Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Vauvan tehtävä hoitaa isoäitiä?
Meillä on 8kk vauva jonka isoäiti on hurahtanut pikkuiseen jo raskausaikana todella voimakkaasti. Tunnen itseni nipoksi kun minua on alkanut häiritä mummon ja lapsen tapa olla yhdessä. Mummo vaatii tapaamista vähintään kerran viikossa ja joka kerran pitelee vauvaa rintaansa vasten ja "sulkeutuu" seurasta. Kuiskailee "mummo rakastaa, mummon rakkain"-koko ajan vauvalle ja jos vauva inahtaa tai yrittää vääntää itseään pois sylistä lähtee mummo nopeasti kauaksi minusta ja miehestä, ettemme ota vauvaa. Mummo on mukava ihminen luonteeltaan mutta esim. minua ei noteeraa millään tavalla kun olen paikalla, ärsyyntyy selvästi läsnäolostani. Olenko yliherkkä? Mummo on alusta asti anellut vauvaa yökylään, sanoi 2 viikon ikäiselle vauvalle "tänään jäät mummon luokse, mummon luona on hyvä". Sanoin etten jätä vastasyntynyttä hoitoon missään nimessä. Alkoi ITKEÄ ja sanoi että hän saa vauvasta voimaa jatkaa töissä. Sanoo tätä samaa aina kun pyytää tapaamista, jopa sanamuodoin ettei "jaksa tulevaa työviikkoa", ellei saa sylitellä vauvaa. Ei ole saanut yöhoitoon koska imetän enkä jotenkin usko että hän pystyy tarkkailemaan VAUVAN tarpeita. Jos vauva vaikka kaipaa tilaa, lattialla olemista tms. niin se ei käy päinsä tämän mummon kanssa. Mitä voin tehdä pahoittamatta mummon mieltä? Kyseessä miehen äiti johon ollut tosi hyvät välit ennen vauvan syntymään.
Mies on kiusaantunut ja yrittää olla ottamatta kantaa asiaan. Ei selvästi tajua miksi minua stressaa mummon kyläilyt ja heillä vieraileminen. Mummo on tavallaan niin herttainen olemukseltaan kuitenkin, mutta ahdistaa ettei hän selvästi pysty näkemään minun merkitystäni ja rooliani lapsen elämässä. Ja juu, olen "kiitollinen" siitä että on välittäviä isovanhempia mutta en voi tunteilleni mitään.
Kommentit (10673)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet isoäititutut ovat olleet perheille korvaamattomia kun kotiäiti in iällä on juoppoutta mielenterveysongelma huumeongelma tai hän on niin lihava ettei jaksa tehdä mitään.. Monet kotiäidit lihoo ja leviää 130kg ksi.
Kivoja sukuja sun tutuilla. Tarkoititko, että kotiäitien iseillä on ongelmia eli niiden mummojen puolisoilla niin, ettei isoiseistä ole hyötyä?
Mikä hiton ise?
Sitä en tiedä, mutta isi on henkilön (oletan sukupuolen) miespuolinen vanhempi.
iset ja isoiset.
Voi jukra, anna mä autan.
https://fi.m.wiktionary.org/wiki/isi
Olehyvä.Oletko oikeasti vähän yksinkertainen?
Luultavasti joo, jos vertauskohteena oot sinä.
Toisaalta tiedän pari tyyppiä joiden rinnalla mäkin vaikuttaisin yhtä paljon yksinkertaselta kuin sä.
Olipa paska "servaus" :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet isoäititutut ovat olleet perheille korvaamattomia kun kotiäiti in iällä on juoppoutta mielenterveysongelma huumeongelma tai hän on niin lihava ettei jaksa tehdä mitään.. Monet kotiäidit lihoo ja leviää 130kg ksi.
Kivoja sukuja sun tutuilla. Tarkoititko, että kotiäitien iseillä on ongelmia eli niiden mummojen puolisoilla niin, ettei isoiseistä ole hyötyä?
Mikä hiton ise?
Sitä en tiedä, mutta isi on henkilön (oletan sukupuolen) miespuolinen vanhempi.
iset ja isoiset.
Voi jukra, anna mä autan.
https://fi.m.wiktionary.org/wiki/isi
Olehyvä.Oletko oikeasti vähän yksinkertainen?
Luultavasti joo, jos vertauskohteena oot sinä.
Toisaalta tiedän pari tyyppiä joiden rinnalla mäkin vaikuttaisin yhtä paljon yksinkertaselta kuin sä.Olipa paska "servaus" :D
Ai, sori, en tiennyt, että mun ois pitäny panostaa suhun enemmän.
Mitens sun lasten mummo, pysyny kurissa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet isoäititutut ovat olleet perheille korvaamattomia kun kotiäiti in iällä on juoppoutta mielenterveysongelma huumeongelma tai hän on niin lihava ettei jaksa tehdä mitään.. Monet kotiäidit lihoo ja leviää 130kg ksi.
Kivoja sukuja sun tutuilla. Tarkoititko, että kotiäitien iseillä on ongelmia eli niiden mummojen puolisoilla niin, ettei isoiseistä ole hyötyä?
Mikä hiton ise?
Sitä en tiedä, mutta isi on henkilön (oletan sukupuolen) miespuolinen vanhempi.
iset ja isoiset.
Voi jukra, anna mä autan.
https://fi.m.wiktionary.org/wiki/isi
Olehyvä.Oletko oikeasti vähän yksinkertainen?
Luultavasti joo, jos vertauskohteena oot sinä.
Toisaalta tiedän pari tyyppiä joiden rinnalla mäkin vaikuttaisin yhtä paljon yksinkertaselta kuin sä.Olipa paska "servaus" :D
Ai, sori, en tiennyt, että mun ois pitäny panostaa suhun enemmän.
Mitens sun lasten mummo, pysyny kurissa?
En ole nähnyt vielä yhtäkään keskustelua jossa trollaisit hyvin. Sinut tunnistaa joka ikinen kerta ja arvioni mukaan olet max. 25-vuotias, syrjäytynyt, kompleksinen mies joka vihaa naisia siitä syystä, että tarvitsisi heitä kovasti mutta tahtomattaan karkottaa jokaisen. Esimerkiksi älykkäämmäksi tekeytyminen on erittäin tunnistettavaa ja varma turn off on huomata jos mies yrittää yhtään "johdatella" - pitää itseään siis niin fiksuna että kuvittelee naisen olevan manipuloitavissa, vaikkapa sänkyyn.
Hyvin harvassa nimittäin ovat ne naiset, jotka antavat itsestään sinua vähä-älyisemmän vaikutelman. Luovuhan jo illuusiostasi jossa olet näppärä kirjoittaja ja taitava trolli - olet oikeasti todella huono ja kommenttisi huutavat rivien välistä suurta yksinäisyyttä ja halua tulla huomioiduksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet isoäititutut ovat olleet perheille korvaamattomia kun kotiäiti in iällä on juoppoutta mielenterveysongelma huumeongelma tai hän on niin lihava ettei jaksa tehdä mitään.. Monet kotiäidit lihoo ja leviää 130kg ksi.
Kivoja sukuja sun tutuilla. Tarkoititko, että kotiäitien iseillä on ongelmia eli niiden mummojen puolisoilla niin, ettei isoiseistä ole hyötyä?
