Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Vauvan tehtävä hoitaa isoäitiä?
Meillä on 8kk vauva jonka isoäiti on hurahtanut pikkuiseen jo raskausaikana todella voimakkaasti. Tunnen itseni nipoksi kun minua on alkanut häiritä mummon ja lapsen tapa olla yhdessä. Mummo vaatii tapaamista vähintään kerran viikossa ja joka kerran pitelee vauvaa rintaansa vasten ja "sulkeutuu" seurasta. Kuiskailee "mummo rakastaa, mummon rakkain"-koko ajan vauvalle ja jos vauva inahtaa tai yrittää vääntää itseään pois sylistä lähtee mummo nopeasti kauaksi minusta ja miehestä, ettemme ota vauvaa. Mummo on mukava ihminen luonteeltaan mutta esim. minua ei noteeraa millään tavalla kun olen paikalla, ärsyyntyy selvästi läsnäolostani. Olenko yliherkkä? Mummo on alusta asti anellut vauvaa yökylään, sanoi 2 viikon ikäiselle vauvalle "tänään jäät mummon luokse, mummon luona on hyvä". Sanoin etten jätä vastasyntynyttä hoitoon missään nimessä. Alkoi ITKEÄ ja sanoi että hän saa vauvasta voimaa jatkaa töissä. Sanoo tätä samaa aina kun pyytää tapaamista, jopa sanamuodoin ettei "jaksa tulevaa työviikkoa", ellei saa sylitellä vauvaa. Ei ole saanut yöhoitoon koska imetän enkä jotenkin usko että hän pystyy tarkkailemaan VAUVAN tarpeita. Jos vauva vaikka kaipaa tilaa, lattialla olemista tms. niin se ei käy päinsä tämän mummon kanssa. Mitä voin tehdä pahoittamatta mummon mieltä? Kyseessä miehen äiti johon ollut tosi hyvät välit ennen vauvan syntymään.
Mies on kiusaantunut ja yrittää olla ottamatta kantaa asiaan. Ei selvästi tajua miksi minua stressaa mummon kyläilyt ja heillä vieraileminen. Mummo on tavallaan niin herttainen olemukseltaan kuitenkin, mutta ahdistaa ettei hän selvästi pysty näkemään minun merkitystäni ja rooliani lapsen elämässä. Ja juu, olen "kiitollinen" siitä että on välittäviä isovanhempia mutta en voi tunteilleni mitään.
Kommentit (10673)
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin löytää sen alkuperäisen kultamummin viestin jossa kertoo ylpeästi kuinka lapsenlapset ovat nimenneet hänet kultamummiksi :D:D todella uskottavaa
Mun lapsi kutsui anoppia pienempänä haisumummuksi. Anoppi käyttää jotain hyvin voimakastuoksuista pesuainetta, jossa kieltämättä kauhea lemu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässä mielenkiintoinen opinnäytetyö. "Satu Heinemaa kysyi yli 700 maatalousyrittäjältä, onko heidän parisuhteensa onnellinen – monen piinana ovat tilalle jääneet appivanhemmat": https://yle.fi/uutiset/3-11309321
"Yksi kysymys Satu Heinemaan opinnäytetyössä herätti tunteita ylitse muiden. Maatalousyrittäjyys siirtyy usein polvelta seuraavalle, mutta edellinen sukupolvi saattaa jäädä samaan pihapiiriin, jopa samaan taloon asumaan." "– Siinä on monta kauhaa sopassa ja monta mielipidettä. Ennen pitkää ollaan törmäyskurssilla, Heinemaa sanoo."
"Satu Heinemaan saamissa vastauksissa nousi esiin myös maatilalta irtautumisen tärkeys. Moni kokee appivanhempien tai omien vanhempien läheisen läsnäolon piinaavaksi." ”Sukulaisten ehdoilla eläminen on rasittanut meidän elämäämme todella pitkään, mutta hiljattain tilanne on helpottunut luonnollisen poistuman kautta”, yksi vastaajista kirjoitti. ”Asuminen appivanhempien silmän alla on helvettiä”, summasi toinen tilallinen."
Pari esimerkkiä omasta perheestä: Kun parisuhteeseen tuli lapsi ja lapsia, niin suhteet appivanhempiin kiristyivät. Anoppi yritti puuttua ja sotkea ja omia lapsenlapsiaan keinoja kaihtamatta. Anoppi yritti jopa ohjailla vastasynnyttänyttä äitiä imetyksessä, vaikka ei ole omia lapsiaan imettänyt. Appiukko yritti komentaa, määräillä ja painostaa. Anoppi ja appiukko jakoivat toivomusmääräyksiä ja piinasivat perhettämme mm. puhelinsoitoilla ja yllätyskyläilyillä. Anoppi soitteli joka päivä, vaikka ei ollut mitään asiaa. Yleisesti töykeää ja v###umaista käytöstä miniää kohtaan.
Kun me - äiti ja isä - sanoimme lapsillemme "tehdään näin", niin appivanhemmat olivat oitis vänkäämässä ja lupailemassa lapsille sitä ja tätä, ohi vanhempien. Appivanhemmat ovat ahdistavia ihmisiä, en viihdy heidän seurassaan. Appivanhemmat eivät hoida meidän lapsia, koska en luota kumpaankaan enkä pidä heistä ihmisinä. On surullista, jos vaikeissa ihmissuhteissa ainut ulospääsy on "Luonnollinen poistuma auttaa".
Tuo ”luonnollinen poistuma auttaa” kuulostaa brutaalilta, mutta ymmärrän ihan täysin. Lopullinen rauha tähän löytyy vasta tuon jälkeen.
Jo se että mummo hautoo jotain kostoa siitä miten lapset hylkäävät äitinsä ja valitsevat hänet kertoo että ihminen on syvästi mielenterveysongelmainen. Ja katsoo koko asiaa vain ja ainoastaan omasta vinkkelistään ja lapsen tarpeet ja edun sivuuttaen.
Eikä ainakaan ole "kypsä ja aikuinen ihminen" joka "yhdessä" "toimii lapsen parhaaksi" kuten täällä äideiltä vaadittiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en ole sanonut että katkaisen välit anoppiin, vaan että en jätä vauvaa hänelle hoitoon. Vierailuaikoja täytyy myös rajoittaa 2 tuntiin, koska sen jälkeen vauvan pitää saada levätä, syödä ja leikkiä. Tämä ei minusta tunnu hirveän kohtuuttomalta, vauvahan on niin pieni vielä. Minä määrään nyt näistä koska imetän ja muutenkin olen vauvan pääasiallinen hoitaja.
Se ongelma on oikeastaan siinä etteivät ihmiset osaa monesti suhteuttaa asioita omaan elämäänsä. Pelkään että moni mummo on saanut itkeä tämän vihaa tihkuvan viestiketjun takia vaikkei aiemmin ole ollut MITÄÄN ongelmia. Lastenlasten äiti on lueskellut näitä juttuja ja päättänyt että eiköhän meilläkin ole tällaisia ongelmia, edes vähän, ja täältähän saanut heti peukkua kun tullut ylpeästi ilmoittamaan että mummo ei saa enää hoitaa lapsia. On korona aika ja muutenkin raskasta mummoilla eristyksissä elämisen takia ja siihen päälle vielä ilmoitus aivan yllättäen ja syyttä, että on parempi ettei enää olla tekemisissä.. Siksi ajattelisin että tämä ketju on nyt tässä ja odotan ylläpidon vastausta. Meitä on paljon Sanoma Oy:n asiakkaita jotka varmasti ovat samoilla linjoilla tässä. Mummoja on ruoskittu jo tarpeeksi, tilalle vaikka neuvontapalvelu johon vastataan yksityisesti! Kiitos!
Jos ilmoitus ettei saa tavata lastenlapsia tulee ihan yllättäen ja ”ilman syytä”, niin olisiko aiheellista kysyä asiasta ilmoittajalta? Ja oikeasti katsoa sinne peiliin ja vähän miettiä sitä omaa käytöstä. Ei kukaan hetken mielijohteesta tämän ketjun perusteella katko välejä ”varmuuden vuoksi”. On se sen verran iso asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti nuo vauvat eivät kasva näkemään kuinka äiti on puhelimessa näpyttämässä viestejä tänne, somessa päivät pitkät. Vaan saavat oikeasti laatuaikaa. Myös puhelimet ja tabletit ei kuulu vauvojen ja leikki-ikäisten päiviin. Noi on oikeasti huolestuttavia ja niihin törmää paljon ammatissani sosiaalialalla.
Omat lapset 4, 5, 12 - käytän tietokonetta vain kun nukkuvat, esim laskujen maksut. Korona-uutinen eksytti tähän ketjuun. Vieras paikka. Kännykkää en muuhun kuin puheluihin. Meillä luetaan kirjoja. Hyvin on pärjätty. Hyvät suhteet anoppiin, asiallisella kommunikoinnilla pääsee pitkälle, hormonit saavat nuorista äideistä helposti vallan ja tilanne muodostuu valtataisteluksi. Tuo mummi voi mennä terapiaan, mummin vastuulta.
Nyt varmaan tulee alapeukkujen, sori siitä mutta oikeasti äidit, jos kolahti niin ehkä syytä muuttaa käytöstä.
Kultamummi olet paljastunut, älä yritä.
Toi on eri, todnäk mies. Kultamummi on oikeasti vanhempi ihminen.
Ei ole. Kultamummi kirjoittaa juuri tuolla tyylillä. Monet ilmaisut paljastavat! Kultamummi on monesti ennenkin yrittänyt esittää eri kirjoittajia tässä ketjussa, mutta aina se tyyli ja viestin aihe paljastaa. Kultamummi osaa nämä propagandan salat, eli samaa mielipidettä kun esittää monena eri kirjoittajana niin muille tulee tunne että useampikin on tätä mieltä.
En tunne itse ketään joka olisi ketjun kertomusten kanssa samaa mieltä. Tämä on ensimmäinen paikka jossa luen omin silmin suoria kehotuksia etäännyttää lasten isovanhemmat, varmuuden vuoksi jos ei syytä keksi. On omaa mielikuvitelmaasi että monet ihmiset olisivat kaltaisiasi. Enin osa kykenee media kriittisyyteen ja omaa tunteet ja empatian toisia ihmisiä kohtaan. Ellet ole huomannut niin näitä mummojen haukkumisviestejä on kirjoittanut maksimissaan 5 eri ihmistä, tarina toistuu ja toistuu, hieman muuntuen.. Läpinäkyvää, ja silti ketju vain pysyy täällä. Se kertoo jotakin sen ihmisen / ihmisten arvomaailmasta jotka ovat ylläpitäjiä. Samalla myös Sanoma Oy:n arvomaailmasta.
Missä lukee että pitäisi etäännyttää varmuuden vuoksi? En ole sellaista viestiä nähnyt. Olen lukenut tismalleen samoja tarinoita myös reditistä ja mumsnetistä, koska tämä on niin yleinen ongelma, ja sama kaava toistuu ihan kaikkialla.
