkamiesten työsuhteiden neuvottelemista koskeva menettelytapalaki.
1965 Siirtyminen 40 tunnin viikkotyöaikaan.
1966 Irtisanomissuojasopimus. Valtion eläkelaki.
1967 Lomapalkkasopimus. Uusi ammattitautilaki.
1968 Ensimmäinen tulopoliittinen sopimus, ns. Liinamaa I. Indeksiehtojen poistaminen, vuokrien ja hintojen valvonta, vapaa-ajan tapaturmavakuutus, työnantajat alkavat periä jäsenmaksuja suoraan ammattiliittojen jäsenten palkoista.
1969 Luottamusmiessopimus.
1970 Työsopimuslain uudistus. Toinen tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Liinamaa II: erorahajärjestelmä. Julkisen sektorin neuvottelu-, sopimus- ja lakko-oikeuden laajennus.
1971 Sopimus työmarkkina- ja talouspoliittisesta kokonaisratkaisusta ns. UKK-sopimus. Koulutussopimus ja tiedotussopimus. Vähimmäispalkkalaki. Julkisen sektorin valtakunnalliset työehtosopimukset. Valtion sektorin luottamusmiessopimus.
1972 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. Hämäläinen-Laatunen -sopimus: lomaltapaluuraha 10 % lomapalkasta, sairausajan palkkaetujen parantaminen.
1973 Vuosilomalain uudistus. Työsuojelunvalvontalaki.
1974 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. Lindblom-sopimus: lapsilisien korotus, äitiysloma 7 kuukautta, verohelpotuksia, ansiokehitystakuu.
1976 Työsuojelusopimus. Ryhmähenkivakuutus.
1977 Talviloma
1978 Yhteistoimintalaki. Työterveyshuoltolaki. Talviloma vuosilomalakiin. Isyysloma 12 päivää.
1979 Talvilomaoikeuden laajennus.
1980 Opintovapaalaki. Äitiyspäivärahan pidennys ja vanhempainloma. Ensimmäiset työehtosopimukset, jotka mahdollistivat, että sairaanlapsen hoitajana voi äidin suostumuksella olla myös lapsen isä.
1981 Keskitetty työehto- ja talouspoliittinen ratkaisu, ns. Pekkanen I. Ansiosidonnaisen sosiaaliturvan parannus äitiys-, vanhempain- ja sairaspäivärahoissa.
1984 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Pekkanen II: työajan lyhennys 16/32 tuntiin vuonna 1986. Ansiosidonnainen työttömyysturva. Laki irtisanomismenettelystä.
1985 Laki kotihoidontuesta.
1987 Työturvallisuuslainsäädännön uudistus. Työsopimuslakiin syrjintäkielto työhönotossa. Aikuisten opintotuki. Tasa-arvolaki.
1988 Työsopimuslain ja yhteis¬toimintalain uudistukset. Henkilörekisterilaki. Kotihoidontuki laajenee. Tulopoliittisen selvitystoimikunta asetetaan.1989 Työttömyysturvalain muutos. Uusi yhdistyslaki.
1990 Henkilörahastolaki
1991 Laittoman irtisanomisen korvauksen enimmäismäärän nosto. Vuosilomalain muutos. Ammattikoulutusraha.
1995 Ulkomaisten työntekijöiden työehdot. Vuorotteluvapaa. Työaikalaki.
1996 Päivähoitolaki.20 vuoteen eivät ole saaneet mitään hyvää aikaan. On totta, että historiassa on paljon saavutettu. Nykyään ay-pomot on isopalkkaisia, normaalista elämästä vieraantuneita johtajia, tavoittelevat omaa etuaan.
1998 Työttömyysvakuutusrahaston perustaminen.
2000 Sopimus ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasokorotuksesta vuonna 2002.
2001 Uusi työsopimuslaki. Neuvottelutulos työeläke- ja työttömyysturvajärjestelmien uudistamisesta. Aikuiskoulutustuki
2002 Työturvallisuuslaki uudistetaan. Kuntoutusajan palkkaus. Valtion henkilöstöä koskeva palkkaohjelma Valpas I. Uusi työterveyshuoltolaki: Sopimus helatorstaista voimaan (helatorstai lyhentää työaikaa ansioita alentamatta).
