Sanansaattajat, nuo kaikista luotettavimmat kaverit!

Taannoin juhlissa innostuimme juoruilemaan yhteisestä ystävästämme. Ikävä tosi asia, että näin sorruimme tekemään.
Olimme hiprakassa ja puhe tuli ystävämme miehen kevytkenkäisyydestä. Kaverini kertoi miehestä aika hurjia tarinoita ja teki listaa ketä kaikkia tämä mies on yrittänyt iskeä. No sanoinhan minäkin sitten, että minäkin tiedän yhden.
Meni päivä ja minä sain lauman vihollisia kimppuuni, olin petturi pahemmasta päästä! Tämä uskottoman miehen vaimo on minulle ikuisesti nyt kuulemma vihollinen.
Se tieto minkä miehestä tiesin liittyi viestittelyyn, mutta koska se ei koskaan pahemmaksi mennyt, en katsonut tarpeelliseksi mennä mitään kertomaan, koska heillä oli paljon pieniä lapsia ja yhteinen iso yritys. Olisin kyllä puhunut, jos tilanne olisi mennyt pahemmaksi.
Tämä sanansaattaja, joka itsekkin syyllistyi täysin samaan, kuin minäkin loistaa nyt luottoystävänä, vaikka todellisuudessa taisi vain kiillottaa huonossa omassatunnossaan sädekehäänsä ja meni nopeasti kertomaan asioita, etten vain minä tulekkin toisiin ajatuksiin ja paljasta kaikkea ja hän joutuisi siten huonoon valoon.

Olen nyt sitä mieltä, että sanansaattajia ei ammuta pelkästään sen vuoksi, että tuovat ikävän asian julki, vaan sen takia, että he ovat kaikista pahimpia juoruilijoita, he ansaitsevat mastertittelin!