Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle VIII
Kommentit (1266)
7
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä elokuvaa ei ole vielä tehty, nimeltään olisi joku ”Pitkä, kiusallinen hiljaisuus” eikä todellakaan olisi mikään menestys.
Joku puuduttava indie.Kesto kuusi ja puoli tuntia, hiljaisuuden katkaisee välillä joidenkin muiden laulukohtaus.
Jep, mäkin olen nähnyt tän.
Voihan se olla kaunistakin. Tulee mieleen Tarkovskin elokuvat tms. neuvostofilmit:
Kaksi ihmistä tuijottelee pöydän ääressä kaukaisuuteen, eivät uskalla puhua mitään. Taustalla pihalla palaa talo ja heinät huojuvat loputtomiin kesäisellä maaseudulla. Sammunut kynttilä putoaa yöpöydältä. Joku satunnainen tyyppi pesee hiuksia nurkassa.
-Miksi me olemme täällä?
-Ei kukaan tiedä, ihmiselämä on mysteeri. Ehkä rakkauden vuoksi?
Lisää hiljaista tuijottelua.
-Aljoša, minun täytyy mennä ruokkimaan hevonen.
-Mene!
Palavasta talosta on enää savupiippu ja pari hirttä pystyssä. Tuulikin on hiljentynyt.
Hyvää yötä. Vähän sanoja ja paljon tunteita. Rakastan sinua. Ollaanko me runo, jolla ei ole loppua? Kauniita unia, rakas. Nuku hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina vaan haluaisin tietää oikean syy siihen mikset mielellään halua olla mun kanssa missään tekemisissä, et halua edes että seuraisin sua somessa. Johtuuko se siitä, että oot kertonut minusta ja minun viesteistä niin monelle ja ne tunnistaisi mut. Oonko jopa sun ja sun tuttujen naurun aihe ja pilkan ja paheksunnan kohde ja se ois noloa jos se tyyppi seuraisikin sua. Ajatteletko sittenkin että oon edelleen ihastunut ja koitan jotenkin iskeä sua. Ehkä jopa molemmat noista voisi olla syitä. Ehkä et uskonut sitä, että oisin hetero.
Toisaalta sillä että me ei olla tekemisissä ei ole enää mitään väliä, alat pikkuhiljaa merkitä mulle yhtä vähän kuin kuka tahansa puolituttu. Ikuisesti varmaan haluan kuitenkin tietää kuinka suuri joukko mulle nauraa, jos nauraa tai paheksuu jos paheksuu. No ehkä joku lipsauttaa sen joskus jossain...
Mä ihan hämmennyin tästä viestistä. Miksi kukaan nauraisi sulle, se ei oo todennäköistä ja jos nauravat niin onpa kauheita tyyppejä. Tuskin olet mitään niin omituista viestiä laittanut että sille iso porukka naureskelisi!
Hämmensi tuo hetero juttu myös ja se mistä sä ajattelet että joku ei tykkäisi että seuraat somessa, miten se ilmenee? Tää aiheutti paljon ajatuksia vaikkei mitenkään sovi omaan tilanteeseen.
Seurasin hetken aikaa somessa ja pian sen jälkeen kun olin alkanut seurata, niin tää ihminen käyttäytyi tosi oudosti nähdessään minut seuraavan kerran. Normaalisti aina tulee sattumalta vastaan ja hymyilee, mutta tällä kertaa oli ikään kuin odottelemassa valmiiksi suojaisessa paikassa, josta tiesi minun pian kulkevan. Hänellä oli puhelin kädessä ja hän katsoi hyvin vakavalla, ehkä jopa jotenkin vihaisella ilmeellä minua ja sitten puhelinta, sitten minua ja puhelinta ja minua jne. Sellaisella ilmeellä kuin olisi koittanut viestiä, että se seuraaminen ei ole todellakaan hyvä juttu. Ei hymyillyt sekuntiakaan, kuten yleensä.
Erittäin hämmentävää. Siis tunnette ilmeisesti kuitenkin. Ehkä tuo ei liittynyt mitenkään suhun vaan oli ihan puhdas sattuma.
Toivottavasti niin. Kyllä hän liikkuu siinä paikassa muutenkin, että on toki voinut jäädä seisomaan siihen sattumalta. Sitä en vain ymmärrä miksi teki sitä liikettä, että katsoi vuoroin minua ja vuoroin puhelinta ja niin monia kertoja. Se tuntuu liian erikoiselta sattumaksi, etenkin sen vakavuuden kanssa ja sen faktan kanssa, että olin vasta alkanut seuraamaan somessa.