2003 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu. Valtion palkkaohjelman jatko Valpas II. Työttömyysturvalain uudistus. Uusi työturvallisuuslaki. Tapaturma- ja ammattitautilain uudistus. Perhevapaa-järjestelmän uudistus.2004 Työeläkeuudistus, Ammatillisen koulutuksen uudistus.
2005 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu. Vuosilomalain kokonaisuudistus – virkamiehet vuosilomalain piiriin. Työaikapankkijärjestelmä/ etätyöohjeet. Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli
2006 Sairausvakuutus-järjestelmän rakenne- ja rahoitusuudistus. Muutoksia työttömyysturvalakiin. Koulutuspäivärahan määräyksiin muutoksia. Perhevapauksiin parannuksia.
2007 Liittosopimukset. Laaja sosiaalipaketti (sosiaalitupo) eläke- ja työttömyysturvan uudistamisesta .2008 Oppisopimuskoulutuksen etuihin muutoksia.
2009 Aikuiskoulutustuen uudistus. Muutosturvan laajennus koskemaan myös määräaikaisia.
2010 Vuorotteluvapaa vakinaistetaan. Työttömyysturvan uudistus: mm. työssäoloehdon lyheneminen 34 viikkoon, korotettujen etuuksien laajentaminen, sovitellut päivärahan enimmäiskesto poistuu, koulutusetuisuuksien uudistus.
2014 Eläkeuudistus. Työttömyysturvan uudistukset, mm. työssäoloehto lyheni kuuteen kuukauteen, omavastuuaika lyheni viiteen päivään ja työttömyysetuuksiin tuli 300 euron suojaosa. Joustava hoitorahaMielestäni tuossa listassa on lähinnä lakeja. Lait säätää Suomessa hallitus ja eduskunta, ei AY-liike. Eli missä ne AY-liikkeen aikaansaannokset ovat?
Kolmikanta. Ever heard?
Kolmikanta koskee tupoa. Tämä ei ole sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ay mafia kirjoitti:
hiljaiseksiveti kirjoitti:
Sisko on töissä keittiössä joka valmistaa ruokaa alueen eri pisteisiin kuten kouluihin, päiväkoteihin ja muihin vastaaviin. No maanantaina ja tiistaina hän on sitten lakossa kuten vissiin monet kolleegansakin. Soitti että tulevat kylään. Kysyin että miksi te nyt lakkoilette. Hän vastasi ettei tarkalleen tiedä mutta kuuluu liittoon joka on lakon piirissä.
Siis kuinkahan monta tuhatta ihmistä ensi viikon alussa on nyt sitten lakossa eikä edes itse tiedä miksi. Täytyy vain olla kun on tapana jos kuuluu tiettyyn liittoon.
Onko tässä oikeasti jotain järkeä.
Ei ole järkeä. Kyse on poliittisesta lakosta. En hyväksy sitä, että AY liike määrää, millaisia lakeja Suomessa tehdään. Eduskuntavaaleissa AY liike ei ollut ehdokkaana. AY liike ei ole eduskunnassa eikä hallituksessa. Silti he ohjaavat yhteiskuntaa ja sanelevat, millaisia lakeja maahan tulee. AY liike toimii kuin mafia. Se uhkailee ja kiristää, eikä maksa veroja!
AY-liikkeen ansiosta meillä on mm. palkallinen kesäloma, viisipäiväinen työviikko, lapsilisät, luottamusmiehet, irtisanomissuoja ym. ym.
1889 Asetus työväen suojelusta, ammattientarkastajat.
1895 Tapaturmakorvauslaki.
1917 8 tunnin työaikalaki.
1922 Työsopimuslaki, vuosiloma 4 – 7 päivää.
1923 Työehtosopimuslaki.
1939 Vuosilomalaki, vuosiloma vakinaisissa töissä 5 -12 päivää.
1946 Työsopimuslain uudistus, laki työriitojen sovittelusta ja laki työtuomioistuimesta. Työaikalain muutos pidentää vuosiloman 12 -14 päiväiseksi.
