Lue keskustelun säännöt.
Tunne- ja mielitekosyömisestä eroon: miten?
15.10.2018 |
Onko joku täällä onnistunut lopettamaan jatkuvan mielitekonapostelun ja tunnesyömisen? Miten se onnistui? Kaipaan apua.
Kommentit (36)
Laittamalla ruoan pois näkyviltä. Kastikkeet ym. heti ruokailun jälkeen jääkaappiin, niin jää huomiseksikin. Muuten niistä katoavat lihapullat ym. ohikulkiessa ja loppu menee roskiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole onnistunut. Kiloja tullut kahdessa vuodessa 20+. Ei lähde sillä mätän joka päivä reilusti yli mitä saisin syödä.
Yritän keskittyä ateriarytmiin ja hyvin koostettuihin annoksiin, mutta napostelutapa on sitkeässä. Vaan pakkohan se on saada loppumaan.
Ap
Tottuuko normaaliin rytmiin täysin vai onko tämä niitä asioita, mitkä täytyy aina vain valita uusiksi?
Ap
Mulla ketokarppaus on vienyt naposteluhimon. Hiilarit ruokkii hiilarihimoa. Enkä iki kuuna päivänä olisi uskonut todeksi omalle kohdalleni!
T. Ex-sokerihiiri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin olen joskus karpannut. Sillä kyllä hoikistui ja napostelin vähemmän. Lopetin sen siinä toivossa, että osaisin syödä normaalisti, eikä tarvitsisi laittaa kaksia ruokia. Kasvavia, hoikkia lapsiani kun en halunnut altistaa karppikokeiluilleni. Toimisikohan hiilareiden vähentäminen ja niiden laadun valikoiminen, vaikkei ajattelisikaan ketoosia?
Ap
En ole päässyt eroon täysin. Välillä saan silti lopetettua syömisen sillä, että ajattelen, että on kuitenkin parempi että lopetan ahmimisen nyt kuin jos vetäisin vaikka karkkipussin loppuun asti. Joskus heitän niitä pussinjämiä roskiinkin, etten enää sortuisi ahmimaan loppuja vähän ajan päästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on auttanut se että olen tehnyt yhä usemmin sen varsinaisen ruoan itse. Eli olen jättänyt einekset kaupan hyllyyn. En tiedä miksi, mutta kun syön itse tekemääni ruokaa ennalta määrättyinä annoksina, saan ruokailusta jotenkin paljon enemmän tyydytystä kuin jos vetäisin eineksiä. Jo ruoanlaitosta syntyy sellainen tyytyväinen olo ja kun sitä soppaa/pataa/uunilohta/tiesmitä ottaa jääkaapista valmiiksi annosrasiaan pakatun annoksen, tuntuu ylimääräinen syöminen pysyvän paremmin hallussa.
Lisäksi olen saanut kuulla että mitä enemmän perustarpeiden tyydyttymisessä on ongelmia, sitä enemmän mielihalut, kuten tunnesyöminen, valtaavat alaa. Esim. itselläni jatkuva yksinäisyys ja läheisyyden puute vaikuttavat selvästi siihen että tekisi mieli syödä enemmän kuin oikeasti tarvitsee.
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen joskus karpannut. Sillä kyllä hoikistui ja napostelin vähemmän. Lopetin sen siinä toivossa, että osaisin syödä normaalisti, eikä tarvitsisi laittaa kaksia ruokia. Kasvavia, hoikkia lapsiani kun en halunnut altistaa karppikokeiluilleni. Toimisikohan hiilareiden vähentäminen ja niiden laadun valikoiminen, vaikkei ajattelisikaan ketoosia?
Ap
Sullahan on selvä negatiivinen asenne karppaukseen. Ei se silloin onnistu sinulla, vaikka se onkin hyvä ruokavalio juuri napostelun välttämiseen. Enkä ymmärrä, miksi sitä pidetään lapsille haitallisena. Ehkä et kuitenkaan ymmärrä kys. ruokavaliota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen joskus karpannut. Sillä kyllä hoikistui ja napostelin vähemmän. Lopetin sen siinä toivossa, että osaisin syödä normaalisti, eikä tarvitsisi laittaa kaksia ruokia. Kasvavia, hoikkia lapsiani kun en halunnut altistaa karppikokeiluilleni. Toimisikohan hiilareiden vähentäminen ja niiden laadun valikoiminen, vaikkei ajattelisikaan ketoosia?