On maailman tavallisin ja luonnollisin, arkisin asia että mummo tykkää lapsensa lapsesta todella paljon! Jopa niin paljon että lapsen äiti saattaa välillä miettiä että huh hei. Mutta olennaista on se että tästä on tullut ongelma vasta nyt. Ilmiö on ollut ennenkin olemassa mutta se ei ole ollut ongelma. Siitä ei olisi pitänyt tekemällä tehdä ongelmaa ja aiheuttaa kiristyneen ilmapiirin takia nimenomaan niille lapsille pahaa mieltä ja pahoinvointia. On vitsailtu hyväntahtoisesti mummojen innostuksesta ja oltu hyvillään. Lapsen oikeus on toteutunut kun hän on saanut itse päättää pitääkö mummosta vaiko ei. Nyt siihen päätökseen ei ole mahdollisuutta koska mummo on lähtökohtaisesti potkaistu ulos. Ajatelkaapa hetki niitä lapsia, joiden hyvinvoinnilla olette perustelleet kaiken mustavalkoisuuden. Miltä on tuntunut vaikka 4 vuotiaasta kun yhtäkkiä yhteys mummoon on katki ja äiti puhuu rumasti lapselle tärkeästä ihmisestä. Ette "näe metsää puilta". Minä näen rakkaitani joka päivä eli omasta puolestani en ole huolissani. On olemassa sellainen juttu kuin empatia, katso sanakirjasta jos on uusi sana..
Ennen vanhaan tehtiin kuten mummo käski, nuorilla äideillä ei ollut mitään oikeuksia sanoa vastaan, kun vanhempia piti kunnioittaa. Se ei enää mene niin. Ollaan nykyään kaikki tasavertaisia.
Tasavertaisia? Kuka päättää yksin lapsen asiat? Välittämättä kenenkään muun tunteista, edes lapsen isän tai lapsen itsensä.
Siihen on ollut syy miksi aiemmin on eletty "nokkima" järjestyksessä.Lapsen huoltaja päättää.
Ei perheen ulkopuolinen.
Perheitä on erilaisia ja erikokoisia eivätkä läheskään kaikki ajattele että isovanhemmat olisivat ulkopuolisia. On myös perheitä joissa mummi on lasten huoltaja ja on viranomaisten suositus sijoittaa lapsi tarvittaessa juuri isovanhempien luokse. https://www.lskl.fi/teemat/ehkaiseva-tyo/isovanhempien-tuki-lisaa-lapse…
Mitä sitten, kun mä en koe anoppia perheenjäseneksimutta hän kokee olevansa minun ja mieheni perheen matriarkka, HÄN jota on toteltava? Kumpi on väärässä? Kumman mielipide voittaa?
Anoppisi on miehesi äitinä samaa perhettä poikansa ja pojan isän kanssa. Sinä olet perhettä miehen kanssa mikäli asutte yhdessä avio, tai avoliitossa. Olette siten samaa perhekuntaa vaikket ole mitään biologista sukua anopillesi ja apellesi. Lapset ovat, heistä on puolet anoppiasi ja appeasi, puolet sitten sinun puolesi geenejä. On yksilöllistä miten kukin haluaa toimia, usein kypsempi ja viisaampi nainen ottaa vanhemman naisen kaverikseen ja mukaan elämänmenoon. Nuorena oma epävarmuus näkyy hysteerisenä rajojen paukutteluna. Ennen vanhaan oli hierarkia siksi että sopu säilyi isossa talossa ja sopua haluttiin viattomien lasten elämänlaadun takaamiseksi. Miettikää hetki ennen kun ihannoitte nykymenoa.
Haha, joo. Onkin tosi yleistä, että kun mies sanoo töissä työkaverilleen, että onkin kiva viikonloppu tulossa kun lähdetään perheen kanssa veneilemään niin mies tarkottaa, että veneilemään on lähdössä mies, miehen lapset, miehen vanhemmat, miehen kumppani ja kumppanin vanhemmat 😄
Vai onko se vain äitien velvollisuus sisällyttää appivanhemmat perheeseensä 🤔 Koskeeko tämä perhekuntaisuus mahdollisesti myös muita sukulaisia, vai aina vain isovanhempia isän puolelta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässä mielenkiintoinen opinnäytetyö. "Satu Heinemaa kysyi yli 700 maatalousyrittäjältä, onko heidän parisuhteensa onnellinen – monen piinana ovat tilalle jääneet appivanhemmat": https://yle.fi/uutiset/3-11309321
"Yksi kysymys Satu Heinemaan opinnäytetyössä herätti tunteita ylitse muiden. Maatalousyrittäjyys siirtyy usein polvelta seuraavalle, mutta edellinen sukupolvi saattaa jäädä samaan pihapiiriin, jopa samaan taloon asumaan." "– Siinä on monta kauhaa sopassa ja monta mielipidettä. Ennen pitkää ollaan törmäyskurssilla, Heinemaa sanoo."
"Satu Heinemaan saamissa vastauksissa nousi esiin myös maatilalta irtautumisen tärkeys. Moni kokee appivanhempien tai omien vanhempien läheisen läsnäolon piinaavaksi." ”Sukulaisten ehdoilla eläminen on rasittanut meidän elämäämme todella pitkään, mutta hiljattain tilanne on helpottunut luonnollisen poistuman kautta”, yksi vastaajista kirjoitti. ”Asuminen appivanhempien silmän alla on helvettiä”, summasi toinen tilallinen."
Pari esimerkkiä omasta perheestä: Kun parisuhteeseen tuli lapsi ja lapsia, niin suhteet appivanhempiin kiristyivät. Anoppi yritti puuttua ja sotkea ja omia lapsenlapsiaan keinoja kaihtamatta. Anoppi yritti jopa ohjailla vastasynnyttänyttä äitiä imetyksessä, vaikka ei ole omia lapsiaan imettänyt. Appiukko yritti komentaa, määräillä ja painostaa. Anoppi ja appiukko jakoivat toivomusmääräyksiä ja piinasivat perhettämme mm. puhelinsoitoilla ja yllätyskyläilyillä. Anoppi soitteli joka päivä, vaikka ei ollut mitään asiaa. Yleisesti töykeää ja v###umaista käytöstä miniää kohtaan.
Kun me - äiti ja isä - sanoimme lapsillemme "tehdään näin", niin appivanhemmat olivat oitis vänkäämässä ja lupailemassa lapsille sitä ja tätä, ohi vanhempien. Appivanhemmat ovat ahdistavia ihmisiä, en viihdy heidän seurassaan. Appivanhemmat eivät hoida meidän lapsia, koska en luota kumpaankaan enkä pidä heistä ihmisinä. On surullista, jos vaikeissa ihmissuhteissa ainut ulospääsy on "Luonnollinen poistuma auttaa".
Tunne-elämältään terveille ihmisille jälkikasvu sisältäen siis myös ne lapsenlapset ovat yleensä se maailman tärkein asia ja saavutus. Vanhemmuus ei lopu koskaan.
Ennen sentään kunnioitettiin ja kuunneltiin vanhempia ja vierailtiin puolin ja toisin luontevasti. Ei tarvitse aina olla samaa mieltä asioista mutta jonkinlainen side pitäisi olla ihan niiden lastenlastenkin vuoksi.
Isovanhemmat ja lastenlapset vanhempineen ovat toistensa voimavara tässä rajallisessa maailmassa.
51
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti nuo vauvat eivät kasva näkemään kuinka äiti on puhelimessa näpyttämässä viestejä tänne, somessa päivät pitkät. Vaan saavat oikeasti laatuaikaa. Myös puhelimet ja tabletit ei kuulu vauvojen ja leikki-ikäisten päiviin. Noi on oikeasti huolestuttavia ja niihin törmää paljon ammatissani sosiaalialalla.
Omat lapset 4, 5, 12 - käytän tietokonetta vain kun nukkuvat, esim laskujen maksut. Korona-uutinen eksytti tähän ketjuun. Vieras paikka. Kännykkää en muuhun kuin puheluihin. Meillä luetaan kirjoja. Hyvin on pärjätty. Hyvät suhteet anoppiin, asiallisella kommunikoinnilla pääsee pitkälle, hormonit saavat nuorista äideistä helposti vallan ja tilanne muodostuu valtataisteluksi. Tuo mummi voi mennä terapiaan, mummin vastuulta.
Nyt varmaan tulee alapeukkujen, sori siitä mutta oikeasti äidit, jos kolahti niin ehkä syytä muuttaa käytöstä.
Kultamummi olet paljastunut, älä yritä.
Toi on eri, todnäk mies. Kultamummi on oikeasti vanhempi ihminen.
Ei ole. Kultamummi kirjoittaa juuri tuolla tyylillä. Monet ilmaisut paljastavat! Kultamummi on monesti ennenkin yrittänyt esittää eri kirjoittajia tässä ketjussa, mutta aina se tyyli ja viestin aihe paljastaa. Kultamummi osaa nämä propagandan salat, eli samaa mielipidettä kun esittää monena eri kirjoittajana niin muille tulee tunne että useampikin on tätä mieltä.
En tunne itse ketään joka olisi ketjun kertomusten kanssa samaa mieltä. Tämä on ensimmäinen paikka jossa luen omin silmin suoria kehotuksia etäännyttää lasten isovanhemmat, varmuuden vuoksi jos ei syytä keksi. On omaa mielikuvitelmaasi että monet ihmiset olisivat kaltaisiasi. Enin osa kykenee media kriittisyyteen ja omaa tunteet ja empatian toisia ihmisiä kohtaan. Ellet ole huomannut niin näitä mummojen haukkumisviestejä on kirjoittanut maksimissaan 5 eri ihmistä, tarina toistuu ja toistuu, hieman muuntuen.. Läpinäkyvää, ja silti ketju vain pysyy täällä. Se kertoo jotakin sen ihmisen / ihmisten arvomaailmasta jotka ovat ylläpitäjiä. Samalla myös Sanoma Oy:n arvomaailmasta.
Missä lukee että pitäisi etäännyttää varmuuden vuoksi? En ole sellaista viestiä nähnyt. Olen lukenut tismalleen samoja tarinoita myös reditistä ja mumsnetistä, koska tämä on niin yleinen ongelma, ja sama kaava toistuu ihan kaikkialla.
On maailman tavallisin ja luonnollisin, arkisin asia että mummo tykkää lapsensa lapsesta todella paljon! Jopa niin paljon että lapsen äiti saattaa välillä miettiä että huh hei. Mutta olennaista on se että tästä on tullut ongelma vasta nyt. Ilmiö on ollut ennenkin olemassa mutta se ei ole ollut ongelma. Siitä ei olisi pitänyt tekemällä tehdä ongelmaa ja aiheuttaa kiristyneen ilmapiirin takia nimenomaan niille lapsille pahaa mieltä ja pahoinvointia. On vitsailtu hyväntahtoisesti mummojen innostuksesta ja oltu hyvillään. Lapsen oikeus on toteutunut kun hän on saanut itse päättää pitääkö mummosta vaiko ei. Nyt siihen päätökseen ei ole mahdollisuutta koska mummo on lähtökohtaisesti potkaistu ulos. Ajatelkaapa hetki niitä lapsia, joiden hyvinvoinnilla olette perustelleet kaiken mustavalkoisuuden. Miltä on tuntunut vaikka 4 vuotiaasta kun yhtäkkiä yhteys mummoon on katki ja äiti puhuu rumasti lapselle tärkeästä ihmisestä. Ette "näe metsää puilta". Minä näen rakkaitani joka päivä eli omasta puolestani en ole huolissani. On olemassa sellainen juttu kuin empatia, katso sanakirjasta jos on uusi sana..
