Lue keskustelun säännöt.
Vauvan tehtävä hoitaa isoäitiä?
Meillä on 8kk vauva jonka isoäiti on hurahtanut pikkuiseen jo raskausaikana todella voimakkaasti. Tunnen itseni nipoksi kun minua on alkanut häiritä mummon ja lapsen tapa olla yhdessä. Mummo vaatii tapaamista vähintään kerran viikossa ja joka kerran pitelee vauvaa rintaansa vasten ja "sulkeutuu" seurasta. Kuiskailee "mummo rakastaa, mummon rakkain"-koko ajan vauvalle ja jos vauva inahtaa tai yrittää vääntää itseään pois sylistä lähtee mummo nopeasti kauaksi minusta ja miehestä, ettemme ota vauvaa. Mummo on mukava ihminen luonteeltaan mutta esim. minua ei noteeraa millään tavalla kun olen paikalla, ärsyyntyy selvästi läsnäolostani. Olenko yliherkkä? Mummo on alusta asti anellut vauvaa yökylään, sanoi 2 viikon ikäiselle vauvalle "tänään jäät mummon luokse, mummon luona on hyvä". Sanoin etten jätä vastasyntynyttä hoitoon missään nimessä. Alkoi ITKEÄ ja sanoi että hän saa vauvasta voimaa jatkaa töissä. Sanoo tätä samaa aina kun pyytää tapaamista, jopa sanamuodoin ettei "jaksa tulevaa työviikkoa", ellei saa sylitellä vauvaa. Ei ole saanut yöhoitoon koska imetän enkä jotenkin usko että hän pystyy tarkkailemaan VAUVAN tarpeita. Jos vauva vaikka kaipaa tilaa, lattialla olemista tms. niin se ei käy päinsä tämän mummon kanssa. Mitä voin tehdä pahoittamatta mummon mieltä? Kyseessä miehen äiti johon ollut tosi hyvät välit ennen vauvan syntymään.
Mies on kiusaantunut ja yrittää olla ottamatta kantaa asiaan. Ei selvästi tajua miksi minua stressaa mummon kyläilyt ja heillä vieraileminen. Mummo on tavallaan niin herttainen olemukseltaan kuitenkin, mutta ahdistaa ettei hän selvästi pysty näkemään minun merkitystäni ja rooliani lapsen elämässä. Ja juu, olen "kiitollinen" siitä että on välittäviä isovanhempia mutta en voi tunteilleni mitään.
Kommentit (10673)
Vierailija kirjoitti:
Apua mitä mumoja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt hetkinen. Tässä puhuttiin tuseeraamisesta joka on kuule aika arkinen asia. Helpottaa masupotilasta ja siinä se. Hurja ajatella että minäkin olen jonkun mielestä hirviö kun helpotin omien lasteni oloa tuseeraten. Jos joku olisi huutanut että tekee rikosilmoituksen niin olisi leuka pudonnut lattiaan kaikilta. Tapahtumana hyvin pieni juttu eikä vauva sitä edes itse huomaa. Paitsi että olo helpottuu. Muuttuvatkohan vauvat sitten ajan saatossa jotenkin erilaisiksi, aika kummallista jos näin on 🤔! Sairasta ja julmaa on jättää auttamatta vatsaansa parkuvaa vauvaa. Usein kova pökäle on juuri tuloillaan ettei tarvitse kuin hieman sormea pyöräyttää ja itku loppui siihen. Onneksi, onneksi sain omani hoitaa silloin kun kaikkiin asioihin ei liittynyt arvostelemista ja väärinkäsityksiä ja paheksuntaa. Tyttäreni on käsittääkseni tuseerannut myös, esikoistaan. pitääpä soittaa ja kertoa että nyt poliisia paikalle 🙄
Tämä on juuri se syy, miksi mummojen neuvot kannattaa jättää omaan arvoonsa.
Pienellä vauvalla jopa 2 viikon ulostusväli on normaalin rajoissa, eikä hoidettavaa ummetusta. Joku mummohan ylempänä oli kakattanut jopa samana päivänä jo kakannutta vauvaa.
Terveyskirjaston ohjeen mukaan lapsen peräsuoleen ei työnnetä mitään, varsinkaan teräväkyntistä sormea, eikä kakkaa "kaiveta" ulos. Peräaukkoa stimuloidaan varovasti ulostusrefleksin käynnistämiseksi esimerkikisi pumpulipuikolla tai desinfioidulla kuumemittarilla.
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk0…
Olen lääkäri ja ei, tuseeraus ei TODELLAKAAN ole mikään "masupotilaan helpotus" tai "arkinen asia". Meillä yleisenä ohjeena on, ettei lapsia tuseerata edes tutkimusmielessä, ellei ole AIVAN PAKKO. Miksikö? No koska se voi vaarallista ja ennen kaikkea traumaattista ja suurta kipua aiheuttavaa. Aikuisiahan tuseerataan vatsakivun tutkimuksen yhteydessä, koska syy voi sieltä selvistä (ja esim. miehillä tunnustellaan eturauhasta). Mutta ei lapsilla.
Eli olen neuvolalääkäri, joka myös päivystää ja päivystykseen tulee myös lapsipotilaita. En koskaan tunkisi sormeani vauvan peräaukkoon mistään syystä. Ummetusta voi helpottaa miniperäruiskeella tai vaikka pienellä määrällä liukastetta (tai vaikka hajusteetonta saippuaa), jos kova ulostepallo on tuloillaan. Mutta ei todellakaan työnnetä sormia vauvan peräaukkoon.
Jos pitää valita kuuntelenko jonkun lääkärinplantun mielipiteitä vaiko lapseni mummon, joka on eläköitynyt vanhustenhoitaja (tai mikä onkaan, kuitenkin se lyhyin koulutus että voi hoitaa vanhuksia?) valitsen tietenkin...
mummon.
Tai näin anoppini tuntuu ajattelevan. Alkaa vi tut ta maan se ylimielinen naureskelu joka asiaan liittyen. Kuopuksella oli refluksivaivaa vauvana ja määrättiin mahahappoja neutralisoivaa lääkettä. Anoppi totesi että vauvoilla ei närästystä kyllä ole ja naureskeli pitkään *itsekseen* sitä, keitteli teet ja istui yksin pöydän ääreen ja siunaili ääneen "närästystä... Voi voi.. Hehhehheh.....", kuulimme olohuoneeseen. Tollanen on aina ja ehkä vajaaälyisin lausahduksensa on "on kuule ennenkin selevitty ilman, voi voi..." jos puhuttu mistä tahansa hänen mielestään turhasta. V i t u n turha kus i aivo narisija ja tunnelmanpilaaja.
Paitsi että anoppisi ei ole ihan väärässä. Oikeata refluksia on vauvoilla vain harvinaisen, rakenteellisen vian vuoksi ja nämä kotikutoiset silent refluksi -diagnoosit pohjaa ihan vaan siihen pikku ylläriin että vauva harvoin nukkuu täysiä öitä ja siihen ei tosiaan ne mahahapot liity yhtään mitenkään...! :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Apua mitä mumoja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt hetkinen. Tässä puhuttiin tuseeraamisesta joka on kuule aika arkinen asia. Helpottaa masupotilasta ja siinä se. Hurja ajatella että minäkin olen jonkun mielestä hirviö kun helpotin omien lasteni oloa tuseeraten. Jos joku olisi huutanut että tekee rikosilmoituksen niin olisi leuka pudonnut lattiaan kaikilta. Tapahtumana hyvin pieni juttu eikä vauva sitä edes itse huomaa. Paitsi että olo helpottuu. Muuttuvatkohan vauvat sitten ajan saatossa jotenkin erilaisiksi, aika kummallista jos näin on 🤔! Sairasta ja julmaa on jättää auttamatta vatsaansa parkuvaa vauvaa. Usein kova pökäle on juuri tuloillaan ettei tarvitse kuin hieman sormea pyöräyttää ja itku loppui siihen. Onneksi, onneksi sain omani hoitaa silloin kun kaikkiin asioihin ei liittynyt arvostelemista ja väärinkäsityksiä ja paheksuntaa. Tyttäreni on käsittääkseni tuseerannut myös, esikoistaan. pitääpä soittaa ja kertoa että nyt poliisia paikalle 🙄
Tämä on juuri se syy, miksi mummojen neuvot kannattaa jättää omaan arvoonsa.
Pienellä vauvalla jopa 2 viikon ulostusväli on normaalin rajoissa, eikä hoidettavaa ummetusta. Joku mummohan ylempänä oli kakattanut jopa samana päivänä jo kakannutta vauvaa.
Terveyskirjaston ohjeen mukaan lapsen peräsuoleen ei työnnetä mitään, varsinkaan teräväkyntistä sormea, eikä kakkaa "kaiveta" ulos. Peräaukkoa stimuloidaan varovasti ulostusrefleksin käynnistämiseksi esimerkikisi pumpulipuikolla tai desinfioidulla kuumemittarilla.
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk0…
Olen lääkäri ja ei, tuseeraus ei TODELLAKAAN ole mikään "masupotilaan helpotus" tai "arkinen asia". Meillä yleisenä ohjeena on, ettei lapsia tuseerata edes tutkimusmielessä, ellei ole AIVAN PAKKO. Miksikö? No koska se voi vaarallista ja ennen kaikkea traumaattista ja suurta kipua aiheuttavaa. Aikuisiahan tuseerataan vatsakivun tutkimuksen yhteydessä, koska syy voi sieltä selvistä (ja esim. miehillä tunnustellaan eturauhasta). Mutta ei lapsilla.
Eli olen neuvolalääkäri, joka myös päivystää ja päivystykseen tulee myös lapsipotilaita. En koskaan tunkisi sormeani vauvan peräaukkoon mistään syystä. Ummetusta voi helpottaa miniperäruiskeella tai vaikka pienellä määrällä liukastetta (tai vaikka hajusteetonta saippuaa), jos kova ulostepallo on tuloillaan. Mutta ei todellakaan työnnetä sormia vauvan peräaukkoon.
