Lue keskustelun säännöt.
OAJ ajaa peruskouluun vuosityöaikaa- opettajat eivät halua
19.10.2018 |
Opettajien ammattijärjestö OAJ ajaa pontevasti peruskouluun opettajille vuosityöaikaa, jossa opettajan pitäisi itse raportoida työtuntejaan jne. Erikoista on se, että suuri osa opettajista vastustaa muutosta. OAJ on lisäämässä mm. opetusmäärää, jotta opettajille voidaan maksaa lisää palkkaa. Mikä muu liitto toimii Suomessa samoin? Työntekijän työmäärää lisätään, jotta voidaan maksaa enemmän palkkaa ja sitten kyseessä on palkankorotus. Tämä ei ole vitsi, vaan täyttä totta.
Hommaa hankaloittaa se, että opettajien piirissä on peruskoulussa paljon eri opetusvelvollisuutta noudattavia (19-24 opetustuntia viikossa). OAJ haluaa ajaa kaikkia yhteen opettajuuteen, kuten puheenjohtaja Olli Luukkainen on todennut.
Kommentit (343)
Vierailija kirjoitti:
Lisätään työtä ja palkka nousee? Ei se ole palkankorotus.
Vaikkei Sipilästä nyt puhe, kuulostaa hänen logiikaltansa palkannousuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ammattikouluissa tähän siirrytään nyt vuodenvaihteessa. Miksei myös peruskoulussa? Meidän on täytynyt seurata kokeilumielessä työaikaamme jo yli vuoden. Opettajalla on sekä sidottua että sitomatonta työaikaa. Tällä halutaan kaikki työ näkyväksi.
Olen ollut vuosityöaikaa tekevä opettaja. Työtunteja oli vähemmän kuin nyt ja palkka oli sama. Teen yläkoulun ja lukion aineenopettajana 40-55 tuntista työviikkoa. Vähempi ei riitä työtehtävien hoitamiseen.
Kakkis kirjoitti:
Ammattikouluissa tähän siirrytään nyt vuodenvaihteessa. Miksei myös peruskoulussa? Meidän on täytynyt seurata kokeilumielessä työaikaamme jo yli vuoden. Opettajalla on sekä sidottua että sitomatonta työaikaa. Tällä halutaan kaikki työ näkyväksi.
Näkyväksi joo, mutta ei siitä makseta yhtään enempää.
Kakkis kirjoitti:
Ammattikouluissa tähän siirrytään nyt vuodenvaihteessa. Miksei myös peruskoulussa? Meidän on täytynyt seurata kokeilumielessä työaikaamme jo yli vuoden. Opettajalla on sekä sidottua että sitomatonta työaikaa. Tällä halutaan kaikki työ näkyväksi.
Ammattikouluissahan meneekin loistavasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjoitan lukion opettajan näkökulmasta. Vuosityöaikaan siirtyminen ei tuo ainakaan lukion opettajille sellaista lisäarvoa, jota kannattaisi tavoitella. Siksi sitä ei kannateta. Nykyinen käytäntö, jossa varsinaisen opetustyön ohella suoritettavat tehtävät korvataan pääsääntöisesti keväällä, on meidän kannaltamme täysin riittävä.
Vuosityöaikaa on käsittääkseni perusopetuksen puolella kokeiltu eikä tulokset ole olleet vakuuttavia. Kiistaa on työnantajapuolen kanssa syntynyt mm. siitä korvataanko oppitunnin valmistelu ja "jälkihoito" periaatteella 20min/oppitunti vai kenties 30 min/tunti.
Oma kommentti: luultavaa on, että vuosityöajan myötä opettajien työmäärä oppituntien määrän osalta kasvaa ja ns. muusta työstä maksetaan jopa vähemmän, kuin nykyisessä systeemissä.
Opetan kieliä yläkoulussa. Viime keväänä ysien monisivuinen enkun koe kirjoitelmineen, kaksi luokkaa, 50 oppilasta. Jos laskee vaikka 30 minuuttia per oppilas korjaukseen, aikaa kuluu 25 tuntia. Vaikea uskoa, että tuosta maksettaisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuka ne kaikki raportit lukee? Reksillä ei muuta puuhaa? Vai otetaanko opetusvirastolle pitkäaikaistyötön yhdeksällä eurolla päivä niitä lueskelemaan?
No pitäiskö ne kokeiden korjaukset, valmistelut ja muut ns. lisätyöt tehdä koululla ja seurata työajanseurannalla, niin kuin muillakin työtätekevillä? Tulisi reilu lopputulos. Ahkerat saisi lisää liksaa, laiskoilta vähennettäisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut vuosityöaikaa tekevä opettaja. Työtunteja oli vähemmän kuin nyt ja palkka oli sama. Teen yläkoulun ja lukion aineenopettajana 40-55 tuntista työviikkoa. Vähempi ei riitä työtehtävien hoitamiseen.
