Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Vauvan tehtävä hoitaa isoäitiä?
Meillä on 8kk vauva jonka isoäiti on hurahtanut pikkuiseen jo raskausaikana todella voimakkaasti. Tunnen itseni nipoksi kun minua on alkanut häiritä mummon ja lapsen tapa olla yhdessä. Mummo vaatii tapaamista vähintään kerran viikossa ja joka kerran pitelee vauvaa rintaansa vasten ja "sulkeutuu" seurasta. Kuiskailee "mummo rakastaa, mummon rakkain"-koko ajan vauvalle ja jos vauva inahtaa tai yrittää vääntää itseään pois sylistä lähtee mummo nopeasti kauaksi minusta ja miehestä, ettemme ota vauvaa. Mummo on mukava ihminen luonteeltaan mutta esim. minua ei noteeraa millään tavalla kun olen paikalla, ärsyyntyy selvästi läsnäolostani. Olenko yliherkkä? Mummo on alusta asti anellut vauvaa yökylään, sanoi 2 viikon ikäiselle vauvalle "tänään jäät mummon luokse, mummon luona on hyvä". Sanoin etten jätä vastasyntynyttä hoitoon missään nimessä. Alkoi ITKEÄ ja sanoi että hän saa vauvasta voimaa jatkaa töissä. Sanoo tätä samaa aina kun pyytää tapaamista, jopa sanamuodoin ettei "jaksa tulevaa työviikkoa", ellei saa sylitellä vauvaa. Ei ole saanut yöhoitoon koska imetän enkä jotenkin usko että hän pystyy tarkkailemaan VAUVAN tarpeita. Jos vauva vaikka kaipaa tilaa, lattialla olemista tms. niin se ei käy päinsä tämän mummon kanssa. Mitä voin tehdä pahoittamatta mummon mieltä? Kyseessä miehen äiti johon ollut tosi hyvät välit ennen vauvan syntymään.
Mies on kiusaantunut ja yrittää olla ottamatta kantaa asiaan. Ei selvästi tajua miksi minua stressaa mummon kyläilyt ja heillä vieraileminen. Mummo on tavallaan niin herttainen olemukseltaan kuitenkin, mutta ahdistaa ettei hän selvästi pysty näkemään minun merkitystäni ja rooliani lapsen elämässä. Ja juu, olen "kiitollinen" siitä että on välittäviä isovanhempia mutta en voi tunteilleni mitään.
Kommentit (10673)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos isovanhemmat haluavat, että heitä kunnioitetaan ja arvostetaan, kannattaa ihan lähteä siitä, että itse pystyy kunnioittamaan oman lapsensa perhettä ja elämää, eikä pakota "apuaan", tuppaudu ja muutenkin tule perheeseen päsmäröimään miten sitä lastenlasta tulisi oikeaoppisesti imettää, vaippa vaihtaa, pukea ja nukuttaa, sekä yrittää muillakin tavoin osoittaa vanhempien "kyvyttömyyttä" hoitaa omaa lastaan.
Kunnioitus on ansaittava omalla käytöksellään, ei sitä voi automaattisesti odottaa saavansa osakseen, jos ei ole minkäänlaisia alkeellisiakaan käytöstapoja elämänsä aikana oppinut. Tätä tuntuu joidenkin olevan yllättävän hankala ymmärtää ja sisäistää.
Niin. Tottakai sillä, joka on just kävellyt sen nyytin kanssa sairaalasta kotiin on enemmän kokemusta lastenhoidosta, kuin ikälopulla akalla, joka on vain joskus viime vuosituhannella synnyttänyt ja kasvattanut vauvasta aikuiseksi muutaman ihmisen.
No ei hätää. Kyllä aika korjaa ja näistä apua tarvitsemattomista tulee omalla vuorollaan sen avun "tyrkyttäjiä".
Se on synnyttäneen lapsi josta tällä on 9 kuukauden kokemus.
Synnyttäneellä on myös nykyqikaiset tiedot, puoliso, läheisiä ja neuvola.