Jos pitää valita kuuntelenko jonkun lääkärinplantun mielipiteitä vaiko lapseni mummon, joka on eläköitynyt vanhustenhoitaja (tai mikä onkaan, kuitenkin se lyhyin koulutus että voi hoitaa vanhuksia?) valitsen tietenkin...
mummon.
Tai näin anoppini tuntuu ajattelevan. Alkaa vi tut ta maan se ylimielinen naureskelu joka asiaan liittyen. Kuopuksella oli refluksivaivaa vauvana ja määrättiin mahahappoja neutralisoivaa lääkettä. Anoppi totesi että vauvoilla ei närästystä kyllä ole ja naureskeli pitkään *itsekseen* sitä, keitteli teet ja istui yksin pöydän ääreen ja siunaili ääneen "närästystä... Voi voi.. Hehhehheh.....", kuulimme olohuoneeseen. Tollanen on aina ja ehkä vajaaälyisin lausahduksensa on "on kuule ennenkin selevitty ilman, voi voi..." jos puhuttu mistä tahansa hänen mielestään turhasta. V i t u n turha kus i aivo narisija ja tunnelmanpilaaja.Paitsi että anoppisi ei ole ihan väärässä. Oikeata refluksia on vauvoilla vain harvinaisen, rakenteellisen vian vuoksi ja nämä kotikutoiset silent refluksi -diagnoosit pohjaa ihan vaan siihen pikku ylläriin että vauva harvoin nukkuu täysiä öitä ja siihen ei tosiaan ne mahahapot liity yhtään mitenkään...! :)
Refluksi on tavallinen vaiva pienillä vauvoilla, johtuen ruokatorven alasulkijalihaksen löysyydestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Apua mitä mumoja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt hetkinen. Tässä puhuttiin tuseeraamisesta joka on kuule aika arkinen asia. Helpottaa masupotilasta ja siinä se. Hurja ajatella että minäkin olen jonkun mielestä hirviö kun helpotin omien lasteni oloa tuseeraten. Jos joku olisi huutanut että tekee rikosilmoituksen niin olisi leuka pudonnut lattiaan kaikilta. Tapahtumana hyvin pieni juttu eikä vauva sitä edes itse huomaa. Paitsi että olo helpottuu. Muuttuvatkohan vauvat sitten ajan saatossa jotenkin erilaisiksi, aika kummallista jos näin on 🤔! Sairasta ja julmaa on jättää auttamatta vatsaansa parkuvaa vauvaa. Usein kova pökäle on juuri tuloillaan ettei tarvitse kuin hieman sormea pyöräyttää ja itku loppui siihen. Onneksi, onneksi sain omani hoitaa silloin kun kaikkiin asioihin ei liittynyt arvostelemista ja väärinkäsityksiä ja paheksuntaa. Tyttäreni on käsittääkseni tuseerannut myös, esikoistaan. pitääpä soittaa ja kertoa että nyt poliisia paikalle 🙄
Tämä on juuri se syy, miksi mummojen neuvot kannattaa jättää omaan arvoonsa.
Pienellä vauvalla jopa 2 viikon ulostusväli on normaalin rajoissa, eikä hoidettavaa ummetusta. Joku mummohan ylempänä oli kakattanut jopa samana päivänä jo kakannutta vauvaa.
Terveyskirjaston ohjeen mukaan lapsen peräsuoleen ei työnnetä mitään, varsinkaan teräväkyntistä sormea, eikä kakkaa "kaiveta" ulos. Peräaukkoa stimuloidaan varovasti ulostusrefleksin käynnistämiseksi esimerkikisi pumpulipuikolla tai desinfioidulla kuumemittarilla.
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk0…
Olen lääkäri ja ei, tuseeraus ei TODELLAKAAN ole mikään "masupotilaan helpotus" tai "arkinen asia". Meillä yleisenä ohjeena on, ettei lapsia tuseerata edes tutkimusmielessä, ellei ole AIVAN PAKKO. Miksikö? No koska se voi vaarallista ja ennen kaikkea traumaattista ja suurta kipua aiheuttavaa. Aikuisiahan tuseerataan vatsakivun tutkimuksen yhteydessä, koska syy voi sieltä selvistä (ja esim. miehillä tunnustellaan eturauhasta). Mutta ei lapsilla.
Eli olen neuvolalääkäri, joka myös päivystää ja päivystykseen tulee myös lapsipotilaita. En koskaan tunkisi sormeani vauvan peräaukkoon mistään syystä. Ummetusta voi helpottaa miniperäruiskeella tai vaikka pienellä määrällä liukastetta (tai vaikka hajusteetonta saippuaa), jos kova ulostepallo on tuloillaan. Mutta ei todellakaan työnnetä sormia vauvan peräaukkoon.
Jos pitää valita kuuntelenko jonkun lääkärinplantun mielipiteitä vaiko lapseni mummon, joka on eläköitynyt vanhustenhoitaja (tai mikä onkaan, kuitenkin se lyhyin koulutus että voi hoitaa vanhuksia?) valitsen tietenkin...
mummon.
Tai näin anoppini tuntuu ajattelevan. Alkaa vi tut ta maan se ylimielinen naureskelu joka asiaan liittyen. Kuopuksella oli refluksivaivaa vauvana ja määrättiin mahahappoja neutralisoivaa lääkettä. Anoppi totesi että vauvoilla ei närästystä kyllä ole ja naureskeli pitkään *itsekseen* sitä, keitteli teet ja istui yksin pöydän ääreen ja siunaili ääneen "närästystä... Voi voi.. Hehhehheh.....", kuulimme olohuoneeseen. Tollanen on aina ja ehkä vajaaälyisin lausahduksensa on "on kuule ennenkin selevitty ilman, voi voi..." jos puhuttu mistä tahansa hänen mielestään turhasta. V i t u n turha kus i aivo narisija ja tunnelmanpilaaja.Paitsi että anoppisi ei ole ihan väärässä. Oikeata refluksia on vauvoilla vain harvinaisen, rakenteellisen vian vuoksi ja nämä kotikutoiset silent refluksi -diagnoosit pohjaa ihan vaan siihen pikku ylläriin että vauva harvoin nukkuu täysiä öitä ja siihen ei tosiaan ne mahahapot liity yhtään mitenkään...! :)
Refluksi on tavallinen vaiva pienillä vauvoilla, johtuen ruokatorven alasulkijalihaksen löysyydestä.
Joo, näinhän sanotaan tai sanottiin. Olen perehtynyt aiheeseen ihan sitä koskevassa seminaarissa että annettaisko olla :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Apua mitä mumoja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt hetkinen. Tässä puhuttiin tuseeraamisesta joka on kuule aika arkinen asia. Helpottaa masupotilasta ja siinä se. Hurja ajatella että minäkin olen jonkun mielestä hirviö kun helpotin omien lasteni oloa tuseeraten. Jos joku olisi huutanut että tekee rikosilmoituksen niin olisi leuka pudonnut lattiaan kaikilta. Tapahtumana hyvin pieni juttu eikä vauva sitä edes itse huomaa. Paitsi että olo helpottuu. Muuttuvatkohan vauvat sitten ajan saatossa jotenkin erilaisiksi, aika kummallista jos näin on 🤔! Sairasta ja julmaa on jättää auttamatta vatsaansa parkuvaa vauvaa. Usein kova pökäle on juuri tuloillaan ettei tarvitse kuin hieman sormea pyöräyttää ja itku loppui siihen. Onneksi, onneksi sain omani hoitaa silloin kun kaikkiin asioihin ei liittynyt arvostelemista ja väärinkäsityksiä ja paheksuntaa. Tyttäreni on käsittääkseni tuseerannut myös, esikoistaan. pitääpä soittaa ja kertoa että nyt poliisia paikalle 🙄
Tämä on juuri se syy, miksi mummojen neuvot kannattaa jättää omaan arvoonsa.
Pienellä vauvalla jopa 2 viikon ulostusväli on normaalin rajoissa, eikä hoidettavaa ummetusta. Joku mummohan ylempänä oli kakattanut jopa samana päivänä jo kakannutta vauvaa.
Terveyskirjaston ohjeen mukaan lapsen peräsuoleen ei työnnetä mitään, varsinkaan teräväkyntistä sormea, eikä kakkaa "kaiveta" ulos. Peräaukkoa stimuloidaan varovasti ulostusrefleksin käynnistämiseksi esimerkikisi pumpulipuikolla tai desinfioidulla kuumemittarilla.
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk0…
Olen lääkäri ja ei, tuseeraus ei TODELLAKAAN ole mikään "masupotilaan helpotus" tai "arkinen asia". Meillä yleisenä ohjeena on, ettei lapsia tuseerata edes tutkimusmielessä, ellei ole AIVAN PAKKO. Miksikö? No koska se voi vaarallista ja ennen kaikkea traumaattista ja suurta kipua aiheuttavaa. Aikuisiahan tuseerataan vatsakivun tutkimuksen yhteydessä, koska syy voi sieltä selvistä (ja esim. miehillä tunnustellaan eturauhasta). Mutta ei lapsilla.
Eli olen neuvolalääkäri, joka myös päivystää ja päivystykseen tulee myös lapsipotilaita. En koskaan tunkisi sormeani vauvan peräaukkoon mistään syystä. Ummetusta voi helpottaa miniperäruiskeella tai vaikka pienellä määrällä liukastetta (tai vaikka hajusteetonta saippuaa), jos kova ulostepallo on tuloillaan. Mutta ei todellakaan työnnetä sormia vauvan peräaukkoon.
Jos pitää valita kuuntelenko jonkun lääkärinplantun mielipiteitä vaiko lapseni mummon, joka on eläköitynyt vanhustenhoitaja (tai mikä onkaan, kuitenkin se lyhyin koulutus että voi hoitaa vanhuksia?) valitsen tietenkin...
mummon.