Ennen vanhaan tehtiin kuten mummo käski, nuorilla äideillä ei ollut mitään oikeuksia sanoa vastaan, kun vanhempia piti kunnioittaa. Se ei enää mene niin. Ollaan nykyään kaikki tasavertaisia.
Tasavertaisia? Kuka päättää yksin lapsen asiat? Välittämättä kenenkään muun tunteista, edes lapsen isän tai lapsen itsensä.
Siihen on ollut syy miksi aiemmin on eletty "nokkima" järjestyksessä.Lapsen huoltaja päättää.
Ei perheen ulkopuolinen.
Perheitä on erilaisia ja erikokoisia eivätkä läheskään kaikki ajattele että isovanhemmat olisivat ulkopuolisia. On myös perheitä joissa mummi on lasten huoltaja ja on viranomaisten suositus sijoittaa lapsi tarvittaessa juuri isovanhempien luokse. https://www.lskl.fi/teemat/ehkaiseva-tyo/isovanhempien-tuki-lisaa-lapse…
Mitä sitten, kun mä en koe anoppia perheenjäseneksimutta hän kokee olevansa minun ja mieheni perheen matriarkka, HÄN jota on toteltava? Kumpi on väärässä? Kumman mielipide voittaa?
Anoppisi on miehesi äitinä samaa perhettä poikansa ja pojan isän kanssa. Sinä olet perhettä miehen kanssa mikäli asutte yhdessä avio, tai avoliitossa. Olette siten samaa perhekuntaa vaikket ole mitään biologista sukua anopillesi ja apellesi. Lapset ovat, heistä on puolet anoppiasi ja appeasi, puolet sitten sinun puolesi geenejä. On yksilöllistä miten kukin haluaa toimia, usein kypsempi ja viisaampi nainen ottaa vanhemman naisen kaverikseen ja mukaan elämänmenoon. Nuorena oma epävarmuus näkyy hysteerisenä rajojen paukutteluna. Ennen vanhaan oli hierarkia siksi että sopu säilyi isossa talossa ja sopua haluttiin viattomien lasten elämänlaadun takaamiseksi. Miettikää hetki ennen kun ihannoitte nykymenoa.
Haha, joo. Onkin tosi yleistä, että kun mies sanoo töissä työkaverilleen, että onkin kiva viikonloppu tulossa kun lähdetään perheen kanssa veneilemään niin mies tarkottaa, että veneilemään on lähdössä mies, miehen lapset, miehen vanhemmat, miehen kumppani ja kumppanin vanhemmat 😄
Vai onko se vain äitien velvollisuus sisällyttää appivanhemmat perheeseensä 🤔 Koskeeko tämä perhekuntaisuus mahdollisesti myös muita sukulaisia, vai aina vain isovanhempia isän puolelta?
Perhekunnan ja perhepiirin muodostuminen riippuu myös välimatkoista. Monesti lasten isän vanhemmat ovat fyysisesti likempänä vaikka kyllä tuo toimii toiseenkin suuntaan jos perheenjäsenillä on kaikilla halu toimia "yhtenä yksikkönä". Onko tuossa vastaan väittämisessä kyse lopulta siitä että alitajuisesti harmittaa vain niin hirveästi kun omassa elämässä on yksinäistä eikä tunnetta mihinkään kuulumisesta, sen tarvitsee jokainen. Meillä käydään monina viikonloppuina retkillä poikien, heidän lastensa sekä myös kumppanien voimin paitsi he hyödyntävät useasti tilaisuuden ottaa "omaa aikaa". Käyty eläintarhassa, eläinpuistossa, ihan kävelyillä maisema paikassa, vietetty aikaa, syöty yhdessä. Onpa ollut välillä ihan pieninkin mukana ja ajatella että ilman äitiänsä, mitä lie äiti ajatellut? Vielä kun minä olen häntä pääasiassa hoitanut, työnnellyt vaunuissa jyrkkiä mäkiä maisemapaikalle ja aivan oman mieleni ja harkintani mukaan katsonut ruat, vaipanvaihdot ym. ja lapsi nautti vaihtelusta, nukkui hyvin seuraavan yön. Vai johtuikohan traumoista? 😃
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä mielenkiintoinen opinnäytetyö. "Satu Heinemaa kysyi yli 700 maatalousyrittäjältä, onko heidän parisuhteensa onnellinen – monen piinana ovat tilalle jääneet appivanhemmat": https://yle.fi/uutiset/3-11309321
"Yksi kysymys Satu Heinemaan opinnäytetyössä herätti tunteita ylitse muiden. Maatalousyrittäjyys siirtyy usein polvelta seuraavalle, mutta edellinen sukupolvi saattaa jäädä samaan pihapiiriin, jopa samaan taloon asumaan." "– Siinä on monta kauhaa sopassa ja monta mielipidettä. Ennen pitkää ollaan törmäyskurssilla, Heinemaa sanoo."
"Satu Heinemaan saamissa vastauksissa nousi esiin myös maatilalta irtautumisen tärkeys. Moni kokee appivanhempien tai omien vanhempien läheisen läsnäolon piinaavaksi." ”Sukulaisten ehdoilla eläminen on rasittanut meidän elämäämme todella pitkään, mutta hiljattain tilanne on helpottunut luonnollisen poistuman kautta”, yksi vastaajista kirjoitti. ”Asuminen appivanhempien silmän alla on helvettiä”, summasi toinen tilallinen."
Pari esimerkkiä omasta perheestä: Kun parisuhteeseen tuli lapsi ja lapsia, niin suhteet appivanhempiin kiristyivät. Anoppi yritti puuttua ja sotkea ja omia lapsenlapsiaan keinoja kaihtamatta. Anoppi yritti jopa ohjailla vastasynnyttänyttä äitiä imetyksessä, vaikka ei ole omia lapsiaan imettänyt. Appiukko yritti komentaa, määräillä ja painostaa. Anoppi ja appiukko jakoivat toivomusmääräyksiä ja piinasivat perhettämme mm. puhelinsoitoilla ja yllätyskyläilyillä. Anoppi soitteli joka päivä, vaikka ei ollut mitään asiaa. Yleisesti töykeää ja v###umaista käytöstä miniää kohtaan.
Kun me - äiti ja isä - sanoimme lapsillemme "tehdään näin", niin appivanhemmat olivat oitis vänkäämässä ja lupailemassa lapsille sitä ja tätä, ohi vanhempien. Appivanhemmat ovat ahdistavia ihmisiä, en viihdy heidän seurassaan. Appivanhemmat eivät hoida meidän lapsia, koska en luota kumpaankaan enkä pidä heistä ihmisinä. On surullista, jos vaikeissa ihmissuhteissa ainut ulospääsy on "Luonnollinen poistuma auttaa".
Tunne-elämältään terveille ihmisille jälkikasvu sisältäen siis myös ne lapsenlapset ovat yleensä se maailman tärkein asia ja saavutus. Vanhemmuus ei lopu koskaan.
Ennen sentään kunnioitettiin ja kuunneltiin vanhempia ja vierailtiin puolin ja toisin luontevasti. Ei tarvitse aina olla samaa mieltä asioista mutta jonkinlainen side pitäisi olla ihan niiden lastenlastenkin vuoksi.
Isovanhemmat ja lastenlapset vanhempineen ovat toistensa voimavara tässä rajallisessa maailmassa.
51
Kyllä mekin vierailtiin ja vieraillaan vieläkin. Myöskin kunnioitetaan ja kuunnellaan. Lapsena kävin itse jopa isoisoäitini luona säännöllisesti, ihan omatoimisesti ilman äitiänikin, koska hän oli mukava kaikille, ja kunnioituksen arvoinen. Kaikki tosin eivät ole sitä, isänpuoleisella isoäitillä ei ollut kenestäkään mitään hyvää sanottavaa, enkä ole missään tekemisissä hänen kanssaan. Se kunnioitus pitää ansaita.
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin löytää sen alkuperäisen kultamummin viestin jossa kertoo ylpeästi kuinka lapsenlapset ovat nimenneet hänet kultamummiksi :D:D todella uskottavaa
Viesti 4511 sivulla 222 🙂 ei varmaan ensimmäinen viesti kultamummilta, mutta oiskohan kuitenkin eka kerta kun nimitystä käytetään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä mielenkiintoinen opinnäytetyö. "Satu Heinemaa kysyi yli 700 maatalousyrittäjältä, onko heidän parisuhteensa onnellinen – monen piinana ovat tilalle jääneet appivanhemmat": https://yle.fi/uutiset/3-11309321
"Yksi kysymys Satu Heinemaan opinnäytetyössä herätti tunteita ylitse muiden. Maatalousyrittäjyys siirtyy usein polvelta seuraavalle, mutta edellinen sukupolvi saattaa jäädä samaan pihapiiriin, jopa samaan taloon asumaan." "– Siinä on monta kauhaa sopassa ja monta mielipidettä. Ennen pitkää ollaan törmäyskurssilla, Heinemaa sanoo."
"Satu Heinemaan saamissa vastauksissa nousi esiin myös maatilalta irtautumisen tärkeys. Moni kokee appivanhempien tai omien vanhempien läheisen läsnäolon piinaavaksi." ”Sukulaisten ehdoilla eläminen on rasittanut meidän elämäämme todella pitkään, mutta hiljattain tilanne on helpottunut luonnollisen poistuman kautta”, yksi vastaajista kirjoitti. ”Asuminen appivanhempien silmän alla on helvettiä”, summasi toinen tilallinen."
Pari esimerkkiä omasta perheestä: Kun parisuhteeseen tuli lapsi ja lapsia, niin suhteet appivanhempiin kiristyivät. Anoppi yritti puuttua ja sotkea ja omia lapsenlapsiaan keinoja kaihtamatta. Anoppi yritti jopa ohjailla vastasynnyttänyttä äitiä imetyksessä, vaikka ei ole omia lapsiaan imettänyt. Appiukko yritti komentaa, määräillä ja painostaa. Anoppi ja appiukko jakoivat toivomusmääräyksiä ja piinasivat perhettämme mm. puhelinsoitoilla ja yllätyskyläilyillä. Anoppi soitteli joka päivä, vaikka ei ollut mitään asiaa. Yleisesti töykeää ja v###umaista käytöstä miniää kohtaan.
Kun me - äiti ja isä - sanoimme lapsillemme "tehdään näin", niin appivanhemmat olivat oitis vänkäämässä ja lupailemassa lapsille sitä ja tätä, ohi vanhempien. Appivanhemmat ovat ahdistavia ihmisiä, en viihdy heidän seurassaan. Appivanhemmat eivät hoida meidän lapsia, koska en luota kumpaankaan enkä pidä heistä ihmisinä. On surullista, jos vaikeissa ihmissuhteissa ainut ulospääsy on "Luonnollinen poistuma auttaa".
Tunne-elämältään terveille ihmisille jälkikasvu sisältäen siis myös ne lapsenlapset ovat yleensä se maailman tärkein asia ja saavutus. Vanhemmuus ei lopu koskaan.
Ennen sentään kunnioitettiin ja kuunneltiin vanhempia ja vierailtiin puolin ja toisin luontevasti. Ei tarvitse aina olla samaa mieltä asioista mutta jonkinlainen side pitäisi olla ihan niiden lastenlastenkin vuoksi.
Isovanhemmat ja lastenlapset vanhempineen ovat toistensa voimavara tässä rajallisessa maailmassa.
51
Va nhemmuus ei ehkä lopu koskaan mutta terve vanhemmuus muuttaa muotoaan lasten kasvaessa.
