Lue keskustelun säännöt.
Vauvan tehtävä hoitaa isoäitiä?
Meillä on 8kk vauva jonka isoäiti on hurahtanut pikkuiseen jo raskausaikana todella voimakkaasti. Tunnen itseni nipoksi kun minua on alkanut häiritä mummon ja lapsen tapa olla yhdessä. Mummo vaatii tapaamista vähintään kerran viikossa ja joka kerran pitelee vauvaa rintaansa vasten ja "sulkeutuu" seurasta. Kuiskailee "mummo rakastaa, mummon rakkain"-koko ajan vauvalle ja jos vauva inahtaa tai yrittää vääntää itseään pois sylistä lähtee mummo nopeasti kauaksi minusta ja miehestä, ettemme ota vauvaa. Mummo on mukava ihminen luonteeltaan mutta esim. minua ei noteeraa millään tavalla kun olen paikalla, ärsyyntyy selvästi läsnäolostani. Olenko yliherkkä? Mummo on alusta asti anellut vauvaa yökylään, sanoi 2 viikon ikäiselle vauvalle "tänään jäät mummon luokse, mummon luona on hyvä". Sanoin etten jätä vastasyntynyttä hoitoon missään nimessä. Alkoi ITKEÄ ja sanoi että hän saa vauvasta voimaa jatkaa töissä. Sanoo tätä samaa aina kun pyytää tapaamista, jopa sanamuodoin ettei "jaksa tulevaa työviikkoa", ellei saa sylitellä vauvaa. Ei ole saanut yöhoitoon koska imetän enkä jotenkin usko että hän pystyy tarkkailemaan VAUVAN tarpeita. Jos vauva vaikka kaipaa tilaa, lattialla olemista tms. niin se ei käy päinsä tämän mummon kanssa. Mitä voin tehdä pahoittamatta mummon mieltä? Kyseessä miehen äiti johon ollut tosi hyvät välit ennen vauvan syntymään.
Mies on kiusaantunut ja yrittää olla ottamatta kantaa asiaan. Ei selvästi tajua miksi minua stressaa mummon kyläilyt ja heillä vieraileminen. Mummo on tavallaan niin herttainen olemukseltaan kuitenkin, mutta ahdistaa ettei hän selvästi pysty näkemään minun merkitystäni ja rooliani lapsen elämässä. Ja juu, olen "kiitollinen" siitä että on välittäviä isovanhempia mutta en voi tunteilleni mitään.
Kommentit (10672)
Vierailija kirjoitti:
Minä en pysty hahmottamaan, miten joku voi vaatia, että lähestymiskiellon vaativa käytös pitäisi hyväksyä?
Siis onko ne muutkin sitten tehneet tuollaista? Menneet luvatta sinne sun tänne? Uhkailleet itsemurhalla jos eivät saa tahtoaan läpi?
Vai miten tuossa se ajatus oikein kulkee?
Tämä on kyllä käsittämätöntä.
Kyllä se lähestymiskielto kirpaisee mummua. Ihan varmasti. Se on sen tarkoituskin. Kun on kuitenkin rangaistus kyseessä.
Nämä mummusymppaajat varmaan itse pelkäävät, että heidät ulkoistetaan lastensa perheestä, ja miettivät asiaa omakohtaisesti. Jotakuinkin normaalit ihmiset voivat olla huoletta. Ihan normaalisti voi lapsen perheelle viestitellä ja soitella. Monta kertaa päivässä haukkumispuheluita ei ole suotavaa tehdä. Normaalin ja rikollisen käytöksen välillä on suuri ero.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en pysty hahmottamaan, miten joku voi vaatia, että lähestymiskiellon vaativa käytös pitäisi hyväksyä?
Siis onko ne muutkin sitten tehneet tuollaista? Menneet luvatta sinne sun tänne? Uhkailleet itsemurhalla jos eivät saa tahtoaan läpi?
Vai miten tuossa se ajatus oikein kulkee?
Tämä on kyllä käsittämätöntä.
Kyllä se lähestymiskielto kirpaisee mummua. Ihan varmasti. Se on sen tarkoituskin. Kun on kuitenkin rangaistus kyseessä.
Nämä mummusymppaajat varmaan itse pelkäävät, että heidät ulkoistetaan lastensa perheestä, ja miettivät asiaa omakohtaisesti. Jotakuinkin normaalit ihmiset voivat olla huoletta. Ihan normaalisti voi lapsen perheelle viestitellä ja soitella. Monta kertaa päivässä haukkumispuheluita ei ole suotavaa tehdä. Normaalin ja rikollisen käytöksen välillä on suuri ero.
Tosiaankin ei pitäisi olla vaikeaa LOPETTAA jos toinen sitä pyytää. Joo, saattaa kirpaista, mutta mikään suhde ei pakottamalla parane jos toinen ei halua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä luulen et rajattomien mummojen ongelma on sukupolvien erossa. He ovat itse mummojensa hoteissa kasvaneet kun kiintymyssuhdevanhemmuudesta ei ole kuultukaan.
Moni nykymummo on sitten ollut itsekäs äiti ja hoidattanut lapsensa omilla vanhemmillaan. Mummo on tavallaan ollut se ensisijainen hoitaja äidin ollessa töissä maatilalla/tehtaassa tms.
Ja tää sukupolvi on odottanut mummoksi pääsyä ja eläkkeellä lastenlasten kanssa olemista, kuten enne vanhaan.
Mutta aika on ajanut kirjaimellisesti tällaisten kahvipullaa syöttävien mummojen ohi.
He eivät voikaan päsmäröidä vanhemman ihmisen oikeudella, häntä ei kunnioiteta vanhuuden, vaan käytöksen takia.
Nykyvanhemmat oikeasti välittävät lastensa tunteista, he lohduttavat, kuskaavat, hellivät ja osoittavat rakkautta muullakin kuin ruualla.
Ihan vieraita asioita näille mummoille!
Heidän patoutunut hellimisen tarpeensa ei löydäkään kohdetta, kun vanhemmat pelastavat lapsensa ahdistavalta mummolta.
Tällainen vanhan liiton mummo on turha, nykyvanhemmat kaipaavat tukea ja ymmärrystä, ei itsepäistä ja omivaa jäärää.