Tai näin anoppini tuntuu ajattelevan. Alkaa vi tut ta maan se ylimielinen naureskelu joka asiaan liittyen. Kuopuksella oli refluksivaivaa vauvana ja määrättiin mahahappoja neutralisoivaa lääkettä. Anoppi totesi että vauvoilla ei närästystä kyllä ole ja naureskeli pitkään *itsekseen* sitä, keitteli teet ja istui yksin pöydän ääreen ja siunaili ääneen "närästystä... Voi voi.. Hehhehheh.....", kuulimme olohuoneeseen. Tollanen on aina ja ehkä vajaaälyisin lausahduksensa on "on kuule ennenkin selevitty ilman, voi voi..." jos puhuttu mistä tahansa hänen mielestään turhasta. V i t u n turha kus i aivo narisija ja tunnelmanpilaaja.Paitsi että anoppisi ei ole ihan väärässä. Oikeata refluksia on vauvoilla vain harvinaisen, rakenteellisen vian vuoksi ja nämä kotikutoiset silent refluksi -diagnoosit pohjaa ihan vaan siihen pikku ylläriin että vauva harvoin nukkuu täysiä öitä ja siihen ei tosiaan ne mahahapot liity yhtään mitenkään...! :)
Refluksi on tavallinen vaiva pienillä vauvoilla, johtuen ruokatorven alasulkijalihaksen löysyydestä.
Joo, näinhän sanotaan tai sanottiin. Olen perehtynyt aiheeseen ihan sitä koskevassa seminaarissa että annettaisko olla :D
Tarkoitatko seminaarilla juorutuokiota naapurin Maijun keittiössä, uusimman Magneettimedian artikkelin pohjalta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Apua mitä mumoja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt hetkinen. Tässä puhuttiin tuseeraamisesta joka on kuule aika arkinen asia. Helpottaa masupotilasta ja siinä se. Hurja ajatella että minäkin olen jonkun mielestä hirviö kun helpotin omien lasteni oloa tuseeraten. Jos joku olisi huutanut että tekee rikosilmoituksen niin olisi leuka pudonnut lattiaan kaikilta. Tapahtumana hyvin pieni juttu eikä vauva sitä edes itse huomaa. Paitsi että olo helpottuu. Muuttuvatkohan vauvat sitten ajan saatossa jotenkin erilaisiksi, aika kummallista jos näin on 🤔! Sairasta ja julmaa on jättää auttamatta vatsaansa parkuvaa vauvaa. Usein kova pökäle on juuri tuloillaan ettei tarvitse kuin hieman sormea pyöräyttää ja itku loppui siihen. Onneksi, onneksi sain omani hoitaa silloin kun kaikkiin asioihin ei liittynyt arvostelemista ja väärinkäsityksiä ja paheksuntaa. Tyttäreni on käsittääkseni tuseerannut myös, esikoistaan. pitääpä soittaa ja kertoa että nyt poliisia paikalle 🙄
Tämä on juuri se syy, miksi mummojen neuvot kannattaa jättää omaan arvoonsa.
Pienellä vauvalla jopa 2 viikon ulostusväli on normaalin rajoissa, eikä hoidettavaa ummetusta. Joku mummohan ylempänä oli kakattanut jopa samana päivänä jo kakannutta vauvaa.
Terveyskirjaston ohjeen mukaan lapsen peräsuoleen ei työnnetä mitään, varsinkaan teräväkyntistä sormea, eikä kakkaa "kaiveta" ulos. Peräaukkoa stimuloidaan varovasti ulostusrefleksin käynnistämiseksi esimerkikisi pumpulipuikolla tai desinfioidulla kuumemittarilla.
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk0…
Olen lääkäri ja ei, tuseeraus ei TODELLAKAAN ole mikään "masupotilaan helpotus" tai "arkinen asia". Meillä yleisenä ohjeena on, ettei lapsia tuseerata edes tutkimusmielessä, ellei ole AIVAN PAKKO. Miksikö? No koska se voi vaarallista ja ennen kaikkea traumaattista ja suurta kipua aiheuttavaa. Aikuisiahan tuseerataan vatsakivun tutkimuksen yhteydessä, koska syy voi sieltä selvistä (ja esim. miehillä tunnustellaan eturauhasta). Mutta ei lapsilla.
Eli olen neuvolalääkäri, joka myös päivystää ja päivystykseen tulee myös lapsipotilaita. En koskaan tunkisi sormeani vauvan peräaukkoon mistään syystä. Ummetusta voi helpottaa miniperäruiskeella tai vaikka pienellä määrällä liukastetta (tai vaikka hajusteetonta saippuaa), jos kova ulostepallo on tuloillaan. Mutta ei todellakaan työnnetä sormia vauvan peräaukkoon.
Jos pitää valita kuuntelenko jonkun lääkärinplantun mielipiteitä vaiko lapseni mummon, joka on eläköitynyt vanhustenhoitaja (tai mikä onkaan, kuitenkin se lyhyin koulutus että voi hoitaa vanhuksia?) valitsen tietenkin...
mummon.
Tai näin anoppini tuntuu ajattelevan. Alkaa vi tut ta maan se ylimielinen naureskelu joka asiaan liittyen. Kuopuksella oli refluksivaivaa vauvana ja määrättiin mahahappoja neutralisoivaa lääkettä. Anoppi totesi että vauvoilla ei närästystä kyllä ole ja naureskeli pitkään *itsekseen* sitä, keitteli teet ja istui yksin pöydän ääreen ja siunaili ääneen "närästystä... Voi voi.. Hehhehheh.....", kuulimme olohuoneeseen. Tollanen on aina ja ehkä vajaaälyisin lausahduksensa on "on kuule ennenkin selevitty ilman, voi voi..." jos puhuttu mistä tahansa hänen mielestään turhasta. V i t u n turha kus i aivo narisija ja tunnelmanpilaaja.Paitsi että anoppisi ei ole ihan väärässä. Oikeata refluksia on vauvoilla vain harvinaisen, rakenteellisen vian vuoksi ja nämä kotikutoiset silent refluksi -diagnoosit pohjaa ihan vaan siihen pikku ylläriin että vauva harvoin nukkuu täysiä öitä ja siihen ei tosiaan ne mahahapot liity yhtään mitenkään...! :)
Refluksi on tavallinen vaiva pienillä vauvoilla, johtuen ruokatorven alasulkijalihaksen löysyydestä.
Joo, näinhän sanotaan tai sanottiin. Olen perehtynyt aiheeseen ihan sitä koskevassa seminaarissa että annettaisko olla :D
Tarkoitatko seminaarilla juorutuokiota naapurin Maijun keittiössä, uusimman Magneettimedian artikkelin pohjalta?
Ihan kuule alan ihmisten seminaaria, ylilääkärien ym..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Apua mitä mumoja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt hetkinen. Tässä puhuttiin tuseeraamisesta joka on kuule aika arkinen asia. Helpottaa masupotilasta ja siinä se. Hurja ajatella että minäkin olen jonkun mielestä hirviö kun helpotin omien lasteni oloa tuseeraten. Jos joku olisi huutanut että tekee rikosilmoituksen niin olisi leuka pudonnut lattiaan kaikilta. Tapahtumana hyvin pieni juttu eikä vauva sitä edes itse huomaa. Paitsi että olo helpottuu. Muuttuvatkohan vauvat sitten ajan saatossa jotenkin erilaisiksi, aika kummallista jos näin on 🤔! Sairasta ja julmaa on jättää auttamatta vatsaansa parkuvaa vauvaa. Usein kova pökäle on juuri tuloillaan ettei tarvitse kuin hieman sormea pyöräyttää ja itku loppui siihen. Onneksi, onneksi sain omani hoitaa silloin kun kaikkiin asioihin ei liittynyt arvostelemista ja väärinkäsityksiä ja paheksuntaa. Tyttäreni on käsittääkseni tuseerannut myös, esikoistaan. pitääpä soittaa ja kertoa että nyt poliisia paikalle 🙄
Tämä on juuri se syy, miksi mummojen neuvot kannattaa jättää omaan arvoonsa.
Pienellä vauvalla jopa 2 viikon ulostusväli on normaalin rajoissa, eikä hoidettavaa ummetusta. Joku mummohan ylempänä oli kakattanut jopa samana päivänä jo kakannutta vauvaa.
Terveyskirjaston ohjeen mukaan lapsen peräsuoleen ei työnnetä mitään, varsinkaan teräväkyntistä sormea, eikä kakkaa "kaiveta" ulos. Peräaukkoa stimuloidaan varovasti ulostusrefleksin käynnistämiseksi esimerkikisi pumpulipuikolla tai desinfioidulla kuumemittarilla.
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk0…
Olen lääkäri ja ei, tuseeraus ei TODELLAKAAN ole mikään "masupotilaan helpotus" tai "arkinen asia". Meillä yleisenä ohjeena on, ettei lapsia tuseerata edes tutkimusmielessä, ellei ole AIVAN PAKKO. Miksikö? No koska se voi vaarallista ja ennen kaikkea traumaattista ja suurta kipua aiheuttavaa. Aikuisiahan tuseerataan vatsakivun tutkimuksen yhteydessä, koska syy voi sieltä selvistä (ja esim. miehillä tunnustellaan eturauhasta). Mutta ei lapsilla.
Eli olen neuvolalääkäri, joka myös päivystää ja päivystykseen tulee myös lapsipotilaita. En koskaan tunkisi sormeani vauvan peräaukkoon mistään syystä. Ummetusta voi helpottaa miniperäruiskeella tai vaikka pienellä määrällä liukastetta (tai vaikka hajusteetonta saippuaa), jos kova ulostepallo on tuloillaan. Mutta ei todellakaan työnnetä sormia vauvan peräaukkoon.
Jos pitää valita kuuntelenko jonkun lääkärinplantun mielipiteitä vaiko lapseni mummon, joka on eläköitynyt vanhustenhoitaja (tai mikä onkaan, kuitenkin se lyhyin koulutus että voi hoitaa vanhuksia?) valitsen tietenkin...
mummon.
