Lue keskustelun säännöt.
Vauvan tehtävä hoitaa isoäitiä?
Meillä on 8kk vauva jonka isoäiti on hurahtanut pikkuiseen jo raskausaikana todella voimakkaasti. Tunnen itseni nipoksi kun minua on alkanut häiritä mummon ja lapsen tapa olla yhdessä. Mummo vaatii tapaamista vähintään kerran viikossa ja joka kerran pitelee vauvaa rintaansa vasten ja "sulkeutuu" seurasta. Kuiskailee "mummo rakastaa, mummon rakkain"-koko ajan vauvalle ja jos vauva inahtaa tai yrittää vääntää itseään pois sylistä lähtee mummo nopeasti kauaksi minusta ja miehestä, ettemme ota vauvaa. Mummo on mukava ihminen luonteeltaan mutta esim. minua ei noteeraa millään tavalla kun olen paikalla, ärsyyntyy selvästi läsnäolostani. Olenko yliherkkä? Mummo on alusta asti anellut vauvaa yökylään, sanoi 2 viikon ikäiselle vauvalle "tänään jäät mummon luokse, mummon luona on hyvä". Sanoin etten jätä vastasyntynyttä hoitoon missään nimessä. Alkoi ITKEÄ ja sanoi että hän saa vauvasta voimaa jatkaa töissä. Sanoo tätä samaa aina kun pyytää tapaamista, jopa sanamuodoin ettei "jaksa tulevaa työviikkoa", ellei saa sylitellä vauvaa. Ei ole saanut yöhoitoon koska imetän enkä jotenkin usko että hän pystyy tarkkailemaan VAUVAN tarpeita. Jos vauva vaikka kaipaa tilaa, lattialla olemista tms. niin se ei käy päinsä tämän mummon kanssa. Mitä voin tehdä pahoittamatta mummon mieltä? Kyseessä miehen äiti johon ollut tosi hyvät välit ennen vauvan syntymään.
Mies on kiusaantunut ja yrittää olla ottamatta kantaa asiaan. Ei selvästi tajua miksi minua stressaa mummon kyläilyt ja heillä vieraileminen. Mummo on tavallaan niin herttainen olemukseltaan kuitenkin, mutta ahdistaa ettei hän selvästi pysty näkemään minun merkitystäni ja rooliani lapsen elämässä. Ja juu, olen "kiitollinen" siitä että on välittäviä isovanhempia mutta en voi tunteilleni mitään.
Kommentit (10673)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilkka-Pohjalainen -lehden tekstari-osastolla tänään:
"Minulla yli 50-vuotiaalla oli uusi parisuhde. Siinä tuli mukana iäkäs, kaikki tietävä anoppi, joka huushollasi talossani tehden omin päin päätöksiä ja asioita. Sitä en sietänyt, sen asiallisesti sanoin, minkä seurauksena parisuhdekin päättyi. Kyllä, tällaista tapahtuu vielä tänä päivänä!"
No eipä tainnut tuo paljoa menettää, jos kumppani on vielä tuossa iässä täysin äitinsä vietävissä.
Joissain kulttuureissa vanhuksia ja heidän elämänviisauttaan vielä kunnioitetaan. Suomessa vanhukset unohdetaan hoitokoteihin sänkyihinsä märissä vaipoissaan makaamaan.
Vauvojen mummot on 50-60-vuotiaita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilkka-Pohjalainen -lehden tekstari-osastolla tänään:
"Minulla yli 50-vuotiaalla oli uusi parisuhde. Siinä tuli mukana iäkäs, kaikki tietävä anoppi, joka huushollasi talossani tehden omin päin päätöksiä ja asioita. Sitä en sietänyt, sen asiallisesti sanoin, minkä seurauksena parisuhdekin päättyi. Kyllä, tällaista tapahtuu vielä tänä päivänä!"
No eipä tainnut tuo paljoa menettää, jos kumppani on vielä tuossa iässä täysin äitinsä vietävissä.
Joissain kulttuureissa vanhuksia ja heidän elämänviisauttaan vielä kunnioitetaan. Suomessa vanhukset unohdetaan hoitokoteihin sänkyihinsä märissä vaipoissaan makaamaan.
Vauvojen mummot on 50-60-vuotiaita.
