Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Vauvan tehtävä hoitaa isoäitiä?
Meillä on 8kk vauva jonka isoäiti on hurahtanut pikkuiseen jo raskausaikana todella voimakkaasti. Tunnen itseni nipoksi kun minua on alkanut häiritä mummon ja lapsen tapa olla yhdessä. Mummo vaatii tapaamista vähintään kerran viikossa ja joka kerran pitelee vauvaa rintaansa vasten ja "sulkeutuu" seurasta. Kuiskailee "mummo rakastaa, mummon rakkain"-koko ajan vauvalle ja jos vauva inahtaa tai yrittää vääntää itseään pois sylistä lähtee mummo nopeasti kauaksi minusta ja miehestä, ettemme ota vauvaa. Mummo on mukava ihminen luonteeltaan mutta esim. minua ei noteeraa millään tavalla kun olen paikalla, ärsyyntyy selvästi läsnäolostani. Olenko yliherkkä? Mummo on alusta asti anellut vauvaa yökylään, sanoi 2 viikon ikäiselle vauvalle "tänään jäät mummon luokse, mummon luona on hyvä". Sanoin etten jätä vastasyntynyttä hoitoon missään nimessä. Alkoi ITKEÄ ja sanoi että hän saa vauvasta voimaa jatkaa töissä. Sanoo tätä samaa aina kun pyytää tapaamista, jopa sanamuodoin ettei "jaksa tulevaa työviikkoa", ellei saa sylitellä vauvaa. Ei ole saanut yöhoitoon koska imetän enkä jotenkin usko että hän pystyy tarkkailemaan VAUVAN tarpeita. Jos vauva vaikka kaipaa tilaa, lattialla olemista tms. niin se ei käy päinsä tämän mummon kanssa. Mitä voin tehdä pahoittamatta mummon mieltä? Kyseessä miehen äiti johon ollut tosi hyvät välit ennen vauvan syntymään.
Mies on kiusaantunut ja yrittää olla ottamatta kantaa asiaan. Ei selvästi tajua miksi minua stressaa mummon kyläilyt ja heillä vieraileminen. Mummo on tavallaan niin herttainen olemukseltaan kuitenkin, mutta ahdistaa ettei hän selvästi pysty näkemään minun merkitystäni ja rooliani lapsen elämässä. Ja juu, olen "kiitollinen" siitä että on välittäviä isovanhempia mutta en voi tunteilleni mitään.
Kommentit (10673)
Vierailija kirjoitti:
Ei vaan mene jakeluun, että jonkun tulisi olla aikuinen ellei suku siihen pysty. Vaikka sen lapsen vanhempien. Lapsethan tässä kärsii kun vanhemmat ja isovanhemmat riitelee oikeuksistaan, lapset joutuu katsomaan ja kuulemaan sen kaiken. Mutta niin vaan pitää olla oikeassa, sanoa se viimeinen sana ja kaikki muut ovat pöpipäitä...
Isovanhemmat ei voi riidellä kuin mielikuvitusoikeuksistaan, koska heillä ei lapsenlapsiin ole mitään oikeutta.
Vanhempien taas ei tarvitse riidellä oikeuksistaan koska heille kuuluu kaikki oikeudet päättää lapsen asioista.
Jos kaikki osapuolet vain ymmärtäisivät tämän asian niin mitään välien kiristymistä ei edes tapahtuisi.
Mun lasten ei tarvitse kuunnella riitelyä tai huutamista. Jos mummo vänkää jotain totean mielipiteeni enkä siitä enää puhu, jos mummo korottaa ääntään niin lähdemme pois.
Aluksi mummo kuvitteli, että on kuin kolmas huoltaja lapsilleni ja että minun pitäisi tehdä kompromisseja lasten asioissa hänen hyväkseen, nykyään on ehkä jo hieman ymmärtänyt, että lapset eivät ole hänen.
Hyvä niin, nyt lapset saavat olla mummon kanssa tekemisissä ja mummo lasten kanssa tekemisissä, jos mummo olisi jatkanut aloittamallan linjalla niin välit olisi luultavasti katkenneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos haluaa puhua huonosti käyttäytyvistä vanhemmista, niin on varmaan niille ihan omia ketjuja. Siis miksi tulla tänne niistä huutelemaan? Tää on ihan sitä samaa jääräpäisyyttä mikä näkyi iltalehden kommenteissa, syytettiin äitejä mustasukkaisiksi, uhkailtiin jättää perinnöttä ja väitettiin että äideille kelpaa vain rahaa ja tavaraa. (Oikeasti, muutenkin nykyään perintö on yleensä vain rasite, joku vanha talo täynnä krääsää jota pitää sit siivota).
Yksikään isovanhempien oikeuksista jankuttava ei pysähtynyt miettimään mikä siinä tarinoiden rajattoman isovanhemman käytöksessä lapsen äitiä häiritsi, ja oliko siinä käytöksessä kenties jotain vikaa. Ei YKSIKÄÄN.
Ennen vanhaan oli melkein pakko sietää tuollaista, ei ollut muuta apua saatavilla ja piirit oli pienemmät. Nykyään ei tarvitse sietää yhtään huonoa käytöstä, tietoa löytyy netistä, hoitoapua on saatavilla jos sitä vain tarvitsee ja ystäviäkin löytyy vaikka netistä jos on yksinäinen. Ei sitä oo pakko yrittää ja yrittää jos toinen ei yksinkertaisesti suostu kuuntelemaan vaan kuvittelee jotenkin olevansa lapsen äitiä tärkeämpi. Pois vaan, kyllä niitä parempia suhteita lapsille löytyy muualta.
Kauheen pitkä viesti, en jaksanut lukea loppuun mutta eihän kenenkään huono tai häiriintynyt käytös oikeuta sinua käyttäytymään huonosti tai häiriintyneesti? Onko nyt oikeustaju hukassa? Ei sinun tarvitse hyväksyä tai sietää huonoa kohtelua tai häiriköintiä mutta aikuismaista käytöstä sinulta velvoitetaan lapsen vanhempana. Et voi taantua itse lapseksi tai kohdella muita aikuisia lapsina. Mikä siinä on niin vaikea ymmärtää ja hyväksyä?
Vanhemman velvollisuuksiin kuuluu suojata lapsiaan haitallisikta ihmisiltä.
Ei se ole ”lapsena kohtelemista”. Se on just sitä aikuista vanhemmuutta.
Toki saat suojata lapsiasi haitallisilta ihmisiltä mutta sinä et saa käyttäytyä lapsellisesti tai kohdella aikuisia kuin lapsia.
En ole kohdellutkaan. Mistä ihmeestä sinä puhut???
Olen koko ajan toistanut samaa ja kumma jos et ole huomannut...
Voisiko keskustella asioista aikuismaisesti? Tuntuu kuin osa vanhemmista suhtautuu isovanhempiin kuin lapsiin ja osa taantuu lapsien tasolle. En hyväksy tuollaisten isovanhempien toimintaa mutta asiat ratkaistaan aikuismaisesti keskustelemalla. (Ellei joku huom. joku tai jotkut osapuolet ole oikeasti häiriintyneitä.) Jonkun hei pitää olla aikuinen ja puhua asiat kuin aikuisille jos haluaa muutosta ja rakentavaa keskustelua.
Ei ole mitään tuollaista pakkoa.