Tai näin anoppini tuntuu ajattelevan. Alkaa vi tut ta maan se ylimielinen naureskelu joka asiaan liittyen. Kuopuksella oli refluksivaivaa vauvana ja määrättiin mahahappoja neutralisoivaa lääkettä. Anoppi totesi että vauvoilla ei närästystä kyllä ole ja naureskeli pitkään *itsekseen* sitä, keitteli teet ja istui yksin pöydän ääreen ja siunaili ääneen "närästystä... Voi voi.. Hehhehheh.....", kuulimme olohuoneeseen. Tollanen on aina ja ehkä vajaaälyisin lausahduksensa on "on kuule ennenkin selevitty ilman, voi voi..." jos puhuttu mistä tahansa hänen mielestään turhasta. V i t u n turha kus i aivo narisija ja tunnelmanpilaaja.Paitsi että anoppisi ei ole ihan väärässä. Oikeata refluksia on vauvoilla vain harvinaisen, rakenteellisen vian vuoksi ja nämä kotikutoiset silent refluksi -diagnoosit pohjaa ihan vaan siihen pikku ylläriin että vauva harvoin nukkuu täysiä öitä ja siihen ei tosiaan ne mahahapot liity yhtään mitenkään...! :)
Refluksi on tavallinen vaiva pienillä vauvoilla, johtuen ruokatorven alasulkijalihaksen löysyydestä.
Joo, näinhän sanotaan tai sanottiin. Olen perehtynyt aiheeseen ihan sitä koskevassa seminaarissa että annettaisko olla :D
Tarkoitatko seminaarilla juorutuokiota naapurin Maijun keittiössä, uusimman Magneettimedian artikkelin pohjalta?
Ihan kuule alan ihmisten seminaaria, ylilääkärien ym..
Ja itse olet perushoitaja? Miten hyvin ymmärrät vai-kei-ta sanoja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Apua mitä mumoja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt hetkinen. Tässä puhuttiin tuseeraamisesta joka on kuule aika arkinen asia. Helpottaa masupotilasta ja siinä se. Hurja ajatella että minäkin olen jonkun mielestä hirviö kun helpotin omien lasteni oloa tuseeraten. Jos joku olisi huutanut että tekee rikosilmoituksen niin olisi leuka pudonnut lattiaan kaikilta. Tapahtumana hyvin pieni juttu eikä vauva sitä edes itse huomaa. Paitsi että olo helpottuu. Muuttuvatkohan vauvat sitten ajan saatossa jotenkin erilaisiksi, aika kummallista jos näin on 🤔! Sairasta ja julmaa on jättää auttamatta vatsaansa parkuvaa vauvaa. Usein kova pökäle on juuri tuloillaan ettei tarvitse kuin hieman sormea pyöräyttää ja itku loppui siihen. Onneksi, onneksi sain omani hoitaa silloin kun kaikkiin asioihin ei liittynyt arvostelemista ja väärinkäsityksiä ja paheksuntaa. Tyttäreni on käsittääkseni tuseerannut myös, esikoistaan. pitääpä soittaa ja kertoa että nyt poliisia paikalle 🙄
Tämä on juuri se syy, miksi mummojen neuvot kannattaa jättää omaan arvoonsa.
Pienellä vauvalla jopa 2 viikon ulostusväli on normaalin rajoissa, eikä hoidettavaa ummetusta. Joku mummohan ylempänä oli kakattanut jopa samana päivänä jo kakannutta vauvaa.
Terveyskirjaston ohjeen mukaan lapsen peräsuoleen ei työnnetä mitään, varsinkaan teräväkyntistä sormea, eikä kakkaa "kaiveta" ulos. Peräaukkoa stimuloidaan varovasti ulostusrefleksin käynnistämiseksi esimerkikisi pumpulipuikolla tai desinfioidulla kuumemittarilla.
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk0…
Olen lääkäri ja ei, tuseeraus ei TODELLAKAAN ole mikään "masupotilaan helpotus" tai "arkinen asia". Meillä yleisenä ohjeena on, ettei lapsia tuseerata edes tutkimusmielessä, ellei ole AIVAN PAKKO. Miksikö? No koska se voi vaarallista ja ennen kaikkea traumaattista ja suurta kipua aiheuttavaa. Aikuisiahan tuseerataan vatsakivun tutkimuksen yhteydessä, koska syy voi sieltä selvistä (ja esim. miehillä tunnustellaan eturauhasta). Mutta ei lapsilla.
Eli olen neuvolalääkäri, joka myös päivystää ja päivystykseen tulee myös lapsipotilaita. En koskaan tunkisi sormeani vauvan peräaukkoon mistään syystä. Ummetusta voi helpottaa miniperäruiskeella tai vaikka pienellä määrällä liukastetta (tai vaikka hajusteetonta saippuaa), jos kova ulostepallo on tuloillaan. Mutta ei todellakaan työnnetä sormia vauvan peräaukkoon.
Jos pitää valita kuuntelenko jonkun lääkärinplantun mielipiteitä vaiko lapseni mummon, joka on eläköitynyt vanhustenhoitaja (tai mikä onkaan, kuitenkin se lyhyin koulutus että voi hoitaa vanhuksia?) valitsen tietenkin...
mummon.
Tai näin anoppini tuntuu ajattelevan. Alkaa vi tut ta maan se ylimielinen naureskelu joka asiaan liittyen. Kuopuksella oli refluksivaivaa vauvana ja määrättiin mahahappoja neutralisoivaa lääkettä. Anoppi totesi että vauvoilla ei närästystä kyllä ole ja naureskeli pitkään *itsekseen* sitä, keitteli teet ja istui yksin pöydän ääreen ja siunaili ääneen "närästystä... Voi voi.. Hehhehheh.....", kuulimme olohuoneeseen. Tollanen on aina ja ehkä vajaaälyisin lausahduksensa on "on kuule ennenkin selevitty ilman, voi voi..." jos puhuttu mistä tahansa hänen mielestään turhasta. V i t u n turha kus i aivo narisija ja tunnelmanpilaaja.Paitsi että anoppisi ei ole ihan väärässä. Oikeata refluksia on vauvoilla vain harvinaisen, rakenteellisen vian vuoksi ja nämä kotikutoiset silent refluksi -diagnoosit pohjaa ihan vaan siihen pikku ylläriin että vauva harvoin nukkuu täysiä öitä ja siihen ei tosiaan ne mahahapot liity yhtään mitenkään...! :)
Mikä kotikutoinen diagnoosi se on jos kerran on neuvolalääkäri todennut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun anopin mies (mies nro 2. Ei mieheni isä) kuoli tässä joku aika sitten. Tuo anopin mies oli pitkään sairas ja hoitokodissa, vaikka ei kovin iäkäs ollutkaan. Anoppi siivonnut miestään jo pidemmän aikaa pois elämästään, esim ei ole vuosiin kirjoittanut tämän nimeä esim synttäri-/joulukortteihin, vaikka toinen oli vielä elossa. Nyt esittää surevaa leskeä, ja taas kerran yrittää vahvasti saada otetta pojastaan ja lapsenlapsistaan. Oli esim ostanut miehelleni kauluspaidan hautajaisiin. Eihän 40 +, kahden lapsen isä, velaton, 5000 € kuukaudessa tienaava mies saa hankittua paitaa ihan itse? Vai saisiko sittenkin? Vastaavia paitoja löytyi kaapista valmiiksi kaksi. Lisäksi yrittää houkutella meidän lapsia jatkuvasti kylään. Kerran käytiin, tekoitkua vääntäen halailee väkisin lapsia ja pohtii ääneen kuinka hän nyt pärjää ilman *Penttiä*. Ihan hyvin hän on pärjäillyt jo, eikä *Pentin* elossa ollessa saanut sanottua tästä yhtään hyvää sanaa. Lapset vaan hämmentyneitä ja vähän peloissaan tuon esityksen jäljiltä. Päätettiin mieheni kanssa, että meidän lapset eivät ole terapialeluja mummulle, eikä nyt vähään aikaan viedä lapsia altistumaan tuollaiselle. Puhuminen ei auta, yritetty on monesta asiasta ennenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Apua mitä mumoja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt hetkinen. Tässä puhuttiin tuseeraamisesta joka on kuule aika arkinen asia. Helpottaa masupotilasta ja siinä se. Hurja ajatella että minäkin olen jonkun mielestä hirviö kun helpotin omien lasteni oloa tuseeraten. Jos joku olisi huutanut että tekee rikosilmoituksen niin olisi leuka pudonnut lattiaan kaikilta. Tapahtumana hyvin pieni juttu eikä vauva sitä edes itse huomaa. Paitsi että olo helpottuu. Muuttuvatkohan vauvat sitten ajan saatossa jotenkin erilaisiksi, aika kummallista jos näin on 🤔! Sairasta ja julmaa on jättää auttamatta vatsaansa parkuvaa vauvaa. Usein kova pökäle on juuri tuloillaan ettei tarvitse kuin hieman sormea pyöräyttää ja itku loppui siihen. Onneksi, onneksi sain omani hoitaa silloin kun kaikkiin asioihin ei liittynyt arvostelemista ja väärinkäsityksiä ja paheksuntaa. Tyttäreni on käsittääkseni tuseerannut myös, esikoistaan. pitääpä soittaa ja kertoa että nyt poliisia paikalle 🙄
Tämä on juuri se syy, miksi mummojen neuvot kannattaa jättää omaan arvoonsa.
Pienellä vauvalla jopa 2 viikon ulostusväli on normaalin rajoissa, eikä hoidettavaa ummetusta. Joku mummohan ylempänä oli kakattanut jopa samana päivänä jo kakannutta vauvaa.
Terveyskirjaston ohjeen mukaan lapsen peräsuoleen ei työnnetä mitään, varsinkaan teräväkyntistä sormea, eikä kakkaa "kaiveta" ulos. Peräaukkoa stimuloidaan varovasti ulostusrefleksin käynnistämiseksi esimerkikisi pumpulipuikolla tai desinfioidulla kuumemittarilla.