Luitko tekstiä, mitä tuossa oli kommentoitu? 50-vuotias mies oli naisen kanssa, jolla IÄKÄS äiti.
Ei 50-60 ole iäkäs.
80 jo on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilkka-Pohjalainen -lehden tekstari-osastolla tänään:
"Minulla yli 50-vuotiaalla oli uusi parisuhde. Siinä tuli mukana iäkäs, kaikki tietävä anoppi, joka huushollasi talossani tehden omin päin päätöksiä ja asioita. Sitä en sietänyt, sen asiallisesti sanoin, minkä seurauksena parisuhdekin päättyi. Kyllä, tällaista tapahtuu vielä tänä päivänä!"
No eipä tainnut tuo paljoa menettää, jos kumppani on vielä tuossa iässä täysin äitinsä vietävissä.
Joissain kulttuureissa vanhuksia ja heidän elämänviisauttaan vielä kunnioitetaan. Suomessa vanhukset unohdetaan hoitokoteihin sänkyihinsä märissä vaipoissaan makaamaan.
Vauvojen mummot on 50-60-vuotiaita.
Vauvan mummo voi kyllä olla nelikymppinenkin. 60-vuotias voi olla jo isomummo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilkka-Pohjalainen -lehden tekstari-osastolla tänään:
"Minulla yli 50-vuotiaalla oli uusi parisuhde. Siinä tuli mukana iäkäs, kaikki tietävä anoppi, joka huushollasi talossani tehden omin päin päätöksiä ja asioita. Sitä en sietänyt, sen asiallisesti sanoin, minkä seurauksena parisuhdekin päättyi. Kyllä, tällaista tapahtuu vielä tänä päivänä!"
No eipä tainnut tuo paljoa menettää, jos kumppani on vielä tuossa iässä täysin äitinsä vietävissä.
Joissain kulttuureissa vanhuksia ja heidän elämänviisauttaan vielä kunnioitetaan. Suomessa vanhukset unohdetaan hoitokoteihin sänkyihinsä märissä vaipoissaan makaamaan.
Joissain kulttuureissa vanhaksi eläminen on saavutus, johon harva pystyy. Siellä vanhuksia ei ole enempää kuin nuoria eivätkä he kuppaa nuorempia ikäluokkia kuiviin eläkkeellään ja hoitokuluillaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilkka-Pohjalainen -lehden tekstari-osastolla tänään:
"Minulla yli 50-vuotiaalla oli uusi parisuhde. Siinä tuli mukana iäkäs, kaikki tietävä anoppi, joka huushollasi talossani tehden omin päin päätöksiä ja asioita. Sitä en sietänyt, sen asiallisesti sanoin, minkä seurauksena parisuhdekin päättyi. Kyllä, tällaista tapahtuu vielä tänä päivänä!"
No eipä tainnut tuo paljoa menettää, jos kumppani on vielä tuossa iässä täysin äitinsä vietävissä.
Joissain kulttuureissa vanhuksia ja heidän elämänviisauttaan vielä kunnioitetaan. Suomessa vanhukset unohdetaan hoitokoteihin sänkyihinsä märissä vaipoissaan makaamaan.
Vauvojen mummot on 50-60-vuotiaita.
Luitko tekstiä, mitä tuossa oli kommentoitu? 50-vuotias mies oli naisen kanssa, jolla IÄKÄS äiti.
Ei 50-60 ole iäkäs.
80 jo on.
Luin mutta ketjun aihe ei ole vanhusmummot vaan vielä ihan työikäiset. Reilusti alle seitenkymppiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilkka-Pohjalainen -lehden tekstari-osastolla tänään:
"Minulla yli 50-vuotiaalla oli uusi parisuhde. Siinä tuli mukana iäkäs, kaikki tietävä anoppi, joka huushollasi talossani tehden omin päin päätöksiä ja asioita. Sitä en sietänyt, sen asiallisesti sanoin, minkä seurauksena parisuhdekin päättyi. Kyllä, tällaista tapahtuu vielä tänä päivänä!"
No eipä tainnut tuo paljoa menettää, jos kumppani on vielä tuossa iässä täysin äitinsä vietävissä.
Joissain kulttuureissa vanhuksia ja heidän elämänviisauttaan vielä kunnioitetaan. Suomessa vanhukset unohdetaan hoitokoteihin sänkyihinsä märissä vaipoissaan makaamaan.