Juu se lapsi on ollut siellä kohdussa sen 9 kuukautta, mutta se on hieman eri asia kuin se rääkyvä nyytti, jolle ei kelpaa mikään. Kyllä se vauvaan tutustuminen alkaa tasan nollasta.
Vauvalle se äiti on tuttu. Toisin kuin vieras noita-akka.
Ja se vauva osallistuu omaan hoitamiseen millä tavalla? Vauvat kyllä sopeutuu. Jos ei sopeutuisi, ei ihmisiä olisi olemassakaan.
Ihmiset on olemassa koska vauvat on saaneet hoivaa äideiltään.
Noita-akan juna meni jo.
Oletko muuten koskaan miettinyt, miksi planeettaa hallitsee laji, joka on käytännössä avuton syntyessään ja vaatii vuosikymmenien hoivaa ja huolenpitoa ennen kuin on kykenevä tuottamaan uusia jälkeläisiä?
Miten evoluutio voi selittää tämän?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos isovanhemmat haluavat, että heitä kunnioitetaan ja arvostetaan, kannattaa ihan lähteä siitä, että itse pystyy kunnioittamaan oman lapsensa perhettä ja elämää, eikä pakota "apuaan", tuppaudu ja muutenkin tule perheeseen päsmäröimään miten sitä lastenlasta tulisi oikeaoppisesti imettää, vaippa vaihtaa, pukea ja nukuttaa, sekä yrittää muillakin tavoin osoittaa vanhempien "kyvyttömyyttä" hoitaa omaa lastaan.
Kunnioitus on ansaittava omalla käytöksellään, ei sitä voi automaattisesti odottaa saavansa osakseen, jos ei ole minkäänlaisia alkeellisiakaan käytöstapoja elämänsä aikana oppinut. Tätä tuntuu joidenkin olevan yllättävän hankala ymmärtää ja sisäistää.
Niin. Tottakai sillä, joka on just kävellyt sen nyytin kanssa sairaalasta kotiin on enemmän kokemusta lastenhoidosta, kuin ikälopulla akalla, joka on vain joskus viime vuosituhannella synnyttänyt ja kasvattanut vauvasta aikuiseksi muutaman ihmisen.
No ei hätää. Kyllä aika korjaa ja näistä apua tarvitsemattomista tulee omalla vuorollaan sen avun "tyrkyttäjiä".
Se on synnyttäneen lapsi josta tällä on 9 kuukauden kokemus.
Synnyttäneellä on myös nykyqikaiset tiedot, puoliso, läheisiä ja neuvola.
Juu se lapsi on ollut siellä kohdussa sen 9 kuukautta, mutta se on hieman eri asia kuin se rääkyvä nyytti, jolle ei kelpaa mikään. Kyllä se vauvaan tutustuminen alkaa tasan nollasta.
Ihan yhtä vieras se nyytti on mummulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos isovanhemmat haluavat, että heitä kunnioitetaan ja arvostetaan, kannattaa ihan lähteä siitä, että itse pystyy kunnioittamaan oman lapsensa perhettä ja elämää, eikä pakota "apuaan", tuppaudu ja muutenkin tule perheeseen päsmäröimään miten sitä lastenlasta tulisi oikeaoppisesti imettää, vaippa vaihtaa, pukea ja nukuttaa, sekä yrittää muillakin tavoin osoittaa vanhempien "kyvyttömyyttä" hoitaa omaa lastaan.
Kunnioitus on ansaittava omalla käytöksellään, ei sitä voi automaattisesti odottaa saavansa osakseen, jos ei ole minkäänlaisia alkeellisiakaan käytöstapoja elämänsä aikana oppinut. Tätä tuntuu joidenkin olevan yllättävän hankala ymmärtää ja sisäistää.
Niin. Tottakai sillä, joka on just kävellyt sen nyytin kanssa sairaalasta kotiin on enemmän kokemusta lastenhoidosta, kuin ikälopulla akalla, joka on vain joskus viime vuosituhannella synnyttänyt ja kasvattanut vauvasta aikuiseksi muutaman ihmisen.
No ei hätää. Kyllä aika korjaa ja näistä apua tarvitsemattomista tulee omalla vuorollaan sen avun "tyrkyttäjiä".