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk0…
Olen lääkäri ja ei, tuseeraus ei TODELLAKAAN ole mikään "masupotilaan helpotus" tai "arkinen asia". Meillä yleisenä ohjeena on, ettei lapsia tuseerata edes tutkimusmielessä, ellei ole AIVAN PAKKO. Miksikö? No koska se voi vaarallista ja ennen kaikkea traumaattista ja suurta kipua aiheuttavaa. Aikuisiahan tuseerataan vatsakivun tutkimuksen yhteydessä, koska syy voi sieltä selvistä (ja esim. miehillä tunnustellaan eturauhasta). Mutta ei lapsilla.
Eli olen neuvolalääkäri, joka myös päivystää ja päivystykseen tulee myös lapsipotilaita. En koskaan tunkisi sormeani vauvan peräaukkoon mistään syystä. Ummetusta voi helpottaa miniperäruiskeella tai vaikka pienellä määrällä liukastetta (tai vaikka hajusteetonta saippuaa), jos kova ulostepallo on tuloillaan. Mutta ei todellakaan työnnetä sormia vauvan peräaukkoon.
Jos pitää valita kuuntelenko jonkun lääkärinplantun mielipiteitä vaiko lapseni mummon, joka on eläköitynyt vanhustenhoitaja (tai mikä onkaan, kuitenkin se lyhyin koulutus että voi hoitaa vanhuksia?) valitsen tietenkin...
mummon.
Tai näin anoppini tuntuu ajattelevan. Alkaa vi tut ta maan se ylimielinen naureskelu joka asiaan liittyen. Kuopuksella oli refluksivaivaa vauvana ja määrättiin mahahappoja neutralisoivaa lääkettä. Anoppi totesi että vauvoilla ei närästystä kyllä ole ja naureskeli pitkään *itsekseen* sitä, keitteli teet ja istui yksin pöydän ääreen ja siunaili ääneen "närästystä... Voi voi.. Hehhehheh.....", kuulimme olohuoneeseen. Tollanen on aina ja ehkä vajaaälyisin lausahduksensa on "on kuule ennenkin selevitty ilman, voi voi..." jos puhuttu mistä tahansa hänen mielestään turhasta. V i t u n turha kus i aivo narisija ja tunnelmanpilaaja.Paitsi että anoppisi ei ole ihan väärässä. Oikeata refluksia on vauvoilla vain harvinaisen, rakenteellisen vian vuoksi ja nämä kotikutoiset silent refluksi -diagnoosit pohjaa ihan vaan siihen pikku ylläriin että vauva harvoin nukkuu täysiä öitä ja siihen ei tosiaan ne mahahapot liity yhtään mitenkään...! :)
Refluksi on tavallinen vaiva pienillä vauvoilla, johtuen ruokatorven alasulkijalihaksen löysyydestä.
Joo, näinhän sanotaan tai sanottiin. Olen perehtynyt aiheeseen ihan sitä koskevassa seminaarissa että annettaisko olla :D
Oot korkeintaan käynyt nukkumassa siellä seminaarissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Apua mitä mumoja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt hetkinen. Tässä puhuttiin tuseeraamisesta joka on kuule aika arkinen asia. Helpottaa masupotilasta ja siinä se. Hurja ajatella että minäkin olen jonkun mielestä hirviö kun helpotin omien lasteni oloa tuseeraten. Jos joku olisi huutanut että tekee rikosilmoituksen niin olisi leuka pudonnut lattiaan kaikilta. Tapahtumana hyvin pieni juttu eikä vauva sitä edes itse huomaa. Paitsi että olo helpottuu. Muuttuvatkohan vauvat sitten ajan saatossa jotenkin erilaisiksi, aika kummallista jos näin on 🤔! Sairasta ja julmaa on jättää auttamatta vatsaansa parkuvaa vauvaa. Usein kova pökäle on juuri tuloillaan ettei tarvitse kuin hieman sormea pyöräyttää ja itku loppui siihen. Onneksi, onneksi sain omani hoitaa silloin kun kaikkiin asioihin ei liittynyt arvostelemista ja väärinkäsityksiä ja paheksuntaa. Tyttäreni on käsittääkseni tuseerannut myös, esikoistaan. pitääpä soittaa ja kertoa että nyt poliisia paikalle 🙄
Tämä on juuri se syy, miksi mummojen neuvot kannattaa jättää omaan arvoonsa.
Pienellä vauvalla jopa 2 viikon ulostusväli on normaalin rajoissa, eikä hoidettavaa ummetusta. Joku mummohan ylempänä oli kakattanut jopa samana päivänä jo kakannutta vauvaa.
Terveyskirjaston ohjeen mukaan lapsen peräsuoleen ei työnnetä mitään, varsinkaan teräväkyntistä sormea, eikä kakkaa "kaiveta" ulos. Peräaukkoa stimuloidaan varovasti ulostusrefleksin käynnistämiseksi esimerkikisi pumpulipuikolla tai desinfioidulla kuumemittarilla.
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk0…
Olen lääkäri ja ei, tuseeraus ei TODELLAKAAN ole mikään "masupotilaan helpotus" tai "arkinen asia". Meillä yleisenä ohjeena on, ettei lapsia tuseerata edes tutkimusmielessä, ellei ole AIVAN PAKKO. Miksikö? No koska se voi vaarallista ja ennen kaikkea traumaattista ja suurta kipua aiheuttavaa. Aikuisiahan tuseerataan vatsakivun tutkimuksen yhteydessä, koska syy voi sieltä selvistä (ja esim. miehillä tunnustellaan eturauhasta). Mutta ei lapsilla.
Eli olen neuvolalääkäri, joka myös päivystää ja päivystykseen tulee myös lapsipotilaita. En koskaan tunkisi sormeani vauvan peräaukkoon mistään syystä. Ummetusta voi helpottaa miniperäruiskeella tai vaikka pienellä määrällä liukastetta (tai vaikka hajusteetonta saippuaa), jos kova ulostepallo on tuloillaan. Mutta ei todellakaan työnnetä sormia vauvan peräaukkoon.
Jos pitää valita kuuntelenko jonkun lääkärinplantun mielipiteitä vaiko lapseni mummon, joka on eläköitynyt vanhustenhoitaja (tai mikä onkaan, kuitenkin se lyhyin koulutus että voi hoitaa vanhuksia?) valitsen tietenkin...
mummon.
Tai näin anoppini tuntuu ajattelevan. Alkaa vi tut ta maan se ylimielinen naureskelu joka asiaan liittyen. Kuopuksella oli refluksivaivaa vauvana ja määrättiin mahahappoja neutralisoivaa lääkettä. Anoppi totesi että vauvoilla ei närästystä kyllä ole ja naureskeli pitkään *itsekseen* sitä, keitteli teet ja istui yksin pöydän ääreen ja siunaili ääneen "närästystä... Voi voi.. Hehhehheh.....", kuulimme olohuoneeseen. Tollanen on aina ja ehkä vajaaälyisin lausahduksensa on "on kuule ennenkin selevitty ilman, voi voi..." jos puhuttu mistä tahansa hänen mielestään turhasta. V i t u n turha kus i aivo narisija ja tunnelmanpilaaja.Paitsi että anoppisi ei ole ihan väärässä. Oikeata refluksia on vauvoilla vain harvinaisen, rakenteellisen vian vuoksi ja nämä kotikutoiset silent refluksi -diagnoosit pohjaa ihan vaan siihen pikku ylläriin että vauva harvoin nukkuu täysiä öitä ja siihen ei tosiaan ne mahahapot liity yhtään mitenkään...! :)
Refluksi on tavallinen vaiva pienillä vauvoilla, johtuen ruokatorven alasulkijalihaksen löysyydestä.
Joo, näinhän sanotaan tai sanottiin. Olen perehtynyt aiheeseen ihan sitä koskevassa seminaarissa että annettaisko olla :D
Eri
Siis siellä seminaarissa on päätetty, että vauvat on nykyään anatomisesti erilaisia kuin ennen ja niiden ruokatorvi on ihan samanlainen kuin aikuisella tai isommalla lapsella? Eli vauvat ei enää pulauttele.. Mind-blown 🤯
Vierailija kirjoitti:
Näitä tarinoita lukiessa ei tule mieleen kuin yksi asia: jos toisen ihmisen olemuksessa, puheissa, käytöksessä, whatever on jokin asia, joka ei herätä yhtään luottamusta lapsen vanhemmissa, niin mikään pakko ei ole olla tekemisissä välttämätöntä enempää. Ihan sama, onko kysymyksessä oma äiti, anoppi, joku muu. Ja myös, on ihan yksi ja sama, onko vikaa itsessäkin. Monesti on, kun kukaan ei ole virheetön, mutta kun lapsen asiat ovat vanhempien vastuulla ja päätettävissä, niin isovanhempien ainoa keino on sitten yrittää itse olla asiallinen ja ystävällinen, noudattaa annettuja ohjeita ja olla arvostelematta aikuisten lastensa valintoja.
Loppujen lopuksi, onko muuta vaihtoehtoa?
Niin, eikös tässäkin ongelma ole se, että lapsen ISÄ, eli se toinen vanhempi ei näe asiassa ongelmaa, ainoastaan äiti.
Miten se onkin niin, että se on se anoppi lähes aina, joka on niin vääränlainen ja epäluottamusta herättävä? Ja toki vain naisen anoppi, miehen anoppi on ihana ja arvostelun ulkopuolella, koska hänhän on NAISEN äiti, ja näin ollen oikeassa kaikesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä tarinoita lukiessa ei tule mieleen kuin yksi asia: jos toisen ihmisen olemuksessa, puheissa, käytöksessä, whatever on jokin asia, joka ei herätä yhtään luottamusta lapsen vanhemmissa, niin mikään pakko ei ole olla tekemisissä välttämätöntä enempää. Ihan sama, onko kysymyksessä oma äiti, anoppi, joku muu. Ja myös, on ihan yksi ja sama, onko vikaa itsessäkin. Monesti on, kun kukaan ei ole virheetön, mutta kun lapsen asiat ovat vanhempien vastuulla ja päätettävissä, niin isovanhempien ainoa keino on sitten yrittää itse olla asiallinen ja ystävällinen, noudattaa annettuja ohjeita ja olla arvostelematta aikuisten lastensa valintoja.