Näin. Mummot; uhriutukaa olkaa hyvä!Hmm jaa, ei anoppi missään tehtaassa tai maatilalla ole töissä ollut, kuten ei oma äitinikään ole ollut. Moni mummo on vielä työelämässä ja aika moni ihan toimistotyössä. En ole mikään teini äiti joten oiskohan tuo ollut se edellinen sukupolvi mitä kuvailet. Itse 80-luvun lapsena olin päiväkodissa, sitten eskarissa ja mieheni myös. Miehellä oli paljon harrastuksia vielä siihen päälle. Ei se loppujen lopuksi hirveän erilaista ollut, paitsi ehkä nykyään arvot vähän erilaiset (ei tavaran määrä ole enää se juttu, tai asuntojen määrä).
Totta, unohdin tarkentaa, että tämä ei koske aivan nuorinta sukupolvea. Taitavat olla 80-luvulla syntyneet viimeisimpiä ikäluokkia, joita isoin massoin hoidatettiin mummoilla. Kesiä vietettiin ilman vanhempia maalla yms.
Mä oon syntynyt 1977 enkä ole itse, enkä tunne ketään, joka olisi koko kesää ollut mummolassa. Viikon tai pari kyllä.
Meidän sisarus-sarja on syntynyt 80-luvulla ja olimme maalla mummolassa koko kesän. Toki niin, että vanhemmat olivat mukana, mutta lähtivät (palkka)töihin aamulla ja tulivat valmiiseen ruokapöytään illalla. Heidän työmatkansa vähän piteni, mutta meille oli hyvät ja luotettavat hoitajat.
No missä te sitten olitte syksyt, talvet, keväät?
Muutitte koko perhe toisen vanhemman lapsuus kotiin, voi taivas. Oli varmasti isovanhemmille rankkaa, mutta eivät tietenkään sanoneet mitään. Kaikki kesät passasivat kokonaista perhettä.
Onko tuo sinusta ihanne? Ottaisitko itse kotiisi kolmeksi kuukaudeksi koko porukan, lapset ja vanhemmat?
Pitäisikö sinun nyt voida muuttaa puolisoinesi ja lapsinesi lapsuudenkotiisi tai anoppilaasi koko kesäksi, niin olisi asiat oikein, niin kuin vanhoina hyvinä SINUN lapsuusaikoinasi?
No senkun muutat, olet sen itse asiassa lapsillesi velkaa. Mutta kysy ensin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en pysty hahmottamaan, miten joku voi vaatia, että lähestymiskiellon vaativa käytös pitäisi hyväksyä?
Siis onko ne muutkin sitten tehneet tuollaista? Menneet luvatta sinne sun tänne? Uhkailleet itsemurhalla jos eivät saa tahtoaan läpi?
Vai miten tuossa se ajatus oikein kulkee?
Tämä on kyllä käsittämätöntä.
Kyllä se lähestymiskielto kirpaisee mummua. Ihan varmasti. Se on sen tarkoituskin. Kun on kuitenkin rangaistus kyseessä.
Nämä mummusymppaajat varmaan itse pelkäävät, että heidät ulkoistetaan lastensa perheestä, ja miettivät asiaa omakohtaisesti. Jotakuinkin normaalit ihmiset voivat olla huoletta. Ihan normaalisti voi lapsen perheelle viestitellä ja soitella. Monta kertaa päivässä haukkumispuheluita ei ole suotavaa tehdä. Normaalin ja rikollisen käytöksen välillä on suuri ero.
Tosiaankin ei pitäisi olla vaikeaa LOPETTAA jos toinen sitä pyytää. Joo, saattaa kirpaista, mutta mikään suhde ei pakottamalla parane jos toinen ei halua.
Nämä kammomummothan eivät halua suhdetta niihin vanhempiin ollenkaan vaan lapsenlapsiin. He suunnilleen teeskentelee että vanhempia ei ole olemassakaan. Minullekin on tiuskittu miten mummolla on oikeus olla yhteydessä alaikäisiin lapsiini ilman lupaani vastoin ehdotonta kieltoani myös jopa silloin kun lapsi itse pyytää itkien lopettamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä luulen et rajattomien mummojen ongelma on sukupolvien erossa. He ovat itse mummojensa hoteissa kasvaneet kun kiintymyssuhdevanhemmuudesta ei ole kuultukaan.
Moni nykymummo on sitten ollut itsekäs äiti ja hoidattanut lapsensa omilla vanhemmillaan. Mummo on tavallaan ollut se ensisijainen hoitaja äidin ollessa töissä maatilalla/tehtaassa tms.
Ja tää sukupolvi on odottanut mummoksi pääsyä ja eläkkeellä lastenlasten kanssa olemista, kuten enne vanhaan.
Mutta aika on ajanut kirjaimellisesti tällaisten kahvipullaa syöttävien mummojen ohi.
He eivät voikaan päsmäröidä vanhemman ihmisen oikeudella, häntä ei kunnioiteta vanhuuden, vaan käytöksen takia.
Nykyvanhemmat oikeasti välittävät lastensa tunteista, he lohduttavat, kuskaavat, hellivät ja osoittavat rakkautta muullakin kuin ruualla.
Ihan vieraita asioita näille mummoille!
Heidän patoutunut hellimisen tarpeensa ei löydäkään kohdetta, kun vanhemmat pelastavat lapsensa ahdistavalta mummolta.
Tällainen vanhan liiton mummo on turha, nykyvanhemmat kaipaavat tukea ja ymmärrystä, ei itsepäistä ja omivaa jäärää.
Näin. Mummot; uhriutukaa olkaa hyvä!Hmm jaa, ei anoppi missään tehtaassa tai maatilalla ole töissä ollut, kuten ei oma äitinikään ole ollut. Moni mummo on vielä työelämässä ja aika moni ihan toimistotyössä. En ole mikään teini äiti joten oiskohan tuo ollut se edellinen sukupolvi mitä kuvailet. Itse 80-luvun lapsena olin päiväkodissa, sitten eskarissa ja mieheni myös. Miehellä oli paljon harrastuksia vielä siihen päälle. Ei se loppujen lopuksi hirveän erilaista ollut, paitsi ehkä nykyään arvot vähän erilaiset (ei tavaran määrä ole enää se juttu, tai asuntojen määrä).