Jokainen päättää ihan itse keitä elämässään pitää.
Eli sinä et halua tai osaa olla lapsellesi hyvä vanhempi ja esimerkki kuinka asiat käsitellään? Lapsia pitäisi aina kannustaa asioiden selvittämiseen ja yritykseen sovitella.
Vaikeista asioista puhuminen on meidän suomalaisten ongelma, ja valitettavasti ihmisuhde-, parisuhde-, työsuhde-, opiskeluympäristöongelmat vain lisääntyvät kaltaistesi vatipäiden johdosta. (Tässä kohtaa oli käytettävä sanaa vatipää, pahoittelen toki).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos haluaa puhua huonosti käyttäytyvistä vanhemmista, niin on varmaan niille ihan omia ketjuja. Siis miksi tulla tänne niistä huutelemaan? Tää on ihan sitä samaa jääräpäisyyttä mikä näkyi iltalehden kommenteissa, syytettiin äitejä mustasukkaisiksi, uhkailtiin jättää perinnöttä ja väitettiin että äideille kelpaa vain rahaa ja tavaraa. (Oikeasti, muutenkin nykyään perintö on yleensä vain rasite, joku vanha talo täynnä krääsää jota pitää sit siivota).
Yksikään isovanhempien oikeuksista jankuttava ei pysähtynyt miettimään mikä siinä tarinoiden rajattoman isovanhemman käytöksessä lapsen äitiä häiritsi, ja oliko siinä käytöksessä kenties jotain vikaa. Ei YKSIKÄÄN.
Ennen vanhaan oli melkein pakko sietää tuollaista, ei ollut muuta apua saatavilla ja piirit oli pienemmät. Nykyään ei tarvitse sietää yhtään huonoa käytöstä, tietoa löytyy netistä, hoitoapua on saatavilla jos sitä vain tarvitsee ja ystäviäkin löytyy vaikka netistä jos on yksinäinen. Ei sitä oo pakko yrittää ja yrittää jos toinen ei yksinkertaisesti suostu kuuntelemaan vaan kuvittelee jotenkin olevansa lapsen äitiä tärkeämpi. Pois vaan, kyllä niitä parempia suhteita lapsille löytyy muualta.
Kauheen pitkä viesti, en jaksanut lukea loppuun mutta eihän kenenkään huono tai häiriintynyt käytös oikeuta sinua käyttäytymään huonosti tai häiriintyneesti? Onko nyt oikeustaju hukassa? Ei sinun tarvitse hyväksyä tai sietää huonoa kohtelua tai häiriköintiä mutta aikuismaista käytöstä sinulta velvoitetaan lapsen vanhempana. Et voi taantua itse lapseksi tai kohdella muita aikuisia lapsina. Mikä siinä on niin vaikea ymmärtää ja hyväksyä?
Vanhemman velvollisuuksiin kuuluu suojata lapsiaan haitallisikta ihmisiltä.
Ei se ole ”lapsena kohtelemista”. Se on just sitä aikuista vanhemmuutta.
Toki saat suojata lapsiasi haitallisilta ihmisiltä mutta sinä et saa käyttäytyä lapsellisesti tai kohdella aikuisia kuin lapsia.
En ole kohdellutkaan. Mistä ihmeestä sinä puhut???
Olen koko ajan toistanut samaa ja kumma jos et ole huomannut...
Voisiko keskustella asioista aikuismaisesti? Tuntuu kuin osa vanhemmista suhtautuu isovanhempiin kuin lapsiin ja osa taantuu lapsien tasolle. En hyväksy tuollaisten isovanhempien toimintaa mutta asiat ratkaistaan aikuismaisesti keskustelemalla. (Ellei joku huom. joku tai jotkut osapuolet ole oikeasti häiriintyneitä.) Jonkun hei pitää olla aikuinen ja puhua asiat kuin aikuisille jos haluaa muutosta ja rakentavaa keskustelua.
Ei ole mitään tuollaista pakkoa.
Jokainen päättää ihan itse keitä elämässään pitää.
Eli sinä et halua tai osaa olla lapsellesi hyvä vanhempi ja esimerkki kuinka asiat käsitellään? Lapsia pitäisi aina kannustaa asioiden selvittämiseen ja yritykseen sovitella.
Vaikeista asioista puhuminen on meidän suomalaisten ongelma, ja valitettavasti ihmisuhde-, parisuhde-, työsuhde-, opiskeluympäristöongelmat vain lisääntyvät kaltaistesi vatipäiden johdosta. (Tässä kohtaa oli käytettävä sanaa vatipää, pahoittelen toki).
Olen sellainen.
Niiden ihmisten kanssa jotka elämäämme kuuluu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos haluaa puhua huonosti käyttäytyvistä vanhemmista, niin on varmaan niille ihan omia ketjuja. Siis miksi tulla tänne niistä huutelemaan? Tää on ihan sitä samaa jääräpäisyyttä mikä näkyi iltalehden kommenteissa, syytettiin äitejä mustasukkaisiksi, uhkailtiin jättää perinnöttä ja väitettiin että äideille kelpaa vain rahaa ja tavaraa. (Oikeasti, muutenkin nykyään perintö on yleensä vain rasite, joku vanha talo täynnä krääsää jota pitää sit siivota).
Yksikään isovanhempien oikeuksista jankuttava ei pysähtynyt miettimään mikä siinä tarinoiden rajattoman isovanhemman käytöksessä lapsen äitiä häiritsi, ja oliko siinä käytöksessä kenties jotain vikaa. Ei YKSIKÄÄN.
Ennen vanhaan oli melkein pakko sietää tuollaista, ei ollut muuta apua saatavilla ja piirit oli pienemmät. Nykyään ei tarvitse sietää yhtään huonoa käytöstä, tietoa löytyy netistä, hoitoapua on saatavilla jos sitä vain tarvitsee ja ystäviäkin löytyy vaikka netistä jos on yksinäinen. Ei sitä oo pakko yrittää ja yrittää jos toinen ei yksinkertaisesti suostu kuuntelemaan vaan kuvittelee jotenkin olevansa lapsen äitiä tärkeämpi. Pois vaan, kyllä niitä parempia suhteita lapsille löytyy muualta.
Kauheen pitkä viesti, en jaksanut lukea loppuun mutta eihän kenenkään huono tai häiriintynyt käytös oikeuta sinua käyttäytymään huonosti tai häiriintyneesti? Onko nyt oikeustaju hukassa? Ei sinun tarvitse hyväksyä tai sietää huonoa kohtelua tai häiriköintiä mutta aikuismaista käytöstä sinulta velvoitetaan lapsen vanhempana. Et voi taantua itse lapseksi tai kohdella muita aikuisia lapsina. Mikä siinä on niin vaikea ymmärtää ja hyväksyä?
Vanhemman velvollisuuksiin kuuluu suojata lapsiaan haitallisikta ihmisiltä.
Ei se ole ”lapsena kohtelemista”. Se on just sitä aikuista vanhemmuutta.
Toki saat suojata lapsiasi haitallisilta ihmisiltä mutta sinä et saa käyttäytyä lapsellisesti tai kohdella aikuisia kuin lapsia.
En ole kohdellutkaan. Mistä ihmeestä sinä puhut???
Olen koko ajan toistanut samaa ja kumma jos et ole huomannut...
