Millainen olisi kissojen Aihe vapaa?

Yksinäinen kolli suutelee Latz-purkin kylmää kylkeä miettien miksi ei saa omaa misua.

Miten saan palvelijan pois vuoteesta? Onko parempi iskee kynnet sen jalkoihin vai haistella suuta?

Keinot saada ekstra nameja?

En ymmärrä miks emäntä aina hätistelee ja nostaa pois, kun yritän häntä auttaa kirjoittelemaan tai selaamaan puhelimen näyttöä????

Miten te herätätte oman ihmispalvelijan aamulla? Minä ainakin tykkään hyökkäillä hänen jalkoihin tai sitten söpösti vaan pörisen ja kiehnään niin kauan, että tuo nousee ja antaa mulle aamupalaa ja muuten mä teen sen joka aamu kello 6!! ;)

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä miks emäntä aina hätistelee ja nostaa pois, kun yritän häntä auttaa kirjoittelemaan tai selaamaan puhelimen näyttöä????

Samaa olen ihmetellyt. Näkee selvästi, että kun ihminen joutuu yksin kamppailemaan tuollaisten asioiden kanssa, niin valmista ei tule ikinä. Kissan apu olisi tarpeen, mutta hän ei sitä ymmärrä.

Kyttäävä palvelija..

Mun palvelija on niin rasittava.. Aina kun meen hiekkakipolle, niin se tulee ovenraosta kyttäämään ja sit kun oon "kakkosella", ja kun oon valmis, niin johan se hullu akka kipittää sieltä nostamaan mut pois, kuulma etten astu kakkaani??? Vaikka joskus niin oon tehnytkin ja iloisesti kipitellyt sitten pitkin kämppää :)

Vierailija kirjoitti:

Riittääkö 200g Latzia viikoksi? Omistajana mielestä kyllä- minun mielestäni ei. Mielipidettä?

Harmikseni en voi enää syödä Latzia, mutta ei tuo määrä riittäisi minulle alkuunkaan. Muonani on yhtä ja samaa, munuaisten vajaatoiminnan vuoksi: raksut ovat hyviä, kosteasta ruuasta nuolen vain kastikkeen.

Olen löytökissa, sama palveluskunta minulla on ollut 14 vuotta. Kilpirauhassyöpä on hoidettu, kotiin päästyäni olinkin sitten tosi vaarallinen, ja nyt on jostain syystä näköaisti hävinnyt, mutta eläinlääkärin mielestä pärjään hyvin tutuissa paikoissa. Ja näinhän se on.

Vierailija kirjoitti:

Hirveä ummetus päällä, söin liikaa neulamuikkuja (nam). Ei auttanut muu kuin etsiä palvelijan pehmeä sänky ja aikani äherrettyä sain tosi pitkän pötkylän, tai taisi niitä olla parikin, palvelijan sängylle. Aaah, kyllä helpotti! 

Meillä palvelusväki hakee millilitran Duphalacia ( eläinlääkärin ohje ), mikäli hiekkalooraan ei ilmesty haisevaa tuotosta kolmen päivän kuluttua edellisestä haisusta.

Nyt on vähän kiusallinen tilanne kun epäilen, että mulla on loisia. Huono olo ja ruoka ei oikein maistu. Toissapäivänä tuli oksennus. Onko täällä kohtalotovereita? Miten ootte selvinnyt? Ootteko kertoneet kenellekään? Tuntuu, että kuolen häpeään :( onneksi on vielä muutama elämä jäljellä, jos niin käy.

Minäkin sain linnun kiinni parvekkeelta, palveluskunta otti sen murinastani huolimatta haltuunsa. Miksi ihmeessä? Mutta pääsinpä livahtamaan edes tämän kerran, siilä nyttemmin kaksijalkaisista on tullut huomattavasti huolellisempia parvekkeen oven sihteen.

Miten saisin ihmiseni ymmärtämään, että paras aika leikkiä ja rymistellä on ehdottomasti yöllä kello 3-5.

Olen yrittänyt herätellä tassulla sivelemällä hänen poskeaan, viiksillä kutitellut kasvojaan, maukunut ,kolistellut ja tassuilla rämpyttänyt kylpyhuoneen ovea. Ei ihminen ymmärrä, komentaa tiukasti lopettamaan ja jatkaa uniaan.  Päivällä haluan nukkua, ei minua silloin huvita mikään aktivointi tai touhotus. 

Kummallinen tuo ihmiseni aikataulutus. Kohtalotovereita?

Jääkö teiltä joskus paskakikkare pyllyyn roikkumaan? Miten päästä eroon tästä ummetuksesta? Käytössä märkäruoka + raksut. Liikuntaa harrastan kerran päivässä.

Mikä pakkomielle tuolla olennolla on jatkuvasti halia ja suukotella minua? Ahdistavaa!

Mitä kuulette nyt?

Itse kuulen siimahännän vikisevän seinän sisässä.

Vierailija kirjoitti:

Jääkö teiltä joskus paskakikkare pyllyyn roikkumaan? Miten päästä eroon tästä ummetuksesta? Käytössä märkäruoka + raksut. Liikuntaa harrastan kerran päivässä.

