Lue keskustelun säännöt.
Sossun ja neuvolan toiminta: Naurettavaa!
15.10.2018 |
Pahimmassa uhmaiässä oleva lapsi tekee elämästä h*lvettiä. Huutaa päivät ja yöt, kun ei saa tahtoaan läpi/öisin saa raivokohtauksia, ei aavistustakaan, miksi. Meistä tehty myös lastensuojeluilmoitus lapsen huudon takia ja olen käynyt sossussa puhumassa tukiperheen tarpeesta, sillä olen yh ilman tukiverkkoa ja voimani alkavat olla lopussa, tuntuu, etten enää pärjää lapsen kanssa. Naapuritkin kyttäävät ja häiriintyvät lapsen jatkuvista raivareista. Muutama päivä sitten kamelin selkä katkesi ja soitin sosiaalipäivystykseen, että tulkaa nyt herranjumala hakemaan tuo lapsi pois, en kestä enää sen kamalaa huutoa, jota oli kestänyt koko yön. Päivystyksen sossu käski mennä nukkumaan! Tosi helppoa juu, kun lapsi ei suostunut enää mennä nukkumaan ja raivarit jatkuivat koko päivän. Seuraavana päivänä meillä olikin neuvola ja siellä itkin, paruin, rukoilin ja uhkailin jopa itsemurhalla, että tekisivät kiireellisen sijoituksen, en pärjää enää. Mutta ei! Kaikkia mitä turhimpia tukimuotoja tarjottiin, kuten perheneuvolaa tms. Samalla käynnillä soitti myös sossu tuon minun sosiaalipäivystykseen liittyneen soiton perusteella ja hän sitten tarjosi tukimuodoiksi lastenhoitoapua ja perhetyöntekijää! Samalla kertoi myös meistä tehdyn toisen lasun (syynä jälleen lapsen armoton huuto ja kirkuminen). Eihän nuo tollaiset perhetyöntekijät auta yhtään mitään, kun tarvitsen nyt oikeasti omaa aikaa saada oma pääni kuntoon erossa tuosta lapsesta. Pyysin tukiperhettä, pyysin sijoitusta, mutta ei heru! Mitä ihmettä pitää tehdä, että saa kiireellisen sijoituksen? Olla perskännissä, kun perhetyöntekijä paukkaa kotiin? Miten voi olla mahdollista, että lapsia otetaan huostaan ihmisiltä, jotka eivät sitä toivo ja sitten kun itse pyydät sitä niin ei saa?? Käsittämätöntä!
Kommentit (111)
Kiireellisen sijoituksen kriteerinä on, että lapsen terveys ja kehitys on vaarassa tai lapsi on ne itse itselleen vaarantanut. Tilanteesi ei täytä noita kriteerejä, sillä lapsella on äiti, joka kykenee hänestä huolehtimaan. Tukiperheitä ei käytännössä ole saatavilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Rauhotu niin lapsesi rauhottuu myös! Ja hoida se muksusi kun olet sen tähän maailmaan vääntänyt, se kuuluu sinulle eikä viranomaisille.
Minä olen täysin rauhallinen, en ole huutanut lapselle takaisin, vaan koittanut rauhoitella, mutta se on aivan turhaa, koska raivarin hetkellä menee jonkinlaiseen transsiin eikä mitään kontaktia saa. Tätä huutoa ja raivoamista on kestänyt siitä asti, kun syntyi. Kokoajan olen yrittänyt uskotella itselleni, että kyllä se siitä helpottaa, mutta pahenee vaan! Miksi pitää odottaa siihen pisteeseen, että ei enää jaksa ja jättää lapsen heitteille? En kestä enää yhtään ainutta raivaria ja seuraavalla kerralla lähden oikeasti karkuun ja jätän huutamaan tänne itsekseen. Ehkä sitten sossu tajuaa, että nyt ois ehkä oikea aika toimia!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rauhotu niin lapsesi rauhottuu myös! Ja hoida se muksusi kun olet sen tähän maailmaan vääntänyt, se kuuluu sinulle eikä viranomaisille.
Minä olen täysin rauhallinen, en ole huutanut lapselle takaisin, vaan koittanut rauhoitella, mutta se on aivan turhaa, koska raivarin hetkellä menee jonkinlaiseen transsiin eikä mitään kontaktia saa. Tätä huutoa ja raivoamista on kestänyt siitä asti, kun syntyi. Kokoajan olen yrittänyt uskotella itselleni, että kyllä se siitä helpottaa, mutta pahenee vaan! Miksi pitää odottaa siihen pisteeseen, että ei enää jaksa ja jättää lapsen heitteille? En kestä enää yhtään ainutta raivaria ja seuraavalla kerralla lähden oikeasti karkuun ja jätän huutamaan tänne itsekseen. Ehkä sitten sossu tajuaa, että nyt ois ehkä oikea aika toimia!
Sinulle on tarjottu ne avut, joita voidaan tarjota. Tukiperhettä ei tyhjästä nyhjästä ja sossu ei voi noin vaan hatusta sijoitella lapsia, jos lain kriteerit ei täyty. Perhetyö vaikuttaa tarpeelliselta, jos olet jo uhmaikäisen kanssa täysin keinoton.