Voisiko keskustella asioista aikuismaisesti? Tuntuu kuin osa vanhemmista suhtautuu isovanhempiin kuin lapsiin ja osa taantuu lapsien tasolle. En hyväksy tuollaisten isovanhempien toimintaa mutta asiat ratkaistaan aikuismaisesti keskustelemalla. (Ellei joku huom. joku tai jotkut osapuolet ole oikeasti häiriintyneitä.) Jonkun hei pitää olla aikuinen ja puhua asiat kuin aikuisille jos haluaa muutosta ja rakentavaa keskustelua.
Ei ole mitään tuollaista pakkoa.
Jokainen päättää ihan itse keitä elämässään pitää.
Eli sinä et halua tai osaa olla lapsellesi hyvä vanhempi ja esimerkki kuinka asiat käsitellään? Lapsia pitäisi aina kannustaa asioiden selvittämiseen ja yritykseen sovitella.
Vaikeista asioista puhuminen on meidän suomalaisten ongelma, ja valitettavasti ihmisuhde-, parisuhde-, työsuhde-, opiskeluympäristöongelmat vain lisääntyvät kaltaistesi vatipäiden johdosta. (Tässä kohtaa oli käytettävä sanaa vatipää, pahoittelen toki).
Olen sellainen.
Niiden ihmisten kanssa jotka elämäämme kuuluu.
Olet sitten pelkästään kotona ja kylässä? Ei työtä, ei opiskelua, ei harrastuksia? Lapsesi joutuu kyllä laajentamaan elinpiiriään ja tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa vaikka kaikki eivät ole mieluisia ihmisiä. Onnea matkaan! Ei äiti laittanut kommunikointitaitoja evääksi, nälissään pitää mennä.
Oma fiilis ketjusta; jos isovanhempi tekee jotain väärin niin häntä rangaistaan ottamalla etäisyyttä, laittamalla isovanhempi jäähynurkkaan miettimään tekojaan niin oppiipa, että tuhmuuksilla on seuraukset. Tai jos isovanhempi alkaa ehdottelemaan suoraan lapsille jotain muuta tekemistä niin alkaa vanhemman kilpalaulanta, että meidänpäs joulu on parempi ilman isovanhempia lällällää - kumpi voittaa valtataistelu.
Voisiko keskustella asioista aikuismaisesti? Tuntuu kuin osa vanhemmista suhtautuu isovanhempiin kuin lapsiin ja osa taantuu lapsien tasolle. En hyväksy tuollaisten isovanhempien toimintaa mutta asiat ratkaistaan aikuismaisesti keskustelemalla. (Ellei joku huom. joku tai jotkut osapuolet ole oikeasti häiriintyneitä.) Jonkun hei pitää olla aikuinen ja puhua asiat kuin aikuisille jos haluaa muutosta ja rakentavaa keskustelua. Ja muutos voi olla, että tarvitaan etäisyyttä tai jopa lähestymiskielto.
Sitten on ketjun terhakka rakkikoirakommentoija, joka aina räkyttää vastauksensa jos kommentti avaa toista näkökulmaa, vähän häiriintynyt varmaan hänkin - siinä missä mummot - mutta onhan hänellä muutama tukikommentoija.
Tämmöisiä havaintoja tällä kertaa. Mukavaa päivää kun tätä pohdiskelette.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos haluaa puhua huonosti käyttäytyvistä vanhemmista, niin on varmaan niille ihan omia ketjuja. Siis miksi tulla tänne niistä huutelemaan? Tää on ihan sitä samaa jääräpäisyyttä mikä näkyi iltalehden kommenteissa, syytettiin äitejä mustasukkaisiksi, uhkailtiin jättää perinnöttä ja väitettiin että äideille kelpaa vain rahaa ja tavaraa. (Oikeasti, muutenkin nykyään perintö on yleensä vain rasite, joku vanha talo täynnä krääsää jota pitää sit siivota).
Yksikään isovanhempien oikeuksista jankuttava ei pysähtynyt miettimään mikä siinä tarinoiden rajattoman isovanhemman käytöksessä lapsen äitiä häiritsi, ja oliko siinä käytöksessä kenties jotain vikaa. Ei YKSIKÄÄN.
Ennen vanhaan oli melkein pakko sietää tuollaista, ei ollut muuta apua saatavilla ja piirit oli pienemmät. Nykyään ei tarvitse sietää yhtään huonoa käytöstä, tietoa löytyy netistä, hoitoapua on saatavilla jos sitä vain tarvitsee ja ystäviäkin löytyy vaikka netistä jos on yksinäinen. Ei sitä oo pakko yrittää ja yrittää jos toinen ei yksinkertaisesti suostu kuuntelemaan vaan kuvittelee jotenkin olevansa lapsen äitiä tärkeämpi. Pois vaan, kyllä niitä parempia suhteita lapsille löytyy muualta.
Kauheen pitkä viesti, en jaksanut lukea loppuun mutta eihän kenenkään huono tai häiriintynyt käytös oikeuta sinua käyttäytymään huonosti tai häiriintyneesti? Onko nyt oikeustaju hukassa? Ei sinun tarvitse hyväksyä tai sietää huonoa kohtelua tai häiriköintiä mutta aikuismaista käytöstä sinulta velvoitetaan lapsen vanhempana. Et voi taantua itse lapseksi tai kohdella muita aikuisia lapsina. Mikä siinä on niin vaikea ymmärtää ja hyväksyä?
En tajua miksi menit sitten vastaamaan, jos et kerran jaksanut lukea. Olen muuten eri kirjoittaja, enkä maininnut mitään mistään lapsellisesta käytöksestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos haluaa puhua huonosti käyttäytyvistä vanhemmista, niin on varmaan niille ihan omia ketjuja. Siis miksi tulla tänne niistä huutelemaan? Tää on ihan sitä samaa jääräpäisyyttä mikä näkyi iltalehden kommenteissa, syytettiin äitejä mustasukkaisiksi, uhkailtiin jättää perinnöttä ja väitettiin että äideille kelpaa vain rahaa ja tavaraa. (Oikeasti, muutenkin nykyään perintö on yleensä vain rasite, joku vanha talo täynnä krääsää jota pitää sit siivota).
Yksikään isovanhempien oikeuksista jankuttava ei pysähtynyt miettimään mikä siinä tarinoiden rajattoman isovanhemman käytöksessä lapsen äitiä häiritsi, ja oliko siinä käytöksessä kenties jotain vikaa. Ei YKSIKÄÄN.
Ennen vanhaan oli melkein pakko sietää tuollaista, ei ollut muuta apua saatavilla ja piirit oli pienemmät. Nykyään ei tarvitse sietää yhtään huonoa käytöstä, tietoa löytyy netistä, hoitoapua on saatavilla jos sitä vain tarvitsee ja ystäviäkin löytyy vaikka netistä jos on yksinäinen. Ei sitä oo pakko yrittää ja yrittää jos toinen ei yksinkertaisesti suostu kuuntelemaan vaan kuvittelee jotenkin olevansa lapsen äitiä tärkeämpi. Pois vaan, kyllä niitä parempia suhteita lapsille löytyy muualta.