Hymyilitkö sinä itse? Entä jos hän keskittyi pääasiassa puhelimeensa ja yritti samalla seurata sinua odottaen milloin olisi sopiva hetki moikata. Jos sinä pysyit vakavana niin voisiko olla, että hän lähinnä peilasi sinun reaktioitasi? Voisiko myös olla, että katsoi suuntaasi, muttei katsonut/nähnyt sinua koska ajatteli muuta? Ei kannattaisi miettiä liikaa, kun se syy voi olla jokin täysin ulkopuolinen asia. Tervehdi normaalisti ja mieti vasta sitten, jos kieltäytyy tervehtimästä tms.
On niin ikävä sua. Haluaisin kuulla sun rauhoittavan äänesi. Tämä on aivan toivotonta kuinka kovasti kaipaan sua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaipaan sua pitkä mies..
Miten pitkää miestä kaipaat?
Aika pitkä. Mutta tulin vasta nyt tähän ketjuun, en ole se jolle vastasit.
Vierailija kirjoitti:
Tunnut luopuneen minusta.
Kenelle tämä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä elokuvaa ei ole vielä tehty, nimeltään olisi joku ”Pitkä, kiusallinen hiljaisuus” eikä todellakaan olisi mikään menestys.
Joku puuduttava indie.Kesto kuusi ja puoli tuntia, hiljaisuuden katkaisee välillä joidenkin muiden laulukohtaus.
Jep, mäkin olen nähnyt tän.
Voihan se olla kaunistakin. Tulee mieleen Tarkovskin elokuvat tms. neuvostofilmit:
Kaksi ihmistä tuijottelee pöydän ääressä kaukaisuuteen, eivät uskalla puhua mitään. Taustalla pihalla palaa talo ja heinät huojuvat loputtomiin kesäisellä maaseudulla. Sammunut kynttilä putoaa yöpöydältä. Joku satunnainen tyyppi pesee hiuksia nurkassa.
-Miksi me olemme täällä?
-Ei kukaan tiedä, ihmiselämä on mysteeri. Ehkä rakkauden vuoksi?
Lisää hiljaista tuijottelua.
-Aljoša, minun täytyy mennä ruokkimaan hevonen.
-Mene!
Palavasta talosta on enää savupiippu ja pari hirttä pystyssä. Tuulikin on hiljentynyt.
Tai ihanaa kartanoromantiikkaa! Nainen vetäytyisi huoneeseensa kaihoisasti katselemaan peilistä pitkiä hiuksiaan piikatyttöjen kolistellessa keittiössä posliinejaan. Mies tarpoisi raskain, mutta päättäväisin askelin pellolle, Hetan katsellessa ikkunasta tymåellä ilmeellään.
Paniko ne? Heta ja poispäin kävelevä mies?
Tai ehkä ei, miehen askeleet on raskaat ja nainen tympeä- ilmeinen, eli mies sai pakit?
Miksi kukaan ei toisessa tarinassa sammuta tulta vaan oleellista on ruokkia hevoset?
Vierailija kirjoitti:
Tunnut luopuneen minusta.
Mieheltä?
Vierailija kirjoitti:
Tunnut luopuneen minusta.
Mistä sellasta päättelet?
Hyvää yötä sinulle rakas. Olen taas ikävöinyt sinua koko päivän.
Vierailija kirjoitti:
Kohtasimme ja sinä senkin katosit kuin tuhka tuuleen. Höh. Minusta sinä olit hauska tyyppi.
Missä kohtasitte? Naiselle vai miehelle ja kumpi itse olet?
Mara. Viikonloppu oli odottamaton. Kiihkeämpi tunne kuin olen vuosiin kokenut. Muistanutkaan. Ajattelin, että sinulle se ei varmaan ollut ihmeellistä. Näkisinpä jonkin merkin. En uskalla enää jutella. Etten vaikuta hurahtaneelta. Mut ku ajattelen sua sitä enemmän mitä enemmän yritän pidättäytyä ajattelemasta. Oon kai hurahtanu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaipaan sua pitkä mies..
Miten pitkää miestä kaipaat?
Minä taas lyhyehköä, ehkä 170? Ei montaa senttiä ainakaan yli
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnut luopuneen minusta.
Kenelle tämä?
Naiselle.
Vierailija kirjoitti:
Jos meidän tarina olisi romanttinen elokuva niin mikä elokuva se olisi?
Sinulle ei ole postia (eikä mitään muutakaan)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnut luopuneen minusta.
Mistä sellasta päättelet?
Tiedustelulähteistä.
Kohtasimme ja sinä senkin katosit kuin tuhka tuuleen. Höh. Minusta sinä olit hauska tyyppi.