1947 Valtakunnalliset työehtosopimukset muotoutuneet työehtosopimus¬järjestelmäksi. Luottamusmiesjärjestelmä luodaan.
1948 Lapsilisälaki. Tapaturmavakuutuslaki.
1958 Työturvallisuuslaki
1959 Yleiseksi työajaksi 45 t/viikossa.
1960 Vuosilomalain muutos, vuosiloma 18-24 päivää. Työttömyysvakuutuslaki. 1962 rahastoiva työeläkejärjestelmä luotiin.
1964 Valtion virkamiesten työsuhteiden neuvottelemista koskeva menettelytapalaki.
1965 Siirtyminen 40 tunnin viikkotyöaikaan.
1966 Irtisanomissuojasopimus. Valtion eläkelaki.
1967 Lomapalkkasopimus. Uusi ammattitautilaki.
1968 Ensimmäinen tulopoliittinen sopimus, ns. Liinamaa I. Indeksiehtojen poistaminen, vuokrien ja hintojen valvonta, vapaa-ajan tapaturmavakuutus, työnantajat alkavat periä jäsenmaksuja suoraan ammattiliittojen jäsenten palkoista.
1969 Luottamusmiessopimus.
1970 Työsopimuslain uudistus. Toinen tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Liinamaa II: erorahajärjestelmä. Julkisen sektorin neuvottelu-, sopimus- ja lakko-oikeuden laajennus.
1971 Sopimus työmarkkina- ja talouspoliittisesta kokonaisratkaisusta ns. UKK-sopimus. Koulutussopimus ja tiedotussopimus. Vähimmäispalkkalaki. Julkisen sektorin valtakunnalliset työehtosopimukset. Valtion sektorin luottamusmiessopimus.
1972 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. Hämäläinen-Laatunen -sopimus: lomaltapaluuraha 10 % lomapalkasta, sairausajan palkkaetujen parantaminen.
1973 Vuosilomalain uudistus. Työsuojelunvalvontalaki.
1974 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. Lindblom-sopimus: lapsilisien korotus, äitiysloma 7 kuukautta, verohelpotuksia, ansiokehitystakuu.
1976 Työsuojelusopimus. Ryhmähenkivakuutus.
1977 Talviloma
1978 Yhteistoimintalaki. Työterveyshuoltolaki. Talviloma vuosilomalakiin. Isyysloma 12 päivää.
1979 Talvilomaoikeuden laajennus.
1980 Opintovapaalaki. Äitiyspäivärahan pidennys ja vanhempainloma. Ensimmäiset työehtosopimukset, jotka mahdollistivat, että sairaanlapsen hoitajana voi äidin suostumuksella olla myös lapsen isä.
1981 Keskitetty työehto- ja talouspoliittinen ratkaisu, ns. Pekkanen I. Ansiosidonnaisen sosiaaliturvan parannus äitiys-, vanhempain- ja sairaspäivärahoissa.
1984 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Pekkanen II: työajan lyhennys 16/32 tuntiin vuonna 1986. Ansiosidonnainen työttömyysturva. Laki irtisanomismenettelystä.
1985 Laki kotihoidontuesta.
1987 Työturvallisuuslainsäädännön uudistus. Työsopimuslakiin syrjintäkielto työhönotossa. Aikuisten opintotuki. Tasa-arvolaki.
1988 Työsopimuslain ja yhteis¬toimintalain uudistukset. Henkilörekisterilaki. Kotihoidontuki laajenee. Tulopoliittisen selvitystoimikunta asetetaan.1989 Työttömyysturvalain muutos. Uusi yhdistyslaki.
1990 Henkilörahastolaki
1991 Laittoman irtisanomisen korvauksen enimmäismäärän nosto. Vuosilomalain muutos. Ammattikoulutusraha.
1995 Ulkomaisten työntekijöiden työehdot. Vuorotteluvapaa. Työaikalaki.
1996 Päivähoitolaki.20 vuoteen eivät ole saaneet mitään hyvää aikaan. On totta, että historiassa on paljon saavutettu. Nykyään ay-pomot on isopalkkaisia, normaalista elämästä vieraantuneita johtajia, tavoittelevat omaa etuaan.