Mikä hiton ise?
Sitä en tiedä, mutta isi on henkilön (oletan sukupuolen) miespuolinen vanhempi.
iset ja isoiset.
Voi jukra, anna mä autan.
https://fi.m.wiktionary.org/wiki/isi
Olehyvä.Oletko oikeasti vähän yksinkertainen?
Luultavasti joo, jos vertauskohteena oot sinä.
Toisaalta tiedän pari tyyppiä joiden rinnalla mäkin vaikuttaisin yhtä paljon yksinkertaselta kuin sä.Olipa paska "servaus" :D
Ai, sori, en tiennyt, että mun ois pitäny panostaa suhun enemmän.
Mitens sun lasten mummo, pysyny kurissa?
En ole nähnyt vielä yhtäkään keskustelua jossa trollaisit hyvin. Sinut tunnistaa joka ikinen kerta ja arvioni mukaan olet max. 25-vuotias, syrjäytynyt, kompleksinen mies joka vihaa naisia siitä syystä, että tarvitsisi heitä kovasti mutta tahtomattaan karkottaa jokaisen. Esimerkiksi älykkäämmäksi tekeytyminen on erittäin tunnistettavaa ja varma turn off on huomata jos mies yrittää yhtään "johdatella" - pitää itseään siis niin fiksuna että kuvittelee naisen olevan manipuloitavissa, vaikkapa sänkyyn.
Hyvin harvassa nimittäin ovat ne naiset, jotka antavat itsestään sinua vähä-älyisemmän vaikutelman. Luovuhan jo illuusiostasi jossa olet näppärä kirjoittaja ja taitava trolli - olet oikeasti todella huono ja kommenttisi huutavat rivien välistä suurta yksinäisyyttä ja halua tulla huomioiduksi.
Ne huutaa: ”Äitiiiiiiii!”
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisten vanhempien elämä pyörii heidän lastensa ja lasten tekemisen ympärillä.
Niin kuin ylempänä jo todettiin, me nykyvanhemmat osataan tietoisesti välttää myöhemmin seuraava katumus ja ahdistus siitä, jos ne lapset ja oma vanhemmuus eivät olisi silloin aikanaan kiinnostaneet. Eli vältämme päätymisen itsekkäiksi isovanhemmiksi.
Ja sinäkin ymmärrät sitten, jos joskus saat lapsia, että niiden lasten vähän niin kuin kuuluukin olla todella tärkeitä ja keskiössä. Se ei kuitenkaan tarkoita omasta ajasta ja persoonasta luopumista, vaan vuorottelua ja priorisointia etenkin pikkulapsiaikana. Tervepäiset, luotettavat lähipiirin aikuiset toki voivat mahdollistaa paljon ja helpottaa elämää. Meillä he ovat mieheni veli ja hänen vaimonsa sekä esikoisemme kummisetä.Saa nähdä haluanko koskaan äidiksi, pelkään miten minun kävisi. Haluan urani, rakastan työtäni ja miestäni. Minusta aikuisilla pitää olla oma elämänsä myös parisuhteen ulkopuolella ja lasten synnyttyä. Parisuhteelle pitää varata aikaa. Enkä usko pitkään kotihoitoon, vaan lapset kulkevat elämässä mukana. Miksi lapsiperhe jumittuisi omiin juttuihinsa?
Jokainen lapsiperhe elää niinkuin parhaaksi näkee ja pitkä kotihoito ei poissulje parisuhdeaikaa, eikä se tarkoita jumittumista mihinkään. Mutta jos päättää hankkia lapsia niin pitää myös kyetä tekemään ratkaisuja puhtaasti heidän hyvinvointinsa näkökulmasta. Omat lapset ovat hyvin monille onneksi niin rakkaita, ettei se ole edes vaikeaa.
Sinun käsityksesi lapsiperheen elämästä ja kotihoitamisesta perustuu ehkä negatiiviseen stereotypiaan, niin kuin itsellänikin ennen lapsia.Millä itse ratkaisit, että uroksesi on juuri se tyyppi, joka jakaa kaiken fifty-fifty. Minua oman elämänhallinnan menetys pelottaa mahdollisessa äitiydessä eniten. Tämä ei ole mikään kypsyysasia vaan riskienhallintaa. Ja aika monen ongelma koska syntyvyys laskee, ei vaan oteta riskejä, helpommallakin pääsee elämässään.
Siis tarkoitatko että kulut jaetaan 50/50? Mun mieskin harrasti tota, vaikka mieheni palkka on 2x korkeampi kuin minun. Huom, harrasti! Heräsi onneksi todellisuuteen kun alettiin miettiä lapsia. En ole kuitenkaan huolissani, kyllä pärjäisin yksinhuoltajanakin jos olisi aivan pakko.
Tietenkin puoliksi. Oma mokasi se pieni palkkasi on!
No oma vika ha oma vika, mulle se oli riittävästi. mutta mies halusi elää vähän paremmin. Miehen työpaikan takia päätettiin asua pääkaupunkiseudulla, ja isompi kämppä kun mies tykkäsi. Maksoin puolet kuluista kun kävin vielä töissä, mutta vauvan kanssa en tietenkään olisi enää pystynyt. Joten annoin miehelleni seuraavia vaihtoehtoja;
1. Vaihda puoliso sellaiseen joka tienaa yhtä paljon
2. Jätetään lapsi hankkimatta
3. Muutetaan halvempaan asuntoon
4. Muutetaan halvempaan asuinalueeseen
5. Mies jää sitten vauvan kanssa kotiin niin että itse pääsen töihin
6. Muutan vauvan kanssa omaan asuntoon ja maksan kaikesta itseMies päätti maksaa vähän enemmän jotta saisi perustaa juuri minun kanssa perheen.
Näille pohdinnoille voi varmaan tehdä oman aloituksensa, ei ole kiinnostavaa luettavaa tässä ketjussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet isoäititutut ovat olleet perheille korvaamattomia kun kotiäiti in iällä on juoppoutta mielenterveysongelma huumeongelma tai hän on niin lihava ettei jaksa tehdä mitään.. Monet kotiäidit lihoo ja leviää 130kg ksi.
Kivoja sukuja sun tutuilla. Tarkoititko, että kotiäitien iseillä on ongelmia eli niiden mummojen puolisoilla niin, ettei isoiseistä ole hyötyä?
Mikä hiton ise?
Sitä en tiedä, mutta isi on henkilön (oletan sukupuolen) miespuolinen vanhempi.
iset ja isoiset.
Voi jukra, anna mä autan.
https://fi.m.wiktionary.org/wiki/isi
Olehyvä.Oletko oikeasti vähän yksinkertainen?
Luultavasti joo, jos vertauskohteena oot sinä.
Toisaalta tiedän pari tyyppiä joiden rinnalla mäkin vaikuttaisin yhtä paljon yksinkertaselta kuin sä.Olipa paska "servaus" :D
Ai, sori, en tiennyt, että mun ois pitäny panostaa suhun enemmän.
Mitens sun lasten mummo, pysyny kurissa?