Rauhoitu kuten joku jo sanoikin. Onko sinulla mahdollisuus maksaa itse tukivarkostasi? MLL, kuntosalin lastenhoito, lappu lähikaupan seinälle lastenhoitajaa etsitään. Tunti tai kaksi omaa aikaa parina päivänä viikossa on jo hyvä alku. Tarvitset voimavaroja itsesi ja kapsen takia.
Jos lapsi on jo lähemmäs vuoden ikäinen hae osapäivähoitopaikkaa.
Lapsellasi on jokin hätä tai syy itkuunsa. Ei hän syyttä itke. Ota vastaan perheneuvola-aika ja vaadi neuvokan kautta aika lastenlääkärille. Kyllä se ongelma lähtee purkautumaan jotakin kautta.
Haet apua väärästä paikasta. Vie lapsi lääkäriin! Ei ole normaalia, että lapsi huutaa öisin tai saa usein raivareita. Ei se ole ns. uhmaikää. Kuulostaa neurologiselta ongelmalta, mutta voi olla miltei mitä vain. Olisi hyvä varmistaa, ettei kyse ole esim. autismista tai esim. vaikeasta dysfasiasta (ei ymmärrä mitä sanotaan vaikka osaa itse puhua) tai mistä vaan, jopa allergioista tai kivuista. Osastopaikka viikoksi voisi tuoda selvyyttä siihen, tuleeko raivareita tai yöhuutamista muuallakin kuin kotona. Siis mikäli olet tosissasi, etkä provoile vakavalla asialla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ehkä ensimmäinen asia juuri nyt, kun tarvitset vain edes hetken hengähdystä, mutta onko lapsi ollut neurologisissa tai muissa tutkimuksissa? Jokatapauksessa, jaksamista. Kyllä se apu vielä löytyy, vaikka siihen tarvitaankin lähes pohjatonta kärsivällisyyttä ja sitkeyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rauhotu niin lapsesi rauhottuu myös! Ja hoida se muksusi kun olet sen tähän maailmaan vääntänyt, se kuuluu sinulle eikä viranomaisille.
Minä olen täysin rauhallinen, en ole huutanut lapselle takaisin, vaan koittanut rauhoitella, mutta se on aivan turhaa, koska raivarin hetkellä menee jonkinlaiseen transsiin eikä mitään kontaktia saa. Tätä huutoa ja raivoamista on kestänyt siitä asti, kun syntyi. Kokoajan olen yrittänyt uskotella itselleni, että kyllä se siitä helpottaa, mutta pahenee vaan! Miksi pitää odottaa siihen pisteeseen, että ei enää jaksa ja jättää lapsen heitteille? En kestä enää yhtään ainutta raivaria ja seuraavalla kerralla lähden oikeasti karkuun ja jätän huutamaan tänne itsekseen. Ehkä sitten sossu tajuaa, että nyt ois ehkä oikea aika toimia!
Sinulle on tarjottu ne avut, joita voidaan tarjota. Tukiperhettä ei tyhjästä nyhjästä ja sossu ei voi noin vaan hatusta sijoitella lapsia, jos lain kriteerit ei täyty. Perhetyö vaikuttaa tarpeelliselta, jos olet jo uhmaikäisen kanssa täysin keinoton.
Tämä. Sinulle on tarjottu ne avut, joita voidaan tarjota. Ota vastaan se tarjottu apu ja mene perheneuvolaan. Perheneuvola on tällaisia tilanteita varten.
Ap - et kuulosta rationaaliselta ajatuksenjuoksuinesi. Kieltäydyt avusta jota tarjotaan. Haahuilet sijoituksen perään. Mistä ihmeestä sijoitus pälkähtää ensimmäisenä päähäsi...Lapsen ikä kertomatta, et kerro kauanko ongelma on jatkunut, mitä olet tehnyt lapsen ongelman helpottamiseksi, miksi olet täysin turvaverkoton.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minkä ikäinen lapsesi on? Oletteko käyneet lääkärissä? Jos lapsi kiljuu tuntikausi ilman näkyvää syytä,niin ei kuullosta normaalilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse aloittaisin varaamalla ajan lääkäriin. Käytös ei kuulosta normaalilta. Tsemppiä.
Vierailija kirjoitti:
Haet apua väärästä paikasta. Vie lapsi lääkäriin! Ei ole normaalia, että lapsi huutaa öisin tai saa usein raivareita. Ei se ole ns. uhmaikää. Kuulostaa neurologiselta ongelmalta, mutta voi olla miltei mitä vain. Olisi hyvä varmistaa, ettei kyse ole esim. autismista tai esim. vaikeasta dysfasiasta (ei ymmärrä mitä sanotaan vaikka osaa itse puhua) tai mistä vaan, jopa allergioista tai kivuista. Osastopaikka viikoksi voisi tuoda selvyyttä siihen, tuleeko raivareita tai yöhuutamista muuallakin kuin kotona. Siis mikäli olet tosissasi, etkä provoile vakavalla asialla.