Kauheen pitkä viesti, en jaksanut lukea loppuun mutta eihän kenenkään huono tai häiriintynyt käytös oikeuta sinua käyttäytymään huonosti tai häiriintyneesti? Onko nyt oikeustaju hukassa? Ei sinun tarvitse hyväksyä tai sietää huonoa kohtelua tai häiriköintiä mutta aikuismaista käytöstä sinulta velvoitetaan lapsen vanhempana. Et voi taantua itse lapseksi tai kohdella muita aikuisia lapsina. Mikä siinä on niin vaikea ymmärtää ja hyväksyä?
Vanhemman velvollisuuksiin kuuluu suojata lapsiaan haitallisikta ihmisiltä.
Ei se ole ”lapsena kohtelemista”. Se on just sitä aikuista vanhemmuutta.
Toki saat suojata lapsiasi haitallisilta ihmisiltä mutta sinä et saa käyttäytyä lapsellisesti tai kohdella aikuisia kuin lapsia.
En ole kohdellutkaan. Mistä ihmeestä sinä puhut???
Olen koko ajan toistanut samaa ja kumma jos et ole huomannut...
Voisiko keskustella asioista aikuismaisesti? Tuntuu kuin osa vanhemmista suhtautuu isovanhempiin kuin lapsiin ja osa taantuu lapsien tasolle. En hyväksy tuollaisten isovanhempien toimintaa mutta asiat ratkaistaan aikuismaisesti keskustelemalla. (Ellei joku huom. joku tai jotkut osapuolet ole oikeasti häiriintyneitä.) Jonkun hei pitää olla aikuinen ja puhua asiat kuin aikuisille jos haluaa muutosta ja rakentavaa keskustelua.
Ei ole mitään tuollaista pakkoa.
Jokainen päättää ihan itse keitä elämässään pitää.
Eli sinä et halua tai osaa olla lapsellesi hyvä vanhempi ja esimerkki kuinka asiat käsitellään? Lapsia pitäisi aina kannustaa asioiden selvittämiseen ja yritykseen sovitella.
Vaikeista asioista puhuminen on meidän suomalaisten ongelma, ja valitettavasti ihmisuhde-, parisuhde-, työsuhde-, opiskeluympäristöongelmat vain lisääntyvät kaltaistesi vatipäiden johdosta. (Tässä kohtaa oli käytettävä sanaa vatipää, pahoittelen toki).
Olen sellainen.
Niiden ihmisten kanssa jotka elämäämme kuuluu.
Olet sitten pelkästään kotona ja kylässä? Ei työtä, ei opiskelua, ei harrastuksia? Lapsesi joutuu kyllä laajentamaan elinpiiriään ja tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa vaikka kaikki eivät ole mieluisia ihmisiä. Onnea matkaan! Ei äiti laittanut kommunikointitaitoja evääksi, nälissään pitää mennä.
Voi yhden kerran.
Olen yrittäjä. Minulla on asiakkaita ja alaisia.
On luottamustoimia.
On kavereita ja ystäviä.
Lapseni ovat koulussa ja harrastavat. On kavereita, ysyäviä ja tuttuja.
Kaikki nämä ihmisiä jotka kuuluvat elämäämme.
Kenenkään meidän oerheessä ei tarvitse silti läheisiksi ottaa ihmisiä joista emme pidä tai jotka eivöt osaa käyttäytyä.
Myös lapseni ovat oppineet että heillä on oikeus rajoihin.
Näin heistä kasvaa aikuisua jotka kunnioittavat muidenkin rajoja. Omia ja muiden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos haluaa puhua huonosti käyttäytyvistä vanhemmista, niin on varmaan niille ihan omia ketjuja. Siis miksi tulla tänne niistä huutelemaan? Tää on ihan sitä samaa jääräpäisyyttä mikä näkyi iltalehden kommenteissa, syytettiin äitejä mustasukkaisiksi, uhkailtiin jättää perinnöttä ja väitettiin että äideille kelpaa vain rahaa ja tavaraa. (Oikeasti, muutenkin nykyään perintö on yleensä vain rasite, joku vanha talo täynnä krääsää jota pitää sit siivota).
Yksikään isovanhempien oikeuksista jankuttava ei pysähtynyt miettimään mikä siinä tarinoiden rajattoman isovanhemman käytöksessä lapsen äitiä häiritsi, ja oliko siinä käytöksessä kenties jotain vikaa. Ei YKSIKÄÄN.
Ennen vanhaan oli melkein pakko sietää tuollaista, ei ollut muuta apua saatavilla ja piirit oli pienemmät. Nykyään ei tarvitse sietää yhtään huonoa käytöstä, tietoa löytyy netistä, hoitoapua on saatavilla jos sitä vain tarvitsee ja ystäviäkin löytyy vaikka netistä jos on yksinäinen. Ei sitä oo pakko yrittää ja yrittää jos toinen ei yksinkertaisesti suostu kuuntelemaan vaan kuvittelee jotenkin olevansa lapsen äitiä tärkeämpi. Pois vaan, kyllä niitä parempia suhteita lapsille löytyy muualta.
Kauheen pitkä viesti, en jaksanut lukea loppuun mutta eihän kenenkään huono tai häiriintynyt käytös oikeuta sinua käyttäytymään huonosti tai häiriintyneesti? Onko nyt oikeustaju hukassa? Ei sinun tarvitse hyväksyä tai sietää huonoa kohtelua tai häiriköintiä mutta aikuismaista käytöstä sinulta velvoitetaan lapsen vanhempana. Et voi taantua itse lapseksi tai kohdella muita aikuisia lapsina. Mikä siinä on niin vaikea ymmärtää ja hyväksyä?
Vanhemman velvollisuuksiin kuuluu suojata lapsiaan haitallisikta ihmisiltä.
Ei se ole ”lapsena kohtelemista”. Se on just sitä aikuista vanhemmuutta.
Toki saat suojata lapsiasi haitallisilta ihmisiltä mutta sinä et saa käyttäytyä lapsellisesti tai kohdella aikuisia kuin lapsia.
En ole kohdellutkaan. Mistä ihmeestä sinä puhut???
Olen koko ajan toistanut samaa ja kumma jos et ole huomannut...
Voisiko keskustella asioista aikuismaisesti? Tuntuu kuin osa vanhemmista suhtautuu isovanhempiin kuin lapsiin ja osa taantuu lapsien tasolle. En hyväksy tuollaisten isovanhempien toimintaa mutta asiat ratkaistaan aikuismaisesti keskustelemalla. (Ellei joku huom. joku tai jotkut osapuolet ole oikeasti häiriintyneitä.) Jonkun hei pitää olla aikuinen ja puhua asiat kuin aikuisille jos haluaa muutosta ja rakentavaa keskustelua.
Ei ole mitään tuollaista pakkoa.
Jokainen päättää ihan itse keitä elämässään pitää.
Eli sinä et halua tai osaa olla lapsellesi hyvä vanhempi ja esimerkki kuinka asiat käsitellään? Lapsia pitäisi aina kannustaa asioiden selvittämiseen ja yritykseen sovitella.
Vaikeista asioista puhuminen on meidän suomalaisten ongelma, ja valitettavasti ihmisuhde-, parisuhde-, työsuhde-, opiskeluympäristöongelmat vain lisääntyvät kaltaistesi vatipäiden johdosta. (Tässä kohtaa oli käytettävä sanaa vatipää, pahoittelen toki).
Olen sellainen.