En ole nähnyt vielä yhtäkään keskustelua jossa trollaisit hyvin. Sinut tunnistaa joka ikinen kerta ja arvioni mukaan olet max. 25-vuotias, syrjäytynyt, kompleksinen mies joka vihaa naisia siitä syystä, että tarvitsisi heitä kovasti mutta tahtomattaan karkottaa jokaisen. Esimerkiksi älykkäämmäksi tekeytyminen on erittäin tunnistettavaa ja varma turn off on huomata jos mies yrittää yhtään "johdatella" - pitää itseään siis niin fiksuna että kuvittelee naisen olevan manipuloitavissa, vaikkapa sänkyyn.
Hyvin harvassa nimittäin ovat ne naiset, jotka antavat itsestään sinua vähä-älyisemmän vaikutelman. Luovuhan jo illuusiostasi jossa olet näppärä kirjoittaja ja taitava trolli - olet oikeasti todella huono ja kommenttisi huutavat rivien välistä suurta yksinäisyyttä ja halua tulla huomioiduksi.
Vau, ja ton kaikenko sä sait siitä, että kehuin ton tässä lainauksessa ekan kirjoittajan tuttuja kivoiksi, kun auttavat lastenlastensa perheissä ja kysyin tarkoittaako
kotiäiti in iällä= kotiäitien isällä?
Vai siitä, että vastasin yhtä ala-arvosesti takaisin kuin tuo joka kyseli yksinkertaisuudesta?
Täytyy olla monimutkanen päättelyketju 😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisten vanhempien elämä pyörii heidän lastensa ja lasten tekemisen ympärillä.
Niin kuin ylempänä jo todettiin, me nykyvanhemmat osataan tietoisesti välttää myöhemmin seuraava katumus ja ahdistus siitä, jos ne lapset ja oma vanhemmuus eivät olisi silloin aikanaan kiinnostaneet. Eli vältämme päätymisen itsekkäiksi isovanhemmiksi.
Ja sinäkin ymmärrät sitten, jos joskus saat lapsia, että niiden lasten vähän niin kuin kuuluukin olla todella tärkeitä ja keskiössä. Se ei kuitenkaan tarkoita omasta ajasta ja persoonasta luopumista, vaan vuorottelua ja priorisointia etenkin pikkulapsiaikana. Tervepäiset, luotettavat lähipiirin aikuiset toki voivat mahdollistaa paljon ja helpottaa elämää. Meillä he ovat mieheni veli ja hänen vaimonsa sekä esikoisemme kummisetä.Saa nähdä haluanko koskaan äidiksi, pelkään miten minun kävisi. Haluan urani, rakastan työtäni ja miestäni. Minusta aikuisilla pitää olla oma elämänsä myös parisuhteen ulkopuolella ja lasten synnyttyä. Parisuhteelle pitää varata aikaa. Enkä usko pitkään kotihoitoon, vaan lapset kulkevat elämässä mukana. Miksi lapsiperhe jumittuisi omiin juttuihinsa?
Jokainen lapsiperhe elää niinkuin parhaaksi näkee ja pitkä kotihoito ei poissulje parisuhdeaikaa, eikä se tarkoita jumittumista mihinkään. Mutta jos päättää hankkia lapsia niin pitää myös kyetä tekemään ratkaisuja puhtaasti heidän hyvinvointinsa näkökulmasta. Omat lapset ovat hyvin monille onneksi niin rakkaita, ettei se ole edes vaikeaa.
Sinun käsityksesi lapsiperheen elämästä ja kotihoitamisesta perustuu ehkä negatiiviseen stereotypiaan, niin kuin itsellänikin ennen lapsia.Millä itse ratkaisit, että uroksesi on juuri se tyyppi, joka jakaa kaiken fifty-fifty. Minua oman elämänhallinnan menetys pelottaa mahdollisessa äitiydessä eniten. Tämä ei ole mikään kypsyysasia vaan riskienhallintaa. Ja aika monen ongelma koska syntyvyys laskee, ei vaan oteta riskejä, helpommallakin pääsee elämässään.
Siis tarkoitatko että kulut jaetaan 50/50? Mun mieskin harrasti tota, vaikka mieheni palkka on 2x korkeampi kuin minun. Huom, harrasti! Heräsi onneksi todellisuuteen kun alettiin miettiä lapsia. En ole kuitenkaan huolissani, kyllä pärjäisin yksinhuoltajanakin jos olisi aivan pakko.
Tietenkin puoliksi. Oma mokasi se pieni palkkasi on!
No oma vika ha oma vika, mulle se oli riittävästi. mutta mies halusi elää vähän paremmin. Miehen työpaikan takia päätettiin asua pääkaupunkiseudulla, ja isompi kämppä kun mies tykkäsi. Maksoin puolet kuluista kun kävin vielä töissä, mutta vauvan kanssa en tietenkään olisi enää pystynyt. Joten annoin miehelleni seuraavia vaihtoehtoja;
1. Vaihda puoliso sellaiseen joka tienaa yhtä paljon
2. Jätetään lapsi hankkimatta
3. Muutetaan halvempaan asuntoon
4. Muutetaan halvempaan asuinalueeseen
5. Mies jää sitten vauvan kanssa kotiin niin että itse pääsen töihin
6. Muutan vauvan kanssa omaan asuntoon ja maksan kaikesta itseMies päätti maksaa vähän enemmän jotta saisi perustaa juuri minun kanssa perheen.
Miksi tuossa ei ollut vaihtoehtoa, jossa sinä muutat pois ja mies jää vauvan kanssa maksaen kaiken?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisten vanhempien elämä pyörii heidän lastensa ja lasten tekemisen ympärillä.
Niin kuin ylempänä jo todettiin, me nykyvanhemmat osataan tietoisesti välttää myöhemmin seuraava katumus ja ahdistus siitä, jos ne lapset ja oma vanhemmuus eivät olisi silloin aikanaan kiinnostaneet. Eli vältämme päätymisen itsekkäiksi isovanhemmiksi.
Ja sinäkin ymmärrät sitten, jos joskus saat lapsia, että niiden lasten vähän niin kuin kuuluukin olla todella tärkeitä ja keskiössä. Se ei kuitenkaan tarkoita omasta ajasta ja persoonasta luopumista, vaan vuorottelua ja priorisointia etenkin pikkulapsiaikana. Tervepäiset, luotettavat lähipiirin aikuiset toki voivat mahdollistaa paljon ja helpottaa elämää. Meillä he ovat mieheni veli ja hänen vaimonsa sekä esikoisemme kummisetä.Saa nähdä haluanko koskaan äidiksi, pelkään miten minun kävisi. Haluan urani, rakastan työtäni ja miestäni. Minusta aikuisilla pitää olla oma elämänsä myös parisuhteen ulkopuolella ja lasten synnyttyä. Parisuhteelle pitää varata aikaa. Enkä usko pitkään kotihoitoon, vaan lapset kulkevat elämässä mukana. Miksi lapsiperhe jumittuisi omiin juttuihinsa?
Kannattaa varmaan vielä odottaa mahdollista kypsymistä vanhemmaksi jos sellaiseksi aiot.
Avoimen yliopiston kirjekursseja suoritelleet diagnooseja lähimmäisistään jakelevat mammat ovat sitten vissiin ylikypsiä. Ehkä avokaadojen tapaan on jopa päänuppi irrotettu.
Tuohtumisesi ja aggressiosi kertovat sinusta aika paljon. Aika lapsellista.