Totta, unohdin tarkentaa, että tämä ei koske aivan nuorinta sukupolvea. Taitavat olla 80-luvulla syntyneet viimeisimpiä ikäluokkia, joita isoin massoin hoidatettiin mummoilla. Kesiä vietettiin ilman vanhempia maalla yms.
Mä oon syntynyt 1977 enkä ole itse, enkä tunne ketään, joka olisi koko kesää ollut mummolassa. Viikon tai pari kyllä.
Meidän sisarus-sarja on syntynyt 80-luvulla ja olimme maalla mummolassa koko kesän. Toki niin, että vanhemmat olivat mukana, mutta lähtivät (palkka)töihin aamulla ja tulivat valmiiseen ruokapöytään illalla. Heidän työmatkansa vähän piteni, mutta meille oli hyvät ja luotettavat hoitajat.
No missä te sitten olitte syksyt, talvet, keväät?
Muutitte koko perhe toisen vanhemman lapsuus kotiin, voi taivas. Oli varmasti isovanhemmille rankkaa, mutta eivät tietenkään sanoneet mitään. Kaikki kesät passasivat kokonaista perhettä.
Onko tuo sinusta ihanne? Ottaisitko itse kotiisi kolmeksi kuukaudeksi koko porukan, lapset ja vanhemmat?
Pitäisikö sinun nyt voida muuttaa puolisoinesi ja lapsinesi lapsuudenkotiisi tai anoppilaasi koko kesäksi, niin olisi asiat oikein, niin kuin vanhoina hyvinä SINUN lapsuusaikoinasi?
No senkun muutat, olet sen itse asiassa lapsillesi velkaa. Mutta kysy ensin.
Opettele lukemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en pysty hahmottamaan, miten joku voi vaatia, että lähestymiskiellon vaativa käytös pitäisi hyväksyä?
Siis onko ne muutkin sitten tehneet tuollaista? Menneet luvatta sinne sun tänne? Uhkailleet itsemurhalla jos eivät saa tahtoaan läpi?
Vai miten tuossa se ajatus oikein kulkee?
Tämä on kyllä käsittämätöntä.
Kyllä se lähestymiskielto kirpaisee mummua. Ihan varmasti. Se on sen tarkoituskin. Kun on kuitenkin rangaistus kyseessä.
Nämä mummusymppaajat varmaan itse pelkäävät, että heidät ulkoistetaan lastensa perheestä, ja miettivät asiaa omakohtaisesti. Jotakuinkin normaalit ihmiset voivat olla huoletta. Ihan normaalisti voi lapsen perheelle viestitellä ja soitella. Monta kertaa päivässä haukkumispuheluita ei ole suotavaa tehdä. Normaalin ja rikollisen käytöksen välillä on suuri ero.
Tosiaankin ei pitäisi olla vaikeaa LOPETTAA jos toinen sitä pyytää. Joo, saattaa kirpaista, mutta mikään suhde ei pakottamalla parane jos toinen ei halua.
Nämä kammomummothan eivät halua suhdetta niihin vanhempiin ollenkaan vaan lapsenlapsiin. He suunnilleen teeskentelee että vanhempia ei ole olemassakaan. Minullekin on tiuskittu miten mummolla on oikeus olla yhteydessä alaikäisiin lapsiini ilman lupaani vastoin ehdotonta kieltoani myös jopa silloin kun lapsi itse pyytää itkien lopettamaan.
Oikeasti nuo mummut on ihan kauheita. Mä olen saanut kritiikkiä kaveriltakin, kun mä (ja mies) ollaan sovittu, että anopille ei lasten puhelinnumeroa anneta. Mummu yrittää sopia lasten kanssa tapaamisia salaa. Kieltää vielä kertomasta vanhemmille. Jos kertoo vanhemmille, ei saa lättyjä ja jätskiä, kun kenkku äiti kieltää kaiken kivan. Ei siis ole soitellut heille vaan kotimme ohi mennessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en pysty hahmottamaan, miten joku voi vaatia, että lähestymiskiellon vaativa käytös pitäisi hyväksyä?
Siis onko ne muutkin sitten tehneet tuollaista? Menneet luvatta sinne sun tänne? Uhkailleet itsemurhalla jos eivät saa tahtoaan läpi?
Vai miten tuossa se ajatus oikein kulkee?
Tämä on kyllä käsittämätöntä.
Kyllä se lähestymiskielto kirpaisee mummua. Ihan varmasti. Se on sen tarkoituskin. Kun on kuitenkin rangaistus kyseessä.
Nämä mummusymppaajat varmaan itse pelkäävät, että heidät ulkoistetaan lastensa perheestä, ja miettivät asiaa omakohtaisesti. Jotakuinkin normaalit ihmiset voivat olla huoletta. Ihan normaalisti voi lapsen perheelle viestitellä ja soitella. Monta kertaa päivässä haukkumispuheluita ei ole suotavaa tehdä. Normaalin ja rikollisen käytöksen välillä on suuri ero.
Tosiaankin ei pitäisi olla vaikeaa LOPETTAA jos toinen sitä pyytää. Joo, saattaa kirpaista, mutta mikään suhde ei pakottamalla parane jos toinen ei halua.
Nämä kammomummothan eivät halua suhdetta niihin vanhempiin ollenkaan vaan lapsenlapsiin. He suunnilleen teeskentelee että vanhempia ei ole olemassakaan. Minullekin on tiuskittu miten mummolla on oikeus olla yhteydessä alaikäisiin lapsiini ilman lupaani vastoin ehdotonta kieltoani myös jopa silloin kun lapsi itse pyytää itkien lopettamaan.
Oikeasti nuo mummut on ihan kauheita. Mä olen saanut kritiikkiä kaveriltakin, kun mä (ja mies) ollaan sovittu, että anopille ei lasten puhelinnumeroa anneta. Mummu yrittää sopia lasten kanssa tapaamisia salaa. Kieltää vielä kertomasta vanhemmille. Jos kertoo vanhemmille, ei saa lättyjä ja jätskiä, kun kenkku äiti kieltää kaiken kivan. Ei siis ole soitellut heille vaan kotimme ohi mennessä.