Vauvojen mummot on 50-60-vuotiaita.
Mun lapsen painajaismummi oli 66 mummouduttuaan ensimmäistä kertaa. Haitari on laajempi, sanoisin 35 - 80.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilkka-Pohjalainen -lehden tekstari-osastolla tänään:
"Minulla yli 50-vuotiaalla oli uusi parisuhde. Siinä tuli mukana iäkäs, kaikki tietävä anoppi, joka huushollasi talossani tehden omin päin päätöksiä ja asioita. Sitä en sietänyt, sen asiallisesti sanoin, minkä seurauksena parisuhdekin päättyi. Kyllä, tällaista tapahtuu vielä tänä päivänä!"
No eipä tainnut tuo paljoa menettää, jos kumppani on vielä tuossa iässä täysin äitinsä vietävissä.
Joissain kulttuureissa vanhuksia ja heidän elämänviisauttaan vielä kunnioitetaan. Suomessa vanhukset unohdetaan hoitokoteihin sänkyihinsä märissä vaipoissaan makaamaan.
Mitä elämänviisautta on se, että syöttää lapsenlapselle ruokaa, jolle lapsi on allerginen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilkka-Pohjalainen -lehden tekstari-osastolla tänään:
"Minulla yli 50-vuotiaalla oli uusi parisuhde. Siinä tuli mukana iäkäs, kaikki tietävä anoppi, joka huushollasi talossani tehden omin päin päätöksiä ja asioita. Sitä en sietänyt, sen asiallisesti sanoin, minkä seurauksena parisuhdekin päättyi. Kyllä, tällaista tapahtuu vielä tänä päivänä!"
No eipä tainnut tuo paljoa menettää, jos kumppani on vielä tuossa iässä täysin äitinsä vietävissä.
Joissain kulttuureissa vanhuksia ja heidän elämänviisauttaan vielä kunnioitetaan. Suomessa vanhukset unohdetaan hoitokoteihin sänkyihinsä märissä vaipoissaan makaamaan.
Hyvistä vanhuksista huolehditaan meillä.
Ja niistä, joilla on rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilkka-Pohjalainen -lehden tekstari-osastolla tänään:
"Minulla yli 50-vuotiaalla oli uusi parisuhde. Siinä tuli mukana iäkäs, kaikki tietävä anoppi, joka huushollasi talossani tehden omin päin päätöksiä ja asioita. Sitä en sietänyt, sen asiallisesti sanoin, minkä seurauksena parisuhdekin päättyi. Kyllä, tällaista tapahtuu vielä tänä päivänä!"
No eipä tainnut tuo paljoa menettää, jos kumppani on vielä tuossa iässä täysin äitinsä vietävissä.
Joissain kulttuureissa vanhuksia ja heidän elämänviisauttaan vielä kunnioitetaan. Suomessa vanhukset unohdetaan hoitokoteihin sänkyihinsä märissä vaipoissaan makaamaan.
Vauvojen mummot on 50-60-vuotiaita.
Vauvan mummo voi kyllä olla nelikymppinenkin. 60-vuotias voi olla jo isomummo.
Meidän lapsen syntyessä toinen mummo oli 78-vuotias.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilkka-Pohjalainen -lehden tekstari-osastolla tänään:
"Minulla yli 50-vuotiaalla oli uusi parisuhde. Siinä tuli mukana iäkäs, kaikki tietävä anoppi, joka huushollasi talossani tehden omin päin päätöksiä ja asioita. Sitä en sietänyt, sen asiallisesti sanoin, minkä seurauksena parisuhdekin päättyi. Kyllä, tällaista tapahtuu vielä tänä päivänä!"
No eipä tainnut tuo paljoa menettää, jos kumppani on vielä tuossa iässä täysin äitinsä vietävissä.
Joissain kulttuureissa vanhuksia ja heidän elämänviisauttaan vielä kunnioitetaan. Suomessa vanhukset unohdetaan hoitokoteihin sänkyihinsä märissä vaipoissaan makaamaan.
Vauvojen mummot on 50-60-vuotiaita.
Luitko tekstiä, mitä tuossa oli kommentoitu? 50-vuotias mies oli naisen kanssa, jolla IÄKÄS äiti.
Ei 50-60 ole iäkäs.