Se on synnyttäneen lapsi josta tällä on 9 kuukauden kokemus.
Synnyttäneellä on myös nykyqikaiset tiedot, puoliso, läheisiä ja neuvola.
Juu se lapsi on ollut siellä kohdussa sen 9 kuukautta, mutta se on hieman eri asia kuin se rääkyvä nyytti, jolle ei kelpaa mikään. Kyllä se vauvaan tutustuminen alkaa tasan nollasta.
Ihan yhtä vieras se nyytti on mummulle.
Tismalleen! Eli miksi mummo ei kelpaa hoitamaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos isovanhemmat haluavat, että heitä kunnioitetaan ja arvostetaan, kannattaa ihan lähteä siitä, että itse pystyy kunnioittamaan oman lapsensa perhettä ja elämää, eikä pakota "apuaan", tuppaudu ja muutenkin tule perheeseen päsmäröimään miten sitä lastenlasta tulisi oikeaoppisesti imettää, vaippa vaihtaa, pukea ja nukuttaa, sekä yrittää muillakin tavoin osoittaa vanhempien "kyvyttömyyttä" hoitaa omaa lastaan.
Kunnioitus on ansaittava omalla käytöksellään, ei sitä voi automaattisesti odottaa saavansa osakseen, jos ei ole minkäänlaisia alkeellisiakaan käytöstapoja elämänsä aikana oppinut. Tätä tuntuu joidenkin olevan yllättävän hankala ymmärtää ja sisäistää.
Niin. Tottakai sillä, joka on just kävellyt sen nyytin kanssa sairaalasta kotiin on enemmän kokemusta lastenhoidosta, kuin ikälopulla akalla, joka on vain joskus viime vuosituhannella synnyttänyt ja kasvattanut vauvasta aikuiseksi muutaman ihmisen.
No ei hätää. Kyllä aika korjaa ja näistä apua tarvitsemattomista tulee omalla vuorollaan sen avun "tyrkyttäjiä".
Se on synnyttäneen lapsi josta tällä on 9 kuukauden kokemus.
Synnyttäneellä on myös nykyqikaiset tiedot, puoliso, läheisiä ja neuvola.
Juu se lapsi on ollut siellä kohdussa sen 9 kuukautta, mutta se on hieman eri asia kuin se rääkyvä nyytti, jolle ei kelpaa mikään. Kyllä se vauvaan tutustuminen alkaa tasan nollasta.
Ihan yhtä vieras se nyytti on mummulle.
Tismalleen! Eli miksi mummo ei kelpaa hoitamaan?
Vanhemmat hoitaa lapsensa. Ei vieraat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos isovanhemmat haluavat, että heitä kunnioitetaan ja arvostetaan, kannattaa ihan lähteä siitä, että itse pystyy kunnioittamaan oman lapsensa perhettä ja elämää, eikä pakota "apuaan", tuppaudu ja muutenkin tule perheeseen päsmäröimään miten sitä lastenlasta tulisi oikeaoppisesti imettää, vaippa vaihtaa, pukea ja nukuttaa, sekä yrittää muillakin tavoin osoittaa vanhempien "kyvyttömyyttä" hoitaa omaa lastaan.
Kunnioitus on ansaittava omalla käytöksellään, ei sitä voi automaattisesti odottaa saavansa osakseen, jos ei ole minkäänlaisia alkeellisiakaan käytöstapoja elämänsä aikana oppinut. Tätä tuntuu joidenkin olevan yllättävän hankala ymmärtää ja sisäistää.
Niin. Tottakai sillä, joka on just kävellyt sen nyytin kanssa sairaalasta kotiin on enemmän kokemusta lastenhoidosta, kuin ikälopulla akalla, joka on vain joskus viime vuosituhannella synnyttänyt ja kasvattanut vauvasta aikuiseksi muutaman ihmisen.
No ei hätää. Kyllä aika korjaa ja näistä apua tarvitsemattomista tulee omalla vuorollaan sen avun "tyrkyttäjiä".
Se on synnyttäneen lapsi josta tällä on 9 kuukauden kokemus.