Tarkoitin kypsymisellä vanhemmuuteen sitä, että jos tuntuu ettei halua lapsia tai ettei halua vielä lapsia, ei niitä kannata tehdä, vaan kypsyä vanhemmuuteen ja sitten tehdä ne lapset jos haluaa. Eli ei tehdä lapsia vastentahtoisesti, vaan siten että niitä oikeasti haluaa. Täytyykö kaikki vääntää rautalangasta? Eikö yhtään voi käyttää omia hoksottimia...
Täytyykö olla niin tekopyhä? Tuskinpa sinä yhtään sen kypsempi olet kuin kukaan muukaan.
tajusitko yhtään mitä tuossa sanottiin? Ei tyhmyys häpeä ole, mutta ei sitä nyt ääneen kannata kuuluttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet isoäititutut ovat olleet perheille korvaamattomia kun kotiäiti in iällä on juoppoutta mielenterveysongelma huumeongelma tai hän on niin lihava ettei jaksa tehdä mitään.. Monet kotiäidit lihoo ja leviää 130kg ksi.
Kivoja sukuja sun tutuilla. Tarkoititko, että kotiäitien iseillä on ongelmia eli niiden mummojen puolisoilla niin, ettei isoiseistä ole hyötyä?
Mikä hiton ise?
Sitä en tiedä, mutta isi on henkilön (oletan sukupuolen) miespuolinen vanhempi.
iset ja isoiset.
Voi jukra, anna mä autan.
https://fi.m.wiktionary.org/wiki/isi
Olehyvä.Oletko oikeasti vähän yksinkertainen?
Luultavasti joo, jos vertauskohteena oot sinä.
Toisaalta tiedän pari tyyppiä joiden rinnalla mäkin vaikuttaisin yhtä paljon yksinkertaselta kuin sä.Olipa paska "servaus" :D
Ai, sori, en tiennyt, että mun ois pitäny panostaa suhun enemmän.
Mitens sun lasten mummo, pysyny kurissa?
Oikein hyvin kiitos, on tervepäinen työssäkäyvä ihminen. Molemmat itseasiassa ovat.
Ota jääkaapista vaikka jofurtti ja käy ottamassa pienet nokoset, ettei kiukuttaisi niin paljoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet isoäititutut ovat olleet perheille korvaamattomia kun kotiäiti in iällä on juoppoutta mielenterveysongelma huumeongelma tai hän on niin lihava ettei jaksa tehdä mitään.. Monet kotiäidit lihoo ja leviää 130kg ksi.
Kivoja sukuja sun tutuilla. Tarkoititko, että kotiäitien iseillä on ongelmia eli niiden mummojen puolisoilla niin, ettei isoiseistä ole hyötyä?
Mikä hiton ise?
Sitä en tiedä, mutta isi on henkilön (oletan sukupuolen) miespuolinen vanhempi.
iset ja isoiset.
Voi jukra, anna mä autan.
https://fi.m.wiktionary.org/wiki/isi
Olehyvä.Oletko oikeasti vähän yksinkertainen?
Luultavasti joo, jos vertauskohteena oot sinä.
Toisaalta tiedän pari tyyppiä joiden rinnalla mäkin vaikuttaisin yhtä paljon yksinkertaselta kuin sä.Olipa paska "servaus" :D
Ai, sori, en tiennyt, että mun ois pitäny panostaa suhun enemmän.
Mitens sun lasten mummo, pysyny kurissa?
En ole nähnyt vielä yhtäkään keskustelua jossa trollaisit hyvin. Sinut tunnistaa joka ikinen kerta ja arvioni mukaan olet max. 25-vuotias, syrjäytynyt, kompleksinen mies joka vihaa naisia siitä syystä, että tarvitsisi heitä kovasti mutta tahtomattaan karkottaa jokaisen. Esimerkiksi älykkäämmäksi tekeytyminen on erittäin tunnistettavaa ja varma turn off on huomata jos mies yrittää yhtään "johdatella" - pitää itseään siis niin fiksuna että kuvittelee naisen olevan manipuloitavissa, vaikkapa sänkyyn.
Hyvin harvassa nimittäin ovat ne naiset, jotka antavat itsestään sinua vähä-älyisemmän vaikutelman. Luovuhan jo illuusiostasi jossa olet näppärä kirjoittaja ja taitava trolli - olet oikeasti todella huono ja kommenttisi huutavat rivien välistä suurta yksinäisyyttä ja halua tulla huomioiduksi.
Itse miellän tuon kirjoittajan jonkin vähemmän haasteellisen duunin tekijäksi, nainen, vähän päälle 20v ja melko yksinkertainen. Niin ja itsehän olen siis mies.
t. tuo jolle ise-ihminen länkyttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisten vanhempien elämä pyörii heidän lastensa ja lasten tekemisen ympärillä.
Niin kuin ylempänä jo todettiin, me nykyvanhemmat osataan tietoisesti välttää myöhemmin seuraava katumus ja ahdistus siitä, jos ne lapset ja oma vanhemmuus eivät olisi silloin aikanaan kiinnostaneet. Eli vältämme päätymisen itsekkäiksi isovanhemmiksi.
Ja sinäkin ymmärrät sitten, jos joskus saat lapsia, että niiden lasten vähän niin kuin kuuluukin olla todella tärkeitä ja keskiössä. Se ei kuitenkaan tarkoita omasta ajasta ja persoonasta luopumista, vaan vuorottelua ja priorisointia etenkin pikkulapsiaikana. Tervepäiset, luotettavat lähipiirin aikuiset toki voivat mahdollistaa paljon ja helpottaa elämää. Meillä he ovat mieheni veli ja hänen vaimonsa sekä esikoisemme kummisetä.Saa nähdä haluanko koskaan äidiksi, pelkään miten minun kävisi. Haluan urani, rakastan työtäni ja miestäni. Minusta aikuisilla pitää olla oma elämänsä myös parisuhteen ulkopuolella ja lasten synnyttyä. Parisuhteelle pitää varata aikaa. Enkä usko pitkään kotihoitoon, vaan lapset kulkevat elämässä mukana. Miksi lapsiperhe jumittuisi omiin juttuihinsa?
Jokainen lapsiperhe elää niinkuin parhaaksi näkee ja pitkä kotihoito ei poissulje parisuhdeaikaa, eikä se tarkoita jumittumista mihinkään. Mutta jos päättää hankkia lapsia niin pitää myös kyetä tekemään ratkaisuja puhtaasti heidän hyvinvointinsa näkökulmasta. Omat lapset ovat hyvin monille onneksi niin rakkaita, ettei se ole edes vaikeaa.
Sinun käsityksesi lapsiperheen elämästä ja kotihoitamisesta perustuu ehkä negatiiviseen stereotypiaan, niin kuin itsellänikin ennen lapsia.Millä itse ratkaisit, että uroksesi on juuri se tyyppi, joka jakaa kaiken fifty-fifty. Minua oman elämänhallinnan menetys pelottaa mahdollisessa äitiydessä eniten. Tämä ei ole mikään kypsyysasia vaan riskienhallintaa. Ja aika monen ongelma koska syntyvyys laskee, ei vaan oteta riskejä, helpommallakin pääsee elämässään.