Ja lastenlasten vanhempia isovanhemmat eivät ole koskaan, eivätkä näiden perheenjäseniä. Vaan sukulaisia.
Ja juurihan tuo tutkimus kertoo että sama ongelma on vallinnut aina. Minun anoppini ihan sanoitti sen sanomalla, että hänen anoppinsa oli hänelle hirveä - nyt hänellä on oikeus olla hirveä minulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti nuo vauvat eivät kasva näkemään kuinka äiti on puhelimessa näpyttämässä viestejä tänne, somessa päivät pitkät. Vaan saavat oikeasti laatuaikaa. Myös puhelimet ja tabletit ei kuulu vauvojen ja leikki-ikäisten päiviin. Noi on oikeasti huolestuttavia ja niihin törmää paljon ammatissani sosiaalialalla.
Omat lapset 4, 5, 12 - käytän tietokonetta vain kun nukkuvat, esim laskujen maksut. Korona-uutinen eksytti tähän ketjuun. Vieras paikka. Kännykkää en muuhun kuin puheluihin. Meillä luetaan kirjoja. Hyvin on pärjätty. Hyvät suhteet anoppiin, asiallisella kommunikoinnilla pääsee pitkälle, hormonit saavat nuorista äideistä helposti vallan ja tilanne muodostuu valtataisteluksi. Tuo mummi voi mennä terapiaan, mummin vastuulta.
Nyt varmaan tulee alapeukkujen, sori siitä mutta oikeasti äidit, jos kolahti niin ehkä syytä muuttaa käytöstä.
Kultamummi olet paljastunut, älä yritä.
Toi on eri, todnäk mies. Kultamummi on oikeasti vanhempi ihminen.
Ei ole. Kultamummi kirjoittaa juuri tuolla tyylillä. Monet ilmaisut paljastavat! Kultamummi on monesti ennenkin yrittänyt esittää eri kirjoittajia tässä ketjussa, mutta aina se tyyli ja viestin aihe paljastaa. Kultamummi osaa nämä propagandan salat, eli samaa mielipidettä kun esittää monena eri kirjoittajana niin muille tulee tunne että useampikin on tätä mieltä.
En tunne itse ketään joka olisi ketjun kertomusten kanssa samaa mieltä. Tämä on ensimmäinen paikka jossa luen omin silmin suoria kehotuksia etäännyttää lasten isovanhemmat, varmuuden vuoksi jos ei syytä keksi. On omaa mielikuvitelmaasi että monet ihmiset olisivat kaltaisiasi. Enin osa kykenee media kriittisyyteen ja omaa tunteet ja empatian toisia ihmisiä kohtaan. Ellet ole huomannut niin näitä mummojen haukkumisviestejä on kirjoittanut maksimissaan 5 eri ihmistä, tarina toistuu ja toistuu, hieman muuntuen.. Läpinäkyvää, ja silti ketju vain pysyy täällä. Se kertoo jotakin sen ihmisen / ihmisten arvomaailmasta jotka ovat ylläpitäjiä. Samalla myös Sanoma Oy:n arvomaailmasta.
Missä lukee että pitäisi etäännyttää varmuuden vuoksi? En ole sellaista viestiä nähnyt. Olen lukenut tismalleen samoja tarinoita myös reditistä ja mumsnetistä, koska tämä on niin yleinen ongelma, ja sama kaava toistuu ihan kaikkialla.
On maailman tavallisin ja luonnollisin, arkisin asia että mummo tykkää lapsensa lapsesta todella paljon! Jopa niin paljon että lapsen äiti saattaa välillä miettiä että huh hei. Mutta olennaista on se että tästä on tullut ongelma vasta nyt. Ilmiö on ollut ennenkin olemassa mutta se ei ole ollut ongelma. Siitä ei olisi pitänyt tekemällä tehdä ongelmaa ja aiheuttaa kiristyneen ilmapiirin takia nimenomaan niille lapsille pahaa mieltä ja pahoinvointia. On vitsailtu hyväntahtoisesti mummojen innostuksesta ja oltu hyvillään. Lapsen oikeus on toteutunut kun hän on saanut itse päättää pitääkö mummosta vaiko ei. Nyt siihen päätökseen ei ole mahdollisuutta koska mummo on lähtökohtaisesti potkaistu ulos. Ajatelkaapa hetki niitä lapsia, joiden hyvinvoinnilla olette perustelleet kaiken mustavalkoisuuden. Miltä on tuntunut vaikka 4 vuotiaasta kun yhtäkkiä yhteys mummoon on katki ja äiti puhuu rumasti lapselle tärkeästä ihmisestä. Ette "näe metsää puilta". Minä näen rakkaitani joka päivä eli omasta puolestani en ole huolissani. On olemassa sellainen juttu kuin empatia, katso sanakirjasta jos on uusi sana..
Ennen vanhaan tehtiin kuten mummo käski, nuorilla äideillä ei ollut mitään oikeuksia sanoa vastaan, kun vanhempia piti kunnioittaa. Se ei enää mene niin. Ollaan nykyään kaikki tasavertaisia.
Tasavertaisia? Kuka päättää yksin lapsen asiat? Välittämättä kenenkään muun tunteista, edes lapsen isän tai lapsen itsensä.
Siihen on ollut syy miksi aiemmin on eletty "nokkima" järjestyksessä.Lapsen huoltaja päättää.
Ei perheen ulkopuolinen.
Perheitä on erilaisia ja erikokoisia eivätkä läheskään kaikki ajattele että isovanhemmat olisivat ulkopuolisia. On myös perheitä joissa mummi on lasten huoltaja ja on viranomaisten suositus sijoittaa lapsi tarvittaessa juuri isovanhempien luokse. https://www.lskl.fi/teemat/ehkaiseva-tyo/isovanhempien-tuki-lisaa-lapse…
Mitä sitten, kun mä en koe anoppia perheenjäseneksimutta hän kokee olevansa minun ja mieheni perheen matriarkka, HÄN jota on toteltava? Kumpi on väärässä? Kumman mielipide voittaa?
Anoppisi on miehesi äitinä samaa perhettä poikansa ja pojan isän kanssa. Sinä olet perhettä miehen kanssa mikäli asutte yhdessä avio, tai avoliitossa. Olette siten samaa perhekuntaa vaikket ole mitään biologista sukua anopillesi ja apellesi. Lapset ovat, heistä on puolet anoppiasi ja appeasi, puolet sitten sinun puolesi geenejä. On yksilöllistä miten kukin haluaa toimia, usein kypsempi ja viisaampi nainen ottaa vanhemman naisen kaverikseen ja mukaan elämänmenoon. Nuorena oma epävarmuus näkyy hysteerisenä rajojen paukutteluna. Ennen vanhaan oli hierarkia siksi että sopu säilyi isossa talossa ja sopua haluttiin viattomien lasten elämänlaadun takaamiseksi. Miettikää hetki ennen kun ihannoitte nykymenoa.
Haha, joo. Onkin tosi yleistä, että kun mies sanoo töissä työkaverilleen, että onkin kiva viikonloppu tulossa kun lähdetään perheen kanssa veneilemään niin mies tarkottaa, että veneilemään on lähdössä mies, miehen lapset, miehen vanhemmat, miehen kumppani ja kumppanin vanhemmat 😄
Vai onko se vain äitien velvollisuus sisällyttää appivanhemmat perheeseensä 🤔 Koskeeko tämä perhekuntaisuus mahdollisesti myös muita sukulaisia, vai aina vain isovanhempia isän puolelta?
Perhekunnan ja perhepiirin muodostuminen riippuu myös välimatkoista. Monesti lasten isän vanhemmat ovat fyysisesti likempänä vaikka kyllä tuo toimii toiseenkin suuntaan jos perheenjäsenillä on kaikilla halu toimia "yhtenä yksikkönä". Onko tuossa vastaan väittämisessä kyse lopulta siitä että alitajuisesti harmittaa vain niin hirveästi kun omassa elämässä on yksinäistä eikä tunnetta mihinkään kuulumisesta, sen tarvitsee jokainen. Meillä käydään monina viikonloppuina retkillä poikien, heidän lastensa sekä myös kumppanien voimin paitsi he hyödyntävät useasti tilaisuuden ottaa "omaa aikaa". Käyty eläintarhassa, eläinpuistossa, ihan kävelyillä maisema paikassa, vietetty aikaa, syöty yhdessä. Onpa ollut välillä ihan pieninkin mukana ja ajatella että ilman äitiänsä, mitä lie äiti ajatellut? Vielä kun minä olen häntä pääasiassa hoitanut, työnnellyt vaunuissa jyrkkiä mäkiä maisemapaikalle ja aivan oman mieleni ja harkintani mukaan katsonut ruat, vaipanvaihdot ym. ja lapsi nautti vaihtelusta, nukkui hyvin seuraavan yön. Vai johtuikohan traumoista? 😃
Sori ohis mutta mitä eroa on eläintarhalla ja eläinpuistolla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti nuo vauvat eivät kasva näkemään kuinka äiti on puhelimessa näpyttämässä viestejä tänne, somessa päivät pitkät. Vaan saavat oikeasti laatuaikaa. Myös puhelimet ja tabletit ei kuulu vauvojen ja leikki-ikäisten päiviin. Noi on oikeasti huolestuttavia ja niihin törmää paljon ammatissani sosiaalialalla.
Omat lapset 4, 5, 12 - käytän tietokonetta vain kun nukkuvat, esim laskujen maksut. Korona-uutinen eksytti tähän ketjuun. Vieras paikka. Kännykkää en muuhun kuin puheluihin. Meillä luetaan kirjoja. Hyvin on pärjätty. Hyvät suhteet anoppiin, asiallisella kommunikoinnilla pääsee pitkälle, hormonit saavat nuorista äideistä helposti vallan ja tilanne muodostuu valtataisteluksi. Tuo mummi voi mennä terapiaan, mummin vastuulta.
Nyt varmaan tulee alapeukkujen, sori siitä mutta oikeasti äidit, jos kolahti niin ehkä syytä muuttaa käytöstä.
Kultamummi olet paljastunut, älä yritä.
Toi on eri, todnäk mies. Kultamummi on oikeasti vanhempi ihminen.
Ei ole. Kultamummi kirjoittaa juuri tuolla tyylillä. Monet ilmaisut paljastavat! Kultamummi on monesti ennenkin yrittänyt esittää eri kirjoittajia tässä ketjussa, mutta aina se tyyli ja viestin aihe paljastaa. Kultamummi osaa nämä propagandan salat, eli samaa mielipidettä kun esittää monena eri kirjoittajana niin muille tulee tunne että useampikin on tätä mieltä.
En tunne itse ketään joka olisi ketjun kertomusten kanssa samaa mieltä. Tämä on ensimmäinen paikka jossa luen omin silmin suoria kehotuksia etäännyttää lasten isovanhemmat, varmuuden vuoksi jos ei syytä keksi. On omaa mielikuvitelmaasi että monet ihmiset olisivat kaltaisiasi. Enin osa kykenee media kriittisyyteen ja omaa tunteet ja empatian toisia ihmisiä kohtaan. Ellet ole huomannut niin näitä mummojen haukkumisviestejä on kirjoittanut maksimissaan 5 eri ihmistä, tarina toistuu ja toistuu, hieman muuntuen.. Läpinäkyvää, ja silti ketju vain pysyy täällä. Se kertoo jotakin sen ihmisen / ihmisten arvomaailmasta jotka ovat ylläpitäjiä. Samalla myös Sanoma Oy:n arvomaailmasta.