Loppujen lopuksi, onko muuta vaihtoehtoa?Niin, eikös tässäkin ongelma ole se, että lapsen ISÄ, eli se toinen vanhempi ei näe asiassa ongelmaa, ainoastaan äiti.
Miten se onkin niin, että se on se anoppi lähes aina, joka on niin vääränlainen ja epäluottamusta herättävä? Ja toki vain naisen anoppi, miehen anoppi on ihana ja arvostelun ulkopuolella, koska hänhän on NAISEN äiti, ja näin ollen oikeassa kaikesta.
Ja tätä sinä jaksat jankata. Täällä on kijroitettu kymmeniä kirjoituksia seonneista mummoista. Myös naisten äideistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä tarinoita lukiessa ei tule mieleen kuin yksi asia: jos toisen ihmisen olemuksessa, puheissa, käytöksessä, whatever on jokin asia, joka ei herätä yhtään luottamusta lapsen vanhemmissa, niin mikään pakko ei ole olla tekemisissä välttämätöntä enempää. Ihan sama, onko kysymyksessä oma äiti, anoppi, joku muu. Ja myös, on ihan yksi ja sama, onko vikaa itsessäkin. Monesti on, kun kukaan ei ole virheetön, mutta kun lapsen asiat ovat vanhempien vastuulla ja päätettävissä, niin isovanhempien ainoa keino on sitten yrittää itse olla asiallinen ja ystävällinen, noudattaa annettuja ohjeita ja olla arvostelematta aikuisten lastensa valintoja.
Loppujen lopuksi, onko muuta vaihtoehtoa?Niin, eikös tässäkin ongelma ole se, että lapsen ISÄ, eli se toinen vanhempi ei näe asiassa ongelmaa, ainoastaan äiti.
Miten se onkin niin, että se on se anoppi lähes aina, joka on niin vääränlainen ja epäluottamusta herättävä? Ja toki vain naisen anoppi, miehen anoppi on ihana ja arvostelun ulkopuolella, koska hänhän on NAISEN äiti, ja näin ollen oikeassa kaikesta.
Niin. Tunkeeko se häirikkömummo isän paikalle? Ei tunge. Tunkee äidin paikalle. Siksi se varmaan häiritsee juuri sitä jonka paikalle tungetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä tarinoita lukiessa ei tule mieleen kuin yksi asia: jos toisen ihmisen olemuksessa, puheissa, käytöksessä, whatever on jokin asia, joka ei herätä yhtään luottamusta lapsen vanhemmissa, niin mikään pakko ei ole olla tekemisissä välttämätöntä enempää. Ihan sama, onko kysymyksessä oma äiti, anoppi, joku muu. Ja myös, on ihan yksi ja sama, onko vikaa itsessäkin. Monesti on, kun kukaan ei ole virheetön, mutta kun lapsen asiat ovat vanhempien vastuulla ja päätettävissä, niin isovanhempien ainoa keino on sitten yrittää itse olla asiallinen ja ystävällinen, noudattaa annettuja ohjeita ja olla arvostelematta aikuisten lastensa valintoja.
Loppujen lopuksi, onko muuta vaihtoehtoa?Niin, eikös tässäkin ongelma ole se, että lapsen ISÄ, eli se toinen vanhempi ei näe asiassa ongelmaa, ainoastaan äiti.
Miten se onkin niin, että se on se anoppi lähes aina, joka on niin vääränlainen ja epäluottamusta herättävä? Ja toki vain naisen anoppi, miehen anoppi on ihana ja arvostelun ulkopuolella, koska hänhän on NAISEN äiti, ja näin ollen oikeassa kaikesta.
Jaa no meillä se on mies joka on paljon ns. ankarampi äitiään kohtaan. Kasvoi seurusteluaikana irti äitinsä manipuloinnista ja hermostuu nykyään heti kun tunnistaa äitinsä marttyroinnin ja harkitut syyllistämiset. Hyvä esimerkki oli kun anopin ja apen koira vietiin lopetettavaksi (aivan liian myöhään btw, teki jo kuolemaa ja oli tosi kipeä) niin anoppi soitti miehelle kotimatkalla ja sanoi itkun seasta että eiköhän nyt olisi "vauva terapian" paikka. Oli sanonut meille ennenkin että vauvan pitäminen sylissä hoitaa hänen mieltään 🤦♀️ Mies sanoi että ei ole terapiaa tarjolla eikä olla edes kotona niin sai luurin korvaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Apua mitä mumoja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt hetkinen. Tässä puhuttiin tuseeraamisesta joka on kuule aika arkinen asia. Helpottaa masupotilasta ja siinä se. Hurja ajatella että minäkin olen jonkun mielestä hirviö kun helpotin omien lasteni oloa tuseeraten. Jos joku olisi huutanut että tekee rikosilmoituksen niin olisi leuka pudonnut lattiaan kaikilta. Tapahtumana hyvin pieni juttu eikä vauva sitä edes itse huomaa. Paitsi että olo helpottuu. Muuttuvatkohan vauvat sitten ajan saatossa jotenkin erilaisiksi, aika kummallista jos näin on 🤔! Sairasta ja julmaa on jättää auttamatta vatsaansa parkuvaa vauvaa. Usein kova pökäle on juuri tuloillaan ettei tarvitse kuin hieman sormea pyöräyttää ja itku loppui siihen. Onneksi, onneksi sain omani hoitaa silloin kun kaikkiin asioihin ei liittynyt arvostelemista ja väärinkäsityksiä ja paheksuntaa. Tyttäreni on käsittääkseni tuseerannut myös, esikoistaan. pitääpä soittaa ja kertoa että nyt poliisia paikalle 🙄
Tämä on juuri se syy, miksi mummojen neuvot kannattaa jättää omaan arvoonsa.
Pienellä vauvalla jopa 2 viikon ulostusväli on normaalin rajoissa, eikä hoidettavaa ummetusta. Joku mummohan ylempänä oli kakattanut jopa samana päivänä jo kakannutta vauvaa.
Terveyskirjaston ohjeen mukaan lapsen peräsuoleen ei työnnetä mitään, varsinkaan teräväkyntistä sormea, eikä kakkaa "kaiveta" ulos. Peräaukkoa stimuloidaan varovasti ulostusrefleksin käynnistämiseksi esimerkikisi pumpulipuikolla tai desinfioidulla kuumemittarilla.
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk0…
Olen lääkäri ja ei, tuseeraus ei TODELLAKAAN ole mikään "masupotilaan helpotus" tai "arkinen asia". Meillä yleisenä ohjeena on, ettei lapsia tuseerata edes tutkimusmielessä, ellei ole AIVAN PAKKO. Miksikö? No koska se voi vaarallista ja ennen kaikkea traumaattista ja suurta kipua aiheuttavaa. Aikuisiahan tuseerataan vatsakivun tutkimuksen yhteydessä, koska syy voi sieltä selvistä (ja esim. miehillä tunnustellaan eturauhasta). Mutta ei lapsilla.
Eli olen neuvolalääkäri, joka myös päivystää ja päivystykseen tulee myös lapsipotilaita. En koskaan tunkisi sormeani vauvan peräaukkoon mistään syystä. Ummetusta voi helpottaa miniperäruiskeella tai vaikka pienellä määrällä liukastetta (tai vaikka hajusteetonta saippuaa), jos kova ulostepallo on tuloillaan. Mutta ei todellakaan työnnetä sormia vauvan peräaukkoon.
Jos pitää valita kuuntelenko jonkun lääkärinplantun mielipiteitä vaiko lapseni mummon, joka on eläköitynyt vanhustenhoitaja (tai mikä onkaan, kuitenkin se lyhyin koulutus että voi hoitaa vanhuksia?) valitsen tietenkin...
mummon.
Tai näin anoppini tuntuu ajattelevan. Alkaa vi tut ta maan se ylimielinen naureskelu joka asiaan liittyen. Kuopuksella oli refluksivaivaa vauvana ja määrättiin mahahappoja neutralisoivaa lääkettä. Anoppi totesi että vauvoilla ei närästystä kyllä ole ja naureskeli pitkään *itsekseen* sitä, keitteli teet ja istui yksin pöydän ääreen ja siunaili ääneen "närästystä... Voi voi.. Hehhehheh.....", kuulimme olohuoneeseen. Tollanen on aina ja ehkä vajaaälyisin lausahduksensa on "on kuule ennenkin selevitty ilman, voi voi..." jos puhuttu mistä tahansa hänen mielestään turhasta. V i t u n turha kus i aivo narisija ja tunnelmanpilaaja.Paitsi että anoppisi ei ole ihan väärässä. Oikeata refluksia on vauvoilla vain harvinaisen, rakenteellisen vian vuoksi ja nämä kotikutoiset silent refluksi -diagnoosit pohjaa ihan vaan siihen pikku ylläriin että vauva harvoin nukkuu täysiä öitä ja siihen ei tosiaan ne mahahapot liity yhtään mitenkään...! :)
Refluksi on tavallinen vaiva pienillä vauvoilla, johtuen ruokatorven alasulkijalihaksen löysyydestä.
Joo, näinhän sanotaan tai sanottiin. Olen perehtynyt aiheeseen ihan sitä koskevassa seminaarissa että annettaisko olla :D
Eri
Siis siellä seminaarissa on päätetty, että vauvat on nykyään anatomisesti erilaisia kuin ennen ja niiden ruokatorvi on ihan samanlainen kuin aikuisella tai isommalla lapsella? Eli vauvat ei enää pulauttele.. Mind-blown 🤯
Nyt kun vielä joku kertoisi tämän ilouutisen minun jatkuvasti pulauttelevalle vauvalleni, säästyisin paljolta pyyhkimiseltä ja pyykkäämiseltä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Apua mitä mumoja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt hetkinen. Tässä puhuttiin tuseeraamisesta joka on kuule aika arkinen asia. Helpottaa masupotilasta ja siinä se. Hurja ajatella että minäkin olen jonkun mielestä hirviö kun helpotin omien lasteni oloa tuseeraten. Jos joku olisi huutanut että tekee rikosilmoituksen niin olisi leuka pudonnut lattiaan kaikilta. Tapahtumana hyvin pieni juttu eikä vauva sitä edes itse huomaa. Paitsi että olo helpottuu. Muuttuvatkohan vauvat sitten ajan saatossa jotenkin erilaisiksi, aika kummallista jos näin on 🤔! Sairasta ja julmaa on jättää auttamatta vatsaansa parkuvaa vauvaa. Usein kova pökäle on juuri tuloillaan ettei tarvitse kuin hieman sormea pyöräyttää ja itku loppui siihen. Onneksi, onneksi sain omani hoitaa silloin kun kaikkiin asioihin ei liittynyt arvostelemista ja väärinkäsityksiä ja paheksuntaa. Tyttäreni on käsittääkseni tuseerannut myös, esikoistaan. pitääpä soittaa ja kertoa että nyt poliisia paikalle 🙄
Tämä on juuri se syy, miksi mummojen neuvot kannattaa jättää omaan arvoonsa.