Synnyttäneellä on myös nykyqikaiset tiedot, puoliso, läheisiä ja neuvola.
Juu se lapsi on ollut siellä kohdussa sen 9 kuukautta, mutta se on hieman eri asia kuin se rääkyvä nyytti, jolle ei kelpaa mikään. Kyllä se vauvaan tutustuminen alkaa tasan nollasta.
Ihan yhtä vieras se nyytti on mummulle.
Tismalleen! Eli miksi mummo ei kelpaa hoitamaan?
Vanhemmat hoitaa lapsensa. Ei vieraat.
Eli molempien vanhempien pitää jäädä kotiin siihen asti, että nuorinkin lapsista menee kouluun? Ja sittenkin voi ottaa vain osapäivätyön, ettei vaan kukaan vieras pääse missään vaiheessa hoitamaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos isovanhemmat haluavat, että heitä kunnioitetaan ja arvostetaan, kannattaa ihan lähteä siitä, että itse pystyy kunnioittamaan oman lapsensa perhettä ja elämää, eikä pakota "apuaan", tuppaudu ja muutenkin tule perheeseen päsmäröimään miten sitä lastenlasta tulisi oikeaoppisesti imettää, vaippa vaihtaa, pukea ja nukuttaa, sekä yrittää muillakin tavoin osoittaa vanhempien "kyvyttömyyttä" hoitaa omaa lastaan.
Kunnioitus on ansaittava omalla käytöksellään, ei sitä voi automaattisesti odottaa saavansa osakseen, jos ei ole minkäänlaisia alkeellisiakaan käytöstapoja elämänsä aikana oppinut. Tätä tuntuu joidenkin olevan yllättävän hankala ymmärtää ja sisäistää.
Niin. Tottakai sillä, joka on just kävellyt sen nyytin kanssa sairaalasta kotiin on enemmän kokemusta lastenhoidosta, kuin ikälopulla akalla, joka on vain joskus viime vuosituhannella synnyttänyt ja kasvattanut vauvasta aikuiseksi muutaman ihmisen.
No ei hätää. Kyllä aika korjaa ja näistä apua tarvitsemattomista tulee omalla vuorollaan sen avun "tyrkyttäjiä".
Se on synnyttäneen lapsi josta tällä on 9 kuukauden kokemus.
Synnyttäneellä on myös nykyqikaiset tiedot, puoliso, läheisiä ja neuvola.
Juu se lapsi on ollut siellä kohdussa sen 9 kuukautta, mutta se on hieman eri asia kuin se rääkyvä nyytti, jolle ei kelpaa mikään. Kyllä se vauvaan tutustuminen alkaa tasan nollasta.
Ihan yhtä vieras se nyytti on mummulle.
Tismalleen! Eli miksi mummo ei kelpaa hoitamaan?
Vanhemmat hoitaa lapsensa. Ei vieraat.
Eli molempien vanhempien pitää jäädä kotiin siihen asti, että nuorinkin lapsista menee kouluun? Ja sittenkin voi ottaa vain osapäivätyön, ettei vaan kukaan vieras pääse missään vaiheessa hoitamaan?
Kolmivuotiaaksi voi hoitaa kotona. Sitten päivähoito ja koulu.
Ja vanhemmat voi pyytää läheisiään ja tervepäisiä sukulaisis ja palkattujq hoitajia avuksi ihan miten mielivät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos isovanhemmat haluavat, että heitä kunnioitetaan ja arvostetaan, kannattaa ihan lähteä siitä, että itse pystyy kunnioittamaan oman lapsensa perhettä ja elämää, eikä pakota "apuaan", tuppaudu ja muutenkin tule perheeseen päsmäröimään miten sitä lastenlasta tulisi oikeaoppisesti imettää, vaippa vaihtaa, pukea ja nukuttaa, sekä yrittää muillakin tavoin osoittaa vanhempien "kyvyttömyyttä" hoitaa omaa lastaan.