Missä lukee että pitäisi etäännyttää varmuuden vuoksi? En ole sellaista viestiä nähnyt. Olen lukenut tismalleen samoja tarinoita myös reditistä ja mumsnetistä, koska tämä on niin yleinen ongelma, ja sama kaava toistuu ihan kaikkialla.
On maailman tavallisin ja luonnollisin, arkisin asia että mummo tykkää lapsensa lapsesta todella paljon! Jopa niin paljon että lapsen äiti saattaa välillä miettiä että huh hei. Mutta olennaista on se että tästä on tullut ongelma vasta nyt. Ilmiö on ollut ennenkin olemassa mutta se ei ole ollut ongelma. Siitä ei olisi pitänyt tekemällä tehdä ongelmaa ja aiheuttaa kiristyneen ilmapiirin takia nimenomaan niille lapsille pahaa mieltä ja pahoinvointia. On vitsailtu hyväntahtoisesti mummojen innostuksesta ja oltu hyvillään. Lapsen oikeus on toteutunut kun hän on saanut itse päättää pitääkö mummosta vaiko ei. Nyt siihen päätökseen ei ole mahdollisuutta koska mummo on lähtökohtaisesti potkaistu ulos. Ajatelkaapa hetki niitä lapsia, joiden hyvinvoinnilla olette perustelleet kaiken mustavalkoisuuden. Miltä on tuntunut vaikka 4 vuotiaasta kun yhtäkkiä yhteys mummoon on katki ja äiti puhuu rumasti lapselle tärkeästä ihmisestä. Ette "näe metsää puilta". Minä näen rakkaitani joka päivä eli omasta puolestani en ole huolissani. On olemassa sellainen juttu kuin empatia, katso sanakirjasta jos on uusi sana..
Ennen vanhaan tehtiin kuten mummo käski, nuorilla äideillä ei ollut mitään oikeuksia sanoa vastaan, kun vanhempia piti kunnioittaa. Se ei enää mene niin. Ollaan nykyään kaikki tasavertaisia.
Tasavertaisia? Kuka päättää yksin lapsen asiat? Välittämättä kenenkään muun tunteista, edes lapsen isän tai lapsen itsensä.
Siihen on ollut syy miksi aiemmin on eletty "nokkima" järjestyksessä.Lapsen huoltaja päättää.
Ei perheen ulkopuolinen.
Perheitä on erilaisia ja erikokoisia eivätkä läheskään kaikki ajattele että isovanhemmat olisivat ulkopuolisia. On myös perheitä joissa mummi on lasten huoltaja ja on viranomaisten suositus sijoittaa lapsi tarvittaessa juuri isovanhempien luokse. https://www.lskl.fi/teemat/ehkaiseva-tyo/isovanhempien-tuki-lisaa-lapse…
Mitä sitten, kun mä en koe anoppia perheenjäseneksimutta hän kokee olevansa minun ja mieheni perheen matriarkka, HÄN jota on toteltava? Kumpi on väärässä? Kumman mielipide voittaa?
Anoppisi on miehesi äitinä samaa perhettä poikansa ja pojan isän kanssa. Sinä olet perhettä miehen kanssa mikäli asutte yhdessä avio, tai avoliitossa. Olette siten samaa perhekuntaa vaikket ole mitään biologista sukua anopillesi ja apellesi. Lapset ovat, heistä on puolet anoppiasi ja appeasi, puolet sitten sinun puolesi geenejä. On yksilöllistä miten kukin haluaa toimia, usein kypsempi ja viisaampi nainen ottaa vanhemman naisen kaverikseen ja mukaan elämänmenoon. Nuorena oma epävarmuus näkyy hysteerisenä rajojen paukutteluna. Ennen vanhaan oli hierarkia siksi että sopu säilyi isossa talossa ja sopua haluttiin viattomien lasten elämänlaadun takaamiseksi. Miettikää hetki ennen kun ihannoitte nykymenoa.
Haha, joo. Onkin tosi yleistä, että kun mies sanoo töissä työkaverilleen, että onkin kiva viikonloppu tulossa kun lähdetään perheen kanssa veneilemään niin mies tarkottaa, että veneilemään on lähdössä mies, miehen lapset, miehen vanhemmat, miehen kumppani ja kumppanin vanhemmat 😄
Vai onko se vain äitien velvollisuus sisällyttää appivanhemmat perheeseensä 🤔 Koskeeko tämä perhekuntaisuus mahdollisesti myös muita sukulaisia, vai aina vain isovanhempia isän puolelta?
Perhekunnan ja perhepiirin muodostuminen riippuu myös välimatkoista. Monesti lasten isän vanhemmat ovat fyysisesti likempänä vaikka kyllä tuo toimii toiseenkin suuntaan jos perheenjäsenillä on kaikilla halu toimia "yhtenä yksikkönä". Onko tuossa vastaan väittämisessä kyse lopulta siitä että alitajuisesti harmittaa vain niin hirveästi kun omassa elämässä on yksinäistä eikä tunnetta mihinkään kuulumisesta, sen tarvitsee jokainen. Meillä käydään monina viikonloppuina retkillä poikien, heidän lastensa sekä myös kumppanien voimin paitsi he hyödyntävät useasti tilaisuuden ottaa "omaa aikaa". Käyty eläintarhassa, eläinpuistossa, ihan kävelyillä maisema paikassa, vietetty aikaa, syöty yhdessä. Onpa ollut välillä ihan pieninkin mukana ja ajatella että ilman äitiänsä, mitä lie äiti ajatellut? Vielä kun minä olen häntä pääasiassa hoitanut, työnnellyt vaunuissa jyrkkiä mäkiä maisemapaikalle ja aivan oman mieleni ja harkintani mukaan katsonut ruat, vaipanvaihdot ym. ja lapsi nautti vaihtelusta, nukkui hyvin seuraavan yön. Vai johtuikohan traumoista? 😃
Sori ohis mutta mitä eroa on eläintarhalla ja eläinpuistolla?
Oletko käynyt koulua. Eläintarhassa on kalterit ja eläinpuistossa on luonnon näköistä ja eläimet liikkuvat "vapaana".
Joo kyllä. Pitää kunnioittaa, koska vanhempi. Ei sillä niin väliä, vaikka kotisi remontti venyy, koska työpäiväsi aikana appiukko on käynyt antamassa kirvesmiehelle uudet ohjeet. Ei se mitään, jos lapsen henki vaarantuu, koska isovanhempia ei suomen lait koske. Ei se mitään, että vauvan vanhemmista levitellään valheita kylillä ja heitä alistetaan heidän omassa kodissaan. Kyllä kuitenkin aina on hyvä, että isovanhempia kunnioitetaan ja totellaan. Ei kun mites se menikään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti nuo vauvat eivät kasva näkemään kuinka äiti on puhelimessa näpyttämässä viestejä tänne, somessa päivät pitkät. Vaan saavat oikeasti laatuaikaa. Myös puhelimet ja tabletit ei kuulu vauvojen ja leikki-ikäisten päiviin. Noi on oikeasti huolestuttavia ja niihin törmää paljon ammatissani sosiaalialalla.
Omat lapset 4, 5, 12 - käytän tietokonetta vain kun nukkuvat, esim laskujen maksut. Korona-uutinen eksytti tähän ketjuun. Vieras paikka. Kännykkää en muuhun kuin puheluihin. Meillä luetaan kirjoja. Hyvin on pärjätty. Hyvät suhteet anoppiin, asiallisella kommunikoinnilla pääsee pitkälle, hormonit saavat nuorista äideistä helposti vallan ja tilanne muodostuu valtataisteluksi. Tuo mummi voi mennä terapiaan, mummin vastuulta.
Nyt varmaan tulee alapeukkujen, sori siitä mutta oikeasti äidit, jos kolahti niin ehkä syytä muuttaa käytöstä.
Kultamummi olet paljastunut, älä yritä.
Toi on eri, todnäk mies. Kultamummi on oikeasti vanhempi ihminen.
Ei ole. Kultamummi kirjoittaa juuri tuolla tyylillä. Monet ilmaisut paljastavat! Kultamummi on monesti ennenkin yrittänyt esittää eri kirjoittajia tässä ketjussa, mutta aina se tyyli ja viestin aihe paljastaa. Kultamummi osaa nämä propagandan salat, eli samaa mielipidettä kun esittää monena eri kirjoittajana niin muille tulee tunne että useampikin on tätä mieltä.
En tunne itse ketään joka olisi ketjun kertomusten kanssa samaa mieltä. Tämä on ensimmäinen paikka jossa luen omin silmin suoria kehotuksia etäännyttää lasten isovanhemmat, varmuuden vuoksi jos ei syytä keksi. On omaa mielikuvitelmaasi että monet ihmiset olisivat kaltaisiasi. Enin osa kykenee media kriittisyyteen ja omaa tunteet ja empatian toisia ihmisiä kohtaan. Ellet ole huomannut niin näitä mummojen haukkumisviestejä on kirjoittanut maksimissaan 5 eri ihmistä, tarina toistuu ja toistuu, hieman muuntuen.. Läpinäkyvää, ja silti ketju vain pysyy täällä. Se kertoo jotakin sen ihmisen / ihmisten arvomaailmasta jotka ovat ylläpitäjiä. Samalla myös Sanoma Oy:n arvomaailmasta.
Missä lukee että pitäisi etäännyttää varmuuden vuoksi? En ole sellaista viestiä nähnyt. Olen lukenut tismalleen samoja tarinoita myös reditistä ja mumsnetistä, koska tämä on niin yleinen ongelma, ja sama kaava toistuu ihan kaikkialla.
On maailman tavallisin ja luonnollisin, arkisin asia että mummo tykkää lapsensa lapsesta todella paljon! Jopa niin paljon että lapsen äiti saattaa välillä miettiä että huh hei. Mutta olennaista on se että tästä on tullut ongelma vasta nyt. Ilmiö on ollut ennenkin olemassa mutta se ei ole ollut ongelma. Siitä ei olisi pitänyt tekemällä tehdä ongelmaa ja aiheuttaa kiristyneen ilmapiirin takia nimenomaan niille lapsille pahaa mieltä ja pahoinvointia. On vitsailtu hyväntahtoisesti mummojen innostuksesta ja oltu hyvillään. Lapsen oikeus on toteutunut kun hän on saanut itse päättää pitääkö mummosta vaiko ei. Nyt siihen päätökseen ei ole mahdollisuutta koska mummo on lähtökohtaisesti potkaistu ulos. Ajatelkaapa hetki niitä lapsia, joiden hyvinvoinnilla olette perustelleet kaiken mustavalkoisuuden. Miltä on tuntunut vaikka 4 vuotiaasta kun yhtäkkiä yhteys mummoon on katki ja äiti puhuu rumasti lapselle tärkeästä ihmisestä. Ette "näe metsää puilta". Minä näen rakkaitani joka päivä eli omasta puolestani en ole huolissani. On olemassa sellainen juttu kuin empatia, katso sanakirjasta jos on uusi sana..
Ennen vanhaan tehtiin kuten mummo käski, nuorilla äideillä ei ollut mitään oikeuksia sanoa vastaan, kun vanhempia piti kunnioittaa. Se ei enää mene niin. Ollaan nykyään kaikki tasavertaisia.