1998 Työttömyysvakuutusrahaston perustaminen.
2000 Sopimus ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasokorotuksesta vuonna 2002.
2001 Uusi työsopimuslaki. Neuvottelutulos työeläke- ja työttömyysturvajärjestelmien uudistamisesta. Aikuiskoulutustuki
2002 Työturvallisuuslaki uudistetaan. Kuntoutusajan palkkaus. Valtion henkilöstöä koskeva palkkaohjelma Valpas I. Uusi työterveyshuoltolaki: Sopimus helatorstaista voimaan (helatorstai lyhentää työaikaa ansioita alentamatta).
2003 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu. Valtion palkkaohjelman jatko Valpas II. Työttömyysturvalain uudistus. Uusi työturvallisuuslaki. Tapaturma- ja ammattitautilain uudistus. Perhevapaa-järjestelmän uudistus.2004 Työeläkeuudistus, Ammatillisen koulutuksen uudistus.
2005 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu. Vuosilomalain kokonaisuudistus – virkamiehet vuosilomalain piiriin. Työaikapankkijärjestelmä/ etätyöohjeet. Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli
2006 Sairausvakuutus-järjestelmän rakenne- ja rahoitusuudistus. Muutoksia työttömyysturvalakiin. Koulutuspäivärahan määräyksiin muutoksia. Perhevapauksiin parannuksia.
2007 Liittosopimukset. Laaja sosiaalipaketti (sosiaalitupo) eläke- ja työttömyysturvan uudistamisesta .2008 Oppisopimuskoulutuksen etuihin muutoksia.
2009 Aikuiskoulutustuen uudistus. Muutosturvan laajennus koskemaan myös määräaikaisia.
2010 Vuorotteluvapaa vakinaistetaan. Työttömyysturvan uudistus: mm. työssäoloehdon lyheneminen 34 viikkoon, korotettujen etuuksien laajentaminen, sovitellut päivärahan enimmäiskesto poistuu, koulutusetuisuuksien uudistus.
2014 Eläkeuudistus. Työttömyysturvan uudistukset, mm. työssäoloehto lyheni kuuteen kuukauteen, omavastuuaika lyheni viiteen päivään ja työttömyysetuuksiin tuli 300 euron suojaosa. Joustava hoitorahaMielestäni tuossa listassa on lähinnä lakeja. Lait säätää Suomessa hallitus ja eduskunta, ei AY-liike. Eli missä ne AY-liikkeen aikaansaannokset ovat?
Kolmikanta. Ever heard?
Kolmikanta koskee tupoa. Tämä ei ole sitä.
Vierailija kirjoitti:
Eikö ketään hävetä olla lakossa nyt? Mua ainakin hävettäisi olla päättyneiden ja elämästä vieraantuminen AY-pamppujen pelinappulana tässä valtataistelussa.
Ei hävetä. Duunarina ay-liike on ainoa joka puolustaa minun oikeuksiani, vai eikö 8 tunnin työpäivät, sairausloman palkka, äitiysloma, isyysvapaat, 5 päiväinen työviikko, ansiosidonnainen, lomat ja lomarahat kelpaa? Luottamusmiehen tuki?
Jos haukut liittoja niin luovu noista oikeuksista.
Itse odotan mielenkiinnolla lähteekö oma liittoni vielä kovempiin työtaistelutoimiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ay mafia kirjoitti:
hiljaiseksiveti kirjoitti:
Sisko on töissä keittiössä joka valmistaa ruokaa alueen eri pisteisiin kuten kouluihin, päiväkoteihin ja muihin vastaaviin. No maanantaina ja tiistaina hän on sitten lakossa kuten vissiin monet kolleegansakin. Soitti että tulevat kylään. Kysyin että miksi te nyt lakkoilette. Hän vastasi ettei tarkalleen tiedä mutta kuuluu liittoon joka on lakon piirissä.
Siis kuinkahan monta tuhatta ihmistä ensi viikon alussa on nyt sitten lakossa eikä edes itse tiedä miksi. Täytyy vain olla kun on tapana jos kuuluu tiettyyn liittoon.
Onko tässä oikeasti jotain järkeä.