Tää alkaa yleensä jo "viattomasti" aikaisemminkin. Anoppi kysyy lapselta "koskas tuut tänne leikkimään mummon leluilla, koska?" Lapsi on vielä niin pieni ettei ihan ymmärrä kysymystä, mutta anoppi tietää ettei me olla nyt menossa sinne, miksi kysyä tuollaista pieneltä lapselta kun se kysymys on oikeasti tarkoitettu meille aikuisille?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä luulen et rajattomien mummojen ongelma on sukupolvien erossa. He ovat itse mummojensa hoteissa kasvaneet kun kiintymyssuhdevanhemmuudesta ei ole kuultukaan.
Moni nykymummo on sitten ollut itsekäs äiti ja hoidattanut lapsensa omilla vanhemmillaan. Mummo on tavallaan ollut se ensisijainen hoitaja äidin ollessa töissä maatilalla/tehtaassa tms.
Ja tää sukupolvi on odottanut mummoksi pääsyä ja eläkkeellä lastenlasten kanssa olemista, kuten enne vanhaan.
Mutta aika on ajanut kirjaimellisesti tällaisten kahvipullaa syöttävien mummojen ohi.
He eivät voikaan päsmäröidä vanhemman ihmisen oikeudella, häntä ei kunnioiteta vanhuuden, vaan käytöksen takia.
Nykyvanhemmat oikeasti välittävät lastensa tunteista, he lohduttavat, kuskaavat, hellivät ja osoittavat rakkautta muullakin kuin ruualla.
Ihan vieraita asioita näille mummoille!
Heidän patoutunut hellimisen tarpeensa ei löydäkään kohdetta, kun vanhemmat pelastavat lapsensa ahdistavalta mummolta.
Tällainen vanhan liiton mummo on turha, nykyvanhemmat kaipaavat tukea ja ymmärrystä, ei itsepäistä ja omivaa jäärää.
Näin. Mummot; uhriutukaa olkaa hyvä!Hmm jaa, ei anoppi missään tehtaassa tai maatilalla ole töissä ollut, kuten ei oma äitinikään ole ollut. Moni mummo on vielä työelämässä ja aika moni ihan toimistotyössä. En ole mikään teini äiti joten oiskohan tuo ollut se edellinen sukupolvi mitä kuvailet. Itse 80-luvun lapsena olin päiväkodissa, sitten eskarissa ja mieheni myös. Miehellä oli paljon harrastuksia vielä siihen päälle. Ei se loppujen lopuksi hirveän erilaista ollut, paitsi ehkä nykyään arvot vähän erilaiset (ei tavaran määrä ole enää se juttu, tai asuntojen määrä).
Totta, unohdin tarkentaa, että tämä ei koske aivan nuorinta sukupolvea. Taitavat olla 80-luvulla syntyneet viimeisimpiä ikäluokkia, joita isoin massoin hoidatettiin mummoilla. Kesiä vietettiin ilman vanhempia maalla yms.
Mä oon syntynyt 1977 enkä ole itse, enkä tunne ketään, joka olisi koko kesää ollut mummolassa. Viikon tai pari kyllä.
Meidän sisarus-sarja on syntynyt 80-luvulla ja olimme maalla mummolassa koko kesän. Toki niin, että vanhemmat olivat mukana, mutta lähtivät (palkka)töihin aamulla ja tulivat valmiiseen ruokapöytään illalla. Heidän työmatkansa vähän piteni, mutta meille oli hyvät ja luotettavat hoitajat.
No missä te sitten olitte syksyt, talvet, keväät?
Muutitte koko perhe toisen vanhemman lapsuus kotiin, voi taivas. Oli varmasti isovanhemmille rankkaa, mutta eivät tietenkään sanoneet mitään. Kaikki kesät passasivat kokonaista perhettä.
Onko tuo sinusta ihanne? Ottaisitko itse kotiisi kolmeksi kuukaudeksi koko porukan, lapset ja vanhemmat?
Pitäisikö sinun nyt voida muuttaa puolisoinesi ja lapsinesi lapsuudenkotiisi tai anoppilaasi koko kesäksi, niin olisi asiat oikein, niin kuin vanhoina hyvinä SINUN lapsuusaikoinasi?
No senkun muutat, olet sen itse asiassa lapsillesi velkaa. Mutta kysy ensin.
Kesäkuun alusta heinäkuun loppuun ei tule 3 kuukautta. Asuimme toisessa talossa samassa pihapiirissä, emme mummon ja papan kanssa. Ja syksyt, talvet, keväät asuimme omassa omakotitalossa toisessa kunnassa.
Hirmuisesti tuohduit minun viestistä. Tämä oli minun vanhempien ja isovanhempien ratkaisu siihen, miten lapset tuulee hoidettua päiväkodin kiinni ollessa ja vanhempieni ollessa töissä.
Minulla ei ole tarvetta tämmöiselle ratkaisulle, koska olen opettaja ja olen lomalla aina kun lapsetkin :D Toki vanhempani auttavat omia lapsiaan ja heidän perheitään aina kun pyydetään (ehkä kerran kahdessa kuussa) ja ovat meille kaikille sanoneet, että aina saa soittaa ja kysyä apua.
Omaan anoppilaani en muuttaisi, tätä anoppi ehdotti kun etsimme perheellemme kotia, olisi kuulemma niin näppärää kun asuisimme kaikki yhdessä, mutta kaikki muut (eli appiukko, mieheni ja minä) tyrmättiin ajatus.
Nykytietämykseni valossa oma asunto oli pelastus, koska anoppini on hyvin vaativa ja kontrolloiva ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en pysty hahmottamaan, miten joku voi vaatia, että lähestymiskiellon vaativa käytös pitäisi hyväksyä?
Siis onko ne muutkin sitten tehneet tuollaista? Menneet luvatta sinne sun tänne? Uhkailleet itsemurhalla jos eivät saa tahtoaan läpi?
Vai miten tuossa se ajatus oikein kulkee?
Tämä on kyllä käsittämätöntä.
Kyllä se lähestymiskielto kirpaisee mummua. Ihan varmasti. Se on sen tarkoituskin. Kun on kuitenkin rangaistus kyseessä.
Nämä mummusymppaajat varmaan itse pelkäävät, että heidät ulkoistetaan lastensa perheestä, ja miettivät asiaa omakohtaisesti. Jotakuinkin normaalit ihmiset voivat olla huoletta. Ihan normaalisti voi lapsen perheelle viestitellä ja soitella. Monta kertaa päivässä haukkumispuheluita ei ole suotavaa tehdä. Normaalin ja rikollisen käytöksen välillä on suuri ero.