Sanoin sossussa, että epäilen lapsella olevan jotain neuropsykiatrista, mutta sanoivat vain, ettei noin pienellä lapsella voida vielä todeta, vaan vasta kouluiässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö neuvolasta tarjottu lääkäriaikaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rauhotu niin lapsesi rauhottuu myös! Ja hoida se muksusi kun olet sen tähän maailmaan vääntänyt, se kuuluu sinulle eikä viranomaisille.
Minä olen täysin rauhallinen, en ole huutanut lapselle takaisin, vaan koittanut rauhoitella, mutta se on aivan turhaa, koska raivarin hetkellä menee jonkinlaiseen transsiin eikä mitään kontaktia saa. Tätä huutoa ja raivoamista on kestänyt siitä asti, kun syntyi. Kokoajan olen yrittänyt uskotella itselleni, että kyllä se siitä helpottaa, mutta pahenee vaan! Miksi pitää odottaa siihen pisteeseen, että ei enää jaksa ja jättää lapsen heitteille? En kestä enää yhtään ainutta raivaria ja seuraavalla kerralla lähden oikeasti karkuun ja jätän huutamaan tänne itsekseen. Ehkä sitten sossu tajuaa, että nyt ois ehkä oikea aika toimia!
Sinulle on tarjottu ne avut, joita voidaan tarjota. Tukiperhettä ei tyhjästä nyhjästä ja sossu ei voi noin vaan hatusta sijoitella lapsia, jos lain kriteerit ei täyty. Perhetyö vaikuttaa tarpeelliselta, jos olet jo uhmaikäisen kanssa täysin keinoton.
Tämä. Sinulle on tarjottu ne avut, joita voidaan tarjota. Ota vastaan se tarjottu apu ja mene perheneuvolaan. Perheneuvola on tällaisia tilanteita varten.
Ap - et kuulosta rationaaliselta ajatuksenjuoksuinesi. Kieltäydyt avusta jota tarjotaan. Haahuilet sijoituksen perään. Mistä ihmeestä sijoitus pälkähtää ensimmäisenä päähäsi...Lapsen ikä kertomatta, et kerro kauanko ongelma on jatkunut, mitä olet tehnyt lapsen ongelman helpottamiseksi, miksi olet täysin turvaverkoton.
Kerroin, että huuto-ongelma on jatkunut lapsen syntymästä lähtien. Tähän päivään saakka olen uskonut, että jossain vaiheessa helpottaa, mutta pahenee vain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos lapsi on huutanut syntymästä asti ja on nyt kouluikäinen,niin miksi asiaa ei ole tutkittu lääkärissä? Jos tk:n kautta ei saa apua,nii sitten vaikka yksityiselle.
Lapsi on 2,5v. Neuvolassa selitettiin vain uhmaiästä, mutta en usko, koska lapsi on huutanut syntymästään lähtien. Nyt vasta alkaneet naapurit häiriintymään huutoon, koska lapsella on toki kovempi ääni kuin vauvalla. Silti itkenyt aina. Nyt raivoaa, huutaa ja kirkuu. Turhautuu helposti, jos ei saa tahtoaan läpi. Miten kasvattaa lasta, jos jokaisesta pettymyksestä seuraavasta huudosta tulee lasu? En jaksa enää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haet apua väärästä paikasta. Vie lapsi lääkäriin! Ei ole normaalia, että lapsi huutaa öisin tai saa usein raivareita. Ei se ole ns. uhmaikää. Kuulostaa neurologiselta ongelmalta, mutta voi olla miltei mitä vain. Olisi hyvä varmistaa, ettei kyse ole esim. autismista tai esim. vaikeasta dysfasiasta (ei ymmärrä mitä sanotaan vaikka osaa itse puhua) tai mistä vaan, jopa allergioista tai kivuista. Osastopaikka viikoksi voisi tuoda selvyyttä siihen, tuleeko raivareita tai yöhuutamista muuallakin kuin kotona. Siis mikäli olet tosissasi, etkä provoile vakavalla asialla.
Sanoin sossussa, että epäilen lapsella olevan jotain neuropsykiatrista, mutta sanoivat vain, ettei noin pienellä lapsella voida vielä todeta, vaan vasta kouluiässä.
No nimenomaan ennen kouluikää pitää aloittaa tutkimukset. Lääkäriin nyt vaan.
Nää ihmiset jotka tarjoaa näitä "rauhoitu ensin itse" kommentteja ei todellakaan ole olleet tilanteessa jossa voimat on ihan kertakaikkisen LOPPU. Se pohjaton ahdistus ja tunne että ei pääse mihinkään pakoon on jotain käsittämättömän kamalaa. Kaikki sympatiat sulle Ap. Varaa se lääkäri aika ja vaatimalla vaadi hoitoa.
Aloita lapsen kanssa ydessä perheterapia pikinmiten. Esimerkiksi musiikkiterapiasuuntaus tms. jossa lapsi voi tehdä samalla muuta ja purkaa tuntojaan musiikin kautta.
Rauhotu niin lapsesi rauhottuu myös! Ja hoida se muksusi kun olet sen tähän maailmaan vääntänyt, se kuuluu sinulle eikä viranomaisille.