Ei ole järkeä. Kyse on poliittisesta lakosta. En hyväksy sitä, että AY liike määrää, millaisia lakeja Suomessa tehdään. Eduskuntavaaleissa AY liike ei ollut ehdokkaana. AY liike ei ole eduskunnassa eikä hallituksessa. Silti he ohjaavat yhteiskuntaa ja sanelevat, millaisia lakeja maahan tulee. AY liike toimii kuin mafia. Se uhkailee ja kiristää, eikä maksa veroja!
AY-liikkeen ansiosta meillä on mm. palkallinen kesäloma, viisipäiväinen työviikko, lapsilisät, luottamusmiehet, irtisanomissuoja ym. ym.
1889 Asetus työväen suojelusta, ammattientarkastajat.
1895 Tapaturmakorvauslaki.
1917 8 tunnin työaikalaki.
1922 Työsopimuslaki, vuosiloma 4 – 7 päivää.
1923 Työehtosopimuslaki.
1939 Vuosilomalaki, vuosiloma vakinaisissa töissä 5 -12 päivää.
1946 Työsopimuslain uudistus, laki työriitojen sovittelusta ja laki työtuomioistuimesta. Työaikalain muutos pidentää vuosiloman 12 -14 päiväiseksi.
1947 Valtakunnalliset työehtosopimukset muotoutuneet työehtosopimus¬järjestelmäksi. Luottamusmiesjärjestelmä luodaan.
1948 Lapsilisälaki. Tapaturmavakuutuslaki.
1958 Työturvallisuuslaki
1959 Yleiseksi työajaksi 45 t/viikossa.
1960 Vuosilomalain muutos, vuosiloma 18-24 päivää. Työttömyysvakuutuslaki. 1962 rahastoiva työeläkejärjestelmä luotiin.
1964 Valtion virkamiesten työsuhteiden neuvottelemista koskeva menettelytapalaki.
1965 Siirtyminen 40 tunnin viikkotyöaikaan.
1966 Irtisanomissuojasopimus. Valtion eläkelaki.
1967 Lomapalkkasopimus. Uusi ammattitautilaki.
1968 Ensimmäinen tulopoliittinen sopimus, ns. Liinamaa I. Indeksiehtojen poistaminen, vuokrien ja hintojen valvonta, vapaa-ajan tapaturmavakuutus, työnantajat alkavat periä jäsenmaksuja suoraan ammattiliittojen jäsenten palkoista.
1969 Luottamusmiessopimus.
1970 Työsopimuslain uudistus. Toinen tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Liinamaa II: erorahajärjestelmä. Julkisen sektorin neuvottelu-, sopimus- ja lakko-oikeuden laajennus.
1971 Sopimus työmarkkina- ja talouspoliittisesta kokonaisratkaisusta ns. UKK-sopimus. Koulutussopimus ja tiedotussopimus. Vähimmäispalkkalaki. Julkisen sektorin valtakunnalliset työehtosopimukset. Valtion sektorin luottamusmiessopimus.
1972 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. Hämäläinen-Laatunen -sopimus: lomaltapaluuraha 10 % lomapalkasta, sairausajan palkkaetujen parantaminen.
1973 Vuosilomalain uudistus. Työsuojelunvalvontalaki.
1974 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. Lindblom-sopimus: lapsilisien korotus, äitiysloma 7 kuukautta, verohelpotuksia, ansiokehitystakuu.
1976 Työsuojelusopimus. Ryhmähenkivakuutus.
1977 Talviloma
1978 Yhteistoimintalaki. Työterveyshuoltolaki. Talviloma vuosilomalakiin. Isyysloma 12 päivää.
1979 Talvilomaoikeuden laajennus.
1980 Opintovapaalaki. Äitiyspäivärahan pidennys ja vanhempainloma. Ensimmäiset työehtosopimukset, jotka mahdollistivat, että sairaanlapsen hoitajana voi äidin suostumuksella olla myös lapsen isä.
1981 Keskitetty työehto- ja talouspoliittinen ratkaisu, ns. Pekkanen I. Ansiosidonnaisen sosiaaliturvan parannus äitiys-, vanhempain- ja sairaspäivärahoissa.