80 jo on.
Eihän siinä tekstarissa tullut esiin, oliko kirjoittajana mies vai nainen. Minä ajattelin ilman muuta, että nainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilkka-Pohjalainen -lehden tekstari-osastolla tänään:
"Minulla yli 50-vuotiaalla oli uusi parisuhde. Siinä tuli mukana iäkäs, kaikki tietävä anoppi, joka huushollasi talossani tehden omin päin päätöksiä ja asioita. Sitä en sietänyt, sen asiallisesti sanoin, minkä seurauksena parisuhdekin päättyi. Kyllä, tällaista tapahtuu vielä tänä päivänä!"
No eipä tainnut tuo paljoa menettää, jos kumppani on vielä tuossa iässä täysin äitinsä vietävissä.
Joissain kulttuureissa vanhuksia ja heidän elämänviisauttaan vielä kunnioitetaan. Suomessa vanhukset unohdetaan hoitokoteihin sänkyihinsä märissä vaipoissaan makaamaan.
Vauvojen mummot on 50-60-vuotiaita.
Luitko tekstiä, mitä tuossa oli kommentoitu? 50-vuotias mies oli naisen kanssa, jolla IÄKÄS äiti.
Ei 50-60 ole iäkäs.
80 jo on.
Luin mutta ketjun aihe ei ole vanhusmummot vaan vielä ihan työikäiset. Reilusti alle seitenkymppiset.
Miksi ihmeessä vastasit viestiin, joka ei liittynyt ketjuun mitenkään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos isovanhemmat haluavat, että heitä kunnioitetaan ja arvostetaan, kannattaa ihan lähteä siitä, että itse pystyy kunnioittamaan oman lapsensa perhettä ja elämää, eikä pakota "apuaan", tuppaudu ja muutenkin tule perheeseen päsmäröimään miten sitä lastenlasta tulisi oikeaoppisesti imettää, vaippa vaihtaa, pukea ja nukuttaa, sekä yrittää muillakin tavoin osoittaa vanhempien "kyvyttömyyttä" hoitaa omaa lastaan.
Kunnioitus on ansaittava omalla käytöksellään, ei sitä voi automaattisesti odottaa saavansa osakseen, jos ei ole minkäänlaisia alkeellisiakaan käytöstapoja elämänsä aikana oppinut. Tätä tuntuu joidenkin olevan yllättävän hankala ymmärtää ja sisäistää.
Vierailija kirjoitti:
Jos isovanhemmat haluavat, että heitä kunnioitetaan ja arvostetaan, kannattaa ihan lähteä siitä, että itse pystyy kunnioittamaan oman lapsensa perhettä ja elämää, eikä pakota "apuaan", tuppaudu ja muutenkin tule perheeseen päsmäröimään miten sitä lastenlasta tulisi oikeaoppisesti imettää, vaippa vaihtaa, pukea ja nukuttaa, sekä yrittää muillakin tavoin osoittaa vanhempien "kyvyttömyyttä" hoitaa omaa lastaan.
Kunnioitus on ansaittava omalla käytöksellään, ei sitä voi automaattisesti odottaa saavansa osakseen, jos ei ole minkäänlaisia alkeellisiakaan käytöstapoja elämänsä aikana oppinut. Tätä tuntuu joidenkin olevan yllättävän hankala ymmärtää ja sisäistää.
Niin. Tottakai sillä, joka on just kävellyt sen nyytin kanssa sairaalasta kotiin on enemmän kokemusta lastenhoidosta, kuin ikälopulla akalla, joka on vain joskus viime vuosituhannella synnyttänyt ja kasvattanut vauvasta aikuiseksi muutaman ihmisen.
No ei hätää. Kyllä aika korjaa ja näistä apua tarvitsemattomista tulee omalla vuorollaan sen avun "tyrkyttäjiä".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos isovanhemmat haluavat, että heitä kunnioitetaan ja arvostetaan, kannattaa ihan lähteä siitä, että itse pystyy kunnioittamaan oman lapsensa perhettä ja elämää, eikä pakota "apuaan", tuppaudu ja muutenkin tule perheeseen päsmäröimään miten sitä lastenlasta tulisi oikeaoppisesti imettää, vaippa vaihtaa, pukea ja nukuttaa, sekä yrittää muillakin tavoin osoittaa vanhempien "kyvyttömyyttä" hoitaa omaa lastaan.