Siis tarkoitatko että kulut jaetaan 50/50? Mun mieskin harrasti tota, vaikka mieheni palkka on 2x korkeampi kuin minun. Huom, harrasti! Heräsi onneksi todellisuuteen kun alettiin miettiä lapsia. En ole kuitenkaan huolissani, kyllä pärjäisin yksinhuoltajanakin jos olisi aivan pakko.
Tietenkin puoliksi. Oma mokasi se pieni palkkasi on!
No oma vika ha oma vika, mulle se oli riittävästi. mutta mies halusi elää vähän paremmin. Miehen työpaikan takia päätettiin asua pääkaupunkiseudulla, ja isompi kämppä kun mies tykkäsi. Maksoin puolet kuluista kun kävin vielä töissä, mutta vauvan kanssa en tietenkään olisi enää pystynyt. Joten annoin miehelleni seuraavia vaihtoehtoja;
1. Vaihda puoliso sellaiseen joka tienaa yhtä paljon
2. Jätetään lapsi hankkimatta
3. Muutetaan halvempaan asuntoon
4. Muutetaan halvempaan asuinalueeseen
5. Mies jää sitten vauvan kanssa kotiin niin että itse pääsen töihin
6. Muutan vauvan kanssa omaan asuntoon ja maksan kaikesta itseMies päätti maksaa vähän enemmän jotta saisi perustaa juuri minun kanssa perheen.
Miksi tuossa ei ollut vaihtoehtoa, jossa sinä muutat pois ja mies jää vauvan kanssa maksaen kaiken?
Tästähän ei pitänyt tässä ketjussa puhua. :) Mutta vastaan nyt kuitenkin. Koska mies ei halunnut hoitaa vauvaa jotta pääsisin töihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet isoäititutut ovat olleet perheille korvaamattomia kun kotiäiti in iällä on juoppoutta mielenterveysongelma huumeongelma tai hän on niin lihava ettei jaksa tehdä mitään.. Monet kotiäidit lihoo ja leviää 130kg ksi.
Kivoja sukuja sun tutuilla. Tarkoititko, että kotiäitien iseillä on ongelmia eli niiden mummojen puolisoilla niin, ettei isoiseistä ole hyötyä?
Mikä hiton ise?
Sitä en tiedä, mutta isi on henkilön (oletan sukupuolen) miespuolinen vanhempi.
iset ja isoiset.
Voi jukra, anna mä autan.
https://fi.m.wiktionary.org/wiki/isi
Olehyvä.Oletko oikeasti vähän yksinkertainen?
Luultavasti joo, jos vertauskohteena oot sinä.
Toisaalta tiedän pari tyyppiä joiden rinnalla mäkin vaikuttaisin yhtä paljon yksinkertaselta kuin sä.Olipa paska "servaus" :D
Ai, sori, en tiennyt, että mun ois pitäny panostaa suhun enemmän.
Mitens sun lasten mummo, pysyny kurissa?
En ole nähnyt vielä yhtäkään keskustelua jossa trollaisit hyvin. Sinut tunnistaa joka ikinen kerta ja arvioni mukaan olet max. 25-vuotias, syrjäytynyt, kompleksinen mies joka vihaa naisia siitä syystä, että tarvitsisi heitä kovasti mutta tahtomattaan karkottaa jokaisen. Esimerkiksi älykkäämmäksi tekeytyminen on erittäin tunnistettavaa ja varma turn off on huomata jos mies yrittää yhtään "johdatella" - pitää itseään siis niin fiksuna että kuvittelee naisen olevan manipuloitavissa, vaikkapa sänkyyn.
Hyvin harvassa nimittäin ovat ne naiset, jotka antavat itsestään sinua vähä-älyisemmän vaikutelman. Luovuhan jo illuusiostasi jossa olet näppärä kirjoittaja ja taitava trolli - olet oikeasti todella huono ja kommenttisi huutavat rivien välistä suurta yksinäisyyttä ja halua tulla huomioiduksi.Vau, ja ton kaikenko sä sait siitä, että kehuin ton tässä lainauksessa ekan kirjoittajan tuttuja kivoiksi, kun auttavat lastenlastensa perheissä ja kysyin tarkoittaako
kotiäiti in iällä= kotiäitien isällä?Vai siitä, että vastasin yhtä ala-arvosesti takaisin kuin tuo joka kyseli yksinkertaisuudesta?
Täytyy olla monimutkanen päättelyketju 😂
Tarkoititko sanoa kotiäiti in iällä = kotiäitien isellä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet isoäititutut ovat olleet perheille korvaamattomia kun kotiäiti in iällä on juoppoutta mielenterveysongelma huumeongelma tai hän on niin lihava ettei jaksa tehdä mitään.. Monet kotiäidit lihoo ja leviää 130kg ksi.
Kivoja sukuja sun tutuilla. Tarkoititko, että kotiäitien iseillä on ongelmia eli niiden mummojen puolisoilla niin, ettei isoiseistä ole hyötyä?
Mikä hiton ise?
Sitä en tiedä, mutta isi on henkilön (oletan sukupuolen) miespuolinen vanhempi.
iset ja isoiset.
Voi jukra, anna mä autan.
https://fi.m.wiktionary.org/wiki/isi
Olehyvä.Oletko oikeasti vähän yksinkertainen?
Luultavasti joo, jos vertauskohteena oot sinä.
Toisaalta tiedän pari tyyppiä joiden rinnalla mäkin vaikuttaisin yhtä paljon yksinkertaselta kuin sä.Olipa paska "servaus" :D
Ai, sori, en tiennyt, että mun ois pitäny panostaa suhun enemmän.
Mitens sun lasten mummo, pysyny kurissa?
En ole nähnyt vielä yhtäkään keskustelua jossa trollaisit hyvin. Sinut tunnistaa joka ikinen kerta ja arvioni mukaan olet max. 25-vuotias, syrjäytynyt, kompleksinen mies joka vihaa naisia siitä syystä, että tarvitsisi heitä kovasti mutta tahtomattaan karkottaa jokaisen. Esimerkiksi älykkäämmäksi tekeytyminen on erittäin tunnistettavaa ja varma turn off on huomata jos mies yrittää yhtään "johdatella" - pitää itseään siis niin fiksuna että kuvittelee naisen olevan manipuloitavissa, vaikkapa sänkyyn.
Hyvin harvassa nimittäin ovat ne naiset, jotka antavat itsestään sinua vähä-älyisemmän vaikutelman. Luovuhan jo illuusiostasi jossa olet näppärä kirjoittaja ja taitava trolli - olet oikeasti todella huono ja kommenttisi huutavat rivien välistä suurta yksinäisyyttä ja halua tulla huomioiduksi.Itse miellän tuon kirjoittajan jonkin vähemmän haasteellisen duunin tekijäksi, nainen, vähän päälle 20v ja melko yksinkertainen. Niin ja itsehän olen siis mies.
t. tuo jolle ise-ihminen länkyttää.
Ei hän käy töissä. Tää palsta on sen koko elämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet isoäititutut ovat olleet perheille korvaamattomia kun kotiäiti in iällä on juoppoutta mielenterveysongelma huumeongelma tai hän on niin lihava ettei jaksa tehdä mitään.. Monet kotiäidit lihoo ja leviää 130kg ksi.