1984 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Pekkanen II: työajan lyhennys 16/32 tuntiin vuonna 1986. Ansiosidonnainen työttömyysturva. Laki irtisanomismenettelystä.
1985 Laki kotihoidontuesta.
1987 Työturvallisuuslainsäädännön uudistus. Työsopimuslakiin syrjintäkielto työhönotossa. Aikuisten opintotuki. Tasa-arvolaki.
1988 Työsopimuslain ja yhteis¬toimintalain uudistukset. Henkilörekisterilaki. Kotihoidontuki laajenee. Tulopoliittisen selvitystoimikunta asetetaan.1989 Työttömyysturvalain muutos. Uusi yhdistyslaki.
1990 Henkilörahastolaki
1991 Laittoman irtisanomisen korvauksen enimmäismäärän nosto. Vuosilomalain muutos. Ammattikoulutusraha.
1995 Ulkomaisten työntekijöiden työehdot. Vuorotteluvapaa. Työaikalaki.
1996 Päivähoitolaki.20 vuoteen eivät ole saaneet mitään hyvää aikaan. On totta, että historiassa on paljon saavutettu. Nykyään ay-pomot on isopalkkaisia, normaalista elämästä vieraantuneita johtajia, tavoittelevat omaa etuaan.
1998 Työttömyysvakuutusrahaston perustaminen.
2000 Sopimus ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasokorotuksesta vuonna 2002.
2001 Uusi työsopimuslaki. Neuvottelutulos työeläke- ja työttömyysturvajärjestelmien uudistamisesta. Aikuiskoulutustuki
2002 Työturvallisuuslaki uudistetaan. Kuntoutusajan palkkaus. Valtion henkilöstöä koskeva palkkaohjelma Valpas I. Uusi työterveyshuoltolaki: Sopimus helatorstaista voimaan (helatorstai lyhentää työaikaa ansioita alentamatta).
2003 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu. Valtion palkkaohjelman jatko Valpas II. Työttömyysturvalain uudistus. Uusi työturvallisuuslaki. Tapaturma- ja ammattitautilain uudistus. Perhevapaa-järjestelmän uudistus.2004 Työeläkeuudistus, Ammatillisen koulutuksen uudistus.
2005 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu. Vuosilomalain kokonaisuudistus – virkamiehet vuosilomalain piiriin. Työaikapankkijärjestelmä/ etätyöohjeet. Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli
2006 Sairausvakuutus-järjestelmän rakenne- ja rahoitusuudistus. Muutoksia työttömyysturvalakiin. Koulutuspäivärahan määräyksiin muutoksia. Perhevapauksiin parannuksia.
2007 Liittosopimukset. Laaja sosiaalipaketti (sosiaalitupo) eläke- ja työttömyysturvan uudistamisesta .2008 Oppisopimuskoulutuksen etuihin muutoksia.
2009 Aikuiskoulutustuen uudistus. Muutosturvan laajennus koskemaan myös määräaikaisia.
2010 Vuorotteluvapaa vakinaistetaan. Työttömyysturvan uudistus: mm. työssäoloehdon lyheneminen 34 viikkoon, korotettujen etuuksien laajentaminen, sovitellut päivärahan enimmäiskesto poistuu, koulutusetuisuuksien uudistus.
2014 Eläkeuudistus. Työttömyysturvan uudistukset, mm. työssäoloehto lyheni kuuteen kuukauteen, omavastuuaika lyheni viiteen päivään ja työttömyysetuuksiin tuli 300 euron suojaosa. Joustava hoitorahaMielestäni tuossa listassa on lähinnä lakeja. Lait säätää Suomessa hallitus ja eduskunta, ei AY-liike. Eli missä ne AY-liikkeen aikaansaannokset ovat?
Meinaatko, että eduskunta ihan huvikseen säätää näitä lakeja ilman ulkopuolisten toivomuksia, ehdotuksia, vaatimuksia? Tuolla logiikallahan kukaan muu tässä maassa ei tee yhtään mitään, koska eduskunta säätää lait.
No jos ei halua hakea liitolta lakkoavustusta, niin turhaan kitisevät palkattomista.