Jää, sit mä vaan teen kuuluisan persliu'un pitkin kylppärinlattiaa, että se irtoo :) Tai jos emäntä on näkösällä, niin se irrottaa paperilla sen.

Mitä pitäisi tehdä noille ihmisille, kun ne ovat nykyään aina kotona? Oma rauha on ihan mennyttä! miau! Joutuu olemaan päivällä hereillä ja välillä en enää edes jaksa herättää niitä yöllä. 

*Murisee ja haukkuu kissoille*. kirjoitti:

Kissat, ette saa sanoa ihmisiä palvelijoiksi tai orjiksi! Ihmiset ovat Jumalia, koska he ruokkivat, pitävät kotonaan ja antavat hyvän elämän jopa noin ällöttäville, laiskoille ja itsekkäille  eläimille kuin kissoille! Ajatelkaa, teiltä saatte ruoan, kodin, lämmön, juoman, lelut, nukkumapaikan, hiekkalaatikon, raapimispuun ja kaiken mitä tarvitse eikä teidän edes tarvitse tehdä sen eteen mitään niin kuin vaikka meidän koirien, joiden on joka päivä ulkoilutettava ihmisiä, vahtia taloa ja perhettä sekä tehdä usein vaativia työtehtäviä, kuten auttaa vammaisia ihmisiä, etsiä huumeita tavaroiden joukosta, olla apuna metsästyksessä, toimia terapiakoirina tai kaverikoirina tai vaikka vetää valjakkona ihmisiä ja heidän tavaroitaan kelkoissa! Te kissat vain makaatte, rikotte tavaroita, haisette pahalle ja olette muutenkin hyödyttömiä ja silti ihmiset pitävät teitä kodeissaan! T: Musti.

Vai ei meillä kissoilla ole muka töitä. Minulla on paljon hommia. Ensinnäkin olen tämän huushollin virallinen suihkutarkastaja. Tarkastan suihkun jokaisen käytön jälkeen. Ja kun tässä talossa asuu 5 ihmistä, niin töitä todellakin riittää. Häntäkin kastuu siinä hommassa, kun pitää ihan sinne suihkunkin puolelle mennä tarkastamaan. Lisäks minun pitää toimia mamman assistenttina pyykinpesussa ja tiskikoneen täytössä. Ostoksetkin pitää tarkastaa kauppareissun jälkeen. Mammaa pitää myös vahtia hänen käydessään vessassa, välillä pitää aina tarkistella että mamma on kunnossa raapimalla ovea ja maukumalla. Yleensä mamma rääkäisee vastaukseksi ja tiedämme että hällä on kaikki hyvin. Lapsia pitää odottaa koulusta. Naapureita pitää kytätä sekä etu- että takapihan puolelta. Rankkaa puuhaa. Lisäksi meidän pitää jatkuvasti päivystää mahdollisen jyrsijäinvaasion varalta. Vielä niitä ei ole näkynyt, mutta sitä ei koskaan tiedä milloin ne hyökkää. Kaikenlaista muutakin puuhaa on, pahvilaatikoita pitää aina välillä koemakoilla ja muotoilla uusiksi. Yleensäkin se, että on vastuussa koko huushollista ja sen asukkaista on raskasta. Kaikessa pitää olla mukana ja vahtia noita ihmisiä. Ja sitten tulee joku haiseva hurtta ja väittää, että me kissat emme muka tee mitään. Ja ihan vaan tiedoksesi, te koirat haisette, me kissat emme. Me osaamme pestä itsemme ja teemme niin joka päivä, jopa useamman kerran päivässä. Teikäläisillä on tapana pyöriä vaikka paskassa jos sopiva läjä tulee vastaan. Todella ällöttävää. Ihmetellä pitää niitä ihmisiä, jotka tuollaisia tyhmänpulskeita rakkeja jaksaa kodeissaan katsella. Kun vaihtoehtona olisi ottaa majesteetillinen kissa lemmikiksi. Mä osaan jopa hakea mamman heittämän lelun ja tuoda sen mammalle uudelleen heitettäväksi. Mihin ihmeeseen siis koiria muka enää tarvitaan?

T: Kulmakunnan komein kolli ja sen kaksi siskoa

Mun poikakaveri Kulkupoika Olli-kolli ei pysty tulemaan valoisalla pihaan kun palvelijat huitoo sen pois.

Olli tekee kuitenkin pissamerkit melkein joka vierailu ja ihana haistella ne ja nuolen salaa. Palvelijat ei tajua kissojen maailmaa.

Palvelijat on aika hankalia, kissojen kesken olisi helpompi.

Pakko olla mielin kielin, safkan takia. Olisipa pikkunisukkaita niin ei tarvisi kuivamuroja.

Mistä saa ostaa kissojen nyhtökauraa? Saako kissojen härkistä veren maulla?

Miksi portaissa ei ole kissoille omia askelmia?

t.kissa joka tahtoo vegaaniksi, koska ne ötököt ja hiiret on vaan niin söpöjä kateltavia

Mun ihminen on itsekeskeinen narsisti, se syö kaikki herkut ite eikä tarjoo mulle.