Niiden ihmisten kanssa jotka elämäämme kuuluu.
Olet sitten pelkästään kotona ja kylässä? Ei työtä, ei opiskelua, ei harrastuksia? Lapsesi joutuu kyllä laajentamaan elinpiiriään ja tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa vaikka kaikki eivät ole mieluisia ihmisiä. Onnea matkaan! Ei äiti laittanut kommunikointitaitoja evääksi, nälissään pitää mennä.
Voi yhden kerran.
Olen yrittäjä. Minulla on asiakkaita ja alaisia.
On luottamustoimia.
On kavereita ja ystäviä.
Lapseni ovat koulussa ja harrastavat. On kavereita, ysyäviä ja tuttuja.
Kaikki nämä ihmisiä jotka kuuluvat elämäämme.
Kenenkään meidän oerheessä ei tarvitse silti läheisiksi ottaa ihmisiä joista emme pidä tai jotka eivöt osaa käyttäytyä.
Myös lapseni ovat oppineet että heillä on oikeus rajoihin.
Näin heistä kasvaa aikuisua jotka kunnioittavat muidenkin rajoja. Omia ja muiden.
Ja silti sinulla on ongelma käsittää, että aikuisena sinun on suhtauduttava asioihin aikuisena eikä taannuttava lapsen tasolle tai kohdeltava muita aikuisia ihmisiä kuin lapsia.
-> Voisiko keskustella asioista aikuismaisesti? Tuntuu kuin osa vanhemmista suhtautuu isovanhempiin kuin lapsiin ja osa taantuu lapsien tasolle. En hyväksy tuollaisten isovanhempien toimintaa mutta asiat ratkaistaan aikuismaisesti keskustelemalla. (Ellei joku huom. joku tai jotkut osapuolet ole oikeasti häiriintyneitä.) Jonkun hei pitää olla aikuinen ja puhua asiat kuin aikuisille jos haluaa muutosta ja rakentavaa keskustelua. Ja muutos voi olla, että tarvitaan etäisyyttä tai jopa lähestymiskielto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos haluaa puhua huonosti käyttäytyvistä vanhemmista, niin on varmaan niille ihan omia ketjuja. Siis miksi tulla tänne niistä huutelemaan? Tää on ihan sitä samaa jääräpäisyyttä mikä näkyi iltalehden kommenteissa, syytettiin äitejä mustasukkaisiksi, uhkailtiin jättää perinnöttä ja väitettiin että äideille kelpaa vain rahaa ja tavaraa. (Oikeasti, muutenkin nykyään perintö on yleensä vain rasite, joku vanha talo täynnä krääsää jota pitää sit siivota).
Yksikään isovanhempien oikeuksista jankuttava ei pysähtynyt miettimään mikä siinä tarinoiden rajattoman isovanhemman käytöksessä lapsen äitiä häiritsi, ja oliko siinä käytöksessä kenties jotain vikaa. Ei YKSIKÄÄN.
Ennen vanhaan oli melkein pakko sietää tuollaista, ei ollut muuta apua saatavilla ja piirit oli pienemmät. Nykyään ei tarvitse sietää yhtään huonoa käytöstä, tietoa löytyy netistä, hoitoapua on saatavilla jos sitä vain tarvitsee ja ystäviäkin löytyy vaikka netistä jos on yksinäinen. Ei sitä oo pakko yrittää ja yrittää jos toinen ei yksinkertaisesti suostu kuuntelemaan vaan kuvittelee jotenkin olevansa lapsen äitiä tärkeämpi. Pois vaan, kyllä niitä parempia suhteita lapsille löytyy muualta.
Kauheen pitkä viesti, en jaksanut lukea loppuun mutta eihän kenenkään huono tai häiriintynyt käytös oikeuta sinua käyttäytymään huonosti tai häiriintyneesti? Onko nyt oikeustaju hukassa? Ei sinun tarvitse hyväksyä tai sietää huonoa kohtelua tai häiriköintiä mutta aikuismaista käytöstä sinulta velvoitetaan lapsen vanhempana. Et voi taantua itse lapseksi tai kohdella muita aikuisia lapsina. Mikä siinä on niin vaikea ymmärtää ja hyväksyä?
Vanhemman velvollisuuksiin kuuluu suojata lapsiaan haitallisikta ihmisiltä.
Ei se ole ”lapsena kohtelemista”. Se on just sitä aikuista vanhemmuutta.
Toki saat suojata lapsiasi haitallisilta ihmisiltä mutta sinä et saa käyttäytyä lapsellisesti tai kohdella aikuisia kuin lapsia.
En ole kohdellutkaan. Mistä ihmeestä sinä puhut???
Olen koko ajan toistanut samaa ja kumma jos et ole huomannut...
Voisiko keskustella asioista aikuismaisesti? Tuntuu kuin osa vanhemmista suhtautuu isovanhempiin kuin lapsiin ja osa taantuu lapsien tasolle. En hyväksy tuollaisten isovanhempien toimintaa mutta asiat ratkaistaan aikuismaisesti keskustelemalla. (Ellei joku huom. joku tai jotkut osapuolet ole oikeasti häiriintyneitä.) Jonkun hei pitää olla aikuinen ja puhua asiat kuin aikuisille jos haluaa muutosta ja rakentavaa keskustelua.
Ei ole mitään tuollaista pakkoa.
Jokainen päättää ihan itse keitä elämässään pitää.
Eli sinä et halua tai osaa olla lapsellesi hyvä vanhempi ja esimerkki kuinka asiat käsitellään? Lapsia pitäisi aina kannustaa asioiden selvittämiseen ja yritykseen sovitella.
Vaikeista asioista puhuminen on meidän suomalaisten ongelma, ja valitettavasti ihmisuhde-, parisuhde-, työsuhde-, opiskeluympäristöongelmat vain lisääntyvät kaltaistesi vatipäiden johdosta. (Tässä kohtaa oli käytettävä sanaa vatipää, pahoittelen toki).
Olen sellainen.
Niiden ihmisten kanssa jotka elämäämme kuuluu.
Olet sitten pelkästään kotona ja kylässä? Ei työtä, ei opiskelua, ei harrastuksia? Lapsesi joutuu kyllä laajentamaan elinpiiriään ja tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa vaikka kaikki eivät ole mieluisia ihmisiä. Onnea matkaan! Ei äiti laittanut kommunikointitaitoja evääksi, nälissään pitää mennä.
Voi yhden kerran.
Olen yrittäjä. Minulla on asiakkaita ja alaisia.
On luottamustoimia.
On kavereita ja ystäviä.
Lapseni ovat koulussa ja harrastavat. On kavereita, ysyäviä ja tuttuja.
Kaikki nämä ihmisiä jotka kuuluvat elämäämme.
Kenenkään meidän oerheessä ei tarvitse silti läheisiksi ottaa ihmisiä joista emme pidä tai jotka eivöt osaa käyttäytyä.
Myös lapseni ovat oppineet että heillä on oikeus rajoihin.
Näin heistä kasvaa aikuisua jotka kunnioittavat muidenkin rajoja. Omia ja muiden.
Ja silti sinulla on ongelma käsittää, että aikuisena sinun on suhtauduttava asioihin aikuisena eikä taannuttava lapsen tasolle tai kohdeltava muita aikuisia ihmisiä kuin lapsia.