Tämä on niin järjetöntä, kun kortistossa on samalla koulutuksella varustettuja yhtä taitavia opettajia
Vierailija kirjoitti:
No pitäiskö ne kokeiden korjaukset, valmistelut ja muut ns. lisätyöt tehdä koululla ja seurata työajanseurannalla, niin kuin muillakin työtätekevillä? Tulisi reilu lopputulos. Ahkerat saisi lisää liksaa, laiskoilta vähennettäisiin.
Kävisi juuri päinvastoin. Ahkerat ja tunnolliset käyttäisivät enemmän aikaa niihin juttuihin, joita kaikki joutuvat tekemään (tuntien valmistelu, arvioinnin valmistelu ja toteuttaminen). Viisas pääsisi vähemmällä. Ei paljon kannattaisi tuntejaan valmistella ja arviointi voisi tapahtua vaikka arpakuutiolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vastustuksessa ei ehkä ole kyse siitä, että vuosityöaika koettaisiin ongelmallisena, vaan siitä, että sitä pelätään käytettävän säästökeinona. Työnantajahan voi määritellä, minkä verran mihinkin työtehtävään varataan aikaa, ja tällöin on todellinen riski, että työaikaresurssit mitoitetaan alakanttiin. Tunnollisina työntekijöinä opettajilla on kuitenkin valtava kynnys jättää työt tekemättä. Näkisin todella vaikeana esimerkiksi tilanteen, jossa oppilashuoltoon varattu aikaresurssi on käytetty, mutta tarvetta työlle onkin lukuvuoden aikana resursoitua enemmän. Virkavelvollisuuden nojalla opettaja ei voi jättää puuttumatta oirehtivan lapsen tai nuoren tilanteeseen.
Toinen vuosityöaikakeskustelussa esiin nouseva huolenaihe on paine yhdenmukaistaa opetusvelvollisuuksia. Olen itse sellaisten aineiden opettaja, joiden opetusvelvollisuus on pienimmästä päästä, mutta ihan rehellisesti voin sanoa tekeväni työtä täysien tuntien edestä. Mikäli tarkoitus on noudattaa oppiaineideni opetussuunnitelmia erityisesti arvioinnin osalta, en voi juuri vähentää työmäärääni nykyisestä. Kokemukseni on, että keskustelu pohjautuu pitkälti mielikuviin, vaikka olisi mahdollista tehdä työaikamittauksia ja kysyä kommentteja eri aineiden opettajilta. Kuvaavaa on, että oma esimieheni piti itsestäänselvänä, että sähköistyminen on nopeuttanut ja helpottanut kaikkien aineiden opettajien arviointityötä, vaikka tämä on itse asiassa päinvastoin tietyissä oppiaineissa.
Olen ammattikoulun opettaja ja meillä on nyt menossa toinen lukuvuosi vuosityöajassa. Itse en tykkää, työtunnit lisääntyi, mutta palkka ei. Kollegalla tunnit vähän pieneni, mutta palkka putosi 300€/kk. Aika paljon.
Lomaakin on vähemmän kuin aiemmin ja kesäkuussakin on töitä.
Ymmärrän toki, että silti lomaa on enemmän kuin keskivertotyöntekijällä ja päivätkin vähän lyhyempiä, mutta on se palkkakin aika paljon pienempi kuin jos olisin muissa hommissa.
Pikku hiljaa kun amisopettajan työstä tulee enemmän ja enemmän samantyyppistä kuin ns. nornaali työ niin ei kukaan halua amisopeksi. Samoin tullee olemaan vaikea saada luokanopettajia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
OAJ voi joo toivoa että palkka nousee. Eihän OAJ sitä palkkaa maksa, vaan kuntatyönantaja. Mitäpä luulette, aikovatko he palkkaa nostaa? Vuosityöaika tulee tarkoittamaan sitä, että ensin tehdään opettajan kaikki työ näkyväksi ja sitten todetaan, että jos te kerran jo nyt teette näin paljon töitä ilmaiseksi, miksi ihmeessä pitäisi nostaa palkkaa? Kaikki lisät (vaativa ryhmä, luokanvalvojan vastuut yms.) häviävät ja työmäärä pahimmillaan lisääntyy entisestään. Voi jatkossa käydä samalla tavalla kuin Ruotsissa, jossa päteviä ja hyviä opettajia on vaikea houkutella enää töihin, kun open ammatti ja arvostus on ajettu liian alas...