Tosiaankin ei pitäisi olla vaikeaa LOPETTAA jos toinen sitä pyytää. Joo, saattaa kirpaista, mutta mikään suhde ei pakottamalla parane jos toinen ei halua.
Nämä kammomummothan eivät halua suhdetta niihin vanhempiin ollenkaan vaan lapsenlapsiin. He suunnilleen teeskentelee että vanhempia ei ole olemassakaan. Minullekin on tiuskittu miten mummolla on oikeus olla yhteydessä alaikäisiin lapsiini ilman lupaani vastoin ehdotonta kieltoani myös jopa silloin kun lapsi itse pyytää itkien lopettamaan.
Oikeasti nuo mummut on ihan kauheita. Mä olen saanut kritiikkiä kaveriltakin, kun mä (ja mies) ollaan sovittu, että anopille ei lasten puhelinnumeroa anneta. Mummu yrittää sopia lasten kanssa tapaamisia salaa. Kieltää vielä kertomasta vanhemmille. Jos kertoo vanhemmille, ei saa lättyjä ja jätskiä, kun kenkku äiti kieltää kaiken kivan. Ei siis ole soitellut heille vaan kotimme ohi mennessä.
Tää alkaa yleensä jo "viattomasti" aikaisemminkin. Anoppi kysyy lapselta "koskas tuut tänne leikkimään mummon leluilla, koska?" Lapsi on vielä niin pieni ettei ihan ymmärrä kysymystä, mutta anoppi tietää ettei me olla nyt menossa sinne, miksi kysyä tuollaista pieneltä lapselta kun se kysymys on oikeasti tarkoitettu meille aikuisille?
Meillä juuri tänään lapsi ilmoitti, että lähdetään mummon luo leikkimään. Totesin, että tänään ollaan kotona. Lapsi sitten kertoi, että oli isän kanssa nähnyt mummon postilaatikolla ja mummo oli sanonut, että pitää tulla käymään.
Kerroin, että aina ei voi eikä tarvitse tehdä niin kuin mummo sanoo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en pysty hahmottamaan, miten joku voi vaatia, että lähestymiskiellon vaativa käytös pitäisi hyväksyä?
Siis onko ne muutkin sitten tehneet tuollaista? Menneet luvatta sinne sun tänne? Uhkailleet itsemurhalla jos eivät saa tahtoaan läpi?
Vai miten tuossa se ajatus oikein kulkee?
Tämä on kyllä käsittämätöntä.
Kyllä se lähestymiskielto kirpaisee mummua. Ihan varmasti. Se on sen tarkoituskin. Kun on kuitenkin rangaistus kyseessä.
Nämä mummusymppaajat varmaan itse pelkäävät, että heidät ulkoistetaan lastensa perheestä, ja miettivät asiaa omakohtaisesti. Jotakuinkin normaalit ihmiset voivat olla huoletta. Ihan normaalisti voi lapsen perheelle viestitellä ja soitella. Monta kertaa päivässä haukkumispuheluita ei ole suotavaa tehdä. Normaalin ja rikollisen käytöksen välillä on suuri ero.
Tosiaankin ei pitäisi olla vaikeaa LOPETTAA jos toinen sitä pyytää. Joo, saattaa kirpaista, mutta mikään suhde ei pakottamalla parane jos toinen ei halua.
Nämä kammomummothan eivät halua suhdetta niihin vanhempiin ollenkaan vaan lapsenlapsiin. He suunnilleen teeskentelee että vanhempia ei ole olemassakaan. Minullekin on tiuskittu miten mummolla on oikeus olla yhteydessä alaikäisiin lapsiini ilman lupaani vastoin ehdotonta kieltoani myös jopa silloin kun lapsi itse pyytää itkien lopettamaan.
Oikeasti nuo mummut on ihan kauheita. Mä olen saanut kritiikkiä kaveriltakin, kun mä (ja mies) ollaan sovittu, että anopille ei lasten puhelinnumeroa anneta. Mummu yrittää sopia lasten kanssa tapaamisia salaa. Kieltää vielä kertomasta vanhemmille. Jos kertoo vanhemmille, ei saa lättyjä ja jätskiä, kun kenkku äiti kieltää kaiken kivan. Ei siis ole soitellut heille vaan kotimme ohi mennessä.
Tää alkaa yleensä jo "viattomasti" aikaisemminkin. Anoppi kysyy lapselta "koskas tuut tänne leikkimään mummon leluilla, koska?" Lapsi on vielä niin pieni ettei ihan ymmärrä kysymystä, mutta anoppi tietää ettei me olla nyt menossa sinne, miksi kysyä tuollaista pieneltä lapselta kun se kysymys on oikeasti tarkoitettu meille aikuisille?
Meillä juuri tänään lapsi ilmoitti, että lähdetään mummon luo leikkimään. Totesin, että tänään ollaan kotona. Lapsi sitten kertoi, että oli isän kanssa nähnyt mummon postilaatikolla ja mummo oli sanonut, että pitää tulla käymään.
Kerroin, että aina ei voi eikä tarvitse tehdä niin kuin mummo sanoo.
Mummolaan on yli 2h matka autolla, en ihan ymmärrä miten anoppi on ajatellut että pieni lapsi pääsisi sinne ilman meitä. Tuollainen kysymys vaan hämmentää lasta sitten tulevaisuudessa, ei lapsi pysty edes vastaamaan siihen eikä todellakaan lähtemään sinne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en pysty hahmottamaan, miten joku voi vaatia, että lähestymiskiellon vaativa käytös pitäisi hyväksyä?
Siis onko ne muutkin sitten tehneet tuollaista? Menneet luvatta sinne sun tänne? Uhkailleet itsemurhalla jos eivät saa tahtoaan läpi?
Vai miten tuossa se ajatus oikein kulkee?
Tämä on kyllä käsittämätöntä.
Kyllä se lähestymiskielto kirpaisee mummua. Ihan varmasti. Se on sen tarkoituskin. Kun on kuitenkin rangaistus kyseessä.