Kunnioitus on ansaittava omalla käytöksellään, ei sitä voi automaattisesti odottaa saavansa osakseen, jos ei ole minkäänlaisia alkeellisiakaan käytöstapoja elämänsä aikana oppinut. Tätä tuntuu joidenkin olevan yllättävän hankala ymmärtää ja sisäistää.
Niin. Tottakai sillä, joka on just kävellyt sen nyytin kanssa sairaalasta kotiin on enemmän kokemusta lastenhoidosta, kuin ikälopulla akalla, joka on vain joskus viime vuosituhannella synnyttänyt ja kasvattanut vauvasta aikuiseksi muutaman ihmisen.
No ei hätää. Kyllä aika korjaa ja näistä apua tarvitsemattomista tulee omalla vuorollaan sen avun "tyrkyttäjiä".
Se on synnyttäneen lapsi josta tällä on 9 kuukauden kokemus.
Synnyttäneellä on myös nykyqikaiset tiedot, puoliso, läheisiä ja neuvola.
Juu se lapsi on ollut siellä kohdussa sen 9 kuukautta, mutta se on hieman eri asia kuin se rääkyvä nyytti, jolle ei kelpaa mikään. Kyllä se vauvaan tutustuminen alkaa tasan nollasta.
Ihan yhtä vieras se nyytti on mummulle.
Tismalleen! Eli miksi mummo ei kelpaa hoitamaan?
No mieti sitä! Hoiditko muuten omasi?
Älä tressaa sitä nuorta äitiä tungeksimalla nuoreen perheeseen.
Terv. Mummo
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos isovanhemmat haluavat, että heitä kunnioitetaan ja arvostetaan, kannattaa ihan lähteä siitä, että itse pystyy kunnioittamaan oman lapsensa perhettä ja elämää, eikä pakota "apuaan", tuppaudu ja muutenkin tule perheeseen päsmäröimään miten sitä lastenlasta tulisi oikeaoppisesti imettää, vaippa vaihtaa, pukea ja nukuttaa, sekä yrittää muillakin tavoin osoittaa vanhempien "kyvyttömyyttä" hoitaa omaa lastaan.
Kunnioitus on ansaittava omalla käytöksellään, ei sitä voi automaattisesti odottaa saavansa osakseen, jos ei ole minkäänlaisia alkeellisiakaan käytöstapoja elämänsä aikana oppinut. Tätä tuntuu joidenkin olevan yllättävän hankala ymmärtää ja sisäistää.
Niin. Tottakai sillä, joka on just kävellyt sen nyytin kanssa sairaalasta kotiin on enemmän kokemusta lastenhoidosta, kuin ikälopulla akalla, joka on vain joskus viime vuosituhannella synnyttänyt ja kasvattanut vauvasta aikuiseksi muutaman ihmisen.
No ei hätää. Kyllä aika korjaa ja näistä apua tarvitsemattomista tulee omalla vuorollaan sen avun "tyrkyttäjiä".
Se on synnyttäneen lapsi josta tällä on 9 kuukauden kokemus.
Synnyttäneellä on myös nykyqikaiset tiedot, puoliso, läheisiä ja neuvola.
Juu se lapsi on ollut siellä kohdussa sen 9 kuukautta, mutta se on hieman eri asia kuin se rääkyvä nyytti, jolle ei kelpaa mikään. Kyllä se vauvaan tutustuminen alkaa tasan nollasta.
Ihan yhtä vieras se nyytti on mummulle.
Tismalleen! Eli miksi mummo ei kelpaa hoitamaan?
Vanhemmat ei pidä hänestä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos isovanhemmat haluavat, että heitä kunnioitetaan ja arvostetaan, kannattaa ihan lähteä siitä, että itse pystyy kunnioittamaan oman lapsensa perhettä ja elämää, eikä pakota "apuaan", tuppaudu ja muutenkin tule perheeseen päsmäröimään miten sitä lastenlasta tulisi oikeaoppisesti imettää, vaippa vaihtaa, pukea ja nukuttaa, sekä yrittää muillakin tavoin osoittaa vanhempien "kyvyttömyyttä" hoitaa omaa lastaan.