Tasavertaisia? Kuka päättää yksin lapsen asiat? Välittämättä kenenkään muun tunteista, edes lapsen isän tai lapsen itsensä.
Siihen on ollut syy miksi aiemmin on eletty "nokkima" järjestyksessä.Lapsen huoltaja päättää.
Ei perheen ulkopuolinen.
Perheitä on erilaisia ja erikokoisia eivätkä läheskään kaikki ajattele että isovanhemmat olisivat ulkopuolisia. On myös perheitä joissa mummi on lasten huoltaja ja on viranomaisten suositus sijoittaa lapsi tarvittaessa juuri isovanhempien luokse. https://www.lskl.fi/teemat/ehkaiseva-tyo/isovanhempien-tuki-lisaa-lapse…
Mitä sitten, kun mä en koe anoppia perheenjäseneksimutta hän kokee olevansa minun ja mieheni perheen matriarkka, HÄN jota on toteltava? Kumpi on väärässä? Kumman mielipide voittaa?
Anoppisi on miehesi äitinä samaa perhettä poikansa ja pojan isän kanssa. Sinä olet perhettä miehen kanssa mikäli asutte yhdessä avio, tai avoliitossa. Olette siten samaa perhekuntaa vaikket ole mitään biologista sukua anopillesi ja apellesi. Lapset ovat, heistä on puolet anoppiasi ja appeasi, puolet sitten sinun puolesi geenejä. On yksilöllistä miten kukin haluaa toimia, usein kypsempi ja viisaampi nainen ottaa vanhemman naisen kaverikseen ja mukaan elämänmenoon. Nuorena oma epävarmuus näkyy hysteerisenä rajojen paukutteluna. Ennen vanhaan oli hierarkia siksi että sopu säilyi isossa talossa ja sopua haluttiin viattomien lasten elämänlaadun takaamiseksi. Miettikää hetki ennen kun ihannoitte nykymenoa.
Haha, joo. Onkin tosi yleistä, että kun mies sanoo töissä työkaverilleen, että onkin kiva viikonloppu tulossa kun lähdetään perheen kanssa veneilemään niin mies tarkottaa, että veneilemään on lähdössä mies, miehen lapset, miehen vanhemmat, miehen kumppani ja kumppanin vanhemmat 😄
Vai onko se vain äitien velvollisuus sisällyttää appivanhemmat perheeseensä 🤔 Koskeeko tämä perhekuntaisuus mahdollisesti myös muita sukulaisia, vai aina vain isovanhempia isän puolelta?
Perhekunnan ja perhepiirin muodostuminen riippuu myös välimatkoista. Monesti lasten isän vanhemmat ovat fyysisesti likempänä vaikka kyllä tuo toimii toiseenkin suuntaan jos perheenjäsenillä on kaikilla halu toimia "yhtenä yksikkönä". Onko tuossa vastaan väittämisessä kyse lopulta siitä että alitajuisesti harmittaa vain niin hirveästi kun omassa elämässä on yksinäistä eikä tunnetta mihinkään kuulumisesta, sen tarvitsee jokainen. Meillä käydään monina viikonloppuina retkillä poikien, heidän lastensa sekä myös kumppanien voimin paitsi he hyödyntävät useasti tilaisuuden ottaa "omaa aikaa". Käyty eläintarhassa, eläinpuistossa, ihan kävelyillä maisema paikassa, vietetty aikaa, syöty yhdessä. Onpa ollut välillä ihan pieninkin mukana ja ajatella että ilman äitiänsä, mitä lie äiti ajatellut? Vielä kun minä olen häntä pääasiassa hoitanut, työnnellyt vaunuissa jyrkkiä mäkiä maisemapaikalle ja aivan oman mieleni ja harkintani mukaan katsonut ruat, vaipanvaihdot ym. ja lapsi nautti vaihtelusta, nukkui hyvin seuraavan yön. Vai johtuikohan traumoista? 😃
Hyvin olet hoitanut asiasi sitten. Meillä kun anoppi ei hoida, eikä välitä vauvan tarpeista, niin silloin se ei mene niin hyvin kun teillä. En voi muuta enää sanoa, tämä juttu on nyt selitetty niin monta kertaa eikä näköjään mee perille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä mielenkiintoinen opinnäytetyö. "Satu Heinemaa kysyi yli 700 maatalousyrittäjältä, onko heidän parisuhteensa onnellinen – monen piinana ovat tilalle jääneet appivanhemmat": https://yle.fi/uutiset/3-11309321
"Yksi kysymys Satu Heinemaan opinnäytetyössä herätti tunteita ylitse muiden. Maatalousyrittäjyys siirtyy usein polvelta seuraavalle, mutta edellinen sukupolvi saattaa jäädä samaan pihapiiriin, jopa samaan taloon asumaan." "– Siinä on monta kauhaa sopassa ja monta mielipidettä. Ennen pitkää ollaan törmäyskurssilla, Heinemaa sanoo."
"Satu Heinemaan saamissa vastauksissa nousi esiin myös maatilalta irtautumisen tärkeys. Moni kokee appivanhempien tai omien vanhempien läheisen läsnäolon piinaavaksi." ”Sukulaisten ehdoilla eläminen on rasittanut meidän elämäämme todella pitkään, mutta hiljattain tilanne on helpottunut luonnollisen poistuman kautta”, yksi vastaajista kirjoitti. ”Asuminen appivanhempien silmän alla on helvettiä”, summasi toinen tilallinen."
Pari esimerkkiä omasta perheestä: Kun parisuhteeseen tuli lapsi ja lapsia, niin suhteet appivanhempiin kiristyivät. Anoppi yritti puuttua ja sotkea ja omia lapsenlapsiaan keinoja kaihtamatta. Anoppi yritti jopa ohjailla vastasynnyttänyttä äitiä imetyksessä, vaikka ei ole omia lapsiaan imettänyt. Appiukko yritti komentaa, määräillä ja painostaa. Anoppi ja appiukko jakoivat toivomusmääräyksiä ja piinasivat perhettämme mm. puhelinsoitoilla ja yllätyskyläilyillä. Anoppi soitteli joka päivä, vaikka ei ollut mitään asiaa. Yleisesti töykeää ja v###umaista käytöstä miniää kohtaan.
Kun me - äiti ja isä - sanoimme lapsillemme "tehdään näin", niin appivanhemmat olivat oitis vänkäämässä ja lupailemassa lapsille sitä ja tätä, ohi vanhempien. Appivanhemmat ovat ahdistavia ihmisiä, en viihdy heidän seurassaan. Appivanhemmat eivät hoida meidän lapsia, koska en luota kumpaankaan enkä pidä heistä ihmisinä. On surullista, jos vaikeissa ihmissuhteissa ainut ulospääsy on "Luonnollinen poistuma auttaa".
Tunne-elämältään terveille ihmisille jälkikasvu sisältäen siis myös ne lapsenlapset ovat yleensä se maailman tärkein asia ja saavutus. Vanhemmuus ei lopu koskaan.
Ennen sentään kunnioitettiin ja kuunneltiin vanhempia ja vierailtiin puolin ja toisin luontevasti. Ei tarvitse aina olla samaa mieltä asioista mutta jonkinlainen side pitäisi olla ihan niiden lastenlastenkin vuoksi.
Isovanhemmat ja lastenlapset vanhempineen ovat toistensa voimavara tässä rajallisessa maailmassa.
51
Mitä voimavaraa se kyttäävä, mitätöivä ja ivallinen mummu tuottaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä mielenkiintoinen opinnäytetyö. "Satu Heinemaa kysyi yli 700 maatalousyrittäjältä, onko heidän parisuhteensa onnellinen – monen piinana ovat tilalle jääneet appivanhemmat": https://yle.fi/uutiset/3-11309321
"Yksi kysymys Satu Heinemaan opinnäytetyössä herätti tunteita ylitse muiden. Maatalousyrittäjyys siirtyy usein polvelta seuraavalle, mutta edellinen sukupolvi saattaa jäädä samaan pihapiiriin, jopa samaan taloon asumaan." "– Siinä on monta kauhaa sopassa ja monta mielipidettä. Ennen pitkää ollaan törmäyskurssilla, Heinemaa sanoo."
"Satu Heinemaan saamissa vastauksissa nousi esiin myös maatilalta irtautumisen tärkeys. Moni kokee appivanhempien tai omien vanhempien läheisen läsnäolon piinaavaksi." ”Sukulaisten ehdoilla eläminen on rasittanut meidän elämäämme todella pitkään, mutta hiljattain tilanne on helpottunut luonnollisen poistuman kautta”, yksi vastaajista kirjoitti. ”Asuminen appivanhempien silmän alla on helvettiä”, summasi toinen tilallinen."
Pari esimerkkiä omasta perheestä: Kun parisuhteeseen tuli lapsi ja lapsia, niin suhteet appivanhempiin kiristyivät. Anoppi yritti puuttua ja sotkea ja omia lapsenlapsiaan keinoja kaihtamatta. Anoppi yritti jopa ohjailla vastasynnyttänyttä äitiä imetyksessä, vaikka ei ole omia lapsiaan imettänyt. Appiukko yritti komentaa, määräillä ja painostaa. Anoppi ja appiukko jakoivat toivomusmääräyksiä ja piinasivat perhettämme mm. puhelinsoitoilla ja yllätyskyläilyillä. Anoppi soitteli joka päivä, vaikka ei ollut mitään asiaa. Yleisesti töykeää ja v###umaista käytöstä miniää kohtaan.
Kun me - äiti ja isä - sanoimme lapsillemme "tehdään näin", niin appivanhemmat olivat oitis vänkäämässä ja lupailemassa lapsille sitä ja tätä, ohi vanhempien. Appivanhemmat ovat ahdistavia ihmisiä, en viihdy heidän seurassaan. Appivanhemmat eivät hoida meidän lapsia, koska en luota kumpaankaan enkä pidä heistä ihmisinä. On surullista, jos vaikeissa ihmissuhteissa ainut ulospääsy on "Luonnollinen poistuma auttaa".
Tunne-elämältään terveille ihmisille jälkikasvu sisältäen siis myös ne lapsenlapset ovat yleensä se maailman tärkein asia ja saavutus. Vanhemmuus ei lopu koskaan.
Ennen sentään kunnioitettiin ja kuunneltiin vanhempia ja vierailtiin puolin ja toisin luontevasti. Ei tarvitse aina olla samaa mieltä asioista mutta jonkinlainen side pitäisi olla ihan niiden lastenlastenkin vuoksi.
Isovanhemmat ja lastenlapset vanhempineen ovat toistensa voimavara tässä rajallisessa maailmassa.
51Mitä voimavaraa se kyttäävä, mitätöivä ja ivallinen mummu tuottaa?
Vainoharhainen miniä näkee ivaa ja kyttäystä ja muut normaalin kivan mummin. Miniä on oikeassa ja kaikki muut väärässä? Mummi tuo lapsen arkeen iloa ja pysyvyyttä, lisää elämänlaatua ja luottoa aikuisiin. Mikäli ei ole vieraannutettu. Täällä kauhujutut hulluista mummoista ovat satua, informaatiovaikuttamista , perhekäsityksen murentamista eli samaa mitä mm. äärioikeisto on tehnyt. Onneksi suurin osa pystyy erottamaan totuuden propagandasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä mielenkiintoinen opinnäytetyö. "Satu Heinemaa kysyi yli 700 maatalousyrittäjältä, onko heidän parisuhteensa onnellinen – monen piinana ovat tilalle jääneet appivanhemmat": https://yle.fi/uutiset/3-11309321
"Yksi kysymys Satu Heinemaan opinnäytetyössä herätti tunteita ylitse muiden. Maatalousyrittäjyys siirtyy usein polvelta seuraavalle, mutta edellinen sukupolvi saattaa jäädä samaan pihapiiriin, jopa samaan taloon asumaan." "– Siinä on monta kauhaa sopassa ja monta mielipidettä. Ennen pitkää ollaan törmäyskurssilla, Heinemaa sanoo."