Nämä mummusymppaajat varmaan itse pelkäävät, että heidät ulkoistetaan lastensa perheestä, ja miettivät asiaa omakohtaisesti. Jotakuinkin normaalit ihmiset voivat olla huoletta. Ihan normaalisti voi lapsen perheelle viestitellä ja soitella. Monta kertaa päivässä haukkumispuheluita ei ole suotavaa tehdä. Normaalin ja rikollisen käytöksen välillä on suuri ero.
Tosiaankin ei pitäisi olla vaikeaa LOPETTAA jos toinen sitä pyytää. Joo, saattaa kirpaista, mutta mikään suhde ei pakottamalla parane jos toinen ei halua.
Nämä kammomummothan eivät halua suhdetta niihin vanhempiin ollenkaan vaan lapsenlapsiin. He suunnilleen teeskentelee että vanhempia ei ole olemassakaan. Minullekin on tiuskittu miten mummolla on oikeus olla yhteydessä alaikäisiin lapsiini ilman lupaani vastoin ehdotonta kieltoani myös jopa silloin kun lapsi itse pyytää itkien lopettamaan.
Oikeasti nuo mummut on ihan kauheita. Mä olen saanut kritiikkiä kaveriltakin, kun mä (ja mies) ollaan sovittu, että anopille ei lasten puhelinnumeroa anneta. Mummu yrittää sopia lasten kanssa tapaamisia salaa. Kieltää vielä kertomasta vanhemmille. Jos kertoo vanhemmille, ei saa lättyjä ja jätskiä, kun kenkku äiti kieltää kaiken kivan. Ei siis ole soitellut heille vaan kotimme ohi mennessä.
Tää alkaa yleensä jo "viattomasti" aikaisemminkin. Anoppi kysyy lapselta "koskas tuut tänne leikkimään mummon leluilla, koska?" Lapsi on vielä niin pieni ettei ihan ymmärrä kysymystä, mutta anoppi tietää ettei me olla nyt menossa sinne, miksi kysyä tuollaista pieneltä lapselta kun se kysymys on oikeasti tarkoitettu meille aikuisille?
Meillä juuri tänään lapsi ilmoitti, että lähdetään mummon luo leikkimään. Totesin, että tänään ollaan kotona. Lapsi sitten kertoi, että oli isän kanssa nähnyt mummon postilaatikolla ja mummo oli sanonut, että pitää tulla käymään.
Kerroin, että aina ei voi eikä tarvitse tehdä niin kuin mummo sanoo.Mummolaan on yli 2h matka autolla, en ihan ymmärrä miten anoppi on ajatellut että pieni lapsi pääsisi sinne ilman meitä. Tuollainen kysymys vaan hämmentää lasta sitten tulevaisuudessa, ei lapsi pysty edes vastaamaan siihen eikä todellakaan lähtemään sinne.
Tarkoitus onkin vain näyttää teille vanhemmille teidän paikkanne ja osoittaa että te ette mummoa määrää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä alkaa olla kohta niin vanha ketju, että avauksen vauva valmistuu piakkoin lähihoitajaksi ja kelpaa siis hyvin isoäidin hoitajaksi ellei ap sitten ole pitänyt huolta, ettei olla missään väleissä tai ellei isoäiti ole jo siirtynyt ajasta iäisyyteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en pysty hahmottamaan, miten joku voi vaatia, että lähestymiskiellon vaativa käytös pitäisi hyväksyä?
Siis onko ne muutkin sitten tehneet tuollaista? Menneet luvatta sinne sun tänne? Uhkailleet itsemurhalla jos eivät saa tahtoaan läpi?
Vai miten tuossa se ajatus oikein kulkee?
Tämä on kyllä käsittämätöntä.
Kyllä se lähestymiskielto kirpaisee mummua. Ihan varmasti. Se on sen tarkoituskin. Kun on kuitenkin rangaistus kyseessä.
Nämä mummusymppaajat varmaan itse pelkäävät, että heidät ulkoistetaan lastensa perheestä, ja miettivät asiaa omakohtaisesti. Jotakuinkin normaalit ihmiset voivat olla huoletta. Ihan normaalisti voi lapsen perheelle viestitellä ja soitella. Monta kertaa päivässä haukkumispuheluita ei ole suotavaa tehdä. Normaalin ja rikollisen käytöksen välillä on suuri ero.
Tosiaankin ei pitäisi olla vaikeaa LOPETTAA jos toinen sitä pyytää. Joo, saattaa kirpaista, mutta mikään suhde ei pakottamalla parane jos toinen ei halua.
Nämä kammomummothan eivät halua suhdetta niihin vanhempiin ollenkaan vaan lapsenlapsiin. He suunnilleen teeskentelee että vanhempia ei ole olemassakaan. Minullekin on tiuskittu miten mummolla on oikeus olla yhteydessä alaikäisiin lapsiini ilman lupaani vastoin ehdotonta kieltoani myös jopa silloin kun lapsi itse pyytää itkien lopettamaan.
Oikeasti nuo mummut on ihan kauheita. Mä olen saanut kritiikkiä kaveriltakin, kun mä (ja mies) ollaan sovittu, että anopille ei lasten puhelinnumeroa anneta. Mummu yrittää sopia lasten kanssa tapaamisia salaa. Kieltää vielä kertomasta vanhemmille. Jos kertoo vanhemmille, ei saa lättyjä ja jätskiä, kun kenkku äiti kieltää kaiken kivan. Ei siis ole soitellut heille vaan kotimme ohi mennessä.
Tää alkaa yleensä jo "viattomasti" aikaisemminkin. Anoppi kysyy lapselta "koskas tuut tänne leikkimään mummon leluilla, koska?" Lapsi on vielä niin pieni ettei ihan ymmärrä kysymystä, mutta anoppi tietää ettei me olla nyt menossa sinne, miksi kysyä tuollaista pieneltä lapselta kun se kysymys on oikeasti tarkoitettu meille aikuisille?
Meillä juuri tänään lapsi ilmoitti, että lähdetään mummon luo leikkimään. Totesin, että tänään ollaan kotona. Lapsi sitten kertoi, että oli isän kanssa nähnyt mummon postilaatikolla ja mummo oli sanonut, että pitää tulla käymään.