-> Voisiko keskustella asioista aikuismaisesti? Tuntuu kuin osa vanhemmista suhtautuu isovanhempiin kuin lapsiin ja osa taantuu lapsien tasolle. En hyväksy tuollaisten isovanhempien toimintaa mutta asiat ratkaistaan aikuismaisesti keskustelemalla. (Ellei joku huom. joku tai jotkut osapuolet ole oikeasti häiriintyneitä.) Jonkun hei pitää olla aikuinen ja puhua asiat kuin aikuisille jos haluaa muutosta ja rakentavaa keskustelua. Ja muutos voi olla, että tarvitaan etäisyyttä tai jopa lähestymiskielto.
Ei ole minkäänlaista ongelmaa käsittää tätä.
Sen sijaqn sulla on kun lähtökohtaisesti vaadit että me lasten vanhemmat alamme ruuhkavuosissa kascattamaan myös jo ikävuosiltaan aikuisia ihmisiä.
En minä halua muutosta tai rakentavaq keskustelua tms.
Haluan aikuisia jotka käyttäytyy kuin aikuiset. En ala muovaamaan aellaisia erikseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos haluaa puhua huonosti käyttäytyvistä vanhemmista, niin on varmaan niille ihan omia ketjuja. Siis miksi tulla tänne niistä huutelemaan? Tää on ihan sitä samaa jääräpäisyyttä mikä näkyi iltalehden kommenteissa, syytettiin äitejä mustasukkaisiksi, uhkailtiin jättää perinnöttä ja väitettiin että äideille kelpaa vain rahaa ja tavaraa. (Oikeasti, muutenkin nykyään perintö on yleensä vain rasite, joku vanha talo täynnä krääsää jota pitää sit siivota).
Yksikään isovanhempien oikeuksista jankuttava ei pysähtynyt miettimään mikä siinä tarinoiden rajattoman isovanhemman käytöksessä lapsen äitiä häiritsi, ja oliko siinä käytöksessä kenties jotain vikaa. Ei YKSIKÄÄN.
Ennen vanhaan oli melkein pakko sietää tuollaista, ei ollut muuta apua saatavilla ja piirit oli pienemmät. Nykyään ei tarvitse sietää yhtään huonoa käytöstä, tietoa löytyy netistä, hoitoapua on saatavilla jos sitä vain tarvitsee ja ystäviäkin löytyy vaikka netistä jos on yksinäinen. Ei sitä oo pakko yrittää ja yrittää jos toinen ei yksinkertaisesti suostu kuuntelemaan vaan kuvittelee jotenkin olevansa lapsen äitiä tärkeämpi. Pois vaan, kyllä niitä parempia suhteita lapsille löytyy muualta.
Kauheen pitkä viesti, en jaksanut lukea loppuun mutta eihän kenenkään huono tai häiriintynyt käytös oikeuta sinua käyttäytymään huonosti tai häiriintyneesti? Onko nyt oikeustaju hukassa? Ei sinun tarvitse hyväksyä tai sietää huonoa kohtelua tai häiriköintiä mutta aikuismaista käytöstä sinulta velvoitetaan lapsen vanhempana. Et voi taantua itse lapseksi tai kohdella muita aikuisia lapsina. Mikä siinä on niin vaikea ymmärtää ja hyväksyä?
Vanhemman velvollisuuksiin kuuluu suojata lapsiaan haitallisikta ihmisiltä.
Ei se ole ”lapsena kohtelemista”. Se on just sitä aikuista vanhemmuutta.
Toki saat suojata lapsiasi haitallisilta ihmisiltä mutta sinä et saa käyttäytyä lapsellisesti tai kohdella aikuisia kuin lapsia.
En ole kohdellutkaan. Mistä ihmeestä sinä puhut???
Olen koko ajan toistanut samaa ja kumma jos et ole huomannut...
Voisiko keskustella asioista aikuismaisesti? Tuntuu kuin osa vanhemmista suhtautuu isovanhempiin kuin lapsiin ja osa taantuu lapsien tasolle. En hyväksy tuollaisten isovanhempien toimintaa mutta asiat ratkaistaan aikuismaisesti keskustelemalla. (Ellei joku huom. joku tai jotkut osapuolet ole oikeasti häiriintyneitä.) Jonkun hei pitää olla aikuinen ja puhua asiat kuin aikuisille jos haluaa muutosta ja rakentavaa keskustelua.
Ei ole mitään tuollaista pakkoa.
Jokainen päättää ihan itse keitä elämässään pitää.
Eli sinä et halua tai osaa olla lapsellesi hyvä vanhempi ja esimerkki kuinka asiat käsitellään? Lapsia pitäisi aina kannustaa asioiden selvittämiseen ja yritykseen sovitella.
Vaikeista asioista puhuminen on meidän suomalaisten ongelma, ja valitettavasti ihmisuhde-, parisuhde-, työsuhde-, opiskeluympäristöongelmat vain lisääntyvät kaltaistesi vatipäiden johdosta. (Tässä kohtaa oli käytettävä sanaa vatipää, pahoittelen toki).
Olen sellainen.
Niiden ihmisten kanssa jotka elämäämme kuuluu.
Olet sitten pelkästään kotona ja kylässä? Ei työtä, ei opiskelua, ei harrastuksia? Lapsesi joutuu kyllä laajentamaan elinpiiriään ja tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa vaikka kaikki eivät ole mieluisia ihmisiä. Onnea matkaan! Ei äiti laittanut kommunikointitaitoja evääksi, nälissään pitää mennä.
Voi yhden kerran.
Olen yrittäjä. Minulla on asiakkaita ja alaisia.
On luottamustoimia.
On kavereita ja ystäviä.
Lapseni ovat koulussa ja harrastavat. On kavereita, ysyäviä ja tuttuja.
Kaikki nämä ihmisiä jotka kuuluvat elämäämme.
Kenenkään meidän oerheessä ei tarvitse silti läheisiksi ottaa ihmisiä joista emme pidä tai jotka eivöt osaa käyttäytyä.
Myös lapseni ovat oppineet että heillä on oikeus rajoihin.
Näin heistä kasvaa aikuisua jotka kunnioittavat muidenkin rajoja. Omia ja muiden.
Ja silti sinulla on ongelma käsittää, että aikuisena sinun on suhtauduttava asioihin aikuisena eikä taannuttava lapsen tasolle tai kohdeltava muita aikuisia ihmisiä kuin lapsia.
-> Voisiko keskustella asioista aikuismaisesti? Tuntuu kuin osa vanhemmista suhtautuu isovanhempiin kuin lapsiin ja osa taantuu lapsien tasolle. En hyväksy tuollaisten isovanhempien toimintaa mutta asiat ratkaistaan aikuismaisesti keskustelemalla. (Ellei joku huom. joku tai jotkut osapuolet ole oikeasti häiriintyneitä.) Jonkun hei pitää olla aikuinen ja puhua asiat kuin aikuisille jos haluaa muutosta ja rakentavaa keskustelua. Ja muutos voi olla, että tarvitaan etäisyyttä tai jopa lähestymiskielto.