Kunnioitus on ansaittava omalla käytöksellään, ei sitä voi automaattisesti odottaa saavansa osakseen, jos ei ole minkäänlaisia alkeellisiakaan käytöstapoja elämänsä aikana oppinut. Tätä tuntuu joidenkin olevan yllättävän hankala ymmärtää ja sisäistää.
Niin. Tottakai sillä, joka on just kävellyt sen nyytin kanssa sairaalasta kotiin on enemmän kokemusta lastenhoidosta, kuin ikälopulla akalla, joka on vain joskus viime vuosituhannella synnyttänyt ja kasvattanut vauvasta aikuiseksi muutaman ihmisen.
No ei hätää. Kyllä aika korjaa ja näistä apua tarvitsemattomista tulee omalla vuorollaan sen avun "tyrkyttäjiä".
Tässä kiteytyy häriköiden ajatusmaailman sairaus.
Ei ymmärretä mitään rajoja tai kunnioiteta mitään lapsen oikeuksia.
Vaan kilpaillaan lapsen äidin kanssa ja kuvitellaan että röyhkein voittaa terapialelun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä haukuttiin lasten muskariope, puistotäti, kaverien äidit, naapurit, veljeni vaimo, myöhemmin koulut... Koko ajan kilpailtiin siitä kuka on paras ja siksi oikeus lapseen.
Ei se mene niin! Lapsen vanhemmat päättää, kenelle lapsensa hoitoon antavat tai eivät anna. Ei heidän tarvitse edes perustella sitä kenellekään ulkopuoliselle. Ulkopuolisilla ei ole lapseen oikeuksia, eikä oikeutta sekaantua perheen asioihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos isovanhemmat haluavat, että heitä kunnioitetaan ja arvostetaan, kannattaa ihan lähteä siitä, että itse pystyy kunnioittamaan oman lapsensa perhettä ja elämää, eikä pakota "apuaan", tuppaudu ja muutenkin tule perheeseen päsmäröimään miten sitä lastenlasta tulisi oikeaoppisesti imettää, vaippa vaihtaa, pukea ja nukuttaa, sekä yrittää muillakin tavoin osoittaa vanhempien "kyvyttömyyttä" hoitaa omaa lastaan.
Kunnioitus on ansaittava omalla käytöksellään, ei sitä voi automaattisesti odottaa saavansa osakseen, jos ei ole minkäänlaisia alkeellisiakaan käytöstapoja elämänsä aikana oppinut. Tätä tuntuu joidenkin olevan yllättävän hankala ymmärtää ja sisäistää.
Niin. Tottakai sillä, joka on just kävellyt sen nyytin kanssa sairaalasta kotiin on enemmän kokemusta lastenhoidosta, kuin ikälopulla akalla, joka on vain joskus viime vuosituhannella synnyttänyt ja kasvattanut vauvasta aikuiseksi muutaman ihmisen.
No ei hätää. Kyllä aika korjaa ja näistä apua tarvitsemattomista tulee omalla vuorollaan sen avun "tyrkyttäjiä".
Mä en nyt jotenkin pysty ymmärtämään tätä ajatusta ollenkaan.
Joo sillä isoäidillä voi olla itsellään kokemusta useammasta lapsesta ja ihanne tilanteessa voi olla suurikin apu tuoreelle äidille mutta vaan sillon jos se tuore äiti sitä itse pyytää.
Miksi sille tuoreelle äidille ei voi suoda sitä omaa rauhaa tutustua omaan lapseensa kuten isoäiti on varmasti itsekin saanut aikoinaan omiin lapsiinsa tutustua?
Mitä tulee nykyajan suosituksiin niin sillä tuoreella äidillä on ne viimeisimmän tiedon mukaiset suositukset neuvolan kautta tiedossa. Isoäidillä ei näin ole ellei nyt jostain kumman syystä olisi itsenäisesti niitä etsinyt ja selvittänyt. Suositukset muuttuu kuitenkin jatkuvasti ja esim osa suosituksista mitä oli meillä esikoisen aikaan 5v sitten ei pätenyt enää kuopuksen kohdalla kun syntyi vuosi sitten. Mummon ohjeistukset on 38v takaa joten ei tosiaan voi niihin luottaa.