Kivoja sukuja sun tutuilla. Tarkoititko, että kotiäitien iseillä on ongelmia eli niiden mummojen puolisoilla niin, ettei isoiseistä ole hyötyä?
Mikä hiton ise?
Sitä en tiedä, mutta isi on henkilön (oletan sukupuolen) miespuolinen vanhempi.
iset ja isoiset.
Voi jukra, anna mä autan.
https://fi.m.wiktionary.org/wiki/isi
Olehyvä.Oletko oikeasti vähän yksinkertainen?
Luultavasti joo, jos vertauskohteena oot sinä.
Toisaalta tiedän pari tyyppiä joiden rinnalla mäkin vaikuttaisin yhtä paljon yksinkertaselta kuin sä.Olipa paska "servaus" :D
Ai, sori, en tiennyt, että mun ois pitäny panostaa suhun enemmän.
Mitens sun lasten mummo, pysyny kurissa?
En ole nähnyt vielä yhtäkään keskustelua jossa trollaisit hyvin. Sinut tunnistaa joka ikinen kerta ja arvioni mukaan olet max. 25-vuotias, syrjäytynyt, kompleksinen mies joka vihaa naisia siitä syystä, että tarvitsisi heitä kovasti mutta tahtomattaan karkottaa jokaisen. Esimerkiksi älykkäämmäksi tekeytyminen on erittäin tunnistettavaa ja varma turn off on huomata jos mies yrittää yhtään "johdatella" - pitää itseään siis niin fiksuna että kuvittelee naisen olevan manipuloitavissa, vaikkapa sänkyyn.
Hyvin harvassa nimittäin ovat ne naiset, jotka antavat itsestään sinua vähä-älyisemmän vaikutelman. Luovuhan jo illuusiostasi jossa olet näppärä kirjoittaja ja taitava trolli - olet oikeasti todella huono ja kommenttisi huutavat rivien välistä suurta yksinäisyyttä ja halua tulla huomioiduksi.Vau, ja ton kaikenko sä sait siitä, että kehuin ton tässä lainauksessa ekan kirjoittajan tuttuja kivoiksi, kun auttavat lastenlastensa perheissä ja kysyin tarkoittaako
kotiäiti in iällä= kotiäitien isällä?Vai siitä, että vastasin yhtä ala-arvosesti takaisin kuin tuo joka kyseli yksinkertaisuudesta?
Täytyy olla monimutkanen päättelyketju 😂
Tarkoititko sanoa kotiäiti in iällä = kotiäitien isellä?
No niin sanoin alussa mutta en uskaltanut monikkoa enää käyttää, enkä mitään taivutusmuotoa sanasta isi, koska se trikkeröi jonkun haukkumaan yksinkertaiseksi. 🤦♀️
Mä en enää mielelläni sotkisi tätä ketjua enempää. Kuitenkin pääosin ollut hyvää vertaistukea antava ketju.
Tässä nyt oletetaan aika paljon muiden elämästä. Tää jankuttaminen vasta on tylsää luettavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anoppini ja minun välit olivat etäiset vuosien ajan kun seurustelimme mieheni kanssa. Olimme ja olemme vain niin erilaisia ettei yhteistä puhuttavaa tai mitään ollut. Anoppi on huumorintajuttoman oloinen, hiljainen ja hän lähinnä hymyilee vinosti kun muut puhuvat, pienistä lapsista innostuu kyllä.
Kun hän huomasi että suhteemme on vakava, etsimme poikansa kanssa yhteistä asuntoa ym. alkoi hän muuttua, vähän painostaenkin järjesti minulle ja hänelle yhteistä ajanviettoa ja pyysi kanssaan lenkeille jne. Olin ilahtunut ja rakensin mielelläni häneen hyvän suhteen. Kun sitten kerroimme raskaudesta, hän ei meinannut pysyä housuissaan. Myötäeli raskautta aivan liikaa, ymmärsin sen jopa silloin vaikka olin todella naiivi ja sinisilmäinen. Sanoi minulle mm. "joskus voi käydä niin että tekee mieli omia vauva vain itselleen kotiin, mutta sellainen on aina vähän huono juttu". Sanoi myös että neuvolassa ei tiedetä oikein mitään, parempi sitten häneltä kysyä jos jokin mietityttää. On kolmen lapsen äiti ja omasta mielestään aivan täysin ammattilainen mitä tulee kaikkeen varsinkin vauvoihin liittyvään.
Olin varmaan sairaalloisen kiltti kun en tuolloin jo alkanut painamaan jarrua.
Esikoisen ensikuukaudet olivat katastrofi, anoppi omi vauvan siitä hetkestä eteenpäin kun sai hänet syliinsä ekan kerran. Painoi vauvan rintaansa vasten, kääntyi, meni makkariinsa ja veti oven kiinni perässään.
Aloin heräämään onneksi nopeasti mutta anoppi oli jo mielessään vakiinnuttanut roolinsa varsinaisena äitinä, hän oli minua kohtaan avoimen välinpitämätön, käski vain lyhyesti lähtemään muualle että "voitas olla taas ihan rauhassa kullan kanssa". Rajojen veto, pyyntö saada vauva takaisin, oli jotain niin sairasta, huusi että "minä pidän, et ota sitä, sinä saat pitää paljon useammin!"
Muutimme 200km päähän kun vauva oli 6kk, täysin anopin takia, olin sekoamispisteessä ahdistuksesta.
En edelleenkään voi täysin uskoa todeksi että hän ei ole koskaan välittänyt minusta. Minä olin vain naikkonen jolta hän saa kaipaamansa vauvan. En ole ikinä ennen kohdannut vastaavaa manipulointia ja ehkä liian herkkänä ihmisenä, olen vieläkin hyvin loukkaantunut kaikesta. En halua nähdä häntä, en luota häneen yhtään, siis en yhtään. Haluan pitää hänet etäällä ja toistelen usein itselleni että minulla on siihen oikeus. Tämä ketju on auttanut minua luottamaan siihen että minun kannattaa kuunnella tuntemuksiani, eikä isoäidin odotukset saa määrittää mitään minun ylitseni. Mies on onneksi puolellani, olisimme eronneet jos ei olisi, niin kauheaa aikaa varsinkin vauvavuosi oli anopin takia.Anna itsellesi aikaa ja yritä olla ajattelematta tapahtunutta. Oliko anoppisi muutoin kelvollinen mummo, hoitiko vauvaa hyvin? Jos hän tahollaan onnistuu henkisesti kasvamaan niin voi varmaan palata lapsenlapsen elämään. Kun kyse on voinut olla introvertin ihmisen vaikeudesta ilmaista itseään joka eroaa, oleellisesti manipuloinnista. Ystäväni on juuri tällainen introvertti joka ei tarkoita kellekään pahaa mutta käyttäytyy toisinaan yllättävästi, tunteella. Rankkaa on ollut varmaan teillä kaikilla ja pahiten sinulla, äidillä. Mummolla on ollut oikea kriisitilanne. Sen itsekin mummina sanon varmaksi. Pääasia nyt että voit keskittyä hyviin asioihin elämässäsi ja lapseesi.