Voi pyhä Sylvi kun jaksat jankuttaa.. Kyllä voisi, ihan mielelläni keskustelisin, meillä kun taas kävi niin, että mummo mökötti kun asiallisesti sanoin, ei siis kuunnellut. Tämän jälkeen vielä mies jutteli, ei kuunnellut, väitti että tietää paremmin. Ja kolmas kerta mies taas keskusteli, samoista asioista, katsotaan kuunteliko mummo tälläkään kertaa. Lapsi ei ollut missään vaiheessa tässä mukana, on liian pieni vielä, on vasta vauva. Oken eri kirjoittaja, mutta kelpaisiko tämä minun vastaukseni, niin loppuisi tuon saman toistaminen tässä ketjussa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos haluaa puhua huonosti käyttäytyvistä vanhemmista, niin on varmaan niille ihan omia ketjuja. Siis miksi tulla tänne niistä huutelemaan? Tää on ihan sitä samaa jääräpäisyyttä mikä näkyi iltalehden kommenteissa, syytettiin äitejä mustasukkaisiksi, uhkailtiin jättää perinnöttä ja väitettiin että äideille kelpaa vain rahaa ja tavaraa. (Oikeasti, muutenkin nykyään perintö on yleensä vain rasite, joku vanha talo täynnä krääsää jota pitää sit siivota).
Yksikään isovanhempien oikeuksista jankuttava ei pysähtynyt miettimään mikä siinä tarinoiden rajattoman isovanhemman käytöksessä lapsen äitiä häiritsi, ja oliko siinä käytöksessä kenties jotain vikaa. Ei YKSIKÄÄN.
Ennen vanhaan oli melkein pakko sietää tuollaista, ei ollut muuta apua saatavilla ja piirit oli pienemmät. Nykyään ei tarvitse sietää yhtään huonoa käytöstä, tietoa löytyy netistä, hoitoapua on saatavilla jos sitä vain tarvitsee ja ystäviäkin löytyy vaikka netistä jos on yksinäinen. Ei sitä oo pakko yrittää ja yrittää jos toinen ei yksinkertaisesti suostu kuuntelemaan vaan kuvittelee jotenkin olevansa lapsen äitiä tärkeämpi. Pois vaan, kyllä niitä parempia suhteita lapsille löytyy muualta.
Kauheen pitkä viesti, en jaksanut lukea loppuun mutta eihän kenenkään huono tai häiriintynyt käytös oikeuta sinua käyttäytymään huonosti tai häiriintyneesti? Onko nyt oikeustaju hukassa? Ei sinun tarvitse hyväksyä tai sietää huonoa kohtelua tai häiriköintiä mutta aikuismaista käytöstä sinulta velvoitetaan lapsen vanhempana. Et voi taantua itse lapseksi tai kohdella muita aikuisia lapsina. Mikä siinä on niin vaikea ymmärtää ja hyväksyä?
Vanhemman velvollisuuksiin kuuluu suojata lapsiaan haitallisikta ihmisiltä.
Ei se ole ”lapsena kohtelemista”. Se on just sitä aikuista vanhemmuutta.
Toki saat suojata lapsiasi haitallisilta ihmisiltä mutta sinä et saa käyttäytyä lapsellisesti tai kohdella aikuisia kuin lapsia.
En ole kohdellutkaan. Mistä ihmeestä sinä puhut???
Olen koko ajan toistanut samaa ja kumma jos et ole huomannut...
Voisiko keskustella asioista aikuismaisesti? Tuntuu kuin osa vanhemmista suhtautuu isovanhempiin kuin lapsiin ja osa taantuu lapsien tasolle. En hyväksy tuollaisten isovanhempien toimintaa mutta asiat ratkaistaan aikuismaisesti keskustelemalla. (Ellei joku huom. joku tai jotkut osapuolet ole oikeasti häiriintyneitä.) Jonkun hei pitää olla aikuinen ja puhua asiat kuin aikuisille jos haluaa muutosta ja rakentavaa keskustelua.
Ei ole mitään tuollaista pakkoa.
Jokainen päättää ihan itse keitä elämässään pitää.
Eli sinä et halua tai osaa olla lapsellesi hyvä vanhempi ja esimerkki kuinka asiat käsitellään? Lapsia pitäisi aina kannustaa asioiden selvittämiseen ja yritykseen sovitella.
Vaikeista asioista puhuminen on meidän suomalaisten ongelma, ja valitettavasti ihmisuhde-, parisuhde-, työsuhde-, opiskeluympäristöongelmat vain lisääntyvät kaltaistesi vatipäiden johdosta. (Tässä kohtaa oli käytettävä sanaa vatipää, pahoittelen toki).
Olen sellainen.
Niiden ihmisten kanssa jotka elämäämme kuuluu.
Olet sitten pelkästään kotona ja kylässä? Ei työtä, ei opiskelua, ei harrastuksia? Lapsesi joutuu kyllä laajentamaan elinpiiriään ja tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa vaikka kaikki eivät ole mieluisia ihmisiä. Onnea matkaan! Ei äiti laittanut kommunikointitaitoja evääksi, nälissään pitää mennä.
Voi yhden kerran.
Olen yrittäjä. Minulla on asiakkaita ja alaisia.
On luottamustoimia.
On kavereita ja ystäviä.
Lapseni ovat koulussa ja harrastavat. On kavereita, ysyäviä ja tuttuja.
Kaikki nämä ihmisiä jotka kuuluvat elämäämme.
Kenenkään meidän oerheessä ei tarvitse silti läheisiksi ottaa ihmisiä joista emme pidä tai jotka eivöt osaa käyttäytyä.
Myös lapseni ovat oppineet että heillä on oikeus rajoihin.
Näin heistä kasvaa aikuisua jotka kunnioittavat muidenkin rajoja. Omia ja muiden.
Ja silti sinulla on ongelma käsittää, että aikuisena sinun on suhtauduttava asioihin aikuisena eikä taannuttava lapsen tasolle tai kohdeltava muita aikuisia ihmisiä kuin lapsia.
-> Voisiko keskustella asioista aikuismaisesti? Tuntuu kuin osa vanhemmista suhtautuu isovanhempiin kuin lapsiin ja osa taantuu lapsien tasolle. En hyväksy tuollaisten isovanhempien toimintaa mutta asiat ratkaistaan aikuismaisesti keskustelemalla. (Ellei joku huom. joku tai jotkut osapuolet ole oikeasti häiriintyneitä.) Jonkun hei pitää olla aikuinen ja puhua asiat kuin aikuisille jos haluaa muutosta ja rakentavaa keskustelua. Ja muutos voi olla, että tarvitaan etäisyyttä tai jopa lähestymiskielto.
Eri
Jos sinun mielestäsi ainut aikuismainen tapa käsitellä asioita on keskustella rakentavasti niin, ei sellainen aikuismaisuus ei valitettavasti aina ole mahdollista.
Itse en halua opettaa lapsilleni, että ihmistä joka haukkuu sinut ja sukusi, huutaa sinulle ja väheksyy sinua on pidettävä elämässä koska jotenkin olisit sitten lapsellinen jos annat loukkausten vaikuttaa itseesi.
Jos 70+ ikävuoteen mennessä ei ole oppinut alkeellisiakaan käytöstapoja niin en usko, että mikään keskustelu sitä muuttaa, ja silloin kohteliaan kylmät välit on jo tarpeeksi myönnytystä. Keskustelu ihmisen kanssa joka ei kuuntele on mahdotonta.