Kunnioitus on ansaittava omalla käytöksellään, ei sitä voi automaattisesti odottaa saavansa osakseen, jos ei ole minkäänlaisia alkeellisiakaan käytöstapoja elämänsä aikana oppinut. Tätä tuntuu joidenkin olevan yllättävän hankala ymmärtää ja sisäistää.
Niin. Tottakai sillä, joka on just kävellyt sen nyytin kanssa sairaalasta kotiin on enemmän kokemusta lastenhoidosta, kuin ikälopulla akalla, joka on vain joskus viime vuosituhannella synnyttänyt ja kasvattanut vauvasta aikuiseksi muutaman ihmisen.
No ei hätää. Kyllä aika korjaa ja näistä apua tarvitsemattomista tulee omalla vuorollaan sen avun "tyrkyttäjiä".
Se on synnyttäneen lapsi josta tällä on 9 kuukauden kokemus.
Synnyttäneellä on myös nykyqikaiset tiedot, puoliso, läheisiä ja neuvola.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilkka-Pohjalainen -lehden tekstari-osastolla tänään:
"Minulla yli 50-vuotiaalla oli uusi parisuhde. Siinä tuli mukana iäkäs, kaikki tietävä anoppi, joka huushollasi talossani tehden omin päin päätöksiä ja asioita. Sitä en sietänyt, sen asiallisesti sanoin, minkä seurauksena parisuhdekin päättyi. Kyllä, tällaista tapahtuu vielä tänä päivänä!"
No eipä tainnut tuo paljoa menettää, jos kumppani on vielä tuossa iässä täysin äitinsä vietävissä.
Joissain kulttuureissa vanhuksia ja heidän elämänviisauttaan vielä kunnioitetaan. Suomessa vanhukset unohdetaan hoitokoteihin sänkyihinsä märissä vaipoissaan makaamaan.
Vauvojen mummot on 50-60-vuotiaita.
Vauvan mummo voi kyllä olla nelikymppinenkin. 60-vuotias voi olla jo isomummo.
Meidän lapsen syntyessä toinen mummo oli 78-vuotias.
Juu ja mun nuorimmalla enolla ja äidin puolen vanhimmalla serkulla on vain kuukausi ikäeroa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos isovanhemmat haluavat, että heitä kunnioitetaan ja arvostetaan, kannattaa ihan lähteä siitä, että itse pystyy kunnioittamaan oman lapsensa perhettä ja elämää, eikä pakota "apuaan", tuppaudu ja muutenkin tule perheeseen päsmäröimään miten sitä lastenlasta tulisi oikeaoppisesti imettää, vaippa vaihtaa, pukea ja nukuttaa, sekä yrittää muillakin tavoin osoittaa vanhempien "kyvyttömyyttä" hoitaa omaa lastaan.
Kunnioitus on ansaittava omalla käytöksellään, ei sitä voi automaattisesti odottaa saavansa osakseen, jos ei ole minkäänlaisia alkeellisiakaan käytöstapoja elämänsä aikana oppinut. Tätä tuntuu joidenkin olevan yllättävän hankala ymmärtää ja sisäistää.
Niin. Tottakai sillä, joka on just kävellyt sen nyytin kanssa sairaalasta kotiin on enemmän kokemusta lastenhoidosta, kuin ikälopulla akalla, joka on vain joskus viime vuosituhannella synnyttänyt ja kasvattanut vauvasta aikuiseksi muutaman ihmisen.
No ei hätää. Kyllä aika korjaa ja näistä apua tarvitsemattomista tulee omalla vuorollaan sen avun "tyrkyttäjiä".
Se on synnyttäneen lapsi josta tällä on 9 kuukauden kokemus.
Synnyttäneellä on myös nykyqikaiset tiedot, puoliso, läheisiä ja neuvola.
Juu se lapsi on ollut siellä kohdussa sen 9 kuukautta, mutta se on hieman eri asia kuin se rääkyvä nyytti, jolle ei kelpaa mikään. Kyllä se vauvaan tutustuminen alkaa tasan nollasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos isovanhemmat haluavat, että heitä kunnioitetaan ja arvostetaan, kannattaa ihan lähteä siitä, että itse pystyy kunnioittamaan oman lapsensa perhettä ja elämää, eikä pakota "apuaan", tuppaudu ja muutenkin tule perheeseen päsmäröimään miten sitä lastenlasta tulisi oikeaoppisesti imettää, vaippa vaihtaa, pukea ja nukuttaa, sekä yrittää muillakin tavoin osoittaa vanhempien "kyvyttömyyttä" hoitaa omaa lastaan.