Kerroin, että aina ei voi eikä tarvitse tehdä niin kuin mummo sanoo.Mummolaan on yli 2h matka autolla, en ihan ymmärrä miten anoppi on ajatellut että pieni lapsi pääsisi sinne ilman meitä. Tuollainen kysymys vaan hämmentää lasta sitten tulevaisuudessa, ei lapsi pysty edes vastaamaan siihen eikä todellakaan lähtemään sinne.
Tarkoitus onkin vain näyttää teille vanhemmille teidän paikkanne ja osoittaa että te ette mummoa määrää.
Ihan outo käytös, ei hän saavuta sillä mitään, mies aina hämmentyy itsekin eikä sano mitään, ei edes tiedä miten jatkaisi keskustelua sen jälkeen vaan yleensä sanoo et "jaaa.. pitää tästä lähteä". Voisi reippaasti kysyä meiltä vanhemmilta milloin sopisi nähdä, tuolla tavalla anoppi ei meitä sinne saa. Tämä on jatkunut nyt pari vuotta eikä oo koskaan toiminut, hän kysyi siis vastasyntyneeltä lapseltakin samoja kysymyksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä alkaa olla kohta niin vanha ketju, että avauksen vauva valmistuu piakkoin lähihoitajaksi ja kelpaa siis hyvin isoäidin hoitajaksi ellei ap sitten ole pitänyt huolta, ettei olla missään väleissä tai ellei isoäiti ole jo siirtynyt ajasta iäisyyteen.
Ai ap on pitänyt huolta? Eiköhän se ole anoppi joka on omalla käytöksellään pitänyt huolta ettei ne ole väleissä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en pysty hahmottamaan, miten joku voi vaatia, että lähestymiskiellon vaativa käytös pitäisi hyväksyä?
Siis onko ne muutkin sitten tehneet tuollaista? Menneet luvatta sinne sun tänne? Uhkailleet itsemurhalla jos eivät saa tahtoaan läpi?
Vai miten tuossa se ajatus oikein kulkee?
Tämä on kyllä käsittämätöntä.
Kyllä se lähestymiskielto kirpaisee mummua. Ihan varmasti. Se on sen tarkoituskin. Kun on kuitenkin rangaistus kyseessä.
Nämä mummusymppaajat varmaan itse pelkäävät, että heidät ulkoistetaan lastensa perheestä, ja miettivät asiaa omakohtaisesti. Jotakuinkin normaalit ihmiset voivat olla huoletta. Ihan normaalisti voi lapsen perheelle viestitellä ja soitella. Monta kertaa päivässä haukkumispuheluita ei ole suotavaa tehdä. Normaalin ja rikollisen käytöksen välillä on suuri ero.
Tosiaankin ei pitäisi olla vaikeaa LOPETTAA jos toinen sitä pyytää. Joo, saattaa kirpaista, mutta mikään suhde ei pakottamalla parane jos toinen ei halua.
Nämä kammomummothan eivät halua suhdetta niihin vanhempiin ollenkaan vaan lapsenlapsiin. He suunnilleen teeskentelee että vanhempia ei ole olemassakaan. Minullekin on tiuskittu miten mummolla on oikeus olla yhteydessä alaikäisiin lapsiini ilman lupaani vastoin ehdotonta kieltoani myös jopa silloin kun lapsi itse pyytää itkien lopettamaan.
Oikeasti nuo mummut on ihan kauheita. Mä olen saanut kritiikkiä kaveriltakin, kun mä (ja mies) ollaan sovittu, että anopille ei lasten puhelinnumeroa anneta. Mummu yrittää sopia lasten kanssa tapaamisia salaa. Kieltää vielä kertomasta vanhemmille. Jos kertoo vanhemmille, ei saa lättyjä ja jätskiä, kun kenkku äiti kieltää kaiken kivan. Ei siis ole soitellut heille vaan kotimme ohi mennessä.
Tää alkaa yleensä jo "viattomasti" aikaisemminkin. Anoppi kysyy lapselta "koskas tuut tänne leikkimään mummon leluilla, koska?" Lapsi on vielä niin pieni ettei ihan ymmärrä kysymystä, mutta anoppi tietää ettei me olla nyt menossa sinne, miksi kysyä tuollaista pieneltä lapselta kun se kysymys on oikeasti tarkoitettu meille aikuisille?
Meillä juuri tänään lapsi ilmoitti, että lähdetään mummon luo leikkimään. Totesin, että tänään ollaan kotona. Lapsi sitten kertoi, että oli isän kanssa nähnyt mummon postilaatikolla ja mummo oli sanonut, että pitää tulla käymään.
Kerroin, että aina ei voi eikä tarvitse tehdä niin kuin mummo sanoo.Mummolaan on yli 2h matka autolla, en ihan ymmärrä miten anoppi on ajatellut että pieni lapsi pääsisi sinne ilman meitä. Tuollainen kysymys vaan hämmentää lasta sitten tulevaisuudessa, ei lapsi pysty edes vastaamaan siihen eikä todellakaan lähtemään sinne.
Tarkoitus onkin vain näyttää teille vanhemmille teidän paikkanne ja osoittaa että te ette mummoa määrää.
Ihan outo käytös, ei hän saavuta sillä mitään, mies aina hämmentyy itsekin eikä sano mitään, ei edes tiedä miten jatkaisi keskustelua sen jälkeen vaan yleensä sanoo et "jaaa.. pitää tästä lähteä". Voisi reippaasti kysyä meiltä vanhemmilta milloin sopisi nähdä, tuolla tavalla anoppi ei meitä sinne saa. Tämä on jatkunut nyt pari vuotta eikä oo koskaan toiminut, hän kysyi siis vastasyntyneeltä lapseltakin samoja kysymyksiä.
Kun hän ei halua että te ootte siinö välissä. Te olette tiellä.
Ja tolla lailla hän saa sinut aina siksi joka kieltää kaiken hauskan. Hän hyvis, sinä pahis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en pysty hahmottamaan, miten joku voi vaatia, että lähestymiskiellon vaativa käytös pitäisi hyväksyä?
Siis onko ne muutkin sitten tehneet tuollaista? Menneet luvatta sinne sun tänne? Uhkailleet itsemurhalla jos eivät saa tahtoaan läpi?
Vai miten tuossa se ajatus oikein kulkee?
Tämä on kyllä käsittämätöntä.
