Nauttiiko joku oikeasti päiväkotityöstä nykyään?

up

Rankkaa on! Toistaiseksi silti nautin työstäni. Vanhemmilla ei osalla ole kyllä mitään käsitystä varhaiskasvatuksesta. Vaaditaan vaikka mitä naurettavuuksia. Teen työni niillä resursseilla mitä on enkä kanna huonoa omaatuntoa kotiin siitä, että joskus oloni on täysin riittämätön. Tällä keinolla suojelen omaa jaksamistani.

Vanhemmilta on viety oikeus myös kasvattaa omia lapsiaan. Pelko lastensuojelusta on todellinen. Erityislapset isossa ryhmässä ja vanhempien mielestä ei lapsissa mitään vikaa. Rankkaa on koko ryhmällä silloin, jos yksikin erityinen aloittaa häiriköinnin. Toivoisin itse, että saisin työskennellä normaaleiden lasten kanssa, koska erityiset ovat niin vaativia ja rankkoja lapsia.

Juuri tänään mietin, että en kohta kestä enää.

Liian monella lapsella on liian vaikeita ongelmia, että niille kykenisi tekemään näillä resursseilla mitään. Työ ei ole lähimainkaan sitä, mitä toivoisin sen olevan. Aikaa ei ole ns. kivoille ja mielekkäille asioille, ylimääräiset hommat vievät kaiken ajan... Palkalla ei elä ja iltaisin olen niin poikki, etten jaksa enää edes harrastaa mitään. Kaiken kukkuraksi omat esikuvanikin ovat jo saaneet tai saamassa tarpeekseen.

T. Lto

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmilta on viety oikeus myös kasvattaa omia lapsiaan. Pelko lastensuojelusta on todellinen. Erityislapset isossa ryhmässä ja vanhempien mielestä ei lapsissa mitään vikaa. Rankkaa on koko ryhmällä silloin, jos yksikin erityinen aloittaa häiriköinnin. Toivoisin itse, että saisin työskennellä normaaleiden lasten kanssa, koska erityiset ovat niin vaativia ja rankkoja lapsia.

Tämä!

Työ lasten parissa on mielenkiintoista. Harmi vaan, että resurssit on ryhmissä huonot. Pari levottomampaa ja vilkkaampaa ja vaativampaa lasta vievät huomion kaikilta muilta varsinkin pienten puolella.

Olen aivan loppu työpäivän jälkeen. Palkka ei todellakaan ole mistään kotoisin.

Nautin työstäni, mutta toisaalta olen opiskelija joka toimii lastenhoitajana vain osa-aikaisesti. Etenkin vastuuhenkilöillä on työpaikoillani ollut epäinhimilliset paineet, heidän tulee hoitaa paperit, lapset ja hoitajien ohjaus liian pienillä resurseilla.

Isoin ongelma on puhtaasti pula henkilökunnasta, sekä lapset, että työntekijät kuormittuvat jatkuvasta kiireestä ja hälinästä. Mielestäni tärkeä asia miettiä on, että kerran me aikuisetkin stressaannumme päiväkotien olosuhteista, joten miten rankkaa se on lapselle? Etenkin erityislapset kärsivät tilanteesta, tähän mennessä jokainen erityislapsi jonka kanssa olen työskennellyt on omannut erityislahjakkaita piirteitä, mutta niiden kehittäminen liian isossa ryhmässä ja kuormittavassa ympäristössä on vaikeaa.

Aika hyvin. Siis 2000e palkasta tulee 1500e lapaseen. Mä raadan peräsuoleni verelle ja saan 4000e palkasta 2400e lapaseen. Sulla lähtee neljännes, mulla miltei puolet.