Pienellä vauvalla jopa 2 viikon ulostusväli on normaalin rajoissa, eikä hoidettavaa ummetusta. Joku mummohan ylempänä oli kakattanut jopa samana päivänä jo kakannutta vauvaa.
Terveyskirjaston ohjeen mukaan lapsen peräsuoleen ei työnnetä mitään, varsinkaan teräväkyntistä sormea, eikä kakkaa "kaiveta" ulos. Peräaukkoa stimuloidaan varovasti ulostusrefleksin käynnistämiseksi esimerkikisi pumpulipuikolla tai desinfioidulla kuumemittarilla.
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk0…
Olen lääkäri ja ei, tuseeraus ei TODELLAKAAN ole mikään "masupotilaan helpotus" tai "arkinen asia". Meillä yleisenä ohjeena on, ettei lapsia tuseerata edes tutkimusmielessä, ellei ole AIVAN PAKKO. Miksikö? No koska se voi vaarallista ja ennen kaikkea traumaattista ja suurta kipua aiheuttavaa. Aikuisiahan tuseerataan vatsakivun tutkimuksen yhteydessä, koska syy voi sieltä selvistä (ja esim. miehillä tunnustellaan eturauhasta). Mutta ei lapsilla.
Eli olen neuvolalääkäri, joka myös päivystää ja päivystykseen tulee myös lapsipotilaita. En koskaan tunkisi sormeani vauvan peräaukkoon mistään syystä. Ummetusta voi helpottaa miniperäruiskeella tai vaikka pienellä määrällä liukastetta (tai vaikka hajusteetonta saippuaa), jos kova ulostepallo on tuloillaan. Mutta ei todellakaan työnnetä sormia vauvan peräaukkoon.
Jos pitää valita kuuntelenko jonkun lääkärinplantun mielipiteitä vaiko lapseni mummon, joka on eläköitynyt vanhustenhoitaja (tai mikä onkaan, kuitenkin se lyhyin koulutus että voi hoitaa vanhuksia?) valitsen tietenkin...
mummon.
Tai näin anoppini tuntuu ajattelevan. Alkaa vi tut ta maan se ylimielinen naureskelu joka asiaan liittyen. Kuopuksella oli refluksivaivaa vauvana ja määrättiin mahahappoja neutralisoivaa lääkettä. Anoppi totesi että vauvoilla ei närästystä kyllä ole ja naureskeli pitkään *itsekseen* sitä, keitteli teet ja istui yksin pöydän ääreen ja siunaili ääneen "närästystä... Voi voi.. Hehhehheh.....", kuulimme olohuoneeseen. Tollanen on aina ja ehkä vajaaälyisin lausahduksensa on "on kuule ennenkin selevitty ilman, voi voi..." jos puhuttu mistä tahansa hänen mielestään turhasta. V i t u n turha kus i aivo narisija ja tunnelmanpilaaja.Paitsi että anoppisi ei ole ihan väärässä. Oikeata refluksia on vauvoilla vain harvinaisen, rakenteellisen vian vuoksi ja nämä kotikutoiset silent refluksi -diagnoosit pohjaa ihan vaan siihen pikku ylläriin että vauva harvoin nukkuu täysiä öitä ja siihen ei tosiaan ne mahahapot liity yhtään mitenkään...! :)
Refluksi on tavallinen vaiva pienillä vauvoilla, johtuen ruokatorven alasulkijalihaksen löysyydestä.
Joo, näinhän sanotaan tai sanottiin. Olen perehtynyt aiheeseen ihan sitä koskevassa seminaarissa että annettaisko olla :D
Eri
Siis siellä seminaarissa on päätetty, että vauvat on nykyään anatomisesti erilaisia kuin ennen ja niiden ruokatorvi on ihan samanlainen kuin aikuisella tai isommalla lapsella? Eli vauvat ei enää pulauttele.. Mind-blown 🤯Nyt kun vielä joku kertoisi tämän ilouutisen minun jatkuvasti pulauttelevalle vauvalleni, säästyisin paljolta pyyhkimiseltä ja pyykkäämiseltä!
No niinpä, oiskohan jossain joku seminaari vauvoille aiheesta.
Hitto ku ei tätä tiedetty viel kun oma nuorimmainen oli vauva ku oli niin inhottava kun se saatto puklata unissaankin ihan suihkuten, nenästäkin, ja se siivoominen 🤦♀️
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Apua mitä mumoja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt hetkinen. Tässä puhuttiin tuseeraamisesta joka on kuule aika arkinen asia. Helpottaa masupotilasta ja siinä se. Hurja ajatella että minäkin olen jonkun mielestä hirviö kun helpotin omien lasteni oloa tuseeraten. Jos joku olisi huutanut että tekee rikosilmoituksen niin olisi leuka pudonnut lattiaan kaikilta. Tapahtumana hyvin pieni juttu eikä vauva sitä edes itse huomaa. Paitsi että olo helpottuu. Muuttuvatkohan vauvat sitten ajan saatossa jotenkin erilaisiksi, aika kummallista jos näin on 🤔! Sairasta ja julmaa on jättää auttamatta vatsaansa parkuvaa vauvaa. Usein kova pökäle on juuri tuloillaan ettei tarvitse kuin hieman sormea pyöräyttää ja itku loppui siihen. Onneksi, onneksi sain omani hoitaa silloin kun kaikkiin asioihin ei liittynyt arvostelemista ja väärinkäsityksiä ja paheksuntaa. Tyttäreni on käsittääkseni tuseerannut myös, esikoistaan. pitääpä soittaa ja kertoa että nyt poliisia paikalle 🙄
Tämä on juuri se syy, miksi mummojen neuvot kannattaa jättää omaan arvoonsa.
Pienellä vauvalla jopa 2 viikon ulostusväli on normaalin rajoissa, eikä hoidettavaa ummetusta. Joku mummohan ylempänä oli kakattanut jopa samana päivänä jo kakannutta vauvaa.
Terveyskirjaston ohjeen mukaan lapsen peräsuoleen ei työnnetä mitään, varsinkaan teräväkyntistä sormea, eikä kakkaa "kaiveta" ulos. Peräaukkoa stimuloidaan varovasti ulostusrefleksin käynnistämiseksi esimerkikisi pumpulipuikolla tai desinfioidulla kuumemittarilla.
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk0…
Olen lääkäri ja ei, tuseeraus ei TODELLAKAAN ole mikään "masupotilaan helpotus" tai "arkinen asia". Meillä yleisenä ohjeena on, ettei lapsia tuseerata edes tutkimusmielessä, ellei ole AIVAN PAKKO. Miksikö? No koska se voi vaarallista ja ennen kaikkea traumaattista ja suurta kipua aiheuttavaa. Aikuisiahan tuseerataan vatsakivun tutkimuksen yhteydessä, koska syy voi sieltä selvistä (ja esim. miehillä tunnustellaan eturauhasta). Mutta ei lapsilla.
Eli olen neuvolalääkäri, joka myös päivystää ja päivystykseen tulee myös lapsipotilaita. En koskaan tunkisi sormeani vauvan peräaukkoon mistään syystä. Ummetusta voi helpottaa miniperäruiskeella tai vaikka pienellä määrällä liukastetta (tai vaikka hajusteetonta saippuaa), jos kova ulostepallo on tuloillaan. Mutta ei todellakaan työnnetä sormia vauvan peräaukkoon.
Jos pitää valita kuuntelenko jonkun lääkärinplantun mielipiteitä vaiko lapseni mummon, joka on eläköitynyt vanhustenhoitaja (tai mikä onkaan, kuitenkin se lyhyin koulutus että voi hoitaa vanhuksia?) valitsen tietenkin...
mummon.
Tai näin anoppini tuntuu ajattelevan. Alkaa vi tut ta maan se ylimielinen naureskelu joka asiaan liittyen. Kuopuksella oli refluksivaivaa vauvana ja määrättiin mahahappoja neutralisoivaa lääkettä. Anoppi totesi että vauvoilla ei närästystä kyllä ole ja naureskeli pitkään *itsekseen* sitä, keitteli teet ja istui yksin pöydän ääreen ja siunaili ääneen "närästystä... Voi voi.. Hehhehheh.....", kuulimme olohuoneeseen. Tollanen on aina ja ehkä vajaaälyisin lausahduksensa on "on kuule ennenkin selevitty ilman, voi voi..." jos puhuttu mistä tahansa hänen mielestään turhasta. V i t u n turha kus i aivo narisija ja tunnelmanpilaaja.Paitsi että anoppisi ei ole ihan väärässä. Oikeata refluksia on vauvoilla vain harvinaisen, rakenteellisen vian vuoksi ja nämä kotikutoiset silent refluksi -diagnoosit pohjaa ihan vaan siihen pikku ylläriin että vauva harvoin nukkuu täysiä öitä ja siihen ei tosiaan ne mahahapot liity yhtään mitenkään...! :)
Refluksi on tavallinen vaiva pienillä vauvoilla, johtuen ruokatorven alasulkijalihaksen löysyydestä.