Vaikka tuo mummo olisi vauvanhoidon käytäntöjen erityisasiantuntija ja vaipanvaihdon maailmanmestari niin jo suhtautuminen vauvan äitiin kertoo ettei ymmärrä vauvojen sielunelämästä ja psyykkisistä tarpeista yhtään mitään. Eli noista tapahtumista kertonut miniä voi minun mielestä hyvillä mielin pitää mummon kaukana lapsesta. Uutta mahdollisuutta ei tarvitse antaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet isoäititutut ovat olleet perheille korvaamattomia kun kotiäiti in iällä on juoppoutta mielenterveysongelma huumeongelma tai hän on niin lihava ettei jaksa tehdä mitään.. Monet kotiäidit lihoo ja leviää 130kg ksi.
Kivoja sukuja sun tutuilla. Tarkoititko, että kotiäitien iseillä on ongelmia eli niiden mummojen puolisoilla niin, ettei isoiseistä ole hyötyä?
Mikä hiton ise?
Sitä en tiedä, mutta isi on henkilön (oletan sukupuolen) miespuolinen vanhempi.
iset ja isoiset.
Voi jukra, anna mä autan.
https://fi.m.wiktionary.org/wiki/isi
Olehyvä.Oletko oikeasti vähän yksinkertainen?
Luultavasti joo, jos vertauskohteena oot sinä.
Toisaalta tiedän pari tyyppiä joiden rinnalla mäkin vaikuttaisin yhtä paljon yksinkertaselta kuin sä.Olipa paska "servaus" :D
Ai, sori, en tiennyt, että mun ois pitäny panostaa suhun enemmän.
Mitens sun lasten mummo, pysyny kurissa?
En ole nähnyt vielä yhtäkään keskustelua jossa trollaisit hyvin. Sinut tunnistaa joka ikinen kerta ja arvioni mukaan olet max. 25-vuotias, syrjäytynyt, kompleksinen mies joka vihaa naisia siitä syystä, että tarvitsisi heitä kovasti mutta tahtomattaan karkottaa jokaisen. Esimerkiksi älykkäämmäksi tekeytyminen on erittäin tunnistettavaa ja varma turn off on huomata jos mies yrittää yhtään "johdatella" - pitää itseään siis niin fiksuna että kuvittelee naisen olevan manipuloitavissa, vaikkapa sänkyyn.
Hyvin harvassa nimittäin ovat ne naiset, jotka antavat itsestään sinua vähä-älyisemmän vaikutelman. Luovuhan jo illuusiostasi jossa olet näppärä kirjoittaja ja taitava trolli - olet oikeasti todella huono ja kommenttisi huutavat rivien välistä suurta yksinäisyyttä ja halua tulla huomioiduksi.Vau, ja ton kaikenko sä sait siitä, että kehuin ton tässä lainauksessa ekan kirjoittajan tuttuja kivoiksi, kun auttavat lastenlastensa perheissä ja kysyin tarkoittaako
kotiäiti in iällä= kotiäitien isällä?Vai siitä, että vastasin yhtä ala-arvosesti takaisin kuin tuo joka kyseli yksinkertaisuudesta?
Täytyy olla monimutkanen päättelyketju 😂
Tarkoititko sanoa kotiäiti in iällä = kotiäitien isellä?
No niin sanoin alussa mutta en uskaltanut monikkoa enää käyttää, enkä mitään taivutusmuotoa sanasta isi, koska se trikkeröi jonkun haukkumaan yksinkertaiseksi. 🤦♀️
Mä en enää mielelläni sotkisi tätä ketjua enempää. Kuitenkin pääosin ollut hyvää vertaistukea antava ketju.
Isä = isien
Isi = isien
Isoisä = isoisien
Ei isejen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anoppini ja minun välit olivat etäiset vuosien ajan kun seurustelimme mieheni kanssa. Olimme ja olemme vain niin erilaisia ettei yhteistä puhuttavaa tai mitään ollut. Anoppi on huumorintajuttoman oloinen, hiljainen ja hän lähinnä hymyilee vinosti kun muut puhuvat, pienistä lapsista innostuu kyllä.
Kun hän huomasi että suhteemme on vakava, etsimme poikansa kanssa yhteistä asuntoa ym. alkoi hän muuttua, vähän painostaenkin järjesti minulle ja hänelle yhteistä ajanviettoa ja pyysi kanssaan lenkeille jne. Olin ilahtunut ja rakensin mielelläni häneen hyvän suhteen. Kun sitten kerroimme raskaudesta, hän ei meinannut pysyä housuissaan. Myötäeli raskautta aivan liikaa, ymmärsin sen jopa silloin vaikka olin todella naiivi ja sinisilmäinen. Sanoi minulle mm. "joskus voi käydä niin että tekee mieli omia vauva vain itselleen kotiin, mutta sellainen on aina vähän huono juttu". Sanoi myös että neuvolassa ei tiedetä oikein mitään, parempi sitten häneltä kysyä jos jokin mietityttää. On kolmen lapsen äiti ja omasta mielestään aivan täysin ammattilainen mitä tulee kaikkeen varsinkin vauvoihin liittyvään.
Olin varmaan sairaalloisen kiltti kun en tuolloin jo alkanut painamaan jarrua.
Esikoisen ensikuukaudet olivat katastrofi, anoppi omi vauvan siitä hetkestä eteenpäin kun sai hänet syliinsä ekan kerran. Painoi vauvan rintaansa vasten, kääntyi, meni makkariinsa ja veti oven kiinni perässään.
Aloin heräämään onneksi nopeasti mutta anoppi oli jo mielessään vakiinnuttanut roolinsa varsinaisena äitinä, hän oli minua kohtaan avoimen välinpitämätön, käski vain lyhyesti lähtemään muualle että "voitas olla taas ihan rauhassa kullan kanssa". Rajojen veto, pyyntö saada vauva takaisin, oli jotain niin sairasta, huusi että "minä pidän, et ota sitä, sinä saat pitää paljon useammin!"
Muutimme 200km päähän kun vauva oli 6kk, täysin anopin takia, olin sekoamispisteessä ahdistuksesta.
En edelleenkään voi täysin uskoa todeksi että hän ei ole koskaan välittänyt minusta. Minä olin vain naikkonen jolta hän saa kaipaamansa vauvan. En ole ikinä ennen kohdannut vastaavaa manipulointia ja ehkä liian herkkänä ihmisenä, olen vieläkin hyvin loukkaantunut kaikesta. En halua nähdä häntä, en luota häneen yhtään, siis en yhtään. Haluan pitää hänet etäällä ja toistelen usein itselleni että minulla on siihen oikeus. Tämä ketju on auttanut minua luottamaan siihen että minun kannattaa kuunnella tuntemuksiani, eikä isoäidin odotukset saa määrittää mitään minun ylitseni. Mies on onneksi puolellani, olisimme eronneet jos ei olisi, niin kauheaa aikaa varsinkin vauvavuosi oli anopin takia.Anna itsellesi aikaa ja yritä olla ajattelematta tapahtunutta. Oliko anoppisi muutoin kelvollinen mummo, hoitiko vauvaa hyvin? Jos hän tahollaan onnistuu henkisesti kasvamaan niin voi varmaan palata lapsenlapsen elämään. Kun kyse on voinut olla introvertin ihmisen vaikeudesta ilmaista itseään joka eroaa, oleellisesti manipuloinnista. Ystäväni on juuri tällainen introvertti joka ei tarkoita kellekään pahaa mutta käyttäytyy toisinaan yllättävästi, tunteella. Rankkaa on ollut varmaan teillä kaikilla ja pahiten sinulla, äidillä. Mummolla on ollut oikea kriisitilanne. Sen itsekin mummina sanon varmaksi. Pääasia nyt että voit keskittyä hyviin asioihin elämässäsi ja lapseesi.