Kunnioitus on ansaittava omalla käytöksellään, ei sitä voi automaattisesti odottaa saavansa osakseen, jos ei ole minkäänlaisia alkeellisiakaan käytöstapoja elämänsä aikana oppinut. Tätä tuntuu joidenkin olevan yllättävän hankala ymmärtää ja sisäistää.
Niin. Tottakai sillä, joka on just kävellyt sen nyytin kanssa sairaalasta kotiin on enemmän kokemusta lastenhoidosta, kuin ikälopulla akalla, joka on vain joskus viime vuosituhannella synnyttänyt ja kasvattanut vauvasta aikuiseksi muutaman ihmisen.
No ei hätää. Kyllä aika korjaa ja näistä apua tarvitsemattomista tulee omalla vuorollaan sen avun "tyrkyttäjiä".
Se on synnyttäneen lapsi josta tällä on 9 kuukauden kokemus.
Synnyttäneellä on myös nykyqikaiset tiedot, puoliso, läheisiä ja neuvola.
Juu se lapsi on ollut siellä kohdussa sen 9 kuukautta, mutta se on hieman eri asia kuin se rääkyvä nyytti, jolle ei kelpaa mikään. Kyllä se vauvaan tutustuminen alkaa tasan nollasta.
Vauvalle se äiti on tuttu. Toisin kuin vieras noita-akka.
Jotkut uudet äidit saattavat olla esim. lasten teho-osaston hoitajia ja silti mummo (viimeksi oma vauva vuonna 1985) tietää paremmin miten vauva hoidetaan?
Itse olen työskennellyt päiväkodissa, mutta mummon mielestä en osaa pukea taaperoa pihalle, koska lapsi ei ole hiestä märkä sisälle tullessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos isovanhemmat haluavat, että heitä kunnioitetaan ja arvostetaan, kannattaa ihan lähteä siitä, että itse pystyy kunnioittamaan oman lapsensa perhettä ja elämää, eikä pakota "apuaan", tuppaudu ja muutenkin tule perheeseen päsmäröimään miten sitä lastenlasta tulisi oikeaoppisesti imettää, vaippa vaihtaa, pukea ja nukuttaa, sekä yrittää muillakin tavoin osoittaa vanhempien "kyvyttömyyttä" hoitaa omaa lastaan.
Kunnioitus on ansaittava omalla käytöksellään, ei sitä voi automaattisesti odottaa saavansa osakseen, jos ei ole minkäänlaisia alkeellisiakaan käytöstapoja elämänsä aikana oppinut. Tätä tuntuu joidenkin olevan yllättävän hankala ymmärtää ja sisäistää.
Niin. Tottakai sillä, joka on just kävellyt sen nyytin kanssa sairaalasta kotiin on enemmän kokemusta lastenhoidosta, kuin ikälopulla akalla, joka on vain joskus viime vuosituhannella synnyttänyt ja kasvattanut vauvasta aikuiseksi muutaman ihmisen.
No ei hätää. Kyllä aika korjaa ja näistä apua tarvitsemattomista tulee omalla vuorollaan sen avun "tyrkyttäjiä".
Se on synnyttäneen lapsi josta tällä on 9 kuukauden kokemus.
Synnyttäneellä on myös nykyqikaiset tiedot, puoliso, läheisiä ja neuvola.
Juu se lapsi on ollut siellä kohdussa sen 9 kuukautta, mutta se on hieman eri asia kuin se rääkyvä nyytti, jolle ei kelpaa mikään. Kyllä se vauvaan tutustuminen alkaa tasan nollasta.
Vauvalle se äiti on tuttu. Toisin kuin vieras noita-akka.
Ja se vauva osallistuu omaan hoitamiseen millä tavalla? Vauvat kyllä sopeutuu. Jos ei sopeutuisi, ei ihmisiä olisi olemassakaan.
Hyvistä vanhuksista huolehditaan meillä.