Joo, näinhän sanotaan tai sanottiin. Olen perehtynyt aiheeseen ihan sitä koskevassa seminaarissa että annettaisko olla :D
Eri
Siis siellä seminaarissa on päätetty, että vauvat on nykyään anatomisesti erilaisia kuin ennen ja niiden ruokatorvi on ihan samanlainen kuin aikuisella tai isommalla lapsella? Eli vauvat ei enää pulauttele.. Mind-blown 🤯Nyt kun vielä joku kertoisi tämän ilouutisen minun jatkuvasti pulauttelevalle vauvalleni, säästyisin paljolta pyyhkimiseltä ja pyykkäämiseltä!
No niinpä, oiskohan jossain joku seminaari vauvoille aiheesta.
Hitto ku ei tätä tiedetty viel kun oma nuorimmainen oli vauva ku oli niin inhottava kun se saatto puklata unissaankin ihan suihkuten, nenästäkin, ja se siivoominen 🤦♀️
Jatkuva siivoaminen ja pyykkääminen on tylsää mutta ei se pieni vauva tahallaan pulauttele! Haloo..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Apua mitä mumoja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt hetkinen. Tässä puhuttiin tuseeraamisesta joka on kuule aika arkinen asia. Helpottaa masupotilasta ja siinä se. Hurja ajatella että minäkin olen jonkun mielestä hirviö kun helpotin omien lasteni oloa tuseeraten. Jos joku olisi huutanut että tekee rikosilmoituksen niin olisi leuka pudonnut lattiaan kaikilta. Tapahtumana hyvin pieni juttu eikä vauva sitä edes itse huomaa. Paitsi että olo helpottuu. Muuttuvatkohan vauvat sitten ajan saatossa jotenkin erilaisiksi, aika kummallista jos näin on 🤔! Sairasta ja julmaa on jättää auttamatta vatsaansa parkuvaa vauvaa. Usein kova pökäle on juuri tuloillaan ettei tarvitse kuin hieman sormea pyöräyttää ja itku loppui siihen. Onneksi, onneksi sain omani hoitaa silloin kun kaikkiin asioihin ei liittynyt arvostelemista ja väärinkäsityksiä ja paheksuntaa. Tyttäreni on käsittääkseni tuseerannut myös, esikoistaan. pitääpä soittaa ja kertoa että nyt poliisia paikalle 🙄
Tämä on juuri se syy, miksi mummojen neuvot kannattaa jättää omaan arvoonsa.
Pienellä vauvalla jopa 2 viikon ulostusväli on normaalin rajoissa, eikä hoidettavaa ummetusta. Joku mummohan ylempänä oli kakattanut jopa samana päivänä jo kakannutta vauvaa.
Terveyskirjaston ohjeen mukaan lapsen peräsuoleen ei työnnetä mitään, varsinkaan teräväkyntistä sormea, eikä kakkaa "kaiveta" ulos. Peräaukkoa stimuloidaan varovasti ulostusrefleksin käynnistämiseksi esimerkikisi pumpulipuikolla tai desinfioidulla kuumemittarilla.
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk0…
Olen lääkäri ja ei, tuseeraus ei TODELLAKAAN ole mikään "masupotilaan helpotus" tai "arkinen asia". Meillä yleisenä ohjeena on, ettei lapsia tuseerata edes tutkimusmielessä, ellei ole AIVAN PAKKO. Miksikö? No koska se voi vaarallista ja ennen kaikkea traumaattista ja suurta kipua aiheuttavaa. Aikuisiahan tuseerataan vatsakivun tutkimuksen yhteydessä, koska syy voi sieltä selvistä (ja esim. miehillä tunnustellaan eturauhasta). Mutta ei lapsilla.
Eli olen neuvolalääkäri, joka myös päivystää ja päivystykseen tulee myös lapsipotilaita. En koskaan tunkisi sormeani vauvan peräaukkoon mistään syystä. Ummetusta voi helpottaa miniperäruiskeella tai vaikka pienellä määrällä liukastetta (tai vaikka hajusteetonta saippuaa), jos kova ulostepallo on tuloillaan. Mutta ei todellakaan työnnetä sormia vauvan peräaukkoon.
Jos pitää valita kuuntelenko jonkun lääkärinplantun mielipiteitä vaiko lapseni mummon, joka on eläköitynyt vanhustenhoitaja (tai mikä onkaan, kuitenkin se lyhyin koulutus että voi hoitaa vanhuksia?) valitsen tietenkin...
mummon.
Tai näin anoppini tuntuu ajattelevan. Alkaa vi tut ta maan se ylimielinen naureskelu joka asiaan liittyen. Kuopuksella oli refluksivaivaa vauvana ja määrättiin mahahappoja neutralisoivaa lääkettä. Anoppi totesi että vauvoilla ei närästystä kyllä ole ja naureskeli pitkään *itsekseen* sitä, keitteli teet ja istui yksin pöydän ääreen ja siunaili ääneen "närästystä... Voi voi.. Hehhehheh.....", kuulimme olohuoneeseen. Tollanen on aina ja ehkä vajaaälyisin lausahduksensa on "on kuule ennenkin selevitty ilman, voi voi..." jos puhuttu mistä tahansa hänen mielestään turhasta. V i t u n turha kus i aivo narisija ja tunnelmanpilaaja.Paitsi että anoppisi ei ole ihan väärässä. Oikeata refluksia on vauvoilla vain harvinaisen, rakenteellisen vian vuoksi ja nämä kotikutoiset silent refluksi -diagnoosit pohjaa ihan vaan siihen pikku ylläriin että vauva harvoin nukkuu täysiä öitä ja siihen ei tosiaan ne mahahapot liity yhtään mitenkään...! :)
Refluksi on tavallinen vaiva pienillä vauvoilla, johtuen ruokatorven alasulkijalihaksen löysyydestä.
Joo, näinhän sanotaan tai sanottiin. Olen perehtynyt aiheeseen ihan sitä koskevassa seminaarissa että annettaisko olla :D
Eri
Siis siellä seminaarissa on päätetty, että vauvat on nykyään anatomisesti erilaisia kuin ennen ja niiden ruokatorvi on ihan samanlainen kuin aikuisella tai isommalla lapsella? Eli vauvat ei enää pulauttele.. Mind-blown 🤯Nyt kun vielä joku kertoisi tämän ilouutisen minun jatkuvasti pulauttelevalle vauvalleni, säästyisin paljolta pyyhkimiseltä ja pyykkäämiseltä!
No niinpä, oiskohan jossain joku seminaari vauvoille aiheesta.
Hitto ku ei tätä tiedetty viel kun oma nuorimmainen oli vauva ku oli niin inhottava kun se saatto puklata unissaankin ihan suihkuten, nenästäkin, ja se siivoominen 🤦♀️Jatkuva siivoaminen ja pyykkääminen on tylsää mutta ei se pieni vauva tahallaan pulauttele! Haloo..
Pakkohan sen on se tahallaan tehdä kun kerran pulauttamiseen ei ole mitän syytä, toi yks kommentoija oli kuullu ihan seminaarissa niin 😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä tarinoita lukiessa ei tule mieleen kuin yksi asia: jos toisen ihmisen olemuksessa, puheissa, käytöksessä, whatever on jokin asia, joka ei herätä yhtään luottamusta lapsen vanhemmissa, niin mikään pakko ei ole olla tekemisissä välttämätöntä enempää. Ihan sama, onko kysymyksessä oma äiti, anoppi, joku muu. Ja myös, on ihan yksi ja sama, onko vikaa itsessäkin. Monesti on, kun kukaan ei ole virheetön, mutta kun lapsen asiat ovat vanhempien vastuulla ja päätettävissä, niin isovanhempien ainoa keino on sitten yrittää itse olla asiallinen ja ystävällinen, noudattaa annettuja ohjeita ja olla arvostelematta aikuisten lastensa valintoja.
Loppujen lopuksi, onko muuta vaihtoehtoa?Niin, eikös tässäkin ongelma ole se, että lapsen ISÄ, eli se toinen vanhempi ei näe asiassa ongelmaa, ainoastaan äiti.
Miten se onkin niin, että se on se anoppi lähes aina, joka on niin vääränlainen ja epäluottamusta herättävä? Ja toki vain naisen anoppi, miehen anoppi on ihana ja arvostelun ulkopuolella, koska hänhän on NAISEN äiti, ja näin ollen oikeassa kaikesta.
Jos katselet vähän ympärillesi, huomaat että todella moni nainen tulee aika huonosti toimeen äitinsä kanssa. Samasta syystä kuin anopinkin: vanhat ämmät ei ymmärrä olla sekaantumatta asioihin jotka ei niille kuulu.
MUTTA nainen on yleensä vetänyt äidilleen aika tavalla rajoja jo teininä ja kotoa pois muuttaessa. Miehet ei jostain syystä äideilleen näin tee, vaan tilanne tulee eteen vasta kun mies pariutuu. Sitten syyn saa se ilkeä miniä, vaikka oikeasti vika on miehessä joka ei ole katkaissut napanuoraa siinä iässä missä pitäisi vanhemmista irrottautua.
Jos pitää valita kuuntelenko jonkun lääkärinplantun mielipiteitä vaiko lapseni mummon, joka on eläköitynyt vanhustenhoitaja (tai mikä onkaan, kuitenkin se lyhyin koulutus että voi hoitaa vanhuksia?) valitsen tietenkin...
mummon.
Tai näin anoppini tuntuu ajattelevan. Alkaa vi tut ta maan se ylimielinen naureskelu joka asiaan liittyen. Kuopuksella oli refluksivaivaa vauvana ja määrättiin mahahappoja neutralisoivaa lääkettä. Anoppi totesi että vauvoilla ei närästystä kyllä ole ja naureskeli pitkään *itsekseen* sitä, keitteli teet ja istui yksin pöydän ääreen ja siunaili ääneen "närästystä... Voi voi.. Hehhehheh.....", kuulimme olohuoneeseen. Tollanen on aina ja ehkä vajaaälyisin lausahduksensa on "on kuule ennenkin selevitty ilman, voi voi..." jos puhuttu mistä tahansa hänen mielestään turhasta. V i t u n turha kus i aivo narisija ja tunnelmanpilaaja.