Enimmäkseen on kaikkea muuta kuin kivaa. Lastentarhanopena sanon suoraan etten koskaan veisi omaa lastani päiväkotiin ennenkuin aivan pakko. Ja sitten kun se päivä tulisi niin miettisin tarkoin alueen mistä pk. On ihan tuuria millaset aikuiset ja lapset siellä on ja lapsi kuitenkin viettää ajastaan PALJON siellä. En usko että itsekään työskentelen päiväkodissa enää pitkään. Kaikille vanhemmille:, jos näette että lastenhoitaja tai ope tekee työtään hyvin ja lapsi tykkää lähteä päiväkotiin, kiittäkää ja kehukaa! Edes ihan vähän. Huonon palkan voi korvata ne kiitokset!

Surullista on myös vilkkaan (ei erityisen) pojan äitinä kun näitä lukee. Pojan päiväkodin kerhoryhmässä oli aluksi yksi tyttö ja loput poikia. Keväällä kaksi poikaa ja loput tyttöjä. Joka kerta kun pojan haki kotiin oli jotain sanomista.. heitti palikan, ei jaksanut keskittyä askarteluun, ei kuunnellut jotain mitä täti oli sanonut. Ei ikinä mitään isoa, aina kuitenkin jotain pientä. Kilttejä hiljaisia tyttöjä hellittiin ja suosittiin, pojat olivat vaikeita. Mutta niinpä ne pojat ryhmästä lähtivät kun tädit ei heitä ”jaksaneet”. Omankin oton pois kun ei hänen pakko ollut siellä olla.

Musta on ihanaa olla päiväkodissa töissä. Oon alle 3-vuotiaiden ryhmässä.

Meillä on mahtavat vanhemmat ja ihanat lapset. Hyvin pärjätään 3 työntekijällä. Meidän onneksi sairaspoissaoloja ei ole ollut hirveästi.

Vilkkaita lapsia on ja osa ihan pieniä mutta tykkään silti.

Olen pohtinut milloin ja miksi tilanne meni tällaiseksi. Kun valmistuin 80-luvulla on ihan erilaista päiväkodeissa. Mutta ei silloin ollut niin kova tarve mennä paikasta toiseen. Retki oli ehkä kerran viikossa lähimaastoon. Tehtiin asioita ihan rauhassa eikä juostu toiminnasta toiseen. Silloin työstä todella voi nauttia.

En jaksanut itsekään enää tätä työtä, kun arki oli pelkkää kaaoksen hallintaa. Hyvin oppi kuitenkin asiakaspalveluhymyn vanhemmille, vaikka todellisuus oli kaikkea muuta. Olen työskennellyt yhteensä neljässä eri päiväkodissa, kaksi kunnan ja kaksi yksityisen puolella. Kehumista ei ollut kummassakaan, ryhmäkoot ylittyvät päivittäin kummassakin.

Vanhemmat: kysykää päiväkodin johtajalta ja työntekijöiltä, että montako työntekijää on paikalla lasten iltapäivän ulkoilussa? Oma mielipiteeni on, että ulkoilu ei todellakaan ole turvallista niin pienellä henkilöstöllä.

Inhoan työtäni. Maahanmuuttajaperheiden lapset aiheuttavat ongelmia. Liian vähän henkilökuntaa, sijaisia ei palkata. Huono työilmapiiri, hoitajat loppuunpalaneita, sairauslomat jatkuvia. Onneksi sijaisuus loppuu pian. Sain tehtaasta töitä, mieluummin sinne, kuin tätä hulluntouhua.

Vanha lastenhoitaja kirjoitti:

Olen pohtinut milloin ja miksi tilanne meni tällaiseksi. Kun valmistuin 80-luvulla on ihan erilaista päiväkodeissa. Mutta ei silloin ollut niin kova tarve mennä paikasta toiseen. Retki oli ehkä kerran viikossa lähimaastoon. Tehtiin asioita ihan rauhassa eikä juostu toiminnasta toiseen. Silloin työstä todella voi nauttia.