Vaikka tuo mummo olisi vauvanhoidon käytäntöjen erityisasiantuntija ja vaipanvaihdon maailmanmestari niin jo suhtautuminen vauvan äitiin kertoo ettei ymmärrä vauvojen sielunelämästä ja psyykkisistä tarpeista yhtään mitään. Eli noista tapahtumista kertonut miniä voi minun mielestä hyvillä mielin pitää mummon kaukana lapsesta. Uutta mahdollisuutta ei tarvitse antaa.
Kaikki muut saavat tehdä virheitä ja korjata ne ja saada anteeksi paitsi mummit, ei mene oikein :( hirveän monesti se tuore mummi höpsähtää, kuuluu vähän jo asiaankin. Jos kaikki aluksi höpsähtäneet mummit heitettäisiin ulos lapsenlapsen elämästä ei olisi montakaan mummia koko Suomessa jotka saavat olla osa lapsenlapsen kasvua ja elämää. Nyt puhutaan hyvistä mummeista joista on tukea ja apua, mutta jotka aluksi etsivät rooliaan ja hullaantuivat liikaakin. Se höpsähtäminen on hämmentävää ja joskus voi vain nauraa että hassuko olet, mutta menee ohitse, lupaan sen...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anoppini ja minun välit olivat etäiset vuosien ajan kun seurustelimme mieheni kanssa. Olimme ja olemme vain niin erilaisia ettei yhteistä puhuttavaa tai mitään ollut. Anoppi on huumorintajuttoman oloinen, hiljainen ja hän lähinnä hymyilee vinosti kun muut puhuvat, pienistä lapsista innostuu kyllä.
Kun hän huomasi että suhteemme on vakava, etsimme poikansa kanssa yhteistä asuntoa ym. alkoi hän muuttua, vähän painostaenkin järjesti minulle ja hänelle yhteistä ajanviettoa ja pyysi kanssaan lenkeille jne. Olin ilahtunut ja rakensin mielelläni häneen hyvän suhteen. Kun sitten kerroimme raskaudesta, hän ei meinannut pysyä housuissaan. Myötäeli raskautta aivan liikaa, ymmärsin sen jopa silloin vaikka olin todella naiivi ja sinisilmäinen. Sanoi minulle mm. "joskus voi käydä niin että tekee mieli omia vauva vain itselleen kotiin, mutta sellainen on aina vähän huono juttu". Sanoi myös että neuvolassa ei tiedetä oikein mitään, parempi sitten häneltä kysyä jos jokin mietityttää. On kolmen lapsen äiti ja omasta mielestään aivan täysin ammattilainen mitä tulee kaikkeen varsinkin vauvoihin liittyvään.
Olin varmaan sairaalloisen kiltti kun en tuolloin jo alkanut painamaan jarrua.
Esikoisen ensikuukaudet olivat katastrofi, anoppi omi vauvan siitä hetkestä eteenpäin kun sai hänet syliinsä ekan kerran. Painoi vauvan rintaansa vasten, kääntyi, meni makkariinsa ja veti oven kiinni perässään.
Aloin heräämään onneksi nopeasti mutta anoppi oli jo mielessään vakiinnuttanut roolinsa varsinaisena äitinä, hän oli minua kohtaan avoimen välinpitämätön, käski vain lyhyesti lähtemään muualle että "voitas olla taas ihan rauhassa kullan kanssa". Rajojen veto, pyyntö saada vauva takaisin, oli jotain niin sairasta, huusi että "minä pidän, et ota sitä, sinä saat pitää paljon useammin!"
Muutimme 200km päähän kun vauva oli 6kk, täysin anopin takia, olin sekoamispisteessä ahdistuksesta.
En edelleenkään voi täysin uskoa todeksi että hän ei ole koskaan välittänyt minusta. Minä olin vain naikkonen jolta hän saa kaipaamansa vauvan. En ole ikinä ennen kohdannut vastaavaa manipulointia ja ehkä liian herkkänä ihmisenä, olen vieläkin hyvin loukkaantunut kaikesta. En halua nähdä häntä, en luota häneen yhtään, siis en yhtään. Haluan pitää hänet etäällä ja toistelen usein itselleni että minulla on siihen oikeus. Tämä ketju on auttanut minua luottamaan siihen että minun kannattaa kuunnella tuntemuksiani, eikä isoäidin odotukset saa määrittää mitään minun ylitseni. Mies on onneksi puolellani, olisimme eronneet jos ei olisi, niin kauheaa aikaa varsinkin vauvavuosi oli anopin takia.Anna itsellesi aikaa ja yritä olla ajattelematta tapahtunutta. Oliko anoppisi muutoin kelvollinen mummo, hoitiko vauvaa hyvin? Jos hän tahollaan onnistuu henkisesti kasvamaan niin voi varmaan palata lapsenlapsen elämään. Kun kyse on voinut olla introvertin ihmisen vaikeudesta ilmaista itseään joka eroaa, oleellisesti manipuloinnista. Ystäväni on juuri tällainen introvertti joka ei tarkoita kellekään pahaa mutta käyttäytyy toisinaan yllättävästi, tunteella. Rankkaa on ollut varmaan teillä kaikilla ja pahiten sinulla, äidillä. Mummolla on ollut oikea kriisitilanne. Sen itsekin mummina sanon varmaksi. Pääasia nyt että voit keskittyä hyviin asioihin elämässäsi ja lapseesi.
Vaikka tuo mummo olisi vauvanhoidon käytäntöjen erityisasiantuntija ja vaipanvaihdon maailmanmestari niin jo suhtautuminen vauvan äitiin kertoo ettei ymmärrä vauvojen sielunelämästä ja psyykkisistä tarpeista yhtään mitään. Eli noista tapahtumista kertonut miniä voi minun mielestä hyvillä mielin pitää mummon kaukana lapsesta. Uutta mahdollisuutta ei tarvitse antaa.
Jos anopin takia pitää muuttaa 200km päähän, niin se jo kertoo, että toista mahdollisuutta ei tarvitse antaa. Oon itse aika huolestunut siitä miten anoppi käyttäytyy nyt jatkossa meidän "riidan" jälkeen. Mies on sitä mieltä että eiköhän ottanut opiks, itse en oo siitä niinkään varma.
Alue: Aihe vapaa
Koska aihe on ikuisesti ajankohtainen, niin kauan kun syntyy vauvoja tulee uusia isovanhempia joista jotkut ei vaan sovellu siihen hommaan ja konflikteja syntyy.
Toisaalta myös jo konkariäidit joilla lapset on jo vanhempia lukevat ja kirjoittavat ketjuun saadakseen mahdollisuuden purkaa uusia ja menneitä tapahtumia.
Luultavasti mitä lähemmäs joulua mennään sitä useamman mieleen tulee hankalat sukulaiset.
Ja pyhien jälkeen puretaan sitten joulun konfliktit pois mielenpäältä.
Jne.
Aina ajankohtainen ketju.