"Satu Heinemaan saamissa vastauksissa nousi esiin myös maatilalta irtautumisen tärkeys. Moni kokee appivanhempien tai omien vanhempien läheisen läsnäolon piinaavaksi." ”Sukulaisten ehdoilla eläminen on rasittanut meidän elämäämme todella pitkään, mutta hiljattain tilanne on helpottunut luonnollisen poistuman kautta”, yksi vastaajista kirjoitti. ”Asuminen appivanhempien silmän alla on helvettiä”, summasi toinen tilallinen."
Pari esimerkkiä omasta perheestä: Kun parisuhteeseen tuli lapsi ja lapsia, niin suhteet appivanhempiin kiristyivät. Anoppi yritti puuttua ja sotkea ja omia lapsenlapsiaan keinoja kaihtamatta. Anoppi yritti jopa ohjailla vastasynnyttänyttä äitiä imetyksessä, vaikka ei ole omia lapsiaan imettänyt. Appiukko yritti komentaa, määräillä ja painostaa. Anoppi ja appiukko jakoivat toivomusmääräyksiä ja piinasivat perhettämme mm. puhelinsoitoilla ja yllätyskyläilyillä. Anoppi soitteli joka päivä, vaikka ei ollut mitään asiaa. Yleisesti töykeää ja v###umaista käytöstä miniää kohtaan.
Kun me - äiti ja isä - sanoimme lapsillemme "tehdään näin", niin appivanhemmat olivat oitis vänkäämässä ja lupailemassa lapsille sitä ja tätä, ohi vanhempien. Appivanhemmat ovat ahdistavia ihmisiä, en viihdy heidän seurassaan. Appivanhemmat eivät hoida meidän lapsia, koska en luota kumpaankaan enkä pidä heistä ihmisinä. On surullista, jos vaikeissa ihmissuhteissa ainut ulospääsy on "Luonnollinen poistuma auttaa".
Tunne-elämältään terveille ihmisille jälkikasvu sisältäen siis myös ne lapsenlapset ovat yleensä se maailman tärkein asia ja saavutus. Vanhemmuus ei lopu koskaan.
Ennen sentään kunnioitettiin ja kuunneltiin vanhempia ja vierailtiin puolin ja toisin luontevasti. Ei tarvitse aina olla samaa mieltä asioista mutta jonkinlainen side pitäisi olla ihan niiden lastenlastenkin vuoksi.
Isovanhemmat ja lastenlapset vanhempineen ovat toistensa voimavara tässä rajallisessa maailmassa.
51Mitä voimavaraa se kyttäävä, mitätöivä ja ivallinen mummu tuottaa?
Vainoharhainen miniä näkee ivaa ja kyttäystä ja muut normaalin kivan mummin. Miniä on oikeassa ja kaikki muut väärässä? Mummi tuo lapsen arkeen iloa ja pysyvyyttä, lisää elämänlaatua ja luottoa aikuisiin. Mikäli ei ole vieraannutettu. Täällä kauhujutut hulluista mummoista ovat satua, informaatiovaikuttamista , perhekäsityksen murentamista eli samaa mitä mm. äärioikeisto on tehnyt. Onneksi suurin osa pystyy erottamaan totuuden propagandasta.
Narsisti oikein puhtaimmillaan ja tyypillisimmillään. Kiusaa ja vainoaa salassa ja muille esittää hurmaavaa ja ihanaa. Ja kun uhri reagoi hänen käytökseensä, alkaa jauhaa uhrin mielenterveysongelmista.
Kultamummi se jaksaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti nuo vauvat eivät kasva näkemään kuinka äiti on puhelimessa näpyttämässä viestejä tänne, somessa päivät pitkät. Vaan saavat oikeasti laatuaikaa. Myös puhelimet ja tabletit ei kuulu vauvojen ja leikki-ikäisten päiviin. Noi on oikeasti huolestuttavia ja niihin törmää paljon ammatissani sosiaalialalla.
Omat lapset 4, 5, 12 - käytän tietokonetta vain kun nukkuvat, esim laskujen maksut. Korona-uutinen eksytti tähän ketjuun. Vieras paikka. Kännykkää en muuhun kuin puheluihin. Meillä luetaan kirjoja. Hyvin on pärjätty. Hyvät suhteet anoppiin, asiallisella kommunikoinnilla pääsee pitkälle, hormonit saavat nuorista äideistä helposti vallan ja tilanne muodostuu valtataisteluksi. Tuo mummi voi mennä terapiaan, mummin vastuulta.
Nyt varmaan tulee alapeukkujen, sori siitä mutta oikeasti äidit, jos kolahti niin ehkä syytä muuttaa käytöstä.
Kultamummi olet paljastunut, älä yritä.
Toi on eri, todnäk mies. Kultamummi on oikeasti vanhempi ihminen.
Ei ole. Kultamummi kirjoittaa juuri tuolla tyylillä. Monet ilmaisut paljastavat! Kultamummi on monesti ennenkin yrittänyt esittää eri kirjoittajia tässä ketjussa, mutta aina se tyyli ja viestin aihe paljastaa. Kultamummi osaa nämä propagandan salat, eli samaa mielipidettä kun esittää monena eri kirjoittajana niin muille tulee tunne että useampikin on tätä mieltä.
En tunne itse ketään joka olisi ketjun kertomusten kanssa samaa mieltä. Tämä on ensimmäinen paikka jossa luen omin silmin suoria kehotuksia etäännyttää lasten isovanhemmat, varmuuden vuoksi jos ei syytä keksi. On omaa mielikuvitelmaasi että monet ihmiset olisivat kaltaisiasi. Enin osa kykenee media kriittisyyteen ja omaa tunteet ja empatian toisia ihmisiä kohtaan. Ellet ole huomannut niin näitä mummojen haukkumisviestejä on kirjoittanut maksimissaan 5 eri ihmistä, tarina toistuu ja toistuu, hieman muuntuen.. Läpinäkyvää, ja silti ketju vain pysyy täällä. Se kertoo jotakin sen ihmisen / ihmisten arvomaailmasta jotka ovat ylläpitäjiä. Samalla myös Sanoma Oy:n arvomaailmasta.
Missä lukee että pitäisi etäännyttää varmuuden vuoksi? En ole sellaista viestiä nähnyt. Olen lukenut tismalleen samoja tarinoita myös reditistä ja mumsnetistä, koska tämä on niin yleinen ongelma, ja sama kaava toistuu ihan kaikkialla.
On maailman tavallisin ja luonnollisin, arkisin asia että mummo tykkää lapsensa lapsesta todella paljon! Jopa niin paljon että lapsen äiti saattaa välillä miettiä että huh hei. Mutta olennaista on se että tästä on tullut ongelma vasta nyt. Ilmiö on ollut ennenkin olemassa mutta se ei ole ollut ongelma. Siitä ei olisi pitänyt tekemällä tehdä ongelmaa ja aiheuttaa kiristyneen ilmapiirin takia nimenomaan niille lapsille pahaa mieltä ja pahoinvointia. On vitsailtu hyväntahtoisesti mummojen innostuksesta ja oltu hyvillään. Lapsen oikeus on toteutunut kun hän on saanut itse päättää pitääkö mummosta vaiko ei. Nyt siihen päätökseen ei ole mahdollisuutta koska mummo on lähtökohtaisesti potkaistu ulos. Ajatelkaapa hetki niitä lapsia, joiden hyvinvoinnilla olette perustelleet kaiken mustavalkoisuuden. Miltä on tuntunut vaikka 4 vuotiaasta kun yhtäkkiä yhteys mummoon on katki ja äiti puhuu rumasti lapselle tärkeästä ihmisestä. Ette "näe metsää puilta". Minä näen rakkaitani joka päivä eli omasta puolestani en ole huolissani. On olemassa sellainen juttu kuin empatia, katso sanakirjasta jos on uusi sana..
Ennen vanhaan tehtiin kuten mummo käski, nuorilla äideillä ei ollut mitään oikeuksia sanoa vastaan, kun vanhempia piti kunnioittaa. Se ei enää mene niin. Ollaan nykyään kaikki tasavertaisia.
Tasavertaisia? Kuka päättää yksin lapsen asiat? Välittämättä kenenkään muun tunteista, edes lapsen isän tai lapsen itsensä.
Siihen on ollut syy miksi aiemmin on eletty "nokkima" järjestyksessä.Lapsen huoltaja päättää.
Ei perheen ulkopuolinen.
Perheitä on erilaisia ja erikokoisia eivätkä läheskään kaikki ajattele että isovanhemmat olisivat ulkopuolisia. On myös perheitä joissa mummi on lasten huoltaja ja on viranomaisten suositus sijoittaa lapsi tarvittaessa juuri isovanhempien luokse. https://www.lskl.fi/teemat/ehkaiseva-tyo/isovanhempien-tuki-lisaa-lapse…
Mitä sitten, kun mä en koe anoppia perheenjäseneksimutta hän kokee olevansa minun ja mieheni perheen matriarkka, HÄN jota on toteltava? Kumpi on väärässä? Kumman mielipide voittaa?
Anoppisi on miehesi äitinä samaa perhettä poikansa ja pojan isän kanssa. Sinä olet perhettä miehen kanssa mikäli asutte yhdessä avio, tai avoliitossa. Olette siten samaa perhekuntaa vaikket ole mitään biologista sukua anopillesi ja apellesi. Lapset ovat, heistä on puolet anoppiasi ja appeasi, puolet sitten sinun puolesi geenejä. On yksilöllistä miten kukin haluaa toimia, usein kypsempi ja viisaampi nainen ottaa vanhemman naisen kaverikseen ja mukaan elämänmenoon. Nuorena oma epävarmuus näkyy hysteerisenä rajojen paukutteluna. Ennen vanhaan oli hierarkia siksi että sopu säilyi isossa talossa ja sopua haluttiin viattomien lasten elämänlaadun takaamiseksi. Miettikää hetki ennen kun ihannoitte nykymenoa.
Haha, joo. Onkin tosi yleistä, että kun mies sanoo töissä työkaverilleen, että onkin kiva viikonloppu tulossa kun lähdetään perheen kanssa veneilemään niin mies tarkottaa, että veneilemään on lähdössä mies, miehen lapset, miehen vanhemmat, miehen kumppani ja kumppanin vanhemmat 😄
Vai onko se vain äitien velvollisuus sisällyttää appivanhemmat perheeseensä 🤔 Koskeeko tämä perhekuntaisuus mahdollisesti myös muita sukulaisia, vai aina vain isovanhempia isän puolelta?