Eikä ollut kännyköitä eikä tietokoneita. Käsin raapustettiin suunnitelmia. Tekniikan luulisi helpottavan, mutta sen myötä on tullut paljon kaikenlaista "ylimääräistä" hommaa. Mitä kirjoittaa ja tallentaa ja tehdä sitä sun tätä suunnitelmaa. Ennen siellä lapsiryhmässä oltiin paljon enemmän. Jäi kuitenkin aikaa pitää taukoja ja tehdä monenlaista askartelua ja käsityötä sillä aikaa kun lapset olivat päiväunilla. Tietyllä tapaa oli lapsikeskeisempää kuin nyt.

Nauttisin huomattavasti enemmän, jos ryhmäkoot olisivat pienemmät ja palkka edes inhimillisellä tasolla koulutukseen nähden. Niin kuin moni jo sanoi, päivä on usein pelkkää kaaoksen hallintaa ja selviytymistä. Ei todellakaan laadukasta varhaiskasvatusta, jota sen pitäisi olla.

Yritän joka päivä parhaani, rakastan ryhmäni lapsia, mutta kyllä työpäivän jälkeen on aivan poikki ja korvat helisee metelistä.

Vierailija kirjoitti:

Nauttisin huomattavasti enemmän, jos ryhmäkoot olisivat pienemmät ja palkka edes inhimillisellä tasolla koulutukseen nähden. Niin kuin moni jo sanoi, päivä on usein pelkkää kaaoksen hallintaa ja selviytymistä. Ei todellakaan laadukasta varhaiskasvatusta, jota sen pitäisi olla.

Yritän joka päivä parhaani, rakastan ryhmäni lapsia, mutta kyllä työpäivän jälkeen on aivan poikki ja korvat helisee metelistä.

Tarkennan vielä tekstiäni; ... ja palkka olisi edes inhimillisellä tasolla koulutukseen, työn vaativuuteen ja vastuullisuuteen nähden.

Olen nyt sairaslomalla kuumeen ja flunssan vuoksi päiväkotityöstä, ja voi että nautin kun saan LEVÄTÄ vaikka yskinkin keuhkoni pihalle, kurkkua kirvelee, päätä särkee ja kuuma kylmä olo kuumeen vuoksi.

Työ on hyvin raskasta, en palaudu iltaisin, resurssit surkeat mutta silti työntekijöiltä odotetaan koko ajan lisää lisää lisää lisää...tee paremmin...tätä on vielä kehitettävä...

Koko ajan tuntuu olevan vallalla poikkeustila ja päiväkotityö on tosiaan useimmiten kaaoksen hallintaa ja ennaltaehkäisyä. Joko omasta ryhmästä puuttuu työntekijä, tai naapuriryhmistä jolloin yksi työntekijä omasta ryhmästä menee auttamaan toiseen ryhmään.

Tarvittava lain määräämä määrä henkilökuntaa on päivittäin paikalla vain klo 9-14 (iltavuoro tulee vasta yhdeksään ja aamuvuoro lähtee kotiin klo 14). Laki sallii tilapäiset poikkeamat. 😕 Lasten hoitopäivät ovat usein pidempiä kuin työntekijöiden työvuorot.

Lisäksi töiden jakamisessa on vikaa. En näe järkeä siinä, että lto:na pyyhin pöytiä enkä ehdi tietokoneelle kirjoittamaan lasten vasuja tai että vaihdan lakanoita kun saman aikaan voisin ohjata lapsille toimintaa.

Erityislapsen integrointi tavallisiin ryhmiin on oma lukunsa.

Vierailija kirjoitti:

Aika hyvin. Siis 2000e palkasta tulee 1500e lapaseen. Mä raadan peräsuoleni verelle ja saan 4000e palkasta 2400e lapaseen. Sulla lähtee neljännes, mulla miltei puolet.

Voidaan kyllä vaihtaa palkkaluokkia jos tahdot 😌 Maksan mielelläni 1600e veroja, jos käteen jää 2400e/kk.

En tiedä mitä teet työksesi kun persus ruvelle menee, enkä ehkä halua tietää. Mutta kyllä päiväkodissakin saa suoli pitkänä juosta 8h/pvä, jos kiirettä ja vastuunkantoa tarkoitat.