Itseasiassa ainakin meillä suurin osa kollegoista haluaisi siirtyä kokonaistyöaikaan, koska silloin tulisi näkyväksi kaikki se työ, mitä opettajille lisätään vuosittain ilman, että se näkyy millään tavoin palkassa. Opettajan työssä on todella paljon sellaista työtä, mitä tehdään oppituntien jälkeen, iltaisin ja viikonloppuisin, jopa lomilla.
Vierailija kirjoitti:
No pitäiskö ne kokeiden korjaukset, valmistelut ja muut ns. lisätyöt tehdä koululla ja seurata työajanseurannalla, niin kuin muillakin työtätekevillä? Tulisi reilu lopputulos. Ahkerat saisi lisää liksaa, laiskoilta vähennettäisiin.
Ehdotuksestasi ei oikein käy ilmi, onko mielestäsi "ahkera" se, joka viettää aikaa eniten työpaikalla vai se, joka saa työn nopeimmin valmiiksi? Maksetaanko työtunneista vai tehokkuudesta? Määrästä vai laadusta? Nopeushan voi näkyä myös heikossa laadussa. Miten tehokkuutta lisää se, että työtä tehdään opettajainhuoneessa kotitoimiston sijaan? Työajan seuranta ei toimi opettajan osaamisen ja tehokkuuden mittarina.
Vierailija kirjoitti:
Opetan kieliä yläkoulussa. Viime keväänä ysien monisivuinen enkun koe kirjoitelmineen, kaksi luokkaa, 50 oppilasta. Jos laskee vaikka 30 minuuttia per oppilas korjaukseen, aikaa kuluu 25 tuntia. Vaikea uskoa, että tuosta maksettaisiin.
Minä taas olen ison yläasteen uskonnon opettaja. Pidin isot kokeet ysiluokkalaisille just ennen syyslomaa. Niitä on 250. Ja kun yhteen kokeeseen menee se puoli tuntia, niin ei kuule riitä kymmentuntiset työpäivät koko syysloman ajan niitten korjaamiseen. Parempi sentään näin lomalla, ettei tartte kaikkia öitä käyttää... Mutta kukaan ei tule koskaan maksamaan minulle tästä työmäärästä...
Vierailija kirjoitti:
No pitäiskö ne kokeiden korjaukset, valmistelut ja muut ns. lisätyöt tehdä koululla ja seurata työajanseurannalla, niin kuin muillakin työtätekevillä? Tulisi reilu lopputulos. Ahkerat saisi lisää liksaa, laiskoilta vähennettäisiin.
Ei ne ole mitään lisätöitä vaan olennainen osa open työtä.
Mitä hyötyä kyttäämisestä on? Jos yksi ope saa suunniteltua yhden huomisen oppitunnin vartissa ja toisella siihen menee 55min, mutta tunnit ovat yhtä hyviä (katsos kun asioita voi tehdä NIIN monella tavalla), miksi nopeammin tehnyttä pitäisi rankaista? Tai jos kokenut ope tarkistaa vuosia käyttämänsä kokeen vartissa, vastavalmistuneella menee siihen puoli tuntia... Mitä näiden minuuttien kyttäys hyödyttäisi ketään? Näen vain huonoja vaihtoehtoja: joko nopeampi hidastaa tahallaan hommaansa/pyörittelee peukaloitaan tai sitten hitaampi hutiloi ja työn jälki on huonompaa. Kumpikaan ei ole hyvä.
Kyllä se on pitkin 2000-lukua ollut jo tiedossa, ettei ajatustyön määrää ja tuottavuutta voi mitata tunteina, vaan lopputuloksena.
Tämä on ihan järkevä kädenojennus. Järjestöjen kabineteissa on puhuttu jo pidemmän aikaa opetuasalan kokonaisvaltaisesta yksityistämisestä. Asia liittyy siihen, että jos ja kun SOTE-sektori siirtyy tavalla tai toisella kuntien vastuulta pois, lakkaa valtionosuusjärjestelmän rahasampo jauhamasta. Jos opetustoimi jää nykyisen kaltaisena kuntien rahoitusvastuulle, se veisi monet jo nyt vaikeuksissa olevat kunnat kuilun partaalta kuiluun. Yksityinen opetusala esitettyine uusine työehtoineen olisi kilpailukykyisempi vaihtoehto. Mutta hyvin ymmärrettävää on, että OAJ haluaa säilyttää opetusalan palvelussuhteita turvaavine virkajärjestelmineen julkisen sektorin piirissä. Jotta se voisi tällaisena säilyä, on välttämätöntä tehostaa tomintaa, mihin vuosityöaika on yksi toimiva keino. Olli Luukkainen järjestöineen on tämän sisäistänyt.
Lisätään työtä ja palkka nousee? Ei se ole palkankorotus.