Ei ole tarkoituskaan että se tuore äiti tietäisi lasten hoitamisesta enemmän kun isoäiti vaan sille äidille pitää antaa mahdollisuus oppia eikä päällepäsmäröidä niin että pahimmassa tapauksessa onnistuu pilaamaan lapsen ja äidin kiintymyssuhteen. Tuoreen äidin kuuluukin ihan noin biologiankin kautta suojella omaa lastaan ja kiintymyssuhteen muodostumista. Mikäli isoäiti ei osaa kunnioittaa tätä jo oman kokemuksensa pohjalta niin ei kannata ihmetellä miksi häntä kohtaan ollaan tylyjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä on vanha ketju. KIinnostaisi tietää, miten asia eteni.
Minulla on kolme lasta, joista vanhin on kymmenen vuotta ja nuorin kaksi vuotta. Minulla ei ole ongelmia isovanhempien kanssa, luen tätä ketjua ihan viihdykkeeksi. Kuitenkin on pakko puuttua tuohon, että isovanhemmalla olisi muka enemmän tietoa vauvan hoidosta. Se ei ole totta. Pientä vauvaa hoidetaan eri tavalla eri ikäisenä, 2 kuukautta vanhaa hoidetaan eri tavalla kuin kahdeksan kuukautta vanhaa, ja 1,5 -vuotias on jo aivan erilainen kuin puolivuotias. Se että jollakin on vaikkapa 8-vuotias lapsi ei tarkoita että hänellä olisi kahdeksan vuotta vauvan hoidosta kokemusta. Vauvan hoidossa joutuu jatkuvasti mukautumaan uusiin kehitysvaiheisiin ja hoitotapoihin, eivätkä nämä todellakaan jää muistiin.
Isovanhemmalla vauvan hoidosta on aikaa keskimäärin 20-30 vuotta, kuinka moni teistä muistaa vaikkapa 20v vanhasta työtehtävistä edes suurin piirtein miten ne tehtiin? Vaikka ne työtehtävät olisivat säilyneet tismalleen samana monta vuotta! Ette todellakaan muista. Eivät muista isovanhemmatkaan siitä vauvan hoidosta. Tähän tulee nimittäin vielä lisäksi se, että jokaista vauvaa hoidetaan omalla, ainutlaatuisella tavallaan (ei ole olemassa mitään standardilasta, jota hoidetaan aina samalla tavalla päätyen samaan lopputulokseen) ja alle 5-vuotias lapsi muutenkin kehittyy niin hurjasti, että hän saattaa käytännössä olla ihan erilainen lapsi neljän kuukauden viiveellä taidoiltaan ja tavoiltaan.
Uskallan väittää tämän täysin varmaksi, sillä olen todellakin joutunut jokaisen lapsen kanssa opettelemaan uudelleen vauvanhoidon. Yksikään ei ole ollut samanlainen, johon olisi samat tavat toimineet, enkä todellakaan ole muistanut miten kaikki tehtiin muutaman vuoden jälkeen. Ei ihminen toimi sillä tavalla. Ihminen ei muista vuosikymmeniä sitten toistaneita rutiineitaan kunnolla.
Äiti ja isä tietävät aina paremmin miten heidän vauvaa hoidetaan kuin naapurin Irma tai Marja-mummo. Näin se vain on. Tyhmä on ihminen, joka luulee muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se siinä eniten ihmetyttää, että miten joku voi edes kuvitella omaavansa oikeuksia sekaantua toisen perheeseen? Sehän on ihan perustavasti outo ajatus. Kuitenkin näitä rajattomia mummoja on ilmeisesti aika paljon.
Vierailija kirjoitti:
Se siinä eniten ihmetyttää, että miten joku voi edes kuvitella omaavansa oikeuksia sekaantua toisen perheeseen? Sehän on ihan perustavasti outo ajatus. Kuitenkin näitä rajattomia mummoja on ilmeisesti aika paljon.