Ap
Sullahan on selvä negatiivinen asenne karppaukseen. Ei se silloin onnistu sinulla, vaikka se onkin hyvä ruokavalio juuri napostelun välttämiseen. Enkä ymmärrä, miksi sitä pidetään lapsille haitallisena. Ehkä et kuitenkaan ymmärrä kys. ruokavaliota.
En usko ketokarppauksen sopivan lapsille. Mutten myöskään syötä heille sokeria ja höttöleipää yms.
Ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen joskus karpannut. Sillä kyllä hoikistui ja napostelin vähemmän. Lopetin sen siinä toivossa, että osaisin syödä normaalisti, eikä tarvitsisi laittaa kaksia ruokia. Kasvavia, hoikkia lapsiani kun en halunnut altistaa karppikokeiluilleni. Toimisikohan hiilareiden vähentäminen ja niiden laadun valikoiminen, vaikkei ajattelisikaan ketoosia?
Ap
Sullahan on selvä negatiivinen asenne karppaukseen. Ei se silloin onnistu sinulla, vaikka se onkin hyvä ruokavalio juuri napostelun välttämiseen. Enkä ymmärrä, miksi sitä pidetään lapsille haitallisena. Ehkä et kuitenkaan ymmärrä kys. ruokavaliota.
En usko ketokarppauksen sopivan lapsille. Mutten myöskään syötä heille sokeria ja höttöleipää yms.
Ohis
Eihän kyse olekaan ketokarppauksesta. Ja aivan varmasti syötät lapsillesi sokeria ja höttöleipää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Löytyisikö vielä onnistumisia?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En syö juuri paljoa ruokaa mutta iltaisin iskee tyhjyys ja joku herkku on saatava. Kaikki lisäpaino johtuu noista herkuista. Ei mitään keinoa miten päästä eroon vaikka mietin terveyttä, rahanmenoa ja sitä kuinka tyhmää niitä on pupertaa. Hävettää ja ärsyttää suuresti.
Jos kyse on tosiaan tunnesyömisestä, niin sun pitäisi käsitellä niitä asoita ja tunteita, joita nyt et käsittele vaan tukahdutat syömällä. Tavallisimpia niistä ikävistä tunteista ovat esim. tylsyys, ahdistus, masennus jne.
Aidosti hyvinvoiva ihminen ei tarvitse jatkuvaa mässäilyä. Ensisijaisesti pitäisi tunnistaa tunteet ja tilanteet, jotka ajavat syömään. Itse esimerkiksi ennen ostin aina kasoittain herkkuja, kun oli esim. tenttiinlukua tai koulujuttuja ohjelmassa, koska ne olivat tylsiä ja ikävystyttäviä ja ajattelin että herkkujen avulla siitä selviää. Nyt on opiskelut opiskeltu, mutta vastaavissa tilanteissa en enää tarvitse herkkuja, vaan tiedostan että tilanne on tylsä ja ikävä ja menee lopulta ohi. Jos jotain siihen seuraksi haluan niin tykkään esim. juoda jotain hyvää teetä.
Käytännön vinkkeinä alkuun antaisin kuitenkin jonkun muun mielekkään tai hyödyllisen tekemisen (esim. lukeminen, laulaminen/soittaminen tms., lenkkeily, käsityöt, ristikot jne., mistä nyt tykkäätkään) sekä sokerin karsiminen ihan minimiin. Itse olin 30 vuotta aivan kamalassa sokerikoukussa ennen kuin lopetin sen syömisen ja nyt olen syönyt makeita herkkuja muistaakseni kolmesti viimeisen puolen vuoden aikana. Painokin on siinä samassa huomaamatta pudonnut melkein 10 kiloa. Mitä vähemmän sokeria syö, sitä vähemmän sitä himoitsee.
Keskity muuhun niin unohdat syömisen.
Joo, motivaation hankinta mahtaa olla perimmäinen ongelma. Vaikka miten miettii rasvamaksa-, diabetes-, syöpä- ja sydäntautiriskiä, niin ei tunnu riittävän syyksi. Olisi silti kiva pelastaa nahkansa jo ajoissa...
Ap
Tottumuksia on muutettava vähitellen,ennen olin tuollainen.Nykyään syön sopivasti enkä huvikseen pitkin päivää.
Stressiä riittää arjessa. Yöunista pitää typistää koko ajan ja ikää tulee lisää. Helpollahan tuossa rumbassa lihoo. Stressi ei mulla aiheuta ruokahaluttomuutta vaan tyhjennän jääkaapin.
Tänään olen sinnitellyt napostelematta. Täytyy vain pysyä tietoisena koko ajan.
Ap
Syömällä säännöllisesti vatsan täyteen ruokaa 3 kertaa päivässä.