Perhekunnan ja perhepiirin muodostuminen riippuu myös välimatkoista. Monesti lasten isän vanhemmat ovat fyysisesti likempänä vaikka kyllä tuo toimii toiseenkin suuntaan jos perheenjäsenillä on kaikilla halu toimia "yhtenä yksikkönä". Onko tuossa vastaan väittämisessä kyse lopulta siitä että alitajuisesti harmittaa vain niin hirveästi kun omassa elämässä on yksinäistä eikä tunnetta mihinkään kuulumisesta, sen tarvitsee jokainen. Meillä käydään monina viikonloppuina retkillä poikien, heidän lastensa sekä myös kumppanien voimin paitsi he hyödyntävät useasti tilaisuuden ottaa "omaa aikaa". Käyty eläintarhassa, eläinpuistossa, ihan kävelyillä maisema paikassa, vietetty aikaa, syöty yhdessä. Onpa ollut välillä ihan pieninkin mukana ja ajatella että ilman äitiänsä, mitä lie äiti ajatellut? Vielä kun minä olen häntä pääasiassa hoitanut, työnnellyt vaunuissa jyrkkiä mäkiä maisemapaikalle ja aivan oman mieleni ja harkintani mukaan katsonut ruat, vaipanvaihdot ym. ja lapsi nautti vaihtelusta, nukkui hyvin seuraavan yön. Vai johtuikohan traumoista? 😃
Niin meilläkin on tapana retkeillä ja kyläillä ja mökkeilläkin sukulaisten kanssa. Kaikki meidän lasten isovanhemmat asuvat sunnilleen yhtä lähellä, pidämme aika tiiviisti yhteyttä lähisukuun.
Eihän se, että hoitaa jonkun toisen lapsia tee perheenjäseneksi, muuten minäkin kuuluisin aika moneen perheeseen.
Eli jos oikein ymmärsin niin perheen isän vanhemmat kuuluvat mielestäsi aina miehen perheeseen mutta äidin vanhemmat vain jos se kaikille (eli myös miehen vanhemmille) sopii ja he asuvat fyysisesti lähempänä kuin miehen vanhemmat.
Aina kyllä osaa yllättää miten moninaisia monimutkaisia joidenkin ajatukset perheestä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti nuo vauvat eivät kasva näkemään kuinka äiti on puhelimessa näpyttämässä viestejä tänne, somessa päivät pitkät. Vaan saavat oikeasti laatuaikaa. Myös puhelimet ja tabletit ei kuulu vauvojen ja leikki-ikäisten päiviin. Noi on oikeasti huolestuttavia ja niihin törmää paljon ammatissani sosiaalialalla.
Omat lapset 4, 5, 12 - käytän tietokonetta vain kun nukkuvat, esim laskujen maksut. Korona-uutinen eksytti tähän ketjuun. Vieras paikka. Kännykkää en muuhun kuin puheluihin. Meillä luetaan kirjoja. Hyvin on pärjätty. Hyvät suhteet anoppiin, asiallisella kommunikoinnilla pääsee pitkälle, hormonit saavat nuorista äideistä helposti vallan ja tilanne muodostuu valtataisteluksi. Tuo mummi voi mennä terapiaan, mummin vastuulta.
Nyt varmaan tulee alapeukkujen, sori siitä mutta oikeasti äidit, jos kolahti niin ehkä syytä muuttaa käytöstä.
Kultamummi olet paljastunut, älä yritä.
Toi on eri, todnäk mies. Kultamummi on oikeasti vanhempi ihminen.
Ei ole. Kultamummi kirjoittaa juuri tuolla tyylillä. Monet ilmaisut paljastavat! Kultamummi on monesti ennenkin yrittänyt esittää eri kirjoittajia tässä ketjussa, mutta aina se tyyli ja viestin aihe paljastaa. Kultamummi osaa nämä propagandan salat, eli samaa mielipidettä kun esittää monena eri kirjoittajana niin muille tulee tunne että useampikin on tätä mieltä.
En tunne itse ketään joka olisi ketjun kertomusten kanssa samaa mieltä. Tämä on ensimmäinen paikka jossa luen omin silmin suoria kehotuksia etäännyttää lasten isovanhemmat, varmuuden vuoksi jos ei syytä keksi. On omaa mielikuvitelmaasi että monet ihmiset olisivat kaltaisiasi. Enin osa kykenee media kriittisyyteen ja omaa tunteet ja empatian toisia ihmisiä kohtaan. Ellet ole huomannut niin näitä mummojen haukkumisviestejä on kirjoittanut maksimissaan 5 eri ihmistä, tarina toistuu ja toistuu, hieman muuntuen.. Läpinäkyvää, ja silti ketju vain pysyy täällä. Se kertoo jotakin sen ihmisen / ihmisten arvomaailmasta jotka ovat ylläpitäjiä. Samalla myös Sanoma Oy:n arvomaailmasta.
Missä lukee että pitäisi etäännyttää varmuuden vuoksi? En ole sellaista viestiä nähnyt. Olen lukenut tismalleen samoja tarinoita myös reditistä ja mumsnetistä, koska tämä on niin yleinen ongelma, ja sama kaava toistuu ihan kaikkialla.
On maailman tavallisin ja luonnollisin, arkisin asia että mummo tykkää lapsensa lapsesta todella paljon! Jopa niin paljon että lapsen äiti saattaa välillä miettiä että huh hei. Mutta olennaista on se että tästä on tullut ongelma vasta nyt. Ilmiö on ollut ennenkin olemassa mutta se ei ole ollut ongelma. Siitä ei olisi pitänyt tekemällä tehdä ongelmaa ja aiheuttaa kiristyneen ilmapiirin takia nimenomaan niille lapsille pahaa mieltä ja pahoinvointia. On vitsailtu hyväntahtoisesti mummojen innostuksesta ja oltu hyvillään. Lapsen oikeus on toteutunut kun hän on saanut itse päättää pitääkö mummosta vaiko ei. Nyt siihen päätökseen ei ole mahdollisuutta koska mummo on lähtökohtaisesti potkaistu ulos. Ajatelkaapa hetki niitä lapsia, joiden hyvinvoinnilla olette perustelleet kaiken mustavalkoisuuden. Miltä on tuntunut vaikka 4 vuotiaasta kun yhtäkkiä yhteys mummoon on katki ja äiti puhuu rumasti lapselle tärkeästä ihmisestä. Ette "näe metsää puilta". Minä näen rakkaitani joka päivä eli omasta puolestani en ole huolissani. On olemassa sellainen juttu kuin empatia, katso sanakirjasta jos on uusi sana..
Ennen vanhaan tehtiin kuten mummo käski, nuorilla äideillä ei ollut mitään oikeuksia sanoa vastaan, kun vanhempia piti kunnioittaa. Se ei enää mene niin. Ollaan nykyään kaikki tasavertaisia.
Tasavertaisia? Kuka päättää yksin lapsen asiat? Välittämättä kenenkään muun tunteista, edes lapsen isän tai lapsen itsensä.
Siihen on ollut syy miksi aiemmin on eletty "nokkima" järjestyksessä.Lapsen huoltaja päättää.
Ei perheen ulkopuolinen.
Perheitä on erilaisia ja erikokoisia eivätkä läheskään kaikki ajattele että isovanhemmat olisivat ulkopuolisia. On myös perheitä joissa mummi on lasten huoltaja ja on viranomaisten suositus sijoittaa lapsi tarvittaessa juuri isovanhempien luokse. https://www.lskl.fi/teemat/ehkaiseva-tyo/isovanhempien-tuki-lisaa-lapse…
Mitä sitten, kun mä en koe anoppia perheenjäseneksimutta hän kokee olevansa minun ja mieheni perheen matriarkka, HÄN jota on toteltava? Kumpi on väärässä? Kumman mielipide voittaa?
Anoppisi on miehesi äitinä samaa perhettä poikansa ja pojan isän kanssa. Sinä olet perhettä miehen kanssa mikäli asutte yhdessä avio, tai avoliitossa. Olette siten samaa perhekuntaa vaikket ole mitään biologista sukua anopillesi ja apellesi. Lapset ovat, heistä on puolet anoppiasi ja appeasi, puolet sitten sinun puolesi geenejä. On yksilöllistä miten kukin haluaa toimia, usein kypsempi ja viisaampi nainen ottaa vanhemman naisen kaverikseen ja mukaan elämänmenoon. Nuorena oma epävarmuus näkyy hysteerisenä rajojen paukutteluna. Ennen vanhaan oli hierarkia siksi että sopu säilyi isossa talossa ja sopua haluttiin viattomien lasten elämänlaadun takaamiseksi. Miettikää hetki ennen kun ihannoitte nykymenoa.
Haha, joo. Onkin tosi yleistä, että kun mies sanoo töissä työkaverilleen, että onkin kiva viikonloppu tulossa kun lähdetään perheen kanssa veneilemään niin mies tarkottaa, että veneilemään on lähdössä mies, miehen lapset, miehen vanhemmat, miehen kumppani ja kumppanin vanhemmat 😄
Vai onko se vain äitien velvollisuus sisällyttää appivanhemmat perheeseensä 🤔 Koskeeko tämä perhekuntaisuus mahdollisesti myös muita sukulaisia, vai aina vain isovanhempia isän puolelta?
Perhekunnan ja perhepiirin muodostuminen riippuu myös välimatkoista. Monesti lasten isän vanhemmat ovat fyysisesti likempänä vaikka kyllä tuo toimii toiseenkin suuntaan jos perheenjäsenillä on kaikilla halu toimia "yhtenä yksikkönä". Onko tuossa vastaan väittämisessä kyse lopulta siitä että alitajuisesti harmittaa vain niin hirveästi kun omassa elämässä on yksinäistä eikä tunnetta mihinkään kuulumisesta, sen tarvitsee jokainen. Meillä käydään monina viikonloppuina retkillä poikien, heidän lastensa sekä myös kumppanien voimin paitsi he hyödyntävät useasti tilaisuuden ottaa "omaa aikaa". Käyty eläintarhassa, eläinpuistossa, ihan kävelyillä maisema paikassa, vietetty aikaa, syöty yhdessä. Onpa ollut välillä ihan pieninkin mukana ja ajatella että ilman äitiänsä, mitä lie äiti ajatellut? Vielä kun minä olen häntä pääasiassa hoitanut, työnnellyt vaunuissa jyrkkiä mäkiä maisemapaikalle ja aivan oman mieleni ja harkintani mukaan katsonut ruat, vaipanvaihdot ym. ja lapsi nautti vaihtelusta, nukkui hyvin seuraavan yön. Vai johtuikohan traumoista? 😃
Jos olet lapsille turvallinen mummu, niin tuo on ihan luonnollista. Olet syöttänyt vauvaa ja vaihtanut vaippaa, eli ainakin perustarpeet tulee hoidetuksi. Kyllä mun lapset on olleet mun vanhempien kanssa retkellä jo ihan pienenä, myös ilman vanhempia. Lapset hoidetaan hyvin, eikä aleta esim vänkäämään miksi autossa pitää olla turvaistuin, kun ei silloin 70-luvulla moisia käytetty. Kuunnellaan ohjeita ja kunnioitetaan esim lapselle valittua ruokavaliota, vaikka asiasta ollaan eri mieltä (meillä esim lapset saaneet karkkia ja mehua vasta 3-vuotiaana).
Alue: Aihe vapaa
Vanhempana lapset tehköön mitä tahtoo. Mun lapset ovat vielä pieniä, joten minä ja heidän isänsä päätämme myös heidän ihmissuhteistaan. Rajaton ja pahansuopa mummu pysyköön kaukana. Pärjätään paremmin näin.