Heillähän on ihan rekisteröity yhdistyskin, joka ajaa lakia, joka takaisi isovanhemmille tällaiset oikeudet. Ihan omilla kasvoilla ja omalla nimellä ajavat tällaista asiaa.
Jos tuore äiti tarvitsee apua kotona niin ei sitä apua tarvita vauvan hoitoon. Joka apua tyrkyttää, voi imuroida, tiskata, laittaa ruokaa tai tehdä jotain hyödyllistä mitä uusi äiti haluaa. Ja tietysti vain jos äiti haluaa jonkun hääräämään kotiinsa. Äidin annetaan tutustua uuteen vauvaansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se siinä eniten ihmetyttää, että miten joku voi edes kuvitella omaavansa oikeuksia sekaantua toisen perheeseen? Sehän on ihan perustavasti outo ajatus. Kuitenkin näitä rajattomia mummoja on ilmeisesti aika paljon.
Heillähän on ihan rekisteröity yhdistyskin, joka ajaa lakia, joka takaisi isovanhemmille tällaiset oikeudet. Ihan omilla kasvoilla ja omalla nimellä ajavat tällaista asiaa.
Mikä yhdistys tuollainen on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se siinä eniten ihmetyttää, että miten joku voi edes kuvitella omaavansa oikeuksia sekaantua toisen perheeseen? Sehän on ihan perustavasti outo ajatus. Kuitenkin näitä rajattomia mummoja on ilmeisesti aika paljon.
Heillähän on ihan rekisteröity yhdistyskin, joka ajaa lakia, joka takaisi isovanhemmille tällaiset oikeudet. Ihan omilla kasvoilla ja omalla nimellä ajavat tällaista asiaa.
Mikä yhdistys tuollainen on?
Suomen Isovanhemmat ry.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos isovanhemmat haluavat, että heitä kunnioitetaan ja arvostetaan, kannattaa ihan lähteä siitä, että itse pystyy kunnioittamaan oman lapsensa perhettä ja elämää, eikä pakota "apuaan", tuppaudu ja muutenkin tule perheeseen päsmäröimään miten sitä lastenlasta tulisi oikeaoppisesti imettää, vaippa vaihtaa, pukea ja nukuttaa, sekä yrittää muillakin tavoin osoittaa vanhempien "kyvyttömyyttä" hoitaa omaa lastaan.
Kunnioitus on ansaittava omalla käytöksellään, ei sitä voi automaattisesti odottaa saavansa osakseen, jos ei ole minkäänlaisia alkeellisiakaan käytöstapoja elämänsä aikana oppinut. Tätä tuntuu joidenkin olevan yllättävän hankala ymmärtää ja sisäistää.
Niin. Tottakai sillä, joka on just kävellyt sen nyytin kanssa sairaalasta kotiin on enemmän kokemusta lastenhoidosta, kuin ikälopulla akalla, joka on vain joskus viime vuosituhannella synnyttänyt ja kasvattanut vauvasta aikuiseksi muutaman ihmisen.
No ei hätää. Kyllä aika korjaa ja näistä apua tarvitsemattomista tulee omalla vuorollaan sen avun "tyrkyttäjiä".
Se on synnyttäneen lapsi josta tällä on 9 kuukauden kokemus.
Synnyttäneellä on myös nykyqikaiset tiedot, puoliso, läheisiä ja neuvola.
Juu se lapsi on ollut siellä kohdussa sen 9 kuukautta, mutta se on hieman eri asia kuin se rääkyvä nyytti, jolle ei kelpaa mikään. Kyllä se vauvaan tutustuminen alkaa tasan nollasta.
Ihan yhtä vieras se nyytti on mummulle.
Tismalleen! Eli miksi mummo ei kelpaa hoitamaan?
Koska lähtökohtaisesti jokainen hoitaa omaa vauvansa, ja lapsenlapsi ei ole mummon vauva. Jos vauvan vanhemmat näkevät mummon luotettavaksi hoitajaksi ja haluavat apua, silloin mummo voi hoitaa. Ei muutoin.
Alue: Aihe vapaa
Ihmiset on olemassa koska vauvat on saaneet hoivaa äideiltään.
Noita-akan juna meni jo.