Kyllä se lähestymiskielto kirpaisee mummua. Ihan varmasti. Se on sen tarkoituskin. Kun on kuitenkin rangaistus kyseessä.
Nämä mummusymppaajat varmaan itse pelkäävät, että heidät ulkoistetaan lastensa perheestä, ja miettivät asiaa omakohtaisesti. Jotakuinkin normaalit ihmiset voivat olla huoletta. Ihan normaalisti voi lapsen perheelle viestitellä ja soitella. Monta kertaa päivässä haukkumispuheluita ei ole suotavaa tehdä. Normaalin ja rikollisen käytöksen välillä on suuri ero.
Tosiaankin ei pitäisi olla vaikeaa LOPETTAA jos toinen sitä pyytää. Joo, saattaa kirpaista, mutta mikään suhde ei pakottamalla parane jos toinen ei halua.
Nämä kammomummothan eivät halua suhdetta niihin vanhempiin ollenkaan vaan lapsenlapsiin. He suunnilleen teeskentelee että vanhempia ei ole olemassakaan. Minullekin on tiuskittu miten mummolla on oikeus olla yhteydessä alaikäisiin lapsiini ilman lupaani vastoin ehdotonta kieltoani myös jopa silloin kun lapsi itse pyytää itkien lopettamaan.
Oikeasti nuo mummut on ihan kauheita. Mä olen saanut kritiikkiä kaveriltakin, kun mä (ja mies) ollaan sovittu, että anopille ei lasten puhelinnumeroa anneta. Mummu yrittää sopia lasten kanssa tapaamisia salaa. Kieltää vielä kertomasta vanhemmille. Jos kertoo vanhemmille, ei saa lättyjä ja jätskiä, kun kenkku äiti kieltää kaiken kivan. Ei siis ole soitellut heille vaan kotimme ohi mennessä.
Tää alkaa yleensä jo "viattomasti" aikaisemminkin. Anoppi kysyy lapselta "koskas tuut tänne leikkimään mummon leluilla, koska?" Lapsi on vielä niin pieni ettei ihan ymmärrä kysymystä, mutta anoppi tietää ettei me olla nyt menossa sinne, miksi kysyä tuollaista pieneltä lapselta kun se kysymys on oikeasti tarkoitettu meille aikuisille?
Meillä juuri tänään lapsi ilmoitti, että lähdetään mummon luo leikkimään. Totesin, että tänään ollaan kotona. Lapsi sitten kertoi, että oli isän kanssa nähnyt mummon postilaatikolla ja mummo oli sanonut, että pitää tulla käymään.
Kerroin, että aina ei voi eikä tarvitse tehdä niin kuin mummo sanoo.Mummolaan on yli 2h matka autolla, en ihan ymmärrä miten anoppi on ajatellut että pieni lapsi pääsisi sinne ilman meitä. Tuollainen kysymys vaan hämmentää lasta sitten tulevaisuudessa, ei lapsi pysty edes vastaamaan siihen eikä todellakaan lähtemään sinne.
Tarkoitus onkin vain näyttää teille vanhemmille teidän paikkanne ja osoittaa että te ette mummoa määrää.
Ihan outo käytös, ei hän saavuta sillä mitään, mies aina hämmentyy itsekin eikä sano mitään, ei edes tiedä miten jatkaisi keskustelua sen jälkeen vaan yleensä sanoo et "jaaa.. pitää tästä lähteä". Voisi reippaasti kysyä meiltä vanhemmilta milloin sopisi nähdä, tuolla tavalla anoppi ei meitä sinne saa. Tämä on jatkunut nyt pari vuotta eikä oo koskaan toiminut, hän kysyi siis vastasyntyneeltä lapseltakin samoja kysymyksiä.
Kun hän ei halua että te ootte siinö välissä. Te olette tiellä.
Ja tolla lailla hän saa sinut aina siksi joka kieltää kaiken hauskan. Hän hyvis, sinä pahis.
Tätä oon itsekin miettinyt, koska lasta hän ei sinne saa tuolla lailla, varmasti hän odottaa sitä päivää kun lapsi sitten kysyy meiltä anopin puolesta tai kun lapsi itkee kun sanotaan ettei nyt olla menossa. Itkuhan ei tulisi anopin perään vaan tavaroiden..tosi kiva mummo....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä alkaa olla kohta niin vanha ketju, että avauksen vauva valmistuu piakkoin lähihoitajaksi ja kelpaa siis hyvin isoäidin hoitajaksi ellei ap sitten ole pitänyt huolta, ettei olla missään väleissä tai ellei isoäiti ole jo siirtynyt ajasta iäisyyteen.
Ai ap on pitänyt huolta? Eiköhän se ole anoppi joka on omalla käytöksellään pitänyt huolta ettei ne ole väleissä?
Ai moi ap!
Vierailija kirjoitti:
Tämä alkaa olla kohta niin vanha ketju, että avauksen vauva valmistuu piakkoin lähihoitajaksi ja kelpaa siis hyvin isoäidin hoitajaksi ellei ap sitten ole pitänyt huolta, ettei olla missään väleissä tai ellei isoäiti ole jo siirtynyt ajasta iäisyyteen.
Ei nyt sentään neljä-vuotiaasta vielä ole lähihoitajaksi. Eli ei nyt niin vanha ketju.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä alkaa olla kohta niin vanha ketju, että avauksen vauva valmistuu piakkoin lähihoitajaksi ja kelpaa siis hyvin isoäidin hoitajaksi ellei ap sitten ole pitänyt huolta, ettei olla missään väleissä tai ellei isoäiti ole jo siirtynyt ajasta iäisyyteen.
Ei nyt sentään neljä-vuotiaasta vielä ole lähihoitajaksi. Eli ei nyt niin vanha ketju.
Paitsi kammomummojen mielestä, joiden mielestä vastasyntyneenkin voi laittaa kannattelemaan mummon terveyttä tai jopa henkeä a la Äkkijyrkkä.
Minä en pysty hahmottamaan, miten joku voi vaatia, että lähestymiskiellon vaativa käytös pitäisi hyväksyä?
Siis onko ne muutkin sitten tehneet tuollaista? Menneet luvatta sinne sun tänne? Uhkailleet itsemurhalla jos eivät saa tahtoaan läpi?
Vai miten tuossa se ajatus oikein kulkee?