Ps. Koska olet määritellyt hyvin suppeasti aikuismaisen käytöksen, on hyvin vaikea antaa kyllä tai ei vastausta vänkäykseesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aikuismainen käytös, suppea määrittely: aikuisena sinun on suhtauduttava asioihin aikuisena eikä taannuttava lapsen tasolle tai kohdeltava muita aikuisia ihmisiä kuin lapsia.
Onko tarkennettavaa, jäikö jotain epäselväksi?
Voi hyvää päivää tätä suomalaisen terveydenhuollon tasoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aikuismainen käytös, suppea määrittely: aikuisena sinun on suhtauduttava asioihin aikuisena eikä taannuttava lapsen tasolle tai kohdeltava muita aikuisia ihmisiä kuin lapsia.
Onko tarkennettavaa, jäikö jotain epäselväksi?
Eli kohdeltava aikuisena mutta kasvatettava kuin lasta loputtomilla kasvatuskeskusteluilla?
”Kuules nyt Irma (70 vee), mitä me sovittiin siitä, että saako tulla häiriköimään. Ei saa. Ai unohdit. No kokeillaan nyt taas viikko että josko muistaisit. Laitanko sulle tarrataulun josta voit seurata edistymistäsi? Juu, saat kissatarroja. Kaksi tarraa jos muistat että ei omilla avaimilla sisään.”
Kannustan kaikkia asioiden selvittämiseen ja yritykseen sovitella. Vaikeista asioista puhuminen on suomalaisten ongelma.
Muistilista sitä tarvitseville, joiden kehitysmatka vastuulliseksi vanhemmaksi on vielä kesken:
Jos haluat muutosta ja rakentavaa keskustelua niin saat tehdä niin.
Saat myös valita lapsen turvallisuuden tai oman mielenrauhasi vuoksi etäisyyden.
Vastuullisena vanhempana ja aikuisena et saa taantua lapsen tasolle ja käyttäytyä vakavissa ongelmatilanteissa lapsellisesti tai kohdella muita aikuisia ihmisiä kuin lapsia, et edes puolisoasi.
Hauska tuo pappa 75 joka on IS:n artikkeliin kommentoinut näin:
” Olemmeko todellakin kasvattaneet pumpulissa kasvaneen sukupolven vai onko kyseessä yksittäinen PAS-oireyhtymä PAS (Parental Alienation Syndrome)? Joissakin maissa pelkkä tunteisiin pohjautuva toisesta vanhemmasta/isovanhemmista vieraannuttaminen on kriminalisoitu. Tätä olisi syytä harkita myös Suomessa. Sanktiona voisi olla perintöoikeuden menetys. Toki tänäkin päivänä voi vieraannuttajan sulkea pois testamentilla lakiosuuden ylittävältä osalta. Miksi vieraannuttajan pitäisi saada perintöä jos on sulkenut vanhempansa pois lastensa elämästä pelkästään tunne syistä?”
Ensinnäkin PAS ei koske missään maassa isovanhempia, ja lisäksi on omituista puhua ”vain tunnesyistä”. Ihmissuhteissa on kysymys tunteista, ne ovat motiivina kaikessa vuorovaikutuksessa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikuismainen käytös, suppea määrittely: aikuisena sinun on suhtauduttava asioihin aikuisena eikä taannuttava lapsen tasolle tai kohdeltava muita aikuisia ihmisiä kuin lapsia.
Onko tarkennettavaa, jäikö jotain epäselväksi?
Eli kohdeltava aikuisena mutta kasvatettava kuin lasta loputtomilla kasvatuskeskusteluilla?
”Kuules nyt Irma (70 vee), mitä me sovittiin siitä, että saako tulla häiriköimään. Ei saa. Ai unohdit. No kokeillaan nyt taas viikko että josko muistaisit. Laitanko sulle tarrataulun josta voit seurata edistymistäsi? Juu, saat kissatarroja. Kaksi tarraa jos muistat että ei omilla avaimilla sisään.”
Et oikein ymmärtänyt, sinua varten kirjoitin muistilistan josko siitä olisi apua. Jos sinun puolisosi olisi muistisairas niin kohtelisitko häntä yhtä hauskasti kuin Irma 70 vee kissatarroilla? Kalenteri voisi olla hyvä juttu mutta ei noin julma ja ymmärtämätön puhe aikuiselta aikuiselle, kuin aikuinen kohtelisi toista aikuista lapsena hänen sairautensa vuoksi. Kuitenkin tuota näkee hoitokodeissa omaisten kohdalla. Surullista sekin.
Vierailija kirjoitti:
Aikuismainen käytös, suppea määrittely: aikuisena sinun on suhtauduttava asioihin aikuisena eikä taannuttava lapsen tasolle tai kohdeltava muita aikuisia ihmisiä kuin lapsia.
Onko tarkennettavaa, jäikö jotain epäselväksi?
Juu.
Olet toistellut vaatimusta rakentavasta keskustelusta aikuismaisen käytöksen mittarina. Etkö enää ole sitä mieltä, että se on ainut aikuinen tapa käsitellä asioita?
Onko sinusta aikuista käytöstä altistaa omat lapset huonosti käyttäytyvän sukulaisen/läheisen käytökselle kerta toisensa jälkeen kunnes toinen osapuoli joko kuolee tai kehittyy ihmisenä sellaiseksi, että hänen kanssaan voi keskustella rakentavasti?
Koet ilmeisesti, että kaikki toisten ihmisten, erityisesti isovanhempien, rajaaminen kumpuaa halusta rangaista toista ja vahvistaa omaa valtaa ja on sen takia lapsellista.
Näin ei kuitenkaan aina ole, vaan perheen hyvinvointi voi vaatia hankalienkin päätösten tekoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikuismainen käytös, suppea määrittely: aikuisena sinun on suhtauduttava asioihin aikuisena eikä taannuttava lapsen tasolle tai kohdeltava muita aikuisia ihmisiä kuin lapsia.
Onko tarkennettavaa, jäikö jotain epäselväksi?
Eli kohdeltava aikuisena mutta kasvatettava kuin lasta loputtomilla kasvatuskeskusteluilla?
”Kuules nyt Irma (70 vee), mitä me sovittiin siitä, että saako tulla häiriköimään. Ei saa. Ai unohdit. No kokeillaan nyt taas viikko että josko muistaisit. Laitanko sulle tarrataulun josta voit seurata edistymistäsi? Juu, saat kissatarroja. Kaksi tarraa jos muistat että ei omilla avaimilla sisään.”
Et oikein ymmärtänyt, sinua varten kirjoitin muistilistan josko siitä olisi apua. Jos sinun puolisosi olisi muistisairas niin kohtelisitko häntä yhtä hauskasti kuin Irma 70 vee kissatarroilla? Kalenteri voisi olla hyvä juttu mutta ei noin julma ja ymmärtämätön puhe aikuiselta aikuiselle, kuin aikuinen kohtelisi toista aikuista lapsena hänen sairautensa vuoksi. Kuitenkin tuota näkee hoitokodeissa omaisten kohdalla. Surullista sekin.
Irma 70 vee on rajaton ja itsekäs, tottunut saamaan tahtonsa läpi uuvuttavalla venkoilulla. Ei muistisairas.
Alue: Aihe vapaa
Ei ole mitään tuollaista pakkoa.
Jokainen päättää ihan